SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 21.1. 2.2.2011 Presidentti Medvedev esitti Davosissa 10 teesiä talouden modernisaatiosta Venäjän talousstrategia 2020 päivitetään presidentinvaalien lähestyessä Viime vuonna Venäjän talous kasvoi neljä prosenttia. Venäjän energiatehokkuuden valtionohjelma vuoteen 2020 julkaistu Alustava arvio 2010 ja ennuste 2011 13 2010 2011* 2012* 2013* BKT:n kasvu (muutos viime vuodesta %) 4,0 % 4,2 % 3,9 % 4,5 % Reaalipalkan kasvu (muutos %) 4,2 % 3,2 % 4,0 % 4,7 % Inflaatio (kuluttajahintojen muutos %) 8,8 % 8,7 % 5,7 % 5,4 % Vähittäiskauppa (muutos %) 4,4 % 4,8 % 5,6 % 6,0 % Teollisuustuotanto (muutos %) 8,2 % 4,1 % 3,8 % 4,7 % Kiinteät investoinnit (muutos %) 6,0 % 9,0 % 4,0 % 7,4 % Lähde: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön ennuste 2011 2013 Federaation budjetti: 2010 2011* 2012* 2013* Tuotot yhteensä, % bkt:sta 18,1 % 17,6 % 17,0 % 16,8 % Menot yhteensä, % bkt:sta 22,0 % 21,2 % 20,1 % 19,7 % Budjetin alijäämä, % bkt:sta - 3,9 % - 3,6 % - 3,1 % - 2,9 % Lähde: Venäjän valtionvarainministeriö * Venäjän budjettisuunnitelma 2011 2013 Vararahastojen tilanne ja ennuste: 1.1.2010 1.1.2011 Vararahasto (budjetin alijäämää varten) 60,52 25,44 Hyvinvointirahasto (eläkerahastoa varten) 60,64 88,44 Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 439 mrd.usd 479 mrd.usd Lähde: Venäjän keskuspankki, Valtiovarainministeriö Venäjän ulkomaanvelka: 1.1.2010 1.1.2011 Valtion ulkomaanvelka 29,5 mrd. USD 32,1 mrd. USD Pankkien ulkomaanvelka 127,2 mrd. USD 144,8 mrd. USD Yritysten ulkomaanvelka 294,1 mrd. USD 291,3 mrd. USD Lähde: Venäjän keskuspankki, Valtiovarainministeriö Ruplan kurssi vuoden alussa ja nyt: 1.1.2011 3.2.2011 Ruplan kurssi / EUR ja USD 40,49 RUB 40,73 RUB/EUR Lähde: Venäjän keskuspankki 30,35 RUB 29,42 RUB/USD Öljyn hinta 2011: 1.1.2011 3.2.2011 Öljyn hinta, Brents USD /bll 94,75 USD 101,18 USD Öljyn hinta, Urals USD / bll 91,35 USD 98,23 USD Lähde: Interfax Talouspolitiikka ja tilastot Venäjän talousstrategia vuoteen 2020 päivitetään. Presidentti Medvedev on muodostanut asiantuntijaryhmän päivittämään Venäjän talouskehityksen strategian. Työryhmän johtajiksi nimitettiin Higher School of Economicsin tutkimusjohtaja Jevgeni Jasin ja Kansantalouden akatemian johtaja Vladimir Mau. Ohjelman 20 eri työryhmään nimitettiin maan korkeakoulujen ja talouselämän johtavia asiantuntijoita. Heidän tehtävänään on laatia hallitukselle ehdotus Venäjän taloudellisen ja sosiaalisen strategian linjauksesta vuoteen 2020 asti. Aikarajaksi on asetettu tämän vuoden loppu, joten uusi strategia valmistuu seuraaviin presidentinvaaleihin mennessä. Toimeksiannon taustalla ovat myös kasvavat huolenaiheet Venäjän pitkän aikavälin kasvunäkymästä, joka ilman talouden modernisointia on jäämässä 3 4 prosentin tasolle, eli selvästi alle muiden kehittyvien markkinoiden kasvuvauhdin.
2 Presidentti Medvedev esitti 10 modernisaation teesiä Davosissa. Maailman talousfoorumin avajaisissa puhunut Medvedev esitti seuraavat teesit Venäjän talouden modernisaatiosta: (1) valtionyhtiöiden yksityistäminen, (2) ulkomaisten investointien suojan parantaminen, (3) rahoitusmarkkinoiden kehittäminen ja osinkoverotuksen keventäminen, (4) Venäjän WTO-jäsenyys, joka Medvedevin mukaan toteutuu vuonna 2011, (5) innovaatiotalouden tukeminen, (6) energiatehokkuuden parantaminen, (7) teknologian siirto ja (8) asiantuntijoiden houkutteleminen Venäjälle, (9) laajakaistainternetin laajentaminen ja - ehkä tärkeimpänä (10) infrastruktuurin rakentaminen. Teesit toistavat pitkälti samaa linjaa, jonka Medvedev on modernisaatioohjelmassaan jo lausunut. Painopiste oli selvästi investointi-ilmapiirin parantamisessa, Venäjä tarvitsee ulkomaisia investointeja kotimaisen teollisuuden modernisointiin. Vuoden 2010 talouslukuja täsmennettiin ylöspäin. Venäjän tilastokeskus julkaisi vuoden 2010 taloustilastot, joiden perusteella Venäjän talous kasvoi viime vuonna 4,0 % (talousministeriön alustava arvio oli 3,8 %). Talouskasvua vauhditti loppuvuodesta erityisesti investointien kasvu. Vuoden 2010 bkt-kasvuun vaikutti merkittävästi varastomuutos, kun lamavuoden jälkeen teollisuus ja tukkukauppa täydensivät varastojaan. Talouskasvua hidasti taas nettoviennin supistuminen. Tuonnin fyysinen kasvu oli 25 % samalla kuin viennin kasvu jäi 11 %:iin. Raaka-aineiden tuotannon kasvu hidastui. Öljyn tuotanto kasvoi vuonna 2010 tonneissa mitattuna vain 2,1 %, hiilen tuotanto 5,4 % ja maakaasu kuutiometreissä mitattuna 11,4 %. Raakaöljyn tuotantomäärässä saavutettiin Venäjällä kuitenkin uusi ennätys, vuoden tuotanto ylti 505 miljoonaan tonniin. Myös öljyn keskihinta nousi. Sen avulla öljynviennin arvo kasvoi nimellisesti lähes 30 %. Öljyn markkinahinta on jatkanut vahvistumista myös alkuvuonna 2011, mikä kasvattaa Venäjän viennin arvoa 2011 fyysisen määrän kasvun puutteesta huolimatta. Jalostava teollisuustuotanto elpyi lamasta. Jalostava teollisuus kasvoi 12 % vuonna 2010. Kasvu oli ensisijaisesti elpymistä vuoden 2009 syvästä lamasta, jolloin jalostava teollisuustuotanto supistui noin 15 %. Metallialan tuotantoa vauhditti markkinahintojen nousu. Piristyneestä kulutuksesta hyötyivät elintarviketuotanto ja sähkökoneiden ja -laitteiden tuotanto. Autojen tuotantoa vauhdittivat autoteollisuuden saamat tuet ja hallituksen ns. romuauto-ohjelma. Henkilöautojen tuotanto jopa kaksinkertaistui vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Maataloustuotanto jäi 12 % alle edellisvuoden tason. Maataloustuotannon tulos jäi tavoitteista hallituksen tukiohjelmasta huolimatta. Kesän kuivuus pienensi viljan tuotantoa 37 % edellisvuodesta. Myös elintarviketuotannon tulos jäi heikoksi, erityisesti jauhojen ja ruokaöljyn tuotanto väheni. Maito- ja lihatuotteiden kokonaistuotanto lisääntyi hieman edellisvuodesta, joskin maito- ja lihatuotteiden tuonti kasvoi vuonna 2010 nopeammin kuin kotimainen tuotanto. Rahoitusmarkkinat Inflaatio kiipesi viime vuonna 8,8 prosenttiin. Inflaatiota kiihdytti erityisesti elintarvikkeiden 14,7 % hintojennousu. Tammikuussa inflaatio nousi 2,4 %:iin ja ylitti 9 % vuositasolla. Keskuspankki on kuitenkin pitänyt jälleenrahoituskoron entisellään 7,75 prosentissa. Valtion ulkomaanvelka on alle 3 % bkt:sta, valtion pankkien ja yritysten velka vastaa 11 % bkt:sta. Valtio vähensi hyvien kasvuvuosien aikana reippaasti ulkomaanvelan