Valvonta ja ympäristölupaosasto PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Päivämäärä Diaarinumero Puh. (03) 2420 111 29.12.2004 PIR 2004 Y 39 111 ASIA LUVAN HAKIJA TOIMINNAN SIJAINTI Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee betonijätteen hyödyntämistä tie ja meluvallirakenteissa. Tieliikelaitos Valtakunnallinen erikoisrakentaminen ja Etelä Suomen alue PL 12 00521 HELSINKI Hyödyntämiskohteet ovat Nokian kaupungin alueella ja sijaitsevat haltuun otetulla tiealueella (Yleistietoimitus 4.9.2003, Pirkanmaan Satakunnan maanmittaustoimisto, pöytäkirja TN 2003 880691). Betonijätettä sijoitetaan Pitkäniemen eritasoliittymän tiealueen täyttöön, Porintien pohjoispuolelle tulevan kevyenliikenteenväylän tiepenkereeseen sekä Haikanlahden vesistöpenkereen meluvallirakenteeseen. Pitkäniemen eritasoliittymä sijaitsee Pitkäniemen sairaala alueen koillispuolella ja Haikanlahden vesistöpenger sairaalaalueen itäpuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12d kohta. ASIAN VIREILLETULO 3.2.2004 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pirkanmaan ympäristökeskus on käsitellyt 7.1.2004 YSL 60 :n mukaisen ilmoituksen tilapäistä melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta (Dnro PIR 2003 Y 425 14). Ilmoitus liittyy 27.10.2003 31.12.2004 välisenä aikana tehtäviin paalutustöihin, kallion louhintaan ja murskaukseen. Käsittelymaksu 3 920 euroa
2 JÄTTEIDEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut 4.9.2003 tiehanketta koskien seuraavat lupapäätökset: 50/2003/1, Rajasaaren sillan rakentaminen Pyhäjärveen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pirkkala 51/2003/1, Vesistöpenkereen rakentaminen Pyhäjärveen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pirkkala ja Nokia 52/2003/1, Haikanlahden sillan rakentaminen Pyhäjärveen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nokia. Nokian kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta on myöntänyt betonijätteen hyödyntämiselle tierakenteissa ympäristöluvat 24.3.2004, 37, Kankaantaan kylän tilalle Peltola RN:o 5:73 25.8.2004, 98, haltuun otetulla tiealueella Kalkun eritasoliittymässä 25.8.2003, 99, haltuun otetulla tiealueella Pitkäniemen eritasoliittymän eteläpuolella Pirkkalan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt 21.9.2004, 93, ympäristöluvan rengaspaalien käyttämiseen Rajaniemen eritasoliittymän rampin R4 penkereen kevennyksessä. Vt3 Tampereen läntisen kehätien I vaiheen tielinjalta purettavista silloista ja rakennuksesta saatava betonijäte hyödynnetään tie ja meluvallirakenteissa. Purettavista yhdeksästä sillasta ja yhdestä rakennuksesta saadaan betonijätettä noin 9 000 tonnia. Betonijäte murskataan purkukohteissa ja sijoitetaan hyödyntämiskohteisiin kesien 2005 ja 2006 aikana. Betonijätteen murskaus Tie ja meluvallirakenteet Purettavista silloista ja rakennuksesta saatava betoni murskataan purkukohteissa kaivinkoneeseen liitetyllä pulverointilaitteella raekokoon 0 300 mm. Murskauksen yhteydessä betoniteräkset erotellaan ja toimitetaan kierrätykseen. Valmis betonimurske kuljetetaan purkupaikalta hyödyntämiskohteisiin kuorma autoilla. Betonimurske tullaan sijoittamaan kolmeen eri kohteeseen: vuoden 2005 kesällä ja syksyllä Pitkäniemen eritasoliittymän itäpuolelle, rampin R21 ja tien M3 väliselle alueelle tiealueen täyttöön, vuoden 2005 kesällä ja syksyllä Porintien pohjoispuolelle rakennettavan kevyenliikenteenväylän tiepenkereeseen, vuoden 2006 kesällä Haikanlahden uuden ja vanhan tielinjan väliin jäävälle vesistöpenkereelle rakennettavaan meluvalliin. Pitkäniemen eritasoliittymään, rampin R21 ja tien M3 välisen alueen täyttöön sijoitetaan betonimursketta noin 3 150 tonnia. Betonimurskeen alle jää metrin paksuinen savikerros ja sen päälle tulee 500 mm paksu verhoilukerros savipitoisesta maa aineksesta. Porintien pohjoispuolelle rakennettavan kevyenliikenteenväylän tiepenkereessä käytetään betonimursketta noin 1 550 tonnia. Betonimurskeen päälle
3 Toiminnasta syntyvät jätteet Toiminnasta aiheutuva liikenne tulee 700 mm paksu kerros murskeesta ja 50 mm paksun asfalttipäällyste. Luiskat verhoillaan savipitoisella maalla 500 mm paksuisena kerroksena. Haikanlahden vesistöpenkereen meluvallirakenteeseen sijoitetaan noin 4 300 tonnia betonimursketta. Vesistöpenkereen rakentamisen yhteydessä täytön päälle ajetaan tiivis viiden metrin paksuinen savikerros, jonka päälle rakennettavan meluvallin täytteessä käytetään betonimursketta. Betonimurske pintaverhoillaan tiiviillä maa aineksella. Pintaverhoilu ja kasvukerros muodostavat yhteensä noin metrin paksuisen kerroksen. Toiminta tähtää mahdollisimman tehokkaaseen purettavien kiviainespohjaisten jätteiden hyödyntämiseen. Projektille on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi toiminnassa syntyvät jätejakeet ja niiden käsittely. Kaikki jätteet pyritään toimittamaan mahdollisimman kattavasti hyötykäyttöön. Betonijätteen hyödyntämisestä syntyvä jäte on pääasiassa pulveroinnin yhteydessä poistettavia teräsjätteitä. Murskattu betoni kuljetetaan käyttökohteisiin kuorma autoilla. Vuonna 2005 heinä lokakuussa betonimursketta kuljetetaan Pitkäniemen eritasoliittymän ramppiin noin 160 autokuormaa (kuljetusmatkat 0,2 1,7 km) ja Porintien pohjoispuolelle rakennettavaan kevyenliikenteenväylän tiepenkereeseen noin 80 autokuormaa (kuljetusmatkat 2 4 km). Vuonna 2006 betonimursketta kuljetetaan touko elokuussa Haikanlahden vesistöpenkereeseen noin 215 autokuormaa (kuljetusmatkat 1 2 km). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Rakentamiskohteiden ympäristö Betonimurskeen kolme hyödyntämispaikkaa sijaitsevat Nokian kaupungin alueella, haltuun otetulla tiealueella. Kaikki kohteet ovat pohjavesialueen ulkopuolella. Vuoden 2005 kesällä ja syksyllä betonimursketta sijoitetaan Pitkäniemen eritasoliittymään, rampin R21 ja tien M3 välisen alueen täyttöön. Rakentamispaikasta lounaaseen noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Pitkäniemen sairaala alue. Rakentamispaikasta on matkaa noin 200 metriä Maaveräjänlahdelle ja noin 350 metriä Haikanlahdelle. Sijoituspaikan luoteispuolella kulkee Maatialanharjun pohjavesialueen raja. Maatialanharjussa on Kappelinmäen länsipuolella todettu olevan vedenjakajana toimiva kalliokynnys. Sen länsipuolelta pohjavesi virtaa kohti Vihnusjärven vedenottamoa ja itäpuolelta kohti Mustalammin vedenottamoa. Pitkäniemen liittymä sijaitsee osittain Mustalammin vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella. Loput vuonna 2005 murskattavasta betonista hyödynnetään Porintien pohjoispuolelle rakennettavan kevyenliikenteenväylän tiepenkereessä. Alueen eteläpuolella sijaitsee Lehtimäen teollisuusalue, sijoitusaluetta lähinnä on Nokian Renkaiden rengasvarasto.
4 Rakentamisen vaikutukset ympäristöön Ympäristökelpoisuustutkimukset Vuoden 2006 kesällä betonimursketta sijoitetaan Haikanlahden vesistöpenkereeseen, uuden ja vanhan tielinjan väliin rakennettavaan meluvallirakenteeseen. Haikanlahden vesistöpenger rakennetaan Länsi Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan mukaisesti. Tielinjalta purettavien materiaalien hyödyntäminen saman hankkeen tie ja meluvallirakenteissa on ympäristön kannalta järkevää, koska betonimurskalla pystytään korvaamaan luonnon kiviaineksia ja kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi, kun hyödyntäminen tapahtuu lähellä purkupaikkaa. Hyödyntämistoiminnan vaikutukset ympäristöön ovat murskaamisesta ja liikenteestä aiheutuva melu. Päästöjä veteen tai maaperään ei toiminnasta aiheudu. Betonijätteen ympäristökelpoisuus varmistetaan ottamalla eri ikäisistä silloista betoninäytteet, jotka tutkitutetaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Näytteistä teetetään VTT:n suositusten mukaisesti sulfaatti, kromi, kadmium, kupari ja lyijypitoisuus. Eri ikäisten siltojen materiaalierät läjitetään erilleen, kunnes on saatu vahvistus niiden ympäristökelpoisuudesta. RAKENTAMISKOHTEIDEN SEURANTATUTKIMUKSET Haikanlahden vesistöpenkereen seurantaohjelman mukaiset näytteet otetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Koko vt3 tierakennushakkeelle on laadittu ympäristövaikutusten seurantaohjelma. Pohjavedentarkkailu on sisällytetty Pitkäniemen eritasoliittymän pohjaveden suojaussuunnitelmaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Rakentamisprojektille on laadittu ympäristösuunnitelma, riskianalyysi sekä ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. Tiehallinto projektin tilaajana on asettanut Tieliikelaitokselle projektikohtaisia ympäristövaatimuksia, joiden mukaan urakoitsijalta vaaditaan ympäristöasioiden huomioon ottamista laatujärjestelmässä ja suunnitelmissa sekä erillisissä muissa suunnitelmissa. Tiehallinnon asettamien ympäristövaatimusten mukaan rakennustöissä on kiinnitettävä huomiota vesien ja maaperän suojeluun. Erityisesti öljyjen, polttoaineiden ja muiden haitallisten aineiden joutumista maaperään sekä pinta ja pohjavesiin on varottava. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Tieliikelaitoksella on ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä osana toimintajärjestelmää. Järjestelmän vastaavuutta on varmistettu kahdella ulkopuolisella riippumattoman arviointilaitoksen tekemällä esiarvioinnilla vuonna 2002. Vuonna 2004 auditointi toteutui liikenneja viestintäministeriön organisoimana.
5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu Nokian kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 12.10 10.11.2004 ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu 13.10.2004 Nokian Uutisissa. Lisäksi lupahakemuksesta on erikseen tiedotettu YSL 38 2 momentin tarkoittamille asianosaisille. Lausunnot Nokian kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (kokous 17.11.2004, 149), ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia, eikä mielipiteen ilmaisuja. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Tieliikelaitokselle YSL 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee betonijätteