Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa. Soile Hänninen Markus Isotalo

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa Soile Hänninen Markus Isotalo Anna Mäki-Punto Lounais-Suomen ympäristökeskus

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 11 2008 Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa Soile Hänninen Markus Isotalo Anna Mäki-Punto Turku 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 11 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus Vesiensuojeluosasto (VSO) Taitto: Päivi Niemelä Kartat: Leena Korte Kansikuva: Paavo Mäkimattila Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN 978-952-11-3074-8 (nid.) ISBN 978-952-11-3075-5 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.)

SISÄLLYS 1 Johdanto...5 2 Typpi- ja fosforimäärien laskenta taulukkoarvoilla...7 3 Laskenta ulosteisiin erittyvien ravinteiden perusteella...9 Huomioita laskelmien tuloksista...9 Ravinteita hehtaaria kohti...10 Kuntien väliset erot...10 4 Lantalaskelmat Vakka-Suomesta...14 Aineiston käsittely...14 Tulokset kunnittain...15 Pohdintaa laskelman perusteella...16 5 Hevoset - tilastojen ulkopuolelle jäävä ongelma...17 6 Loppupäätelmiä...18 Lähteet...19 Liitteet...20 Kuvailulehdet...34 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

1 Johdanto Tämän laskelman tarkoituksena on ollut selvittää Varsinais-Suomessa vuodessa syntyvä lantamäärä sekä sen sisältämät typpi- ja fosforimäärät. Tehtävä on osa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa MUUSA-hanketta (Muuttuvan maatalouden ympäristönsuojelu Saaristomeren valuma-alueella). Hanke on toteutettu Varsinais-Suomen TE-keskuksen myöntämällä ELMA-rahoituksella Saaristomeren valuma-alueen kunnissa. Mukana ovat olleet ympäristökeskuksen, alueen viljelijöiden ja kuntien lisäksi mm. MTK-Varsinais-Suomi, maatalouden neuvontajärjestöt, Varsinais-Suomen TE-keskus sekä alueen toimintaryhmät. Lantaselvityksen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tiedot eläinsuojien ja kotieläinten kokonaismääristä eläinlajeittain erikseen kaikista Varsinais-Suomen kunnista. Kotieläintalouden keskittymisalueelta Vakka-Suomesta (Laitila, Mynämäki, Uusikaupunki, Taivassalo, Vehmaa) kerättiin ympäristölupavelvollisten kotieläintilojen osalta tiedot eläinlajeista ja eläinmääristä ja selvitettiin eläinsuojakohtaisesti lantalatyypit sekä merkittiin kotieläinsuojien sijainti kartalle (1: 20 000). Ympäristökeskus on siirtänyt tiedot edelleen paikkatietoaineistoon. Lisäksi laskettiin jokaisen Varsinais-Suomen kunnan osalta eläinten vuodessa tuottamat lantamäärät ja niiden sisältämät typpi- ja fosforimäärät taulukkoarvoja käyttäen. Kunnan kokonaispeltoalan perusteella laskettiin vielä lannan sisältämän typen ja fosforin määrä peltohehtaaria kohden kunnittain. Toisessa vaiheessa kuntakohtaiset lantataseet laskettiin käyttämällä perusteena suoraan lantaan erittyvän fosforin ja typen laskennallisia arvoja sekä laadittiin lyhyt kirjallinen raportti aiemman selvitystyön tulosten pohjalta. Tässä selvitetään ne perusteet, joita käyttäen laskennat on tehty ja tulokset saatu. Raporttiin sisältyy myös lyhyt selonteko, miten Tiken tilastotietoja on käytetty esim. eri eläinlajien ryhmittelyssä sekä pohdintaa siitä, mitä tulokset kertovat. Vakka-Suomessa vertaillaan lantamäärien ja taulukkoarvojen perusteella saatuja tuloksia eläinten lantaan erittämien ravinteiden pohjalta tehdyn laskelman tuloksiin sekä pohditaan laskelman tulosta, eri laskentatapoja, niihin liittyviä oletuksia, ongelmia ja mahdollisia virhetekijöitä. Tarkastelun lopussa on lyhyt kuvaus tilanteesta Varsinais-Suomen hevostalleilla sekä muutama ehdotelma maakunnallisen lantaongelman lievittämiseksi Saaristomeren valuma-alueella. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 5

Pyhäranta LAITILA Alastaro UUSIKAUPUNKI Yläne Oripää LOIMAA Kustavi Iniö Houtskari Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Taivassalo Lemu Askainen Masku Rusko Tarvasjoki Lieto Merimasku RAISIO Velkua NAANTALI TURKU Piikkiö PAIMIO KAARINA Rymättylä PARAINEN Sauvo Kemiö Mellilä Koski SOMERO Marttila Kuusjoki Halikko Pertteli Kiikala SALO Suomusjärvi Muurla Kisko Perniö Särkisalo Korppoo Nauvo Västanfjärd Dragsfjärd alle 10 % 10-19,9 % 20-34,9 % 35-45,9 % 46-63,9 % 0 25 50 km Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/08 Kuva 1. Pellon osuus maa-alasta Varsinais-Suomen kunnissa (v. 2007). 6 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

2 Typpi- ja fosforimäärien laskenta taulukkoarvoilla Varsinais-Suomessa vuosittain syntyvää lannan ravinnemäärää lähdettiin aluksi selvittämään kunnittain eläintilaston ja saatavilla olevien taulukkoarvojen avulla. Tätä varten vuodelta 2006 käytössä olleesta Tiken (Maa-ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) yksityiskohtaisesta kotieläintilastosta laskettiin kunkin kunnan osalta eläinlajeittain vuodessa muodostuva lantamäärä, joka vastaa 12 kk:n lantavaraston mitoituksen ohjearvoja. Tällöin mm. alkuperäisessä tilastossa hyvin tarkkaan eritelty nautojen ja sikojen ikäjakauma ryhmiteltiin uudelleen huomattavasti karkeammalla jaolla. Nautaeläimet jaettiin kolmeen ryhmään: 1) lypsylehmät, 2) hiehot (ml emolehmät, sonnit ja muu lihakarja >6 kk) sekä 3) nuorkarja, alle 6 kk. Siat jaettiin neljään ryhmään: 1) emakko porsaineen, 2) joutilas emakko (sis. myös karjut), 3) liha- ja siitossika sekä 4) vieroitetut porsaat (5 11 viikkoa). Lampaat (10 198 kpl) ja vuohet (836 kpl) käsiteltiin yhtenä ryhmänä. Munivat kanat eroteltiin lattiakanoihin ja häkkikanoihin. Kalkkunat ja broilerit (kananuorikot) laskettiin erikseen. Hevosten, lampaiden ja siipikarjan oletettiin tuottavan vain kuivikelantaa. Nautojen ja sikojen osalta lantamäärä laskettiin rinnakkain kolmena eri lantalajina: lietelantana, kuivikelantana + virtsana sekä sellaisena kuivikelantana, johon virtsa on imeytetty. Lannan käsittelyjärjestelmien vaikutus Eri tavoin varastoitujen lantojen ravinnemäärät vaihtelevat huomattavasti, mikä käy ilmi liitteenä 1 olevasta taulukosta 1, johon on laskettu yhden eläimen vuodessa tuottama typpi- ja fosforimäärä taulukkoarvoja ja nitraattiasetuksen lannan varastointitilavuuden ohjearvoja käyttäen. Naudat ja siat on laskettu kahdella eri varastointimenetelmällä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 7

Kuivikelanta + virtsa ravinnesisältö poikkeaa vuosituotoksessa lietelantaan verrattuna seuraavasti: Eläin N kg/eläin/v P kg/eläin/v Lypsylehmä -14,4 +3,2 Hieho, emolehmä +6,2 +3,7 Nuorkarja -2,16 +1,48 Emakko porsaineen -9,7 +2,6 Joutilas emakko -3,36-0,08 Lihasika -2,75 +0,35 Porsas -1,15 +0,55 Tulos osoittaa, että lietelannassa typpi säilyy yleensä paremmin kuin kuivikelannassa, jossa puolestaan lannan fosforimäärä on hiukan korkeampi kuin lietteessä. Tämä johtunee käytetyistä kuivikkeista, jotka myös sisältävät jonkin verran fosforia (esim. olki). Koska pelkästään lannan varastointitapa vaikuttaa näinkin paljon nautojen ja sikojen lannan ravinnesisältöön, ja kun käytettävissä ei ole ollut todellisia kuntakohtaisia tietoja lantavarastoista, tämän laskentatavan katsottiin sisältävän liian paljon laskennallisia virhetekijöitä. Myös lannan kokonaismäärä tulee todennäköisesti liian suureksi todellisuuteen verrattuna, jos laskennan lähtökohtana pidetään 12 kk:n lantavaraston mitoitusohjeen mukaista määrää lannan vuosikertymän oletuksena. Eläimen ruokinnalla on hyvin suuri vaikutus lannan ravinnekoostumukseen. Sitä ei lantalaskelmissa ole erikseen otettu tarkastelun kohteeksi. Viime vuosien kehitys sikojen ja kanojen ruokinnassa on kuitenkin vähentänyt lantaan erittyvän fosforin määrää. Lannan ravinnesisällön lukuarvoina on tässä laskelmassa käytetty ympäristötukiehtojen (2007) mukaisia lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvoja. 8 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

3 Laskenta ulosteisiin erittyvien ravinteiden perusteella Tämän alkuselvityksen jälkeen päädyttiin toisenlaiseen lähestymistapaan, ja lannan ravinnemäärät päätettiin laskea suoraan eläinten vuodessa ulosteisiin erittämien kokonaistyppi- ja fosforimäärien perusteella. Lähdeaineistona on Jouni Nousiaisen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tekemä selvitys, jossa periaatteena on vähentää rehujen mukana saadusta typestä tai fosforista eläimeen (koko eläin ) ja tuotteisiin (jälkeläiset, maito, munat) pidättyneet ravinteet ja käyttää tätä erotusta typen tai fosforin ylijäämänä. Aikaisemmin lantalaskelmaa varten tehty eläinlajien ryhmittely eri ikäluokkiin vastasi melko hyvin eläimiä, joiden ravinnetaseita Nousiainen on selvittänyt. Nautakarjan osalta luokittelu ei ollut täysin vastaava. Eron selvittämiseksi laskettiin koko Varsinais-Suomen 1.5.2006 eläinmäärät Tiken tilaston mukaan vielä siten, että eri eläinryhmät vastasivat mahdollisimman tarkkaan Nousiaisen selvityksessä olleita lannantuottajia (taulukko 2, liite 2). Laskennan tulos on esitetty taulukossa 3 (liite 3). Kotieläinten uudelleen ryhmittely ei kuitenkaan oleellisesti muuttanut lopputulosta. Keskimääräinen typpimäärä lisääntyi 1,67 kg/ha ja fosforimäärä 0,25 kg/ha. Niinpä laskelmassa pitäydyttiin aikaisemmin kuntakohtaisesti (lannan varastointitilavuutta varten) lasketuissa eläinryhmissä. Taulukossa 4 (liite 4) on esitetty eri eläinten vuodessa tuottama kokonaistyppi- ja kokonaisfosforimäärä lantaan erittyvien ravinteiden perusteella laskettuna kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa. Ravinteiden kokonaismäärät on myös jaettu kunnassa olevalla peltoalalla, mikä paremmin havainnollistaa kuntien välisiä eroja. Huomioita laskelmien tuloksista Ympäristönäkökulmasta typen tarkastelu kokonaistyppenä on tarkoituksenmukaisempaa kuin vain lannan sisältämän liukoisen typen määrän seuranta. Kokonaistyppi kuvaa parhaiten lähtötilannetta eli koko sen typen määrää, joka myöhemmin lannan käsittelyn eri vaiheissa haihtuu, pidättyy maahan, huuhtoutuu tai päätyy liukoisena typpenä kasvinravinteeksi. Näin laskien Varsinais-Suomessa vuosittain muodostuva lanta sisältää typpeä yhteensä 7,3 milj. kiloa ja fosforia 1,56 milj. kiloa. Taulukkoarvoilla lasketut lannan ravinnemäärät poikkeavat näistä jonkin verran. Fosforia kertyy lantalaskelmalla yhteensä 1,4 1,7 milj.kg (pienempi määrä, jos oletetaan nautojen ja sikojen lannan olevan lietelantaa, korkeampi luku, jos oletuksena on kuivikelanta + virtsa em. eläinten kohdalla). Typen osalta eri laskentatavat eivät ole lainkaan vertailukelpoisia. Taulukkoarvoilla laskettuna Varsinais-Suomessa vuodessa syntyvän lannan sisältämän liukoisen typen määrä on yhteensä 2,2 3,5 milj.kg (korkeampi luku, jos oletuksena on lietelanta nautojen ja sikojen osalta). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 9

Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että sekä lantaan erittyvien ravinteiden perusteella että lantaloiden mitoitusarvojen perusteella tehdyissä laskelmissa päädytään vuositasolla todennäköisesti liian suuriin lukuihin, koska ainakin lihasika- ja kanatiloilla on vuosittain eripituisia tuotantotaukoja. Lisäksi on muistettava, että varastointitavasta riippumatta lannan typestä haihtuu ammoniakkina noin 20 % karjasuojissa ja varastossa (Grönroos ym.1998). Ravinteita hehtaaria kohti Vaikkei lantaa levitetäkään kunnan jokaiselle peltohehtaarille, lannan sisältämien ravinnemäärien esittäminen kunnittain peltohehtaaria kohti on huomattavasti informatiivisempi tapa kuin vain kokonaismäärinä ilmoitetut typpi- ja fosforikertymät. Kun syntyvät ravinnemäärät jaetaan kunkin alueen peltohehtaareille, voimme nähdä selvästi tiettyjä alueellisia tihentymiä kotieläinmäärissä. Tämäkään tarkastelutapa ei toki kerro vielä todellista tilannetta, sillä yli puolet kaikista Varsinais-Suomen tiloista on kasvinviljelytiloja. Vaikka maakunnan keskimääräinen peltoala tilaa kohti on koko EU ajan kasvanut noin hehtaarilla vuodessa ja on nyt 40,44 ha, kotieläintalous on vieläkin keskittynyt peltoalaltaan keskimääräistä pienemmille tiloille. Maatilojen tuotantosuunnat seutukunnittain ilmenevät liitteestä 5. Kuntien väliset erot Tämän otsikon alla typpi ja fosfori tarkoittavat lannan kokonaistyppi- ja kokonaisfosforimääriä. Varsinais-Suomessa syntyvästä lannasta riittäisi tasaisesti levitettynä typpeä noin 25 kg ja fosforia reilu 5 kg jokaiselle peltohehtaarille. Kunnittain tarkasteltuna suurin ravinnekuorma lannasta kertyy Vehmaan pelloille, tasaisesti jaettuna vuosittain joka hehtaarille 70 kg N tot ja 18 kg P tot /ha. Merkittävä osa Vehmaalla muodostuvasta lannasta toimitetaan biokaasulaitokseen, jossa käsitellään liete- ja kuivalannan seassa myös teollisuuden ja kotitalouksien biojätteitä. Anaerobisessa mädättämiskäsittelyssä lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu. Lopputuotteina muodostuva fosforipitoinen humusjae ja typpipitoinen nestejae eivät kuitenkaan jää Vehmaalle, vaan niitä toimitetaan laajalle alueelle peltojen lannoitteeksi/maanparannusaineeksi. Toinen alue, missä lannan ravinteita syntyy paljon, on Loimaan seutu. Suhteellinen eläintiheys on siellä suurin Oripäässä, jossa pelloille riittää typpeä lähes 56 kg ja fosforia 12 kg/ha. Alastarolla typpeä syntyy 49 kg ja fosforia vajaa 11 kg jokaista hehtaaria kohti. Kokonaismääränä Loimaalla syntyy lannan ravinteita lähes kaksinkertainen määrä Oripäähän verrattuna, mutta koska Loimaalla on paljon peltoa, yli viisinkertaisesti Oripäähän verrattuna, Loimaan pelloille kertyy tasaisesti levitettynä koko Varsinais-Suomen keskiarvoa vähemmän lannan ravinteita (vajaa 18 kg typpeä ja alle 4 kg fosforia). Loimaan seutukunnassa noin joka neljäs tila on kotieläintila. Kokonaismäärältään eniten ravinteita syntyy lannasta Someron kaupungissa; typpeä 781 tonnia (30 kg/ha) ja fosforia 166,6 tonnia (6,5 kg/ha). Turunmaan saaristokunnissa kotieläintilojen osuus on vain 14 % ja lannan ravinteita kertyy yleensä niukasti kuntien vähäisestä peltomäärästä huolimatta, yleensä vain muuta typpikilo ja fosforia vajaa kilo hehtaaria kohti. Selvä poikkeus tästä on Velkua, jonka 277 hehtaarille kertyy lannasta 59 kg N tot ja 9,9 kg fosforia. Myös Iniön pelloille riittää lannasta lähes maakunnan keskiarvoa vastaava määrä ravinteita ja Korppoossa jopa 37 kg typpeä ja 5,8 kg fosforia. On kuitenkin huomattava, että saariston kotieläintiloilla on lähinnä nautakarjaa ja lampaita, joiden lanta jää suurelta osin luonnonlaitumille. 10 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

