KIRJALLINEN KYSYMYS 174/2011 vp Lievävammaisten sotainvalidien sosiaalipalvelujen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Sotilasvammalain mukaan vaikeavammaiset sotainvalidit, joiden työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, ovat oikeutettuja maksuttomiin kunnan järjestämiin kotipalveluihin ja muihin kotona asumista helpottaviin sosiaalipalveluihin. Heikommassa asemassa ovat lievemmin vammautuneet eli alle 20 prosentin haitta-asteen sotainvalidit. Tämä ryhmä ei saa Valtiokonttorin tarjoamia maksuttomia kotona asumista helpottavia palveluita. Vuonna 2010 sotainvalideja oli yhteensä 7 425, ja ennuste vuoden 2011 loppuun on 6 364. Noin puolet vuoden 2010 luvusta, eli noin 3 500 sotainvalidia, on haitta-asteeltaan alle 20 prosentin sotainvalideja. Sotainvalidien kotipalveluilla ja muilla kotona asumista helpottavilla sosiaalipalveluilla helpotettaisiin ja pidettäisiin huolta sotaveteraanien hyvinvoinnista. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi ateria-, siivous-, kylvetys- ja kuljetuspalvelut sekä kodinhoitaja- ja avustajapalvelut. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että myös alle 20 prosentin haitta-asteen sotainvalidit saavat joko kokonaan tai edes osin valtion tarjoamia kotona asumista helpottavia sosiaalipalveluja, joilla saadaan parannettua muun muassa sotainvalidien hyvinvointia ja itsenäistä asumista kotona? Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2011 Osmo Kokko /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Osmo Kokon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 174/2011 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että myös alle 20 prosentin haitta-asteen sotainvalidit saavat joko kokonaan tai edes osin valtion tarjoamia kotona asumista helpottavia sosiaalipalveluja, joilla saadaan parannettua muun muassa sotainvalidien hyvinvointia ja itsenäistä asumista kotona? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sotainvalidietuuksien kehittäminen on ollut mukana viime vuosien veteraanipoliittisissa toimenpiteissä. Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa on voitu laajentaa asteittain vaikeavammaisten etuuksia myös lievävammaisille. Valtiokonttorin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä valmistellun veteraanipoliittisen ohjelman vuosille 2010 2015 linjausten mukaan sotainvalidien etuuksien kehittämisen lähtökohtana on kotona selviytymisen tukeminen. Tavoitteena on määrärahojen puitteissa lievävammaisten eli alle 20 prosentin haitta-asteen omaavien sotainvalidien palvelujen kehittäminen. Haittaasterajojen asteittainen poistaminen kunnallisissa avopalveluissa sisältyy veteraanipoliittiseen ohjelmaan. Mikäli kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavaa haitta-asterajaa alennettaisiin 15 prosenttiin, olisivat lisäkustannukset vuoden 2012 tasolla noin 10 miljoonaa euroa. Kiireellisimpänä toimenpiteenä on sovittu veteraanikuntoutuksen määrärahan 4 miljoonan euron tasokorjauksesta vuoden 2012 talousarvioesitykseen. Sotainvalidietuuksien kehittämisen toteutusaikataulua tarkastellaan, kun hallitus käsittelee vuosia 2013 2016 koskevia valtiontalouden kehyksiä. Hallitus korostaa hallitusohjelman mukaisesti tärkeänä veteraaniväestön palvelujen ja kuntoutuksen monimuotoisuutta ja saatavuutta. Tänä vuonna käyttöön otetun kotona asumisen tukemisen uuden toimintamallin kotiin vietävät kuntouttavat avopalvelut tavoitteena on tukea veteraanin kotona selviytymistä hänen toimintakykynsä eri osa-alueilla ja siten ennaltaehkäistä toimintakyvyn laskua ja vähentää laitoshoitoon joutumisen tarvetta. Vuonna 2010 käyttöön otettu veteraanilisä kohdistuu myös lievävammaisille, alle 20 prosentin sotainvalideille. Hallitusohjelmassa painotetaan laajemminkin sotainvalidien ja -veteraanien vanhuudenhuollon palvelujen varmistamista. Pohjana ovat hallitusohjelman vanhuspoliittiset painotukset. Useilla kehittämishankkeilla, Kaste-ohjelmalla sekä valmisteilla olevilla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksilla parannetaan koko vanhusväestön palveluita. Valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki kohdistuu myös veteraaniväestöön ja tulee edistämään ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin esimerkiksi kuntoutuksen keinoin. Sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan kunnan on huolehdittava kotipalvelun järjestämisestä sitä tarvitseville asukkailleen. Kotipalvelu on yleinen, koko väestölle tarkoitettu sosiaalipalvelu, joka sisältää sosiaalihuoltolain 20 :n mukaan mm. asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. 2