osuutta. Viime vuoden lopulla valtion ulkomaanvelka oli vain noin 3 % bkt:sta, kokonaisuutena valtion velka-aste oli noin 9 % bkt:sta (kotimaan- + ulkomaanvelka yhteensä). Valtion omistamat pankit ja yritykset ovat taas kasvattaneet ulkomaanvelkaansa. Valtion omistamilla pankeilla oli vuodenvaihteessa 60 miljardia dollaria ulkomaanvelkaa ja valtion omistamilla yrityksillä yli 100 miljardia dollaria, yhteensä siis noin 11 % maan bkt:sta. Yksityissektorin ulkomaanvelka on samanaikaisesti vajaat 20 % bkt:sta. Kokonaisuutena Venäjän ulkomaanvelka ei kuitenkaan ole kansainvälisessä vertailussa korkea, valtion ja yksityissektorin ulkomaanvelka on vuodenvaihteessa yhteensä 483 miljardia dollaria eli noin 33 % maan bkt:sta. Ruplalainoja tuetaan verotuspäätöksellä. Finanssiministeriö pyrkii rajoittamaan yritysten valuuttalainojen määrää tukemalla ruplalainoja ja kotimaan rahoitusmarkkinoita. Vuoden alusta ulkomaanlainojen korot ovat vain rajoitetusti vähennyskelpoisia verotuksessa, 0,8 kertaa jälleenrahoituskorko, tällä hetkellä siis 6,2 %
3 korot voidaan vähentää tuloverotuksessa. Ruplamääräisten lainojen osalta vähennyskelpoista on 1,8 kertaa jälleenrahoituskorko eli vajaat 14 %. Aikaisemmin ulkomaanvaluutassa myönnettyjen lainojen korot olivat vähennyskelpoisia aina 15 prosenttiin asti. Suuryritykset saavat kuitenkin rahoitusta ulkomailta halvemmalla ja pidemmäksi aikaa, joten veromuutoksen vaikutus jäänee pieneksi. Pankkisektorin strategia vuoteen 2015 valmisteilla. Strategialuonnoksen mukaan pankkisektorin sääntöjä ja valvontaa halutaan tiukentaa. Pankkisektoria halutaan tervehdyttää pakottamalla pienet yksityispankit ja yhtä konsernia palvelevat liikepankit pääomittumaan tai fuusioitumaan. Uudeksi minimipääomaksi on esitetty 300 miljoonaa ruplaa. Tällä hetkellä minimipääoma on 90 miljoonaa ruplaa. Vuosina 2007 10 Venäjän keskuspankki eväsi lisenssit yli 200 pankilta osittain siksi, että ne toimivat lainvastaisesti tai eivät täyttäneet määräyksiä, osittain fuusion takia. Vuoden alussa Venäjällä toimi 955 pankkia, näistä 372 pankkia täyttäisi tällä hetkellä ehdotetut uudet pääomavaatimukset (yli 300 miljoonan ruplan pääoma). Venäjällä toimii 88 täysin ulkomaalaisomistuksessa olevaa pankkia. Näistä 90 % täyttää jo nyt ehdotetut pääomavaatimukset. Pääomassa mitattuna ulkomaisten pankkien osuus on 27 %. Julkinen sektori Venäjä uusii julkisten hankintojen sääntöjä. Presidentti Medvedev on antanut määräyksen valmistella vuoden loppuun mennessä uusi julkisten hankintojen laki. Samanaikaisesti valmistaudutaan luomaan julkisille hankinnoille yhtenäinen sähköinen nettiportaali. Portaalin kautta seurattaisiin paitsi keskusvirastojen, myös alueiden hankintoja. Nykyinen sähköinen kilpailutusmenetelmä on osoittautunut valvonnan kannalta riittämättömäksi. Julkisiin hankintoihin käytetään vuositasolla Venäjällä noin viisi biljoonaa ruplaa eli yli 10 % maan bruttokansantuotteesta. Venäjän tarkastusviraston raportin mukaan julkisten varojen väärinkäyttö vastasi viime vuonna 10 prosenttia käytetystä budjettivaroista. Transparency Internationalin arvion mukaan julkisten hankintojen ylihinta eli voitelumaksu on Venäjällä pahimmillaan 