Kuva: Paavo Mäkimattila Rannikolla sijaitsevien kaupunkien lantakertymä on yleensä varsin vähäinen. Poikkeuksena tästä ovat Laitila yli 40 kg typpi- ja lähes 10 kg/ha fosforimäärällään sekä Uusikaupunki, jossa lannasta kertyy ravinteita vähän yli maakunnan keskiarvon. Tämä johtuu kaupungin liitosalueista, joissa aina on pienillä tiloilla harjoitettu sangen voimaperäistä kotieläintaloutta ja erikoiskasvien viljelyä. Vakka-Suomessa kotieläintilojen osuus on vain 27 % kaikista tiloista. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 11

Pyhäranta LAITILA Alastaro UUSIKAUPUNKI Yläne Oripää LOIMAA Kustavi Iniö Houtskari Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Taivassalo Lemu Askainen Masku Rusko Tarvasjoki Lieto Merimasku RAISIO Velkua NAANTALI TURKU Piikkiö PAIMIO KAARINA Rymättylä Sauvo PARAINEN Kemiö Mellilä Koski SOMERO Marttila Kuusjoki Halikko Pertteli Kiikala SALO Suomusjärvi Muurla Kisko Perniö Särkisalo Korppoo Nauvo Västanfjärd Dragsfjärd alle 3 3-5,99 6-8,99 9-11,99 12-14,99 0 25 50 km 15-17,99 yli 18 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/08 Kuva 2. Kotieläinten vuosittain tuottaman lannan sisältämä kokonaisfosfori kiloina peltohehtaaria kohden Varsinais- Suomen kunnissa v. 2006. Tulokset on laskettu Jouni Nousiaisen esittämien arvojen perusteella (eläinten suoraan lantaan erittämä fosfori). 12 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

Pyhäranta LAITILA Alastaro UUSIKAUPUNKI Yläne Oripää LOIMAA Kustavi Iniö Houtskari Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Taivassalo Lemu Askainen Masku Rusko Tarvasjoki Lieto Merimasku RAISIO Velkua NAANTALI TURKU Piikkiö PAIMIO KAARINA Rymättylä PARAINEN Sauvo Kemiö Mellilä Koski SOMERO Marttila Kuusjoki Halikko Pertteli Kiikala SALO Suomusjärvi Muurla Kisko Perniö Särkisalo Korppoo Nauvo Västanfjärd 0 25 50 km Dragsfjärd alle 10 10-19,9 20-29,9 30-39,9 40-49,9 50-59,9 60-69,9 yli 70 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/08 Kuva 3. Kotieläinten vuosittain tuottaman lannan sisältämä kokonaistyppi kiloina peltohehtaaria kohden Varsinais-Suomen kunnissa v. 2006. Tulokset on laskettu Jouni Nousiaisen esittämien arvojen perusteella (eläinten suoraan lantaan erittämä typpi). Kokonaistypestä haihtuu vielä ammoniakkina 20 % ennen lannan levitystä pellolle (Grönroos ym. 1998) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 13

4 Lantalaskelmat Vakka-Suomesta Tämän rinnakkaislaskelman tavoitteena oli verrata eri laskentatavoilla (lantaan erittyvät ravinteet >< lannan taulukkoarvot) saatua lopputulosta keskenään. Tätä laskelmaa tehtäessä oli käytettävissä Vakka-Suomen alueelta sekä kuntien että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat. Lupaa edellyttävät kotieläinyksikkökoot on lueteltu liitteessä 6. Päätöksissä eri eläinlajien ryhmittely ikäluokkiin oli identtinen kunnittain aikaisemmin laskettuihin, koska molemmissa lähtökohtina olivat 12 kk:n lantavaraston ohjearvot. Tilakohtaisista ympäristölupapäätöksistä selvitettiin kunnittain lantalatyypit ja eläinmäärät, joiden pitämiselle lupa oli myönnetty. Aineiston käsittely Lähdeaineistossa lupapäätösten ja todellisten tilastoitujen eläinten määrät poikkesivat kuitenkin toisistaan kunnittain huomattavasti. Poikkeama oli erityisen suuri nautaeläinten kohdalla, joilla ympäristöluvat kattoivat noin 2/3 todellisesta lypsylehmä- ja vasikkamäärästä (nuorkarja < 6 kk) ja vain noin puolet muista nautaeläimistä. Tämä johtuu siitä, että suuri osa nautakarjatiloista on kooltaan ympäristölupavaatimuksen rajan alle jääviä pieniä yrityksiä. Sikapuolella varsinkin emakkojen ja joutilaitten emakkojen välinen rajanveto poikkesi lupahakemuksissa huomattavasti tilastotiedosta. Kokonaisemakkomäärät olivat kuitenkin Vakka-Suomen alueella samaa suuruusluokkaa molemmissa tietolähteissä. Myönnettyjen ympäristölupien mukainen emakkomäärä (emakoita porsaineen ja joutilaita emakoita) oli yhteensä noin 12 800, kun tilastoitu eläinmäärä kuntien alueella oli vuonna 2006 noin 14 000. Tämä osoittaa, että porsastuotannossakin on mukana vielä joitakin vanhoja, pieniä sikaloita, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia. Lihasikoja oli 20 % enemmän kuin ympäristöluvista kertyvä määrä, ja vieroitetuista porsaista oli ympäristölupien piirissä vain noin kolmannes todellisesta määrästä. Näinkin suurista poikkeamista johtuen lupapäätösten eläinmääriä käytettiin lopulta vain eri lantalatyyppien suhteellisen osuuden selvittämisessä naudoilla ja sioilla. Hevosten, lampaiden ja siipikarjan oletettiin tuottavan vain kuivikelantaa. Tämä tieto oli yhtenevä ympäristölupapäätösten kanssa. Vakka-Suomen kunnissa lantalaskelman eläiminä käytettiin siis Tiken tilaston todellisia eläinmääriä ja vuotuisena lantakertymänä 12 kk:n lantavaraston ohjearvoja. Taulukkoarvoilla laskettu lannan typpisisältö tarkoittaa liukoista typpeä. 14 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

Tulokset kunnittain Fosforiluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska ne molemmilla laskentatavoilla tarkoittavat kokonaisfosforia. Lantaan erittyvien ravinteiden perusteella laskettuna fosforimäärä poikkeaa +/- 10 % käytettävissä olevilla taulukkoarvoilla lannasta lasketusta arvosta. Lietelantaa tuottavilla alueilla (Vehmaa, Taivassalo) lantaan erittyvistä ravinteista lasketut fosforimäärät ovat noin 10 % suurempia kuin taulukkoarvoilla saatu tulos. Pääasiassa kuivikelantaa tuottavilla alueilla (Laitila, Kustavi) fosforikertymä on taulukkoarvoilla noin 10 % suurempi kuin ulosteista laskettu luku. Ulosteisiin erittyvän kokonaisfosforin (Nousiainen 2008) määrä verrattuna lannasta taulukkoarvoilla laskettuun kokonaisfosforimäärään. Kunta Ulosteisiin erittyvät Taulukkoarvoilla Ptot yht. kg Ptot kg/ha Ptot kg/ha % *) Kustavi 471 0,34 0,37 109 Laitila 114 507 9,56 10,32 108 Mietoinen 15 987 =Mynämäki+ Mietoinen = Mynämäki+ Mietoinen Mynämäki 77 457 7,62** 7,11** 93 Taivassalo 35 480 10,64 9,58 90 Uusikaupunki 56 520 6,79 6,89 101 Vehmaa 109 278 18,08 15,99 88 Vakka-Suomi yht. Varsinais-Suomi yht. 409 700 9,46 9,17 97 1 559 141 5,28 4,7-5,7 89-108 *) % ulosteisiin erittyvistä **) keskiarvo Mietoisen ja Mynämäen fosforikertymistä Typen vertaaminen eri laskentatavoilla on huomattavasti työläämpää kuin fosforin, koska sen osalta on ensin otettava huomioon ero kokonaistypen ja lannan liukoisen typen määrissä. Liukoinen typpi on tässä laskelmassa muunnettu kokonaistypeksi vain koko Vakka-Suomen keskimääräisen typpikertymän osalta seuraavilla oletuksilla: Naudan lietelannassa liukoisen typen osuus on 66 ja sian 72 % kokonaistypestä. Naudan kuivikelannassa on liukoista typpeä 32 % ja sian kuivikelannassa 30 % kokonaistypen määrästä. Virtsan kokonaistypestä on liukoisessa muodossa naudalla 84 % ja sialla 83 % (Viljavuuspalvelu Oy 1995). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 15

