Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 2012 Jyväskylän kaupunki / Mervi Vallinkoski 15.11.2012
MISTÄ VIHER- JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KOOSTUU? mm. kävelyalueet, torit, aukiot, julkisten rakennusten pihat, rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet, metsät, niityt, pellot ja suojelualueet pyöräilyn ja kävelyn alueet ja väylät ei pelkästään kaavan viheralueet tai pelkästään kaupungin omistamat alueet
Viherympäristön merkityksistä
Hyvinvointi ja terveys tutkimusten mukaan asukkaat ja työntekijät ovat onnellisempia ja terveempiä vihreässä ympäristössä viheralueet ja niillä kulkevat reitit edistävät ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia viheralueilla elvytään stressistä ja parannetaan mielialaa vihreä ympäristö houkuttelee liikkumaan kasvillisuus parantaa ilmanlaatua, suojaa tuulelta, tarjoaa varjoa ym houkutteleva elinympäristö saa ihmiset viettämään enemmän aikaa ympäristössään, mikä edistää myös sosiaalista kanssakäymistä Nick Cavill / pyöräilyn olosuhteisiin panostaminen, Englanti - 1 pyöräilyolojen kohentamiseen sijoitettu euro toi 3 euroa vastaavat terveyshyödyt mm. kuolleisuuden alentumisen vuoksi Tarkkaavuushäiriöisillä lapsilla on havaittu sitä lievempiä oireita mitä luontomaisemmassa ympäristössä he ovat leikkineet. Kuo FE, Faber Taylor A (2004) Vuonna 2010 toteutetun Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyn (SULKA II) mukaan suosituimmat ulkoilulajit ovat kävelylenkkeily, hiihto, juoksulenkkeily, koiran ulkoiluttaminen sekä pyöräily.
Ympäristön viihtyisyys viheralueet yksi kaupungin vetovoimatekijöistä asukkaat kokevat ne asuinviihtyvyytensä kannalta tärkeiksi tutkimusten mukaan laadukas viherympäristö nostaa asuntojen ja toimistojen arvoa tamperelaisille ja helsinkiläisille tehdyssä kyselytutkimuksessa lähes puolet kertoi mielipaikkansa olevan metsä- tai luonnontilaisella alueella, viidenneksellä se on rakennetulla viheralueella, toisella viidenneksellä ranta-alueella tärkeitä tekijöitä mm. ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, esteettiset elämykset sekä rauha ja hiljaisuus viheralueiden tulee olla riittävän lähellä asuinympäristöä houkutellakseen käyttäjiä
Muita vihreän arvoja viheralueilla on kulttuurisia sekä luontoon ja maisemaan liittyviä arvoja viheralueet tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, esim. kasvillisuuden merkitys tuulisuuden haittojen lieventämisessä hulevesien luonnonmukainen hallinta reitit / pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (autoilun sijaan)
Viher- ja kaupunkiympäristön suunnittelu eri tasoilla
Yleiskaavoituksessa turvataan virkistysalueiden riittävä määrä, saavutettavuus ja jatkuvuus - Seutu-KEKE 2011: -virkistykseen sopivan alueen (lähipuiston) minimikooksi on esitetty 1,5 ha, myös pienemmät alueet voivat olla tärkeitä, varsinkin jos ne kytkeytyvät ulkoilureitteihin - ulkoilupuisto 20-25 ha, korkeintaan 1 km:n päässä asuintoalueista, yhteys kevyen liikenteen väylää pitkin - lähivirkistysalueiden saavutettavuus, etäisyys asutuksesta 300 m - asukasmäärän suhde virkistysalueisiin (virkistyspaineen määrä) - Löfström 1991: - puistometsiä tulisi olla vähintään 50 m 2 /asukas. Suositeltava määrä on 100 m 2 /asukas. - Ulkoilumetsiä, jotka voivat sijaita 1-2 kilometrin säteellä asutuksesta, tulisi olla vähintään 100 m 2 /asukas. Suositeltava määrä olisi 200 m 2 /asukas.
