UNA-YDIN POC-toteutukset yhteenveto Aino Virtanen 17.10.2017 MUUTOSHISTORIA: VERSIO PVM MUUTOKSET TEKIJÄ v.0.1 8.9.2017 alustava Aino Virtanen v.0.2 10.9.2017 päivitetty lähtökohtaa ja PoCkohtaisia sisältöjä v.0.3 17.10.2017 tarkennettu yhteenvetoa, yhtenäistetty tarvekuvauksen kanssa v.1.0 19.10.2017 Tarkennettu PoCien nimeämistä ja tarkistettu ehyys. Lyhennetty kappaletta 2.0. Aino Virtanen Aino Virtanen Sami Konttinen
Sisällys 1 PoC-toteutusten lähtökohta...3 1.1 PoC-toteutusten toiminnallinen tavoite... 4 1.2 PoC-toteutusten tavoite UNA-ekosysteemille... 5 2 PoC-toteutusten läpivienti...6 2.1 PoC-kohtainen yhteenveto: Asiakkuudenhallinta (Atostek)... 6 2.2 PoC-kohtainen yhteenveto: Asiakasprosessit ja toiminnanohjaus (Digia)... 7 2.3 PoC-kohtainen yhteenveto: Integraatiokyvykkyys ja tiedonhallinta (CGI)... 8 3 Yhteenveto POC-kokeiluista... 10 3.1 Arkkitehtuurilinjausten syventäminen... 10 3.2 Modulaarisen ratkaisun tarkentaminen... 11 3.3 UNA-kehittämismallin käyttöönotto... 11
1 PoC-toteutusten lähtökohta UNA-ytimen tarkentavaan työpakettiin on yhtenä osana suunniteltu proof of concept-toteutukset ja toimittajayhteistyö. Hankkeen suunnitteluvaiheessa linjattiin seuraavia mm. asioita ytimen tarkennukseen liittyen: ennen hankintavaiheen käynnistymistä käydään aktiivista vuoropuhelua toimittajien kanssa ratkaisuvaihtoehtojen läpikäymiseksi ja yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi Proof of concept (PoC) toteutuksia edistetään hankkeen budjetin puitteissa ja toteutuksiin nimetään vastuulliset organisaatiot hanketoimisto tukee kokeilujen toimittajaosapuolten valintaa ja toteuttamista, kokeilujen kohteina voivat olla esim. ratkaisumallit potilaan kokonaistilanteen ja asiakkuuden hallintaan olemassa olevista järjestelmistä tiedonhallinta- ja integraatioalustat eri tietolähteiden ja kohteiden saumattomaan integraatioon PoCien tulee selventää hankinnan kohteen kuvausta sekä vaiheittaisen kehittämisen tiekarttaa PoCien tulee selventää mahdollista ja mielekästä moduulien raekokoa PoCien tulee tukea ja konkretisoida UNA-arkkitehtuurin mukaisia, UNA-ytimeen ja ekosysteemiin tukeutuvia, modulaarisia ratkaisuja sekä tarkentaa kustannuksia ja resursointia UNA-ytimen toteutuksissa PoCit pyritään toteuttamaan UNA-organisaatioiden kanssa yhteistyössä esim. heidän käyttöympäristöjään ja substanssiresursseita hyödyntäen Seuraavassa taulukossa on PoC-toteutusten valitut vastuulliset toimittajat ja asiakasorganisaatiot sekä eri toteutusten sisällölliset painopisteet.