30 prosenttia hankintojen arvosta. Suurin osa aluebudjeteista alijäämäisiä vuonna 2010. Venäjän 83 alueesta 59:llä budjetin menot ylittivät tulot. Ylijäämää ilmoittivat lähinnä öljyrikkaat alueet. Kokonaisuutena aluebudjettien alijäämä oli kuitenkin pienempi kuin vuotta aikaisemmin ja vastasi vain 0,3 % bruttokansantuotteesta. Federaation tasolla budjetin alijäämä oli viime vuonna 3,9 prosenttia bkt:sta. Alueilla ja paikallisen itsehallinnon yksiköillä (kunnilla) on omat budjettinsa, mutta paikallisbudjettien verotulot ovat suhteellisen pienet, koska suurin osa veroista kerätään suoraan federaation tasolle. Ulkomaankauppa Tuonti Aasian maista kasvoi vuonna 2010. Tammi-marraskuun tullitilastojen perusteella Kiinan osuus koko tuonnista nousi 17 prosenttiin, ja siitä tuli Venäjän suurin tuontimaa. Aasian maiden osuus kokonaistuonnista (ilman IVY-maita) oli yhteensä noin 25 %. IVY-maiden osuus koko tuonnista oli 13 % ja EU-maiden osuus 42 %. EU-maista suurimmat tuontimaat olivat edellisvuosien tapaan Saksa (12 % osuus koko tuonnista), Italia (4 %) ja Ranska (4 %). Suomen osuus supistui vuonna 2010 ja oli noin 2 %. Muut merkittävät tuontimaat olivat USA ja Japani, molemmilla noin 5 % osuus kokonaistuonnista. Suomen vienti Venäjälle kasvoi 15 % tammi-marraskuussa 2010. Tämä oli vähemmän kuin muilla EUmailla, joiden vienti Venäjälle kasvoi tuona ajanjaksona keskimäärin 26 %. Syynä on lähinnä Suomen viennin edelleen investointitavarapainotteinen rakenne. Suomen vienti Venäjälle jäi viime vuonna noin kaksi kolmasosaa alle huippuvuoden 2008 viennin arvon. Erityisesti raskaiden koneiden ja ajoneuvojen vienti väheni. Vientiä kasvattivat terästuotteet, ja teräsputkien vienti jopa kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi kemikaalien ja lääkkeiden vienti kasvoi merkittävästi (noin 30 % edellisvuodesta). Koneiden ja laitteiden osuus Suomen viennistä Venäjälle kattaa kolmasosan koko viennistä, elintarvikevientiä kasvattivat maitotuotteet. Suurimmiksi vientituotteiksi vuonna 2010 nousivat koneet ja laitteet (33 % koko viennin arvosta), sähköiset ja optiset laitteet (11 %), paperi ja kartonki (10 %), terästuotteet (9 %) ja elintarvikkeet (8 %). Ajoneuvojen osuus putosi 3 prosenttiin koko viennistä. Elintarvikevienti kasvoi kokonaisuutena, mutta lihan vienti supistui Venäjän uusien tuontirajoitusten takia. Elintarvikkeista eniten kasvoi maitotuotteiden vienti (+53 %), niiden osuus koko viennistä ylitti jo 4 %. Suomi
4 on EU-maista merkittävin maitotuotteiden tuoja, Venäjällä 80 % EU:sta tuoduista maitotuotteista tulee Suomesta. Teollisuus ja rakentaminen Rakentaminen elpyi loppuvuonna, mutta vuoden kokonaismäärä jäi alle tavoitteen. Rakentamisen määrä jäi 3 % alle vuoden 2009 tason, vuonna 2010 valmistui 58 miljoonaa m2 uutta asuinpinta-alaa. Rakentaminen pieneni Moskovassa jopa kolmanneksella, mutta kasvoi useammalla alueella, yli 10 % kasvua oli mm. Murmanskin, Arkangelin, Novosibirskin, Kirovin, Kalugan ja Sverdlovskin alueilla. Olimpstroin johtaja vaihtuu. Sotšin vuoden 2014 talviolympialaisten rakentamisesta vastaavan valtionkorporaation johtaja Taimuraz Bollojev erosi tehtävästään terveyssyihin vedoten. Bollojevin