Yleiskaavan päävirkistysalueet (Jyväskylä) 1000 m vaikutusalueella asuvien asukkaiden määrä Laajavuori n. 9700 Aittovuori-Vaajakoski n. 18000 Touruvuori n. 5800 Sippulanniemi n. 6700 Kolmisoppinen n. 6500 Keljonkangas n. 1000 Jääskelä n. 60 Haapaniemi n. 1200 Korpilahti n. 2000 Yhteensä n. 60000 2000 m vaikutusalueella asuvien asukkaiden määrä yhteensä n. 91500 Yli 2 km:n päässä OLLIkehällä asuvia yhteensä n. 20600
Virkistysalueiden riittävyyden arviointi (Jyväskylän yleiskaavaluonnos)
Viheralueiden strateginen suunnittelu Esimerkki Jyväskylän viherpolitiikka viherpolitiikka nostaa esiin jo käynnissä olevia tärkeitä hankkeita (osana periaatteita) nykyisiä hyviä toimintatapoja uusia kehittämis- ja kärkihankkeita seitsemän periaatetta 26 kärkihanketta 22 jatkuvaa toimenpidettä toteutus v. 2012-2016 joitakin isoja hankkeita, joiden kesto riippuu investoinnin resursseista vuosittain
LIIKKEELLE LÄHIYMPÄRISTÖÖN lähiliikuntakohteiden ohjelmointi ja yhteishankkeet lähiliikuntaohjelman laatiminen ja toteutuksen aloitus mukana tasapuolisesti keskusta, taajamat, asuinalueet ja kylät yhtenä kärkihankkeena: Pohjanlampi, Kuokkalassa Pihalla-ryhmän toiminta/ lähiliikuntatoimintamallin kehittäminen kyläympäristöjen kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa H YVINVOINTI JA TERVEYS: edistää erityisesti lasten ja ikääntyneiden hyvinvointia H
LIIKKEELLE LÄHIYMPÄRISTÖÖN ikääntyneiden lähiympäristöt palvelutalojen ja niiden lähiympäristöjen toimenpideselvitys palvelutalo-pilotti kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja rakentajien kehitystyö Green Care - luontoavusteiset menetelmät hoiva- ja hoitopalveluissa? virkistysreittien toteutusohjelma reittien toteutuksen 10v-ohjelmointi eri vastuutahoiden yhteistyönä yhtenä osana mm. Helpot Ladut - projekti lähimetsien hoito - helppokulkuisuus Y Y LLÄPITO: tärkeimmät lähireitit ja virkistysyhteydet ovat myös talvella laadukkaasti ylläpidettyjä ja valaistuja
KEHÄ VIHREÄ kehittämissuunnitelma yhtenäinen reitistö, opastus, valaistus tapahtumat, kaupunkitaide Tourujoki vanhan uoman palautus Kankaalla, reitit, hoidon suunnittelu Kankaan alue uudenlaista kaupunkivihreää alueellinen ylläpidon toimintamalli Harjun ja Hippoksen kunnostuksen aloitus T APAHTUMAT JA MATKAILU: Kehä Vihreä tärkein vihermatkailukohde L T L UONNON MONIMUOTOISUUS: Tourujoki keskustan ekologinen hotspot
KIERRETÄÄN KEHÄ SINISIÄ yleiskaavan raamilause: Kehä Siniset virkistyskäyttöön Tuomiojärven rantaraitin toteutuksen aloitus Haukanniemen kehittäminen Palokkajärven rantaraitin suunnittelu opastuksen kehittäminen mobiilisovellus Jyväsjärvellä kokeilu asuntomessuvuonna? E STEETTÖMYYS: Haukanniemen esteetön nuotiopaikka E H H YVINVOINTI JA TERVEYS: erinomaisesti ulkoilua ja liikuntaa palvelevia reittejä
Viher- ja virkistyspalveluiden ohjelmointi ja palveluverkkotarkastelut