1.1 PoC-toteutusten toiminnallinen tavoite PoC- toteutuksissa yksi tavoitteista ytimen tarkennuksin lisäksi oli saada käyttäjäkokemuksia järjestelmäriippumattomasti asiakkaiden/potilaiden tilanteesta ja suunnitelmista sekä osallistuttaa sidosorganisaatioiden ammattilaisia seuraavan sukupolven teknologian hyödyntämiseen vuorovaikutteisesti toimittajien kanssa. Tämä auttaa myös hahmottamaan tulevaa toimintaa uusilla sähköisillä toimintamalleilla. Toiminnallinen näkökulma POC-toteutuksissa on ollut lähinnä asiakaskohtaisten tapahtuminen visualisointi aikajanana ja sen aikana syntyneiden asiakastietojen yksityiskohtaisempi näyttäminen tavoitteena potilaan kokonaistilanteen hahmottaminen ja asiakkuuden hallinta. Lähtökohta ict-kehittämiselle on tässä ollut alhainen investointikynnys ja nopeus tulosten aikaansaamiseksi. Siksi yhtenä kriteerinä on ollut mahdollisimman valmis ehdotus kokeilujen kohteena olevan toiminnallisuuden toteuttamiselle yhdessä UNA-arkkitehtuurilinjausten ja ketterän kehittämismallin kanssa. Ammattilaisten ja asiakkaiden käyttökokemusten nostaminen on jo mahdollista nykyisillä digitalisaatiota tukevilla tekniikoilla. Tämä voi toimia aluksi lähtökohtana lyhyellä tähtäimellä ja auttaa siten kehittämään toimintaa pieneltä osalta digitalisaatiota. Kuitenkin terveydenhuollossa toimintaa ja hoitoja suunnitellaan jatkossa uusilla digitaalisilla toimintamalleilla ja niitä tukevilla ratkaisuilla. Lopullinen tavoite tulee olemaan digitalisaatiota tukevien asioiden huomioiminen kokonaisuudessaan. Tällöin toimintaa on tarkoitus kehittää radikaalisti mm. muuttamalla organisaation prosesseja ja kehittämällä kaikkia digitalisoinnin osa-alueita, kuten organisaation avainresursseja, asiakaskeskeisiä toimintamalleja, IT-toimintoja ja infrastruktuuria sekä uusia digitaalisia ict-ratkaisuja.
1.2 PoC-toteutusten tavoite UNA-ekosysteemille Tavoitteeksi asetettiin liittää PoC-toteutuksista saatuja tuloksia ja vielä avoimia kysymyksiä osaksi UNAarkkitehtuuria ja ekosysteemiä sekä arvioida näiden tulosten vaikutuksia mm. tuotteiden mukautettavuuteen, kehittämis- ja toteutusmalliin, arkkitehtuurilinjauksiin, moduulijakoon, etenemissuunnitelmaan, kustannusrakenteeseen ja hankintamallin. POC- toteutuksissa tuloksia odotettiin mm. seuraavilta osa-alueilta: käyttökokemusten saaminen (ammattilainen, asiakas) aikajana, asiakkaan kokonaistilanne integraatiokyvykkyyden selvittäminen nykytilanteessa tarkentaa tiedonhallinnan merkitystä ja rooleja tukea ja konkretisoida UNA-arkkitehtuurin mukaisia, UNA-ytimeen ja ekosysteemiin tukeutuvia, modulaarisia ratkaisuja selvittää mahdollisuutta toteuttaa uudenlaisia ratkaisuja nykytilanteessa tarkentaa kustannuksia ja tarvittavaa resursointia UNA-ytimen toteutuksissa tarkentaa UNA-ytimen hankinnan kohteen kuvausta ja vaiheittaista kehittämistä Seuraavasssa kuvassa on esitetty PoC-toteutuksille asetettuja tehtäviä em. tulosten saamiseksi.