Ulosteisiin erittyvän kokonaistypen (Nousiainen 2007) määrä verrattuna lannasta taulukkoarvoilla laskettuun liukoisen typen määrään. Kunta Ulosteisiin erittyvät Taulukkoarvoilla * Mynämäki+Mietoinen Ntot yht. kg Ntot kg/ha Nliuk kg/ha Kustavi 2 750 2,0 0,5 Laitila 503 765 42,1 16,6 Mietoinen 84 601 22,2 Mynämäki 341 969 40,5 7,1* Taivassalo 138 169 41,4 24,1 Uusikaupunki 249 733 30,0 14,2 Vehmaa 424 641 70,3 43,2 Vakka-Suomi yht. 1 744 628 40,3 19,4 = 31,1 Ntot Varsinais-Suomi yht. 7 339 970 24,8 7,6-11,8 Keskimäärin liukoisen typen kertymä on lannassa (taulukkoarvoilla laskettuna) Vakka-Suomessa noin 19 kg/ha. Kokonaistypeksi edelleen taulukkoarvoilla muunnettuna tämä on 31 kg/ha. Nousiaisen arvoilla laskien kokonaistyppeä tulee lannasta 40 kg/ha eli noin 30 % enemmän. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Nousiaisen arvoissa ei ole huomioitu väistämätöntä typen haihtumista ammoniakkina, mikä on noin 20 %. Taulukkoarvoilla lasketut tulokset ilmenevät liitteestä 7. Pohdintaa laskelman perusteella Vakka-Suomi (43 303 ha) edustaa vajaata 15 % Varsinais-Suomen peltopinta-alasta. Eläinten suoraan lantaan erittämät ravinnemäärät ovat laskennallisesti N tot 1 745 tonnia ja P 409,7 tonnia. Näin ollen Vakka-Suomessa syntyy lähes 24 % koko maakunnan lannan kokonaistypestä ja noin 26 % kokonaisfosforista. Neljännes koko maakunnan kotieläimistä on keskittynyt Vakka-Suomeen, vaikka siellä vain noin joka neljäs tila on kotieläintila. Näiden tilojen pelloille varsinkin lannan fosfori aiheuttaa kovia paineita. Toisaalta rinnakkaislaskelma osoittaa, että absoluuttisen totuuden selvittäminen lannan ravinteiden määristä on äärettömän hankalaa. Kaikissa valituissa laskentatavoissa on omat virhelähteensä. Nousiaisen lukuarvoilla laskettuja ravinnemääriä voitaneen kuitenkin pitää maksimiarvoina eri eläinten typen ja fosforin tuottokyvystä. Todellisen ravinnekertymän selvittämiseksi käytössä tulisi olla tilakohtaiset lantaanalyysitiedot sekä kullakin tilalla todellisuudessa syntyvät lantamäärät. Vuodessa kertyvän lantamäärän selvittäminen tuntuu kuitenkin olevan varsin ongelmallinen asia jopa yksittäisellä tilalla. 16 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

5 Hevoset - tilastojen ulkopuolelle jäävä ongelma Hevosia Tiken tilastossa on 1961 kpl, mutta Varsinais-Suomen hevosjalostusliiton toiminnanjohtajan arvion mukaan hevosten ja ponien yhteismäärä alueella on noin 6 000. Hevosten kohdalla ongelmallisia asioita ympäristön kannalta ovat lantalat ja ulkotarhat. Hevostallien pitäjät eivät useinkaan ole viljelijöitä, eivätkä siten myöskään ympäristötuen ehtojen piirissä. Varsinainen ympäristölupa vaaditaan yleensä vasta 60 hevosen yrityksiltä. Pienempien hevostallien lantaloissa onkin usein huomattavia puutteita. Näihin asioihin kuntien ympäristöviranomaiset ovat kuitenkin jo alkaneet kiinnittää huomiota, ja parannuksia on odotettavissa. Ympäristön kannalta merkittäviä pistekuormittajia ovat myös hevosten ulkotarhat. Niiden synnyttämä kuormitus riippuu suoraan siitä, kuinka usein tarhoja siivotaan ja lannat kerätään pois ja miten saaliin kanssa sitten menetellään. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 17

6 Loppupäätelmiä Lannasta kotieläintiloilla syntyvien ongelmien välttämiseksi olisi äärettömän tärkeää ensinnäkin saada lannan levityksen piiriin myös kasvinviljelytilojen peltoja. Vaikka Varsinais-Suomessa etäisyydet ovat suhteellisen pieniä, selviä logistiikkaongelmia esiintyy. Kotieläinten keskittymäalueilla, erityisesti Vakka-Suomessa, missä peltopinta-ala on suhteellisen vähäinen, lanta on todellinen ongelma. Siellä ei lähialueellakaan ole enää paljoa lannan levitykseen soveltuvia peltoja. Monilla lohkoilla fosforiluku alkaa olla luokassa arveluttavan korkea. Koko Varsinais-Suomen alueella varteenotettava lannan käsittelymuoto olisi sen jatkojalostus syntysijoillaan. Kyseeseen voisi tulla lannan käyttö biopolttoaineen raaka-aineena, kuivaus, rakeistus tms. Biopolttoaineen tuotanto ja lannan poltto lievittävät tosin vain lannan typpikuormaa, muut ravinteet jäävät niissä prosesseissa jäljelle. Toisaalta alueen keskellä sijaitseva lannoitetehdas jauhaa kemiallisesti väkilannoitteita yötä päivää. Onko kokonaan poissuljettu ajatus, että keinolannoitteiden valmistajat alkaisivat käyttää raaka-aineenaan lantaa ja kehittäisivät prosessejaan lannan ravinteiden hyväksikäyttöön soveltuviksi. Maailman fosforivarat ovat sangen rajalliset ja ovat ennusteiden mukaan loppumassa jo parin kolmen tulevan sukupolven elinaikana. 18 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

Lähteet Grönroos, J., Nikander, A., Syri, S., Rekolainen, S. & Ekqvist, M. 1998. Maatalouden ammoniakkipäästöt. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 206. Helsinki. 65 s. Maatalouskalenteri 2007, s.175 Taulukko 2. Nitraattiasetuksen mukaiset lannan varastointitilavuudet. MMM 2001. Tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö, ympäristölupaa edellyttävät yksikkökoot. Nousiainen, Jouni, MTT, henkilökohtainen tiedonanto, joulukuu 2007 ja maaliskuu 2008 (Eri eläinten erittämät kokonaistyppi- ja fosforimäärät). Tike. Kotieläintilasto 2006. Vakka-Suomen alueelta sekä kuntien että Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat. Varsinais Suomen TE-keskuksen julkaisuja 5/2007. Maaseututilastot 2006. Viljavuuspalvelu Oy, Suomalaisen karjanlannan keskimääräiset ravinnepitoisuudet kg/m³ tuoreessa lannassa vuonna 1995. Ympäristötukiehdot 2007. Lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvoja. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 19

LIITE 1 Taulukko 1. Yhden eläimen vuodessa tuottama ravinnemäärä taulukkoarvoilla laskettuna. Kuivikelanta Virtsa Edelliset yhteensä Eläinlaji määrä N (liuk.) P määrä N (liuk.) P määrä N (liuk.) P m3 kg kg m3 kg kg m3 kg kg Lypsylehmä 12 14,4 14,4 8 14,4 0,8 20 28,8 15,2 Hieho, emol. 9 10,8 10,8 4 7,2 0,4 13 33,2 11,2 Nuorkarja <6kk 2,4 2,88 2,88 12 2,16 0,6 3,6 5,04 3,48 Emakko porsaineen 3 3,6 7,5 3,5 5,6 0,7 6,5 9,2 8,2 Lihasika < 90 kg, siitossika 0,7 1,05 1,75 1 1,6 0,2 1,7 2,65 1,95 Joutilas emakko 0,8 1,2 1,6 1,2 1,92 0,24 2 3,12 1,84 Vier. porsas (5-11 vk) 0,5 0,75 1,25 0,5 0,8 0,1 1 1,55 1,35 Hevonen 12 4,8 6 Poni 8 3,2 4 Lammas, kuttu 1,5 1,8 2,25 Lattiakana, broileremo 0,05 0,225 0,22 Häkkikana 0,05 0,225 0,22 Kalkkuna 0,03 0,153 0,105 Broiler, kananuorikko 0,015 0,0765 0,0525 Lietelanta Eläinlaji määrä N (liuk.) P m3 kg kg Lypsylehmä 24 43,2 12 Hieho, emol. 15 27 7,5 Nuorkarja <6kk 4 7,2 2 Emakko porsaineen 7 18,9 5,6 Lihasika < 90 kg, siitossika 2 5,4 1,6 Joutilas emakko 2,4 6,48 1,92 Vier. porsas (5-11 vk) 1 2,7 0,8 Hevonen Poni Lammas, kuttu Lattiakana, broileremo Häkkikana Kalkkuna Broiler, kananuorikko 20 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