Jyväskylän viherpalveluohjelma Esimerkki viherpalveluverkon kokonaistarkastelusta
Jyväskylän virkistysreittiselvitys Esimerkki virkistysreitistön kokonaistarkastelusta
Uuden sukupolven viher- ja virkistyspalveluiden ohjelmointi Ajatuksia tulevasta Tähän mennessä kaupungin eri sektorit tehneet palveluittain verkkotarkasteluja tai erilaisia strategisia suunnitelmia Kaupunkirakennepalvelujen virkistysreittiselvitys ja viherpalveluohjelma Liikuntapalvelun liikuntasuunnitelma Tilapalvelun investointiohjelmat (perustuen esim. koulu- ja päiväkotien palveluverkkoselvityksiin) Tavoitteena koota kaikki palvelut samalle kartalle ja kehittää jatkuvasti päivittyvä ja ajan tasalla oleva ohjelmointityökalu Kytketään Jyväskylän Kymppi R toimintamalliin? PALVELUVERKKOPROSESSI TALOUSPROSESSI MAANKÄYTÖN PROSESSI
Palveluverkon muutosten hallinta Esimerkki päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksistä
Asemakaavoitus / yleissuunnitteluvaiheessa määritellään tarkemmin alueiden toiminnot ja luonne
Esimerkkejä ja ajatuksia - Case Kangas - Kaupalliset alueet - Pimeän ajan ympäristö
JYVÄSKYLÄN KANGAS Viherrakenne - keskusta
Viherrakenne - Kangas
hulevedet kollektiivilipasto Hjalmarin uni
Pihat ja rakennukset osana vihreää kokonaisuutta uudenlaista kaupunkivihreää kollektiivilipasto
Viherkatot, viherseinät
MARKET-ALUEET voisivatko nekin olla viihtyisiä? - ja voisiko niihinkin mennä pyörällä? Esimerkki Seppälän kaupallinen alue Jyväskylässä
PIMEÄN AJAN YMPÄRISTÖ PIMEÄN AJAN YMPÄRISTÖ
WILLIAM LAM, 1924-2012 PIONEERI, tarkensi 1970-luvulla valaistussuunnittelun kriteerejä kahdella ihmisen tilalle asettamien tarpeiden määrittämisellä: Toiminnan asettamat valaistustarpeet (activity needs) tarkoittavat periaatteessa samaa kuin määrällinen valaistustapa (quantitative lighting), mutta pyrkivät menemään syvemmälle toimintojen analyysiin ja valaistustarpeiden määrittämiseen. Tiedostavat tarpeet Biologiset tarpeet (biologial needs) on alitajuntaan vaikuttavaa valon informaatiota tilassa, jonka psykologisia vaikutusalueita ovat: - orientaation tarve (selkeät reitit, näkyvyys), - ympäristön olemuksen hahmottaminen selkeän strukturoinnin avulla (turvallisuuden tunne) ja - ihmisen tarve ymmärtää tilan yksityinen tai julkinen luonne (olla oikeassa paikassa). Alitajuntaiset tarpeet (lähde: Erco Lighting Design Handbook)
MÄÄRÄLLINEN VALAISTUS TEKNIS-TALOUDELLINEN VALAISTUSTAPA, PIIRTEITÄ MM: - PAINOTUS TEKNISESSÄ TOTEUTUKSESSA - TOTEUTUS EDULLINEN, ELINKAARI PITKÄ - TEHOKKUUS (LUMEN PER WATTI - WATTI PER NELIÖ)
VALAISTUSTAVAT; näkymät ja paikan henki Lights in Alingsås, kuvat: Studio Ketchup
VALAISTUSTAVAT; kalusteet
VALAISTUSTAVAT; aivojen päivänvalo-olettamus
ESIMERKKIKOHTEET VALON KAUPUNKI JYVÄSKYLÄ
Mäki-Matin perhepuisto
Moirislammen puisto
Jyväsjärven rantaraitti
Harjun portaat
Kiitos!