2 PoC-toteutusten läpivienti Toteutukset ja toimittajayhteistyö on yksi työpaketti koko UNA-ekosysteemin jatkokehittämisessä. PoC t toteutettiin ajalla Q2-Q3 / 2017 organisaatioiden kanssa yhteistyössä. Tavoitteena oli hyödyntää organisaatioissa jo olemassa olevia käyttöympäristöjä ja resursseja ja niihin tehtyjä investointeja. PoC.ssa keskityttiin tiedon saatavuuteen yli organisaatiorajojen tai järjestäjän käyttöön. PoC-toteutukset nostivat esille niitä kysymyksiä ja haasteita, joihin jatkokehittämisessä haetaan vastauksia. Tarkastelun kohteeksi nousivat mm. tiedonhallinta- ja integraatiopalvelut, tietomallin valinnan kohdalla huomioon otettavia asioita, vaatimuskia tiedon yhteismitallisuudelle, standerdeille ja tiedon eheydelle. Tiedon käyttötarkoitus tulee ratkaisemaan tiedonhallinnan ratkaisumallin, sen mistä tieto haetaan ja minkä luonteista datan tulee olla. Integraatiokyvykkyyteen vaikuttavia osatekijöitä ovat integraatiopalveluiden lisäksi yhteiset tietomääritykset, jossa sovitaan yhteisistä sanastoista, luokituksista, tunnuksista, koodistoista, tietomalleista ja standardeista. Tiedon yhteiskäyttöisyydessä ratkaisevia tekijöitä ovat mm. tietomallin avoimuus, tietosisältöjen yhteentoimivuus ja yhteentoimivuusstandardit. Yhteentoimivuusstardardien dokumentointitapa ja käyttöönoton vaatimukset vaikuttavat tiedon yhteismitallisuustavoitteeseen pääsemiseksi. Jotta standardi vastaa semanttisen yhteentoimivuuden haasteisiin, on sen dokumentoinnin oltava yksinkertaista ja ymmärrettävää ja sen on oltava käyttöönotettavissa helposti ja nopeasti. Mitä uudempi standardi on kyseessä, sitä paremmin em. kriteerit standardien määrittelyissä täyttyvät. PoC-toteutusten tuloksena esille nousseet kysymykset on purettu auki UNA-tarvekuvausdokumentissa (julkaistaan osana hankintailmoitusta) asianomaisiin kohtiin. Seuraavassa kappalleessa on PoC-totetusten yhteenveto sisällöllisten ja teknisten asioiden osalta. 2.1 PoC-kohtainen yhteenveto: Asiakkuudenhallinta (Atostek) Toteutus konkretisoi tiedonhallintakerroksen roolia UNA-arkkitehtuurissa todentamalla, että Kantaliityntäpalvelua käyttämällä on mahdollista toteuttaa potilaan tilannekuvanäkymä järjestelmäriippumattomasti Kanta-arkiston tiedoista. Ratkaisu voidaan toteuttaa myös Legacy-järjestelmien tietoihin Tavoitteiden teknisten ja sisällöllisten asioiden toteutuminen voitiin todentaa mm. asiakkuudenhallinnan riippumattomuus tuotannonohjausjärjestelmien tietomallista tuotettiin järjestelmäriippumaton open source komponenttiin perustuva näkymä asiakkaan tilannekuvasta hyödynnettiin avointa tiedonhallinnan rajapintapalvelua modulaarisesti (graafinen aikajana) - visualisoitiin valmisohjelmiston (MS CRM)-tietomalliin sekä Opensource-tietomalliin (aikajana komponentti) konkretisoitiin ammattilaiselle vaihtoehtoinen näkymä potilaan/asiakkaan tilannekuvasta
toteutettu era-palvelu toteuttaa UNA-moduaarisuuden vaatimukset ja se voidaan liittää osaksi UNAekosysteemiä era-palvelu sovetuu perustoiminnallisuuden kattavuuden puolesta UNA Ytimen hoitokokonaisuuden visualisoinnin pohjatoteutukseksi Asiantuntijalääkäreiden kommentteja: Verrattuna nykyiseen tässä on hyvä kronologinen näkymä. Saman tien näkyvät tiedot käynneistä, nykyään on vain palvelutapahtuman otsikot ja päivämäärät, joita pitää klikkailla. Tästä näkyy suoraan klikkailematta. Säästää huomattavasti aikaa. Kun tämänkaltaiset