LIITE 2 Taulukko 2. Eri eläinten vuodessa tuottama kokonaistyppi- ja fosforimäärä Nousiaisen selvityksen (2007 ja 2008) mukaan sekä ravinnelaskennassa käytetyt eläinryhmät. Eläinryhmät kpl Ntot Ptot kg/v kg/v lypsylehmä 9173 119,1 17,00 emolehmä 3465 64 10,50 hieho 12-24 kk 4928 48,7 7,40 sonni 12-24 kk 3947 65,7 10,00 sonnit >2 v 599 64 10,50 =emolehmät lihanauta > 1v 1275 65,7 10,00 =hiehot >2v vasikka <1v 11845 36,8 4,20 =vasikka 6-12 k nuorkarja <6kk 20 ** 1,5 * =sis.edelliseen ryhmään emakko porsaineen 42898 34 7,60 karju 1159 8 4,80 lihasika >50 kg 119436 6,3 1,575 muut siat (20-50 kg) 91910 5,4 1,25 =vanhempien/nuorempien ka. vierotettu porsas < 20kg 136421 4,5 0,925 hevonen > 2v 1899 60,9 9,00 poni > 2v, hevonen 1-2 v 0 43,5 7 * uuhi karitsoineen 10198 9,1 2,50 kuttu kileineen 836 17 munituskana 1854237 0,7 0,17 kananpoikaset <20 vrk 515272 0,4 0,05 =broileri broileri 895730 0,4 0,05 kalkkuna 91785 1,4 0,35 broileremo 138129 0,8 0,2 =lattiakana kukot >20 vko 7245 0,4 0,04 =broileri * Nousiaisen selvityksestä puuttunut tieto on täydennetty ympäristöministeriön v. 2002 julkaisemalla luvulla ** kokonaan puuttunut tieto on arvioitu ottamalla seuraavalla ikäluokan arvosta noin puolet Nousiaisen selvityksen kanssa identtiset eläinryhmät on esitetty tummennettuina. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 21

LIITE 3. Taulukko 3. Lannan ravinteet koko Varsinais-Suomessa, tarkempi eläinryhmittely. Eläinlaji kpl kgn/ eläin* kgp/ eläin* Yht. N, kg Yht. P, kg kgn/ha kgp/ha Lypsylehmät 9 173 119,1 17 1 092 504 155 941 3,70 0,53 Emolehmä 3 465 64 10,5 36 383 36 383 0,12 0,12 Hieho 1-2v 4 928 48,7 7,4 239 994 36 467 0,81 0,12 Sonni 1-2v 3 947 65,7 10 259 318 39 470 0,88 0,13 Sonnit > 2v 599 64 10,5 38 336 6 290 0,13 0,02 Lihanauta >1v 1 275 65,7 10 83 768 12 750 0,28 0,04 Vasikka <1v 11 845 36,8 4,2 435 896 49 749 1,48 0,17 Emakko porsaineen 42 989 34 7,6 1 461 626 326 716 4,95 1,11 Karju 1 159 8 4,8 9 272 5 563 0,03 0,02 Lihasika >50kg 119 436 6,3 1,575 752 447 188 112 2,55 0,64 Muu sika 20-50kg 91 910 5,4 1,25 496 314 114 888 1,68 0,54 Vieroitettu porsas <20kg 136 421 4,5 0,925 613 895 126 189 2,08 0,43 Hevonen >2v 1 899 60,9 9 115 649 17 091 0,39 0,06 Uuhi+karitsat 10 198 9,1 2,5 92 802 25 495 0,31 0,09 Munituskana 1 854 237 0,7 0,17 1 297 966 315 220 4,39 1,07 K.poikaset<20 515 272 0,4 0,05 206 109 25 764 0,70 0,09 Broileri 895 730 0,4 0,05 358 292 44 787 1,21 0,15 Kalkkuna 91 785 1,4 0,35 128 499 32 125 0,43 0,11 Broileremo 138 129 0,8 0,2 110 503 27 626 0,37 0,09 Kukot <20vk 7 245 0,4 0,05 2898 362 0,01 0,00 Yhteensä 7 832 469 1 586 987 26,51 5,53 * Lähde: Nousiainen (2007 ja 2008) 22 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

LIITE 4 Taulukko 4. Peltoala sekä lannan kokonaistyppi- ja fosfori (kg ja kg/ha) Varsinais-Suomessa. Typpi- ja fosforiarvot tarkoittavat suoraan lantaan erittyviä ravinteita (Lähde: Nousiainen 2007 ja 2008). Peltoa N-tot P N-tot P Kunta ha kg kg kg/ha kg/ha Alastaro 10488 508106 112547 48,85 10,73 Askainen 1607 22549 5557 14,03 3,46 Aura 4321 124098 21266 28,72 4,92 Dragsfjärd 1524 10621 2098 6,97 1,38 Halikko 11388 142926 28389 12,55 2,49 Houtskari 741 974 268 1,31 0,36 Iniö 176 3629 677 20,62 3,85 Kaarina 1101 11225 1814 10,20 1,65 Kemiö 7303 50377 10358 6,90 1,42 Kiikala 6604 217858 38234 32,99 5,79 Kisko 4631 104081 18914 22,47 4,08 Korppoo 941 34646 5436 36,82 5,78 Koski TL 9947 328928 73325 33,07 7,37 Kustavi 1367 2750 471 2,01 0,34 Kuusjoki 6714 105138 19635 15,66 2,92 Laitila 11972 503765 114507 42,08 9,56 Lemu 1995 27724 5849 13,90 2,93 Lieto 8726 157679 34925 18,07 4,00 Loimaa 25314 449568 95201 17,76 3,76 Marttila 7889 182490 37323 23,13 4,73 Masku 2658 51404 11036 19,34 4,15 Mellilä 5997 122121 28851 20,36 4,81 Merimasku 1188 11891 2685 10,01 2,26 Mietoinen 3805 84601 15987 22,23 4,20 Muurla 2452 16634 2545 6,78 1,04 Mynämäki 8450 341969 77457 40,47 9,17 Naantali 519 18 5 0,04 0,01 Nauvo 2344 56918 10535 24,28 4,49 Nousianen 6271 118844 24942 18,95 3,98 Oripää 4794 267776 57578 55,86 12,01 Paimio 8427 205449 43777 24,38 5,19 Parainen 4922 64268 10273 13,06 2,09 Perniö 10799 165305 34176 15,31 3,16 Pertteli 6914 83411 12563 12,06 1,82 Piikkiö 2661 19218 3627 7,22 1,36 Pyhäranta 1902 35604 6022 18,72 3,17 Pöytyä 15507 460576 96169 29,70 6,20 Raisio 622 2685 397 4,32 0,64 Rusko 2181 67100 18671 30,77 8,56 Rymättylä 2460 37703 6831 15,33 2,78 Salo 2955 15367 3201 5,20 1,08 Sauvo 8441 141527 26667 16,77 3,16 Somero 25749 781132 166617 30,34 6,47 Suomusjärvi 2330 22794 4796 9,78 2,06 Särkisalo 1092 12878 2634 11,79 2,41 Taivassalo 3336 138169 35480 41,42 10,64 Tarvasjoki 4283 115174 20545 26,89 4,80 Turku 4519 15343 2434 3,40 0,54 Uusikaupunki 8329 249733 56520 29,98 6,79 Vahto 2191 28324 5028 12,93 2,29 Vehmaa 6044 424641 109278 70,26 18,08 Velkua 277 16415 2745 59,26 9,91 Västanfjärd 1153 4416 827 3,83 0,72 Yläne 5163 171434 31451 33,20 6,09 Yhteensä 295484 7339970 1559141 24,84 5,28 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 23