seuraajaksi on valittu Sergei Gaplikov, joka ennen nimitystä toimi Venäjän hallituksen kansliapäällikkö Sergei Sobjaninin (nyt Moskovan pormestari) sijaisena, ja tätä ennen Tšuvašian tasavallan pääministerinä. Gaplikov on Olimpstroin järjestyksessä neljäs pääjohtaja. Valtionkorporaatio perustettiin vuonna 2008 toteuttamaan olympiahanketta. Venäjän valtionyhtiöt eivät ole onnistuneet innovoimaan. Presidentti Medvedev läksytti valtionyhtiöiden johtajia modernisaatiotyöryhmän kokouksessa. Presidentti uhkasi johtajia erottamisella, koska nämä ovat epäonnistuneet innovoimaan omilla aloillaan. Ensimmäisenä presidentti erotti valtion lentokonerakennusyhtiön (OAK) johtajan. Vuosi sitten presidentti vaati valtionyhtiöitä tekemään innovaatiosuunnitelmat, mutta vain 9 yhtiötä 22:sta on tehnyt tyydyttävän suunnitelman. Esimerkiksi Rosneftin, Aeroflotin ja Sovkomflotin odotetaan tekevän paremmat innovaatiosuunnitelmat. Venäjän ja Japanin terästeollisuudessa kiinnostusta Mongolian hiileen. Miljardööri Oleg Deripaskan En+-yhtiö, Venäjän rautatiet RZD sekä japanilaiset yritykset kilpailevat yhdessä 6 miljardin kuutiotonnin Tavan Togoi-hiilikentästä Mongoliassa. Venäläis-japanilaisessa konsortiossa on mukana 11 yritystä. Energia Venäjän energiatehokkuuden valtionohjelma vuoteen 2020 julkaistu. Ohjelman tavoitteena on lisätä Venäjän energiatehokkuutta seuraavien 10 vuoden aikana 13,5 % suhteessa bkt:hen. Tavoitteena on säästää 330 miljardia kuutiometriä maakaasua, 17 miljoonaa tonnia öljyä ja -tuotteita sekä laskea maan kasvihuonekaasupäästöjä 2,436 miljardilla hiilidioksiditonnilla. Valtionohjelman kustannusarvio on 9,5 biljoonaa ruplaa (237 miljardia euroa), josta valtion osuus olisi 695 miljardia ruplaa (17,3 miljardia euroa). Rosneft hakee 25 offshore-esiintymän toimilupaa. Rosneftin toimitusjohtajan Eduard Hudainatovin mukaan Rosneft haluaa kehittää arktisia resursseja yhteistyössä nimenomaan ulkomaisten toimijoiden kanssa, koska venäläisillä ei ole tarvittavaa osaamista. Hudainatovin mukaan Rosneft tulee hyväksymään yhtiön vuoteen 2030 ulottuvan kasvustrategian vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Rosneft ja ExxonMobil yhteistyöhön Mustallamerellä. Sopimuksen mukaan yhtiöt kehittävät yhdessä Tuapsen öljyesiintymää Mustallamerellä. Tutkimusvaiheessa yritykset omistavat perustettavan yhteisyrityksen puoliksi, tuotantovaiheessa Rosneft saa yhtiöstä 2/3 enemmistön. Tutkimusvaiheen kustannuksiksi arvellaan miljardia dollaria. Valtaosan näistä kustannuksista kattaa Exxon. Ensimmäistä porausta suunnitellaan vuodelle 2012. Exxon toimii tällä hetkellä Venäjällä Sahalin 1-hankkeessa tytäryhtiönsä ExxonNeftegasin kautta (30 % osuus). Rosneft omistaa tytäryhtiöidensä kautta Sahalin 1- hankkeesta yhteensä 20 % osuuden. Rosneft ja BP kertoivat tammikuussa ryhtyvänsä yhteistyöhön Karanmerellä, ja Rosneft ja yhdysvaltalainen Chevron puolestaan kesäkuussa 2010 yhteistyöhön niin ikään Mustallamerellä. Shell on puolestaan kertonut olevansa kiinnostunut yhteistyöstä Rosneftin kanssa. TNK-BP:n venäläisomistajat riitauttivat BP:n ja Rosneftin sopimuksen. Öljy-yhtiö TNK-BP:n omistavat puoliksi BP ja venäläisiä osakkeenomistajia edustava AAR. AAR katsoo nyt, että BP:n ja Rosneftin tuore yhteistyösopimus rikkoo TNK-BP:n osakkeenomistajien välistä sopimusta. AAR:n mukaan BP on TNK-BP:n osakassopimuksessa sitoutunut toteuttamaan kaikki Venäjän-hankkeensa TNK-BP:n puitteissa, ja vähintäänkin hankkeelle olisi tullut hakea AAR:n etukäteishyväksyntä. Asiaa käsittelevä lontoolainen