näkymät ovat lääkäreillä käytössä mm. KanTa-arkiston tietojen merkitys kasvaa, koska ne saadaan aidosti hyödynnettäväksi! Pääsee lähelle esim. monisairaan potilaan näkymätarvetta 2.2 PoC-kohtainen yhteenveto: Asiakasprosessit ja toiminnanohjaus (Digia) Toteutuksen sisältö oli laajin kaikista toteutuksista. Osoitti miten saada aikaan nykytilassa maankunnan tason toimittajariippumaton tiedonhallintaratkaisu, ammattilaisen tilannekuva sekä ehdotus hoitoonohjauksen yhteisen tiedon ja hoitosuunnitelman sisällöstä. Tarkennettiin hoitoonohjauksessa tarvittavia yhteisiä tietoja. Syntyi hahmotus UNA-vaatimusmäärittelystä johdetusta moduulijaosta pohjautuen valmistuotteisiin sekä hintaarvio kokeilun kohteena olevan toteutuksen hankinnasta. POC ia rakennettiin olemassa olevaan teknologia standardiin perustuen ns. tyhjältä pöydältä, esimerkiksi aikaisemmin hyödynnettävissä olevaa tietomallia ei käytetty. Teknisten ja sisällöllisten asioiden toteutuminen todennettiin, että XDW- työnkulun hallinnoinnin profiili tukee asiakasprosessin ohjausta ja hallintaa. Ratkaisu noudattaa valmista kv. arkkitehtuuristandardia ja pystyy yhdistämään monen organisaation läpi menevissä asiakaspoluissa ja työnkuluissa syntyvät asiakastiedot - vaihtoehtona erikseen koodattavat päättelysäännöt IHE XDW profiili tukemassa asiakaspolun visualisointia ei ota kantaa tietosisältöformaattiin hallinnoi notifikaatiot uusien tietojen syntymisestä on globaalisti hyväksytty standardi testattiin resurssinhallintaa kuvantamisen tutkimuksen tilaamisessa
ammattilaisen tilannekuvan käyttöliittymän konseptitason toteutus PoC:n käytössä Atoskekin eramoduuli visualisoitiin ammattilaisen käyttöliittymän yhteisiä osia tautiriippumattomasti tautikohtaisia lisätietoja tapauskohtaisesti todettiin, että asiakkaan näkymä tulee kansallisella tasolla ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa sitä tässä moduulijakoesimerkki UNA-määrittelyihin pohjautuen osasta asiakaspolun toiminnallisuudesta valmistuotteilla 2.3 PoC-kohtainen yhteenveto: Integraatiokyvykkyys ja tiedonhallinta (CGI) Testattiin, mihin asti riittävät käytössä olevat operatiivisten järjestelmien nykyiset integraatiot ja niiden tietosisällöt. Kokeilu tehtiin ilman perusjärjestelmiin tehtäviä muutoksia. Sanomaliikenne haarautettiin ytimelle sekä UNA Ytimessä sijaitsevalle UNA-tietoaltaalle käyttäen Apache Camel- ESB-tuotetta. Luotiin esimerkinomainen osajoukko UNA ydin tietomallista Kieku-tekniikkaa soveltamalla, toteutus avoimen lähdekoodin postgresql relaatiotietokannalla, sekä vietiin alkuperäiset tiedot myös tietoaltaaseen. Tarkennettiin konkreettinen ehdotus UNA-ydin modulaarisesta rakenteesta. PoC:in aikana ei ollut tarkoitus toteuttaa teknistä end-to-end ratkaisua perusjärjestelmistä UNA Ytimen kautta salesforce.com:iin, vaan tiedot vietiin kirjaamalla käsin salesforce.com:iin, jolla tuotettiin aikajananäkymä. Tavoitteiden teknisten ja sisällöllisten asioiden toteutuminen UNA Ydin modulaarisuus on jaettavissa toiminnallisiksi loogisiksi komponenteiksi (UNA Ydin tietokanta, UNA Ydin MDM, UNA sanomapalvelu (+ESB), UNA Ydin tietoallas), jotka voidaan toteuttaa teknologisesti toisistaan riippumattomina - syntyi hahmotelma ytimen modulaarisuudesta tekniikkariippumattomasti - toteutus kahdessa eri teknisessä ympäristössä UNA Ytimen modulaarisen rakenteen ja hallitun monitoimittajamallin