LIITE 5 Taulukko 5. Maatilojen tuotantosuunnat * seutukunnittain Varsinais-Suomessa v. 2006 (kpl, tiloja) Tuotantosuunta Turun- Salon- Turun Vakka- Loimaan maa seutu seutu Suomi seutu Lypsykarjatalous 19 137 71 61 127 Lihanautojen kasvatus 18 38 17 23 31 Muu nautakarjatalous 1 13 6 6 7 Porsastuotanto 11 48 34 72 60 Lihasikojen kasvatus 47 27 62 63 Muu sikatalous (yhd.) 42 18 66 87 Kananmunien tuotanto 2 48 25 81 65 Siipikarjanlihan tuotanto 5 5 3 37 Muu siipikarjatalous 3 6 23 12 Lammastalous 12 9 7 2 12 Vuohitalous 1 1 2 2 Hevostalous 8 23 38 18 20 Viljanviljely(+siemenv.) 328 1034 733 704 1357 Erikoiskasvituotanto** 56 275 270 247 85 Puutarhakasvit avomaalla 24 48 68 120 14 Kasvihuoneviljely 7 21 27 12 3 Muu kasvintuotanto*** 22 64 33 30 26 Muu tuotanto tai toimiala (mm. maatilamatkailu) 4 11 12 5 8 Yhteensä 512 1867 1398 1537 2016 Kotieläintiloja, kpl 71 414 238 419 503 Kotieläintilojen osuus % 14 22 17 27 25 *Tuotantosuunta on viljelijän itsensä määrittelemä ** mm. mallasohra, herne, papu, peruna *** mm. heinä ja viherheinä Lähde: Tike 24 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

LIITE 6 Ympäristönsuojeluasetuksessa on säädetty eläinsuojien luvanvaraisuudesta. Eläinsuojien luvanvaraisuus koskee eläintenpitoa tuotantorakennuksessa, johon kuuluu myös eläinten tuottaman lannan varastointi sekä rehunvalmistus ja varastointi tuotantorakennuksen yhteydessä. Lannan levitys ja peltoviljely eivät kuulu luvanvaraiseen toimintaan. Ympäristöluparajat Eläinsuojat tarvitsevat ympäristöluvan, jos ne tarkoitettu vähintään: - 30 lypsylehmälle - 80 lihanaudalle - 60 täysikasvuiselle emakolle - 210 lihasialle - 60 hevoselle tai ponille - 160 vuohelle tai uuhelle - 2 700 munituskanalle - 10 000 broilerille - lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan 210 lihasikaa vastaavalle eläinmäärälle - 250 siitosnaarasminkille tai -hillerille - 50 siitosnaarasketulle tai -supille - lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan 250 siitosnaarasminkkiä vastaavalle eläinmäärälle Eläinmäärään lasketaan kaikki tilan tuotantoeläimet. Esimerkiksi, jos maitotilalla kasvatetaan lisäksi nuorkarjaa, lupa tarvitaan jo alle 30 lypsylehmän tilalla. Lupaa voidaan edellyttää pienemmälläkin eläinmäärällä, jos toiminnasta aiheutuu naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, jos eläinsuoja sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaara tai jos toiminta saattaa aiheuttaa vesistövaikutuksia. Lähde: Tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö, MMM 2001 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 25

LIITE 7/1 Taulukko 6. Taulukkoarvoilla (12 kk:n lantalan mitoitusarvot, lannan sisältämä liukoinen typpi ja kokonaisfosfori) lasketut lantataseet Vakka-Suomessa. Ravinneselvitys Vakka-Suomi Vakka-Suomi yhteensä Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 43303 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete 33776 1,8 60796 0,5 16888 1,40 0,39 kuivike 21587 1,2 25904 1,2 25904 0,60 0,60 virtsa 10296 1,8 18533 0,1 1030 0,43 0,02 Nauta yhteensä 105233 43821 2,43 1,01 Sika liete 191215 2,7 516279 0,8 152972 11,92 3,53 kuivike 10316 1,5 15474 2,5 25790 0,36 0,60 virtsa 12950 1,6 20720 0,2 2590 0,48 0,06 Sika yhteensä 552474 181352 12,76 4,19 Hevonen 4500 0,4 1800 0,5 2250 0,04 0,05 Lammas 1476 1,2 1771 1,5 2214 0,04 0,05 Lattiakana, broileremo 3767 4,5 16949 4,4 16573 0,39 0,38 Häkkikana 31065 4,5 139794 4,4 136688 3,23 3,16 Kalkkuna 700 5,1 3568 3,5 2449 0,08 0,06 Broiler 3364 5,1 17158 3,5 11775 0,40 0,27 838748 397121 19,37 9,17 Ravinneselvitys Vakka-Suomi Eläimiä kpl Vakka-Suomi yhteensä Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu Eläinlaji Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 lypsylehmä 1175 602 131 82,13 17,87 24 14448 22424 12 1572 2888 8 1048 1925 hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni 2608 236 838 21,97 78,03 15 3540 9768 9 7542 17611 4 3352 7827 nuorkarja<6kk 849 202 395 33,84 66,16 4 808 1584 2,4 948 1087 1,2 474 544 emakko porsaineen 2436 8147 3385 70,65 29,35 7 57029 12077 3 10155 2132 3,5 11848 2487 joutilaat emakot 11535 1120 142 88,75 11,25 2,4 2688 20431 0,8 114 2418 1,2 170 3626 lihasika, siitossika 66056 51100 2232 95,81 4,19 2 102200 124978 0,7 1562 2497 1 2232 3567 vieroitettu porsas 40267 8200 6540 55,63 44,37 1 8200 33728 0,5 3270 3270 0,5 3270 3270 hevonen 375 100,00 12 4500 poni 0 100,00 0 0 lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi 984 100,00 1,5 1476 lattiakana, broileremo 75331 100,00 0,050 3767 häkkikana 621307 100,00 0,050 31065 kalkkuna 23320 100,00 0,030 700 broileri, kananuorikko 224286 100,00 0,015 3364 Virtsa m 3 188913 224990 25163 76774 22394 23246 26 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

LIITE 7/2 Ravinneselvitys Vakka-Suomi MYNÄMÄKI+MIETOINEN Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 12255 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete 19025 1,8 34245 0,5 9512 2,79 0,78 kuivike 9476 1,2 11371 1,2 11371 0,93 0,93 virtsa 4625 1,8 8326 0,1 463 0,68 0,04 Nauta yhteensä 53942 21346 4,40 1,74 Sika liete 30362 2,7 81977 0,8 24290 6,69 1,98 kuivike 352 1,5 528 2,5 880 0,04 0,07 virtsa 423 1,6 677 0,2 85 0,06 0,01 Sika yhteensä 83183 25255 6,79 2,06 Hevonen 1236 0,4 494 0,5 618 0,04 0,05 Lammas 59 1,2 70 1,5 88 0,01 0,01 Lattiakana 1709 4,5 7692 4,4 7521 0,63 0,61 Häkkikana 7006 4,5 31525 4,4 30824 2,57 2,52 Kalkkuna 145 5,1 737 3,5 506 0,06 0,04 Broiler 272 5,1 1386 3,5 951 0,11 0,08 179029 87109 14,61 7,11 Ravinneselvitys Vakka-Suomi MYNÄMÄKI+MIETOINEN Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä 667 255 72 77,98 22,02 24 6120 12483 12 864 1762 8 576 1175 hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni 1186 107 233 31,47 68,53 15 1605 5599 9 2097 7315 4 932 3251 nuorkarja<6kk 402 112 79 58,64 41,36 4 448 943 2,4 190 399 1,2 95 200 emakko porsaineen 603 2029 410 83,19 16,81 7 14203 3511 3 1230 304 3,5 1435 355 joutilaat emakot 2707 841 100,00 0,00 2,4 2018 6497 0,8 0 0 1,2 0 0 lihasika, siitossika 6381 7356 80 98,92 1,08 2 14712 12625 0,7 56 48 1 80 69 vieroitettu porsas 7729 1200 100,00 0,00 1 1200 7729 0,5 0 0 0,5 0 0 hevonen 103 100,00 0 0 12 1236 0 poni 0 100,00 0 0 0 0 0 lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi 39 100,00 0 0 1,5 59 0 lattiakana, broileremo 34185 100,00 0 0 0,050 1709 0 häkkikana 140110 100,00 0 0 0,050 7006 0 kalkkuna 4820 100,00 0 0 0,030 145 0 broileri, kananuorikko 18117 100,00 0 0 0,015 272 0 Virtsa m 3 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 27