5 tuomioistuin on määrännyt BP:n ja Rosneftin jäädyttämään yhtiöiden sopiman osakkeenvaihdon ja muut yhteistyösuunnitelmat 25.2. asti, kun yhtiöt sovittelevat kiistaansa. BP haluaisi käsitellä asiaa Tukholman välimiestuomioistuimessa. AAR harkitsee myös estävänsä vuoden ensimmäiselle neljännekselle suunnitellun TNK-BP:n osakkeenjaon. Rosatom aloittaa Valko-Venäjän ensimmäisen ydinvoimalan rakennustyöt syyskuussa 2011. Hallitustenvälinen sopimus rakentamisesta on tarkoitus allekirjoittaa helmi-maaliskuussa. Voimalan ensimmäisen reaktorin suunnitellaan valmistuvan vuoteen 2017 mennessä. Kahden reaktorin yhteisteho on 2,4 gigawattia. Rosatomin arvion mukaan voimalan hinta on 6-7 miljardia dollaria. Rosatom huomauttaa hinnan olevan edullinen, sillä se rakennetaan kotimarkkinahinnoin Venäjän ja Valko-Venäjän kuuluessa samaan valtioliittoon. Öljykuljetukset Venäjältä Valko-Venäjälle palautuivat normaaleiksi. Vuoden 2011 alusta hintaerimielisyyksien vuoksi katkoksissa olleet vientiverovapaan öljyn toimitukset käynnistyivät uudelleen, kun venäläiset öljy-yhtiöt ja valkovenäläiset jalostamot allekirjoittivat toimitussopimukset. Lehtitietojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suurimmat öljyntoimittajat Venäjältä Valko-Venäjälle ovat Lukoil, Surgutneftegas ja Rosneft. Valtio tukee kaasutoimituksia Sahalinilta Vladivostokiin yli 800 miljoonalla dollarilla vuosina 2010 13. Valtiontuilla katetaan kaasun kotimarkkinahinnan ja kaasun vientihinnan eroa. Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön APEC:in kokous on tarkoitus järjestää Vladivostokissa vuonna 2012. Metsä- ja maatalous Venäjän metsäteollisuuden tuotanto kasvussa vuonna 2010. Venäjän tilastoviraston Rosstatin mukaan puutuoteteollisuudessa sahatavaraa tuotettiin 19 miljoonaa m 3 (+5 % v. 2009 verrattuna), liimavaneria 2,7 miljoonaa m 3 (+26 %), lastulevyä 5,5 miljoonaa m 3 (+19 %) ja kuitulevyä 395 miljoonaa m 2 (+6 %). Kemiallisessa metsäteollisuudessa sellun tuotanto oli 5,9 miljoonaa tonnia (+4 %), paperin 4,6 miljoonaa tonnia (+3 %) ja kartongin 3,0 miljoonaa tonnia (+5 %). Jartek Oy on saanut yli 20 miljoonan euron sahalaitostilauksen Siperiasta. Puunjalostusyritys Kraslesinvest on tilannut lahtelaiselta Jartek Oy:ltä kaikki sahatavaran lajittelu-, paketointi- ja kuivaamolaitteet Bogutšanin kaupungin lähelle, 500 kilometriä Krasnojarskista koilliseen rakennettavalle sahalle. Toimitukset alkavat kesällä 2011, ja saha otetaan käyttöön keväällä 2012. Sahan tuotanto tulee olemaan ensimmäisessä vaiheessa noin 400 000 m 3 valmista sahatavaraa. Kraslesinvest suunnittelee rakentavansa lähivuosina samalle tontille puunjalostusintegraatin, joka valmistaa miljoona tonnia sellua, noin 800 000 m 3 sahatavaraa ja sekä rakennusteollisuuden jatkojalosteita. Integraatin puunkäyttö tulee olemaan noin 8 miljoonaa m 3 vuodessa. Venäjän metsätalousvirasto on perustanut intensiivisen metsätalouden ja metsänkäytön työryhmän. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa 26.1. hahmoteltiin vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon työsuunnitelmaa. Sen mukaan työryhmä tutkii tarkasti joidenkin metsäteollisuusyritysten tekemät projektiehdotukset intensiivisen metsätalouden mallin käyttöönottamiseksi Luoteis-Venäjän ja Siperian federaatiopiireissä. Lisäksi työryhmä päätti tehdä korjauksia normiasiakirjojen luonnoksiin, jotka koskevat metsätalouden harjoittamista talousmetsissä. Työryhmään kuuluu edustajia metsätalousvirastosta, tutkimuslaitoksista ja liike-elämän puolelta. Venäjän metsätalousvirasto ryhtyi julkaisemaan omaa metsälehteä. Venäjän metsäsanomat Rossijskie lesnye vesti -nimeä kantava nelivärinen venäjänkielinen lehti ilmestyy kerran viikossa ja on ilmainen. Mikä parasta, lehdellä on myös näyttävät nettisivut osoitteessa www.lesvesti.ru. Saksalaiselle siipikarjan- ja sianlihan tuonnille rajoitteita dioksiinirehukohun vuoksi. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos Rosselhoznadzor on asettanut 24.1. väliaikaisen tuontikiellon Saksasta tuotaville teurassioille, lihotusporsaille, sianlihalle sekä sianlihaa sisältäville valmiille lihatuotteille, mikäli nämä on tuotettu Saksassa 1.11.2010 jälkeen. Lisäksi 27.1. kiellettiin myös siipikarjanlihan tuonti. Sian- ja siipikarjanlihan tuonti voi jatkua, mikäli jokaisen tuontierän mukana on hyväksytyn eläinlääkintälaboratorion
6 antama todistus siitä, ettei tuontierä sisällä raja-arvot ylittävää määrää dioksiinia. Rosselhoznadzorin mukaan tuontirajoitteet voidaan purkaa aikaisintaan helmikuun puolivälissä. Afrikkalainen sikarutto puhutti Vihreällä viikolla Berliinissä. Afrikkalaisen sikaruton leviäminen jo Leningradin alueelle EU:n rajalle sai aikaan vilkasta keskustelua Euroopan ja Venäjän eläinlääkintäviranomaisten välillä Berliinissä järjestetyssä suuressa International Green Week - maataloustapahtumassa. Euroopan komissio ehdotti teknisen yhteistyön tehostamista Venäjän kanssa taudin leviämisen estämiseksi. Venäjän viranomaisten mukaan tilanne on kuitenkin hallinnassa, mutta Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen johtaja Sergei Dankvert pyysi silti komissiota toimittamaan EU:n afrikkalaista sikaruttoa koskevan lainsäädännön. Tammikuun lopulla uusia sikaruttotapauksia löydettiin Volgogradissa sikalasta ja Adygejan tasavallasta Mustanmeren pohjoisrannalla villisioista. Yli puolet Venäjän alueista kärsii eläinrehun puutteesta. Viime kesän kuivuuden vuoksi rehuvarastot olivat vuodenvaihteessa neljänneksen pienemmät kuin viime vuonna. Rehuviljaa tarvitaan erityisesti karjafarmeilla, joista arviolta puolet kärsii rehun puutteesta. Tilanteen korjaamiseksi federaatio myy interventiovarastoistaan kaikkiaan 3,3 miljoonaa tonnia viljaa alueiden hakemusten perustella ilman pörssihuutokauppaa. Tämän uskotaan hillitsevän viljan hinnan nousua ja helpottavan rehupulaa. Joillakin alueilla nautakarjaa on jo jouduttu teurastamaan rehupulan vuoksi. Rehuviljaa tarvitaan vuosittain noin 35 miljoonaa tonnia. Venäjän hallituksen syksyllä 2010 asettama viljan vientikielto jatkuu seuraavaan satokauteen asti. Varatalouskehitysministeri Andrei Klepatšin mukaan vientikielto voidaan purkaa, mikäli tuleva viljasato on vähintään 80 miljoonaa tonnia. Viime vuonna viljasato jäi 63 miljoonaan tonniin. MTK ja AKKOR uskovat maaseutumatkailun kasvuun. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Venäjän maatilojen ja maatalousosuuskuntien liitto (AKKOR) järjestivät maaseutumatkailuseminaarin, joka pidettiin Venäjän kaupallisessa edustustossa Helsingissä 21.1. Venäjällä maaseutumatkailun avulla uskotaan voitavan kehittää maaseutua, luoda uusia työpaikkoja ja tuoda lisätuloja maatiloille ja maaseudun väestölle. Seminaariin osallistui noin 80 alan yrittäjää, matkatoimistojen, järjestöjen ja hallinnon edustajaa sekä Suomesta että Venäjältä. Seminaarissa oli edustettuina 14 AKKOR:n alueellista yhdistystä, joista kauimmaiset Altain alueelta Siperiasta ja Krasnodarin alueelta Mustanmeren rannalta. Sääntely Vientitulli raakamalmille ja valssaustuotteille? Talouskehitysministeriö on ehdottanut raakamalmille ja valssaustuotteille vientitulleja kotimaisen autoteollisuuden suojelemiseksi ja hintojennousun hillitsemiseksi. Toistaiseksi on ehdotettu kahta vaihtoehtoa, joko pysyvä tulli (raakamalmi 30 % ja valssaustuotteet 10 %) tai progressiivinen maailmanmarkkinahinnasta riippuen. Metallintuottajat ja autovalmistajat valmistautuvat selvittämään välejään hallituksen välityksellä. Kotimaisille autoille olisi kysyntää mikäli raaka-aineen hinta pysyy hallinnassa. Metallikombinaatit haluaisivat tuotteilleen markkinahinnan kun muun muassa rakentamisen elpyessä teräksen kysyntä on kääntynyt kasvuun. Venäjän terästuotannon ennustetaan kasvavan tänä vuonna kymmenisen prosenttia. Viime vuonna Venäjä tuotti 67 miljoonaa tonnia terästä. Aiemmin pääministeri Putin on ratkaissut vastaavan kiistan patistamalla osapuolet tekemään pitkiä sopimuksia. Venäjä perustaa kansallisen akkreditointipalvelun. Jatkossa vain uuden viraston tunnustamilla laitoksilla ja laboratorioilla on oikeus myöntää tuotteille ja palveluille sertifikaatteja ja hyväksyntöjä. Federaation akkreditointipalvelu perustetaan talouskehitysministeriön alaisuuteen, ja sen toiminta alkaa viimeistään vuoden 2012 alusta. Tällä hetkellä Venäjällä on 16 toimialakohtaista pakollisen sertifioinnin järjestelmää, jotka myöntävät akkreditointeja laitoksille ja laboratorioille. On myös 684 vapaaehtoisen sertifioinnin järjestelmää, joista 300 akkreditoi vastaavuuden vahvistamiseen oikeutettuja laitoksia ja asiantuntijoita. Nykyisellään monen laitoksen onkin akkreditoiduttava eri järjestelmiin, ja tuotteille voi joutua hakemaan useita sertifikaatteja. Hallituksen päätöksellä 7 akkreditointijärjestelmää lakkautetaan. Ns. voimavirastot, armeija, avaruusala ja laivan- ja lentokoneenrakentajat säilyttävät erilliset akkreditointijärjestelmänsä. Yksi uudistuksen motiiveista on se, että Venäjä haluaa EU:n tunnustavan venäläiset sertifikaatit. Yhtenäinen kansallinen järjestelmä on edellytyksenä myös sille, että Venäjä voisi liittyä kansainväliseen akkreditointifoorumiin (IAF) ja koetulosten tunnustamisen järjestöön (ILAC).