toteuttaa tiedonhallintamalli-komponentti, jossa tietojen haku ja tuottaminen tapahtuu palvelurajapintojen kautta ja joka tarjoaa palvelut muille komponenteille ja järjestelmille lisäksi muiden on pystyttävä käyttämään näitä palvelurajapintoja UNA-ytimen muodostaa alusta, jonka kautta eri järjestelmät voivat toimia yhteen avoimen tietomallin käyttäminen UNA-tietomallina varmistaa useiden myös pilvestä tarjottavien tuotteiden käytön jatkossa todettiin ytimen osana testatun tietoallasratkaisun parantavan UNA Ytimen muutosjoustavuutta - esim. tietomallin laajennuksen yhteydessä muutos vaikuttaa myös historiatiedon osalta - tietoaltaana käytettiin Apache hadoop-ratkaisua
UNA Ytimen osaksi tarvitaan Master Data Management ratkaisu, joka tarjoaa UNA Ydin kokonaisuudelle master- data palvelut, kuten käyttöoikeuksien hallinnan, koodistot, nimikkeistöt, palveluntuottajat ja palvelupaketit UNA-ytimen tietomallina on hyvä käyttää valmista avointa tietomallia ESB voi toimia UNA Sanomapalveluna, mutta jatkossa FHIR-palvelurajapinta-toteutukset tulevat tukemaan järjestelmäriippumatonta ja avointa integraatiokäyttöä käyttämällä olemassa olevia sanomanvälitysrajapintoja ja muita järjestelmien välisiä integraatioratkaisuja on mahdollista aloittaa tiedon kerääminen UNA Ytimen käyttöön, (esim hoitokokonaisuuksien visualisointi tai maantieteellisen palvelutarpeen arviointi jne) hoidollinen tieto saadaan Kanta-arkistosta ja reseptikeskuksesta todettiin, että perusjärjestelmien integraatiokyvykkyys paranee jatkuvasti kansallisten kehittämishankkeiden, esim ODA, uusien integraatiovaatimusten kautta. hallinnollisen ja hoidollisten tietojen liittäminen oikeaan hoito- tai palvelukokonaisuuteen edellyttää vielä päättelysääntöjen määrittelyä toteutus yhteinen ratkaisu yksittäisten kansalaisten tietoja käsiteltäessä, täytettävä asiakas- ja potilastietojen tietosuojaa koskevat vaatimukset, kuten hoito-/asiakassuhteen tarkistus, käyttäjälle näytettävän tiedon rajaus hänen roolinsa mukaisesti ja pystyttävä tuottamaan ja arkistoimaan käyttölokimerkinnät. aikajana toteutettiin CRM- ratkaisuilla, tässä tapauksessa Salesforce.com - sama toiminnallisuus on toteutettavissa myös Microsoft Dynamics järjestelmällä PoCeissa käytettyjä CRM-valmistuotteiden (esim: Salesforce.com, Microsoft Dynamics) soveltuvuutta UNA-ytimen käyttöön edellyttää tarkempaa tutkimusta esim. modulaarisuuden vaatimusten täyttymistä eli toteutuuko modulaarisuus valmistuotteilla toteutettu aikajana on perustoiminnallisuuden kattavuuden puolesta otettavissa UNA Ytimen hoitokokonaisuus- tai hoitosuunnitelma visualisoinnin pohjatoteutukseksi Kliinikkolääkärin arvio: CGI:n kliinikkolääkärin tekemän käyttöliittymän suullisen arvioinnin perusteella jo pelkän hallinnollisenkin tiedon pohjalta luotu salesforce.com aikajana näkymä tuottaa kliinikolle hyödyllistä tietoa potilaan tilanteesta ja sen kehittymisestä