LIITE 7/3 Ravinneselvitys Vakka-Suomi LAITILA Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 11972 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete 6816 1,8 12269 0,5 3408 1,02 0,28 kuivike 3565 1,2 4278 1,2 4278 0,36 0,36 virtsa 1733 1,8 3120 0,1 173 0,26 0,01 Nauta yhteensä 19667 7859 1,64 0,66 Sika liete 29501 2,7 79653 0,8 23601 6,65 1,97 kuivike 2582 1,5 3874 2,5 6456 0,32 0,54 virtsa 3601 1,6 5762 0,2 720 0,48 0,06 Sika yhteensä 89288 30777 7,46 2,57 Hevonen 756 0,4 302 0,5 378 0,03 0,03 Lammas 207 1,2 248 1,5 311 0,02 0,03 Lattiakana 131 4,5 587 4,4 574 0,05 0,05 Häkkikana 17165 4,5 77242 4,4 75525 6,45 6,31 Kalkkuna 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 Broiler 2333 5,1 11900 3,5 8167 0,99 0,68 199235 123591 16,64 10,32 Ravinneselvitys Vakka-Suomi LAITILA Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä 223 43 14 75,44 24,56 24 1032 4037 12 168 657 8 112 438 hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni 463 40 87 31,50 68,50 15 600 2187 9 783 2855 4 348 1269 nuorkarja<6kk 170 40 6 86,96 13,04 4 160 591 2,4 14 53 1,2 7 27 emakko porsaineen 541 1155 489 70,26 29,74 7 8085 2661 3 1467 483 3,5 1712 563 joutilaat emakot 2350 75 30 71,43 28,57 2,4 180 4029 0,8 24 537 1,2 36 806 lihasika, siitossika 9435 3924 1216 76,34 23,66 2 7848 14406 0,7 851 1562 1 1216 2232 vieroitettu porsas 8406 650 100,00 0,00 1 650 8406 0,5 0 0 0,5 0 0 hevonen 63 100,00 0 0 12 756 0 poni 0 100,00 0 0 0 0 0 lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi 138 100,00 0 0 1,5 207 0 lattiakana, broileremo 2610 100,00 0 0 0,050 131 0 häkkikana 343296 100,00 0 0 0,050 17165 0 kalkkuna 0 100,00 0 0 0,030 0 0 broileri, kananuorikko 155561 100,00 0 0 0,015 2333 0 Virtsa m 3 28 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

LIITE 7/4 Ravinneselvitys Vakka-Suomi TAIVASSALO Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 3336 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete 1632 1,8 2938 0,5 816 0,88 0,24 kuivike 1906 1,2 2287 1,2 2287 0,69 0,69 virtsa 854 1,8 1536 0,1 85 0,46 0,03 Nauta yhteensä 6762 3189 2,03 0,96 Sika liete 23046 2,7 62223 0,8 18436 18,65 5,53 kuivike 1057 1,5 1585 2,5 2642 0,48 0,79 virtsa 1454 1,6 2327 0,2 291 0,70 0,09 Sika yhteensä 66135 21369 19,82 6,41 Hevonen 540 0,4 216 0,5 270 0,06 0,08 Lammas 6 1,2 7 1,5 9 0,00 0,00 Lattiakana 0 4,5 0 4,4 0 0,00 0,00 Häkkikana 1615 4,5 7268 4,4 7106 2,18 2,13 Kalkkuna 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 Broiler 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 80387 31943 24,10 9,58 Ravinneselvitys Vakka-Suomi TAIVASSALO Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä 68 46 100,00 0,00 24 1104 1632 12 0 0 8 0 0 hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni 199 60 0,00 100,00 15 0 0 9 540 1791 4 240 796 nuorkarja<6kk 48 30 0,00 100,00 4 0 0 2,4 72 115 1,2 36 58 emakko porsaineen 211 990 494 66,71 33,29 7 6930 985 3 1482 211 3,5 1729 246 joutilaat emakot 1638 115 100,00 0,00 2,4 276 3931 0,8 0 0 1,2 0 0 lihasika, siitossika 8055 5014 885 85,00 15,00 2 10028 13693 0,7 620 846 1 885 1208 vieroitettu porsas 4436 350 100,00 0,00 1 350 4436 0,5 0 0 0,5 0 0 hevonen 45 100,00 0 0 12 540 0 poni 0 100,00 0 0 0 0 0 lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi 4 100,00 0 0 1,5 6 0 lattiakana, broileremo 0 100,00 0 0 0,050 0 0 häkkikana 32301 100,00 0 0 0,050 1615 0 kalkkuna 0 100,00 0 0 0,030 0 0 broileri, kananuorikko 0 100,00 0 0 0,015 0 0 Virtsa m 3 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 29

LIITE 7/5 Ravinneselvitys Vakka-Suomi UUSIKAUPUNKI Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 8329 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete 3535 1,8 6362 0,5 1767 0,76 0,21 kuivike 5080 1,2 6096 1,2 6096 0,73 0,73 virtsa 2372 1,8 4270 0,1 237 0,51 0,03 Nauta yhteensä 16729 8101 2,01 0,97 Sika liete 26488 2,7 71517 0,8 21190 8,59 2,54 kuivike 3700 1,5 5551 2,5 9251 0,67 1,11 virtsa 3778 1,6 6045 0,2 756 0,73 0,09 Sika yhteensä 83112 31197 9,98 3,75 Hevonen 1536 0,4 614 0,5 768 0,07 0,09 Lammas 1082 1,2 1298 1,5 1622 0,16 0,19 Lattiakana 1705 4,5 7671 4,4 7501 0,92 0,90 Häkkikana 1457 4,5 6557 4,4 6411 0,79 0,77 Kalkkuna 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 Broiler 501 5,1 2558 3,5 1755 0,31 0,21 118539 57355 14,23 6,89 Ravinneselvitys Vakka-Suomi UUSIKAUPUNKI Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä 150 150 44 77,32 22,68 24 3600 2784 12 528 408 8 352 272 hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni 522 40 377 9,59 90,41 15 600 751 9 3393 4247 4 1508 1888 nuorkarja<6kk 177 159 0,00 100,00 4 0 0 2,4 382 425 1,2 191 212 emakko porsaineen 243 435 554 43,98 56,02 7 3045 748 3 1662 408 3,5 1939 476 joutilaat emakot 1240 30 100,00 0,00 2,4 72 2976 0,8 0 0 1,2 0 0 lihasika, siitossika 11414 10576 30 99,72 0,28 2 21152 22763 0,7 21 23 1 30 32 vieroitettu porsas 6539 6539 0,00 100,00 1 0 0 0,5 3270 3270 0,5 3270 3270 hevonen 128 100,00 0 0 12 1536 0 poni 0 100,00 0 0 0 0 0 lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi 721 100,00 0 0 1,5 1082 0 lattiakana, broileremo 34095 100,00 0 0 0,050 1705 0 häkkikana 29141 100,00 0 0 0,050 1457 0 kalkkuna 0 100,00 0 0 0,030 0 0 broileri, kananuorikko 33432 100,00 0 0 0,015 501 0 Virtsa m 3 30 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

LIITE 7/6 Ravinneselvitys Vakka-Suomi VEHMAA Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 6044 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete 2768 1,8 4983 0,5 1384 0,82 0,23 kuivike 1277 1,2 1532 1,2 1532 0,25 0,25 virtsa 571 1,8 1029 0,1 57 0,17 0,01 Nauta yhteensä 7543 2973 1,25 0,49 Sika liete 81818 2,7 220910 0,8 65455 36,55 10,83 kuivike 2624 1,5 3937 2,5 6561 0,65 1,09 virtsa 3693 1,6 5909 0,2 739 0,98 0,12 Sika yhteensä 230756 72754 38,18 12,04 Hevonen 432 0,4 173 0,5 216 0,03 0,04 Lammas 104 1,2 124 1,5 155 0,02 0,03 Lattiakana 195 4,5 879 4,4 859 0,15 0,14 Häkkikana 3823 4,5 17203 4,4 16821 2,85 2,78 Kalkkuna 555 5,1 2831 3,5 1943 0,47 0,32 Broiler 258 5,1 1314 3,5 902 0,22 0,15 260822 96623 43,15 15,99 Ravinneselvitys Vakka-Suomi VEHMAA Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä 62 108 100,00 0,00 24 2592 1488 12 0 0 8 0 0 hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni 216 49 80 37,98 62,02 15 735 1231 9 720 1206 4 320 536 nuorkarja<6kk 42 50 120 29,41 70,59 4 200 49 2,4 288 71 1,2 144 36 emakko porsaineen 838 3538 1437 71,12 28,88 7 24766 4172 3 4311 726 3,5 5030 847 joutilaat emakot 3600 59 111 34,71 65,29 2,4 142 2999 0,8 89 1880 1,2 133 2821 lihasika, siitossika 30771 24230 20 99,92 0,08 2 48460 61491 0,7 14 18 1 20 25 vieroitettu porsas 13157 6000 100,00 0,00 1 6000 13157 0,5 0 0 0,5 0 0 hevonen 36 100,00 0 0 12 432 0 poni 0 100,00 0 0 0 0 0 lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi 69 100,00 0 0 1,5 104 0 lattiakana, broileremo 3906 100,00 0 0 0,050 195 0 häkkikana 76459 100,00 0 0 0,050 3823 0 kalkkuna 18500 100,00 0 0 0,030 555 0 broileri, kananuorikko 17176 100,00 0 0 0,015 258 0 Virtsa m 3 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 31