Ministerin vastaus KK 174/2011 vp Osmo Kokko /ps Kotipalveluna voidaan antaa sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 9 :n mukaan myös tukipalveluja, kuten ateria-, kylvetys- ja siivouspalveluja. Sosiaalihuoltolain mukaan kotipalvelua annetaan mm. alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen. Kunta arvioi palvelun hakijan palvelutarpeen ja laatii palvelusta palvelu- ja hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Hallitus korostaa myös kuntien vastuuta veteraanien kuntouttavista palveluista ja muista ikääntyneiden hoitoon ja hoivaan kuuluvista velvollisuuksista. Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2011 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 174/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Osmo Kokko /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att även krigsinvalider med en invaliditetsgrad under 20 procent antingen helt eller delvis ska omfattas av sådana socialtjänster som staten erbjuder för att det ska vara lättare att bo hemma och genom vilka man kan förbättra bl.a. krigsinvalidernas välbefinnande och möjligheter till självständigt boende hemma? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utveckling av krigsinvalidernas förmåner har ingått i de senaste årens åtgärder inom veteranpolitiken. Inom ramen för de anslag som har funnits till förfogande har man gradvis kunnat utvidga förmånerna för personer med svåra skador till att omfatta dem som har lindrigare skador. Enligt riktlinjerna i den handlingsplan för veteranpolitiken för åren 2010 2015 som sammanställts i samarbete mellan statskontoret och social- och hälsovårdsministeriet är utgångspunkten vid utvecklandet av krigsinvalidernas förmåner att man ska stödja deras möjligheter att klara sig hemma. Målet är att man inom anslagsramarna ska utveckla servicen för krigsinvalider med lindrigare skador, dvs. dem som har en invaliditetsgrad som är under 20 procent. I den veteranpolitiska handlingsplanen ingår ett gradvist slopande av gränserna för invaliditetsgraden när det gäller kommunala öppenvårdstjänster. Om den gräns för invaliditetsgraden som berättigar till kommunala öppenvårdstjänster sänktes till 15 procent, skulle tilläggskostnaderna vara cirka 10 miljoner euro år 2012. Man enades om att en nivåkorrigering på 4 miljoner euro av anslagen för rehabiliteringen för veteraner var den mest brådskande åtgärden i budgetpropositionen för 2012. Tidsplanen för utvecklandet av förmånerna för krigsinvalider kommer att granskas i samband med att regeringen behandlar ramarna för statsfinanserna 2013 2016. Regeringen betonar i enlighet med regeringsprogrammet att det är viktigt att servicen och rehabiliteringen för veteranbefolkningen är mångsidig och tillgänglig. Med den nya verksamhetsmodell för stödjande av hemmaboende som införts i år rehabiliterande tjänster inom öppenvården som tillhandahålls i hemmet har man som mål att inom olika delområden av funktionsförmågan stödja veteranernas möjligheter att klara sig hemma. På så sätt kan man förebygga försämrad funktionsförmåga och minska behovet av institutionsvård. Det veterantillägg som infördes 2010 gäller även krigsinvalider med lindrigare skador, dvs. med en invaliditetsgrad under 20 procent. I regeringsprogrammet betonas det även i vidare bemärkelse att äldrevårdstjänsterna ska säkerställas för krigsinvalider och krigsveteraner. Regeringsprogrammets äldrepolitiska prioriteringar ligger till grund för detta. Genom ett flertal utvecklingsprojekt, Kaste-programmet samt de reformer av social- och hälsovårdslagstiftningen som är under beredning förbättrar man servicen för hela den äldre befolkningen. Den lag om äldreservice som är under beredning riktar sig också till veteranbefolkningen och kommer att 4
Ministerns svar KK 174/2011 vp Osmo Kokko /ps främja möjligheterna för äldre att klara sig självständigt genom att man i tid ingriper i försämrad funktionsförmåga och riskfaktorerna i samband med den, t.ex. genom rehabilitering. Enligt socialvårdslagen (710/1982) ska kommunen se till att hemservice ordnas för de invånare som är i behov av den. Hemservice är en allmän form av socialservice för hela befolkningen, som enligt 20 i socialvårdslagen omfattar bl.a. fullgörande av eller bistånd vid fullgörandet av uppgifter eller funktioner som hör till boende, personlig skötsel och omvårdnad samt till annan normal och invand livsföring. Enligt 9 i socialvårdsförordningen (607/1983) kan hemservice även tillhandahållas i form av stödservice, såsom måltids-, bad- och städservice. Enligt socialvårdslagen tillhandahålls hemservice bl.a. dem som på grund av nedsatt prestationsförmåga, sjukdom eller invaliditet är i behov av hjälp för att klara sig. Kommunen bedömer sökandens behov av service och gör upp en service- och vårdplan för servicen tillsammans med klienten. Regeringen betonar också kommunernas ansvar när det gäller rehabiliteringstjänster för veteraner och andra skyldigheter som gäller äldrevården och äldreomsorgen. Helsingfors den 21 november 2011 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5