3 Yhteenveto POC-kokeiluista Ensisijaisina johtopäätöksinä PoC-toteutuksista voidaan listata seuraavia asioita POC:it toimivat toimittaja näkemysten ja asiakkaiden tavoitteiden vuorovaikuttamisen rikastajina POC:in sidosorganisaatiot osallistivat ammattilaisia seuraavan sukupolven teknologian hyödyntämiseen Aikataulullisesti tehty nopeassa aikataulussa, mikä on tiivistänyt lopputuotosten laajuutta Tuotantotason toiminnallisuus POC:n jalostamiseksi tarvitsee käyttöönotonsuunnittelun ja hankintaprosessin POC:it ovat osoittaneet, että arkkitehtuuri suunnittelua ehdottomasti tarvitaan modulaarisen rakenteen toteuttamiseksi POC:n toimittajat ovat sitoutuneet modulaariseen kehittämiseen -> modulaarinen kehittäminen nähdään tehokkaaksi ratkaisuksi Sote-toimintamallien uudelleen suunnittelun ohella (kuvattu tarkemmin kappaleessa PoC-toteutusten toiminnallinen tavoite) ytimen suunnittelussa tarkentamista vaativiksi kokonaisuuksiksi nousevat mm. arkkitehtuurilinjausten syventäminen, modulaarisuuden toteutuminen ja ketterän kehittämismallin käyttöönotto. 3.1 Arkkitehtuurilinjausten syventäminen Arkkitehtuurilinjausten laadinnassa on tärkeää saavuttaa UNA- tavoitteiden toteutuminen ohjaamalla sovelluskehitystä toteutushetken teknisillä mahdollisuuksilla. UNA-ekosysteemissä ole varaa jättää huomiotta uuden tekniikan avulla luotavia toimintaa tukevia ratkaisuja. Myöskään vanhojen järjestelmien aikoinaan tehdyt ratkaisut eivät saa rajoittaa uusien avoimien ratkaisujen syntymistä hallitun kehittämispolun mukaisesti. Arkkitehtuurilinjausten syventäminen on tarpeen tehdä seuraavien PoC-toteutuksissa esille nousseiden tavoitteiden osalta: toiminnalliset prosessit vastaamaan digitaalisia toimintamalleja aidosti toiminnan uudelleensuunnittelu tiedonhallinnan kokonaisratkaisun suunnittelu (eri ratkaisujen käyttötarkoituksien ja roolien osalta) integraatiokyvykkyyden varmistaminen (tiedon yhteentoimivuus, integraatioratkaisut) modulaarisuuden tuoman avoimmuuden varmistaminen (valmiit/toteutettavat ratkaisut)
3.2 Modulaarisen ratkaisun tarkentaminen UNA-hankintastrategian mukaan ohjelmistoratkaisut hankintaan yhä pienempinä kokonaisuuksina, jolloin integraatioarkkitehtuurin avulla niistä koostetaan palvelevia kokonaisuuksia. UNA-linjausten mukaisesti toiminnallisuus on pohjana modulaarisuudelle. Yleistämällä toiminnan prosesseja ja etsimällä geneerisiä uudelleenkäytettäviä toiminnallisuuksia voidaan hahmottaa tulevaa modulaarista järjestelmäarkkitehtuuria ja estää päällekkäistä toteuttamista. Toinen näkökulma modulaarisuuteen on avata nykyisten monoliittisten järjestelmien toiminnallisuutta ja päällekkäisyyksiä ja sitä kautta löytää yleistettävissä olevia tehtäviä yli järjestelmärajojen. Pitkällä tähtäimellä modulaarisuuden toteutuminen mahdollistaa nykyisten aptj-järjestelmien keskittymisen ydintehtäväänsä. Tällöin yhteiset palvelut voidaan tarjota kaikille globaaleina palveluina. Selkeä palvelukerros mahdollistaa uusien palveluiden rakentamisen olemassa olevan järjestelmäarkkitehtuurin päälle siten, että vanhojen järjestelmien rajoitukset eivät ohjaa kehitystä. Tämän varmistamiseksi on tarkennettava linjauksia modulaarisuudelle ja moduulien väliselle kommunikoinnille. 3.3 UNA-kehittämismallin käyttöönotto UNA-hankintastrategian mukaan tavoitteena on ketteryyden säilyttäminen kehittämishankkeissa. PoCkokeiluiden lähtökohta oli toteuttaa rajattuja toiminnallisuuksia, joissa nimenomaan tiedon hyödyntäminen toiminnassa oli sekä tiedon saatavuuden että palvelumuotoilun näkökulmasta tärkeää. UNA-kehittämismallissa kolme tärkeää toteutuksen kulmakiveä ovat vaiheittaiset, rajatut hankintakokonaisuudet, ketterä ohjelmistokehittämismalli sekä palvelumuotoilu ratkaisujen visualisoinnissa ja käyttöönotossa. Nämä kaikki kolme kehittämisen osa-alueet tulivat testatuiksi nyt toteutetuissa kokeiluissa onnistuneesti.