LIITE 7/7 Ravinneselvitys Vakka-Suomi KUSTAVI Lantamäärä Typpi yhteensä kg Fosfori yhteensä kg Ravinteet kg/ha Peltoala ha 1367 m 3 kg/m 3 kg kg/m 3 kg N P Nauta liete 0 1,8 0 0,5 0 0,00 0,00 kuivike 282 1,2 338 1,2 338 0,25 0,25 virtsa 140 1,8 252 0,1 14 0,18 0,01 Nauta yhteensä 590 352 0,43 0,26 Sika liete 0 2,7 0 0,8 0 0,00 0,00 kuivike 0 1,5 0 2,5 0 0,00 0,00 virtsa 0 1,6 0 0,2 0 0,00 0,00 Sika yhteensä 0 0 0,00 0,00 Hevonen 0 0,4 0 0,5 0 0,00 0,00 Lammas 20 1,2 23 1,5 29 0,02 0,02 Lattiakana 27 4,5 120 4,4 118 0,09 0,09 Häkkikana 0 4,5 0 4,4 0 0,00 0,00 Kalkkuna 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 Broiler 0 5,1 0 3,5 0 0,00 0,00 734 499 0,54 0,37 Ravinneselvitys Vakka-Suomi KUSTAVI Eläimiä kpl Luvista eläimiä kpl Lantalatyypit % Liete m 3 Kuivike m 3 Eläinlaji Liete Kuivike Liete Kuivike m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu m 3 /eläin Luvat Oikaistu lypsylehmä 5 1 0,00 100,00 24 0 0 12 12 60 8 8 40 hiehot, emolehmä, lihanauta, siitossonni 22 1 0,00 100,00 15 0 0 9 9 198 4 4 88 nuorkarja<6kk 10 1 0,00 100,00 4 0 0 2,4 2 24 1,2 1 12 emakko porsaineen 0 1 0,00 100,00 7 0 0 3 3 0 3,5 4 0 joutilaat emakot 0 1 0,00 100,00 2,4 0 0 0,8 1 0 1,2 1 0 lihasika, siitossika 0 1 0,00 100,00 2 0 0 0,7 1 0 1 1 0 vieroitettu porsas 0 1 0,00 100,00 1 0 0 0,5 1 0 0,5 1 0 hevonen 0 100,00 0 0 12 0 0 poni 0 100,00 0 0 0 0 0 lammas, uuhi karitsoineen, kuttu, vuohi 13 100,00 0 0 1,5 20 0 lattiakana, broileremo 535 100,00 0 0 0,050 27 0 häkkikana 0 100,00 0 0 0,050 0 0 kalkkuna 0 100,00 0 0 0,030 0 0 broileri, kananuorikko 0 100,00 0 0 0,015 0 0 Virtsa m 3 32 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008

KUVAILULEHTI Julkaisija Lounais-Suomen ympäristökeskus Julkaisuaika Huhtikuu 2008 Tekijä(t) Soile Hänninen, Markus Isotalo, Anna Mäki-Punto Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa (Stallgödselns fosfor- och kväveinnehåll per åkerareal i kommunerna i Egentliga Finland) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2008 Raportissa on selvitetty kuntakohtaisesti Varsinais-Suomessa vuosittain syntyviä lantamääriä ja niiden sisältämiä fosfori- ja typpimääriä sekä näiden suhdetta kunnassa olevaan peltoalaan vuoden 2006 tilastojen perusteella. Todellisuudessa lantaa ei välttämättä levitetä pelkästään saman kunnan alueelle, missä se syntyy. Lisäksi osa laiduntavien eläinten tuottamasta lannasta jää luonnonlaitumille, jotka eivät sisälly peltoalaan. Kuntakohtaisten taseiden avulla voidaan kuitenkin tarkastella kotieläintalouden alueellisia eroja ja keskittymistä ennen suuria kuntaliitoksia. Vakka-Suomessa on lisäksi selvitetty ympäristölupavelvollisten eläinsuojien osalta sijainti- ja muut tarkemmat tiedot. Lähtöaineistona laskennassa olivat Tiken kuntakohtaiset kotieläintilastot ja peltoalat. Laskelmat tehtiin ensin käyttäen perusteena lantaloiden mitoitusarvoja sekä taulukkoarvoja eri eläinlajien lannan ravinnesisällöstä. Laskentatavan virhelähteenä on erityisesti se, ettei tiedetä mikä osuus eri eläinlajien lannasta varastoidaan kuivalantajärjestelmällä ja mikä osuus lietelantajärjestelmällä. Siksi kuntakohtaiset ravinnetaseet laskettiin uudelleen käyttämällä perusteena eri eläinlajien suoraan lantaan erittämän fosforin ja typen määrää. Tässä laskelmassa typpimäärät ilmaistaan kokonaistyppenä, kun taas ensimmäisellä laskentatavalla saadut tulokset tarkoittavat lannan liukoista typpeä. Kotieläintalouden keskittymäalueella Vakka-Suomessa syntyy vuosittain noin neljännes koko Varsinais-Suomessa muodostuvan lannan ravinteista. Ravinteiden erityksen perusteella laskettuna Vakka-Suomen kuuden kunnan alueella vuosittain syntyvässä lannassa on fosforia 0,3 18 kg ja kokonaistyppeä 2 70 kg saman kunnan peltohehtaaria kohden. Taulukkoarvoilla lasketut fosforimäärät ovat 89 108 % edellisistä. Lannan liukoista typpeä muodostuu vastaavasti 0,5 43 kg/ha, keskimäärin 19 kg/ha, mikä on kokonaistypeksi muunnettuna 31 kg/ha. Lantaan erittyvän kokonaistypen vastaavaksi keskiarvoksi saatiin 40 kg/ha. Kun tästä vähennetään karjasuojassa ja varastossa ammoniakkina haihtuvan typen osuus (20 %), päästään samoihin lukemiin kuin taulukkoarvoilla laskettaessa. Peltohehtaaria kohden lasketut lannan ravinnemäärät vaihtelevat suuresti Varsinais-Suomen eri kunnissa. Fosforia tulee lannan mukana vuosittain <0,1 18 kg/ha (keskim. 5,3 kg/ha) ja kokonaistyppeä <0,1 70 kg/ha (keskim. 25 kg/ha). Ravinnemäärät ovat suuret Vakka-Suomen kuntien lisäksi Oripäässä (12 kg P/ha ja 56 kg kok.n/ha) ja Alastarolla (vajaa 11 kg P/ha ja ja 49 kg kok.n/ha). Kotieläintaloutta on runsaasti myös Somerolla, Loimaalla ja Pöytyällä, mutta suuren peltoalan vuoksi hehtaaria kohden lasketut ravinnemäärät eivät nouse korkeiksi. Selvitys on osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa MUUSA- eli Muuttuvan maatalouden ympäristönsuojelu Saaristomeren valuma-alueella yhteistyöhanketta, joka on toteutettu Varsinais-Suomen TE-keskuksen ELMA-rahoituksella. Asiasanat Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja eläinsuojat, kotieläintalous, lanta Lounais-Suomen ympäristökeskus ISBN (nid.) 978-952-11-3074-8 Sivuja 34 ISBN (PDF) 978-952-11-3075-5 Kieli suomi ISSN (pain.) 1796-1750 Luottamuksellisuus julkinen Lounais-Suomen ympäristökeskus, PL 47, 20801 Turku, puh. 020 690 162 (asiakaspalvelu), puh. 020 490 102 (vaihde) Lounais-Suomen ympäristökeskus ISSN (verkkoj.) 1796-1769 Hinta (sis.alv 8 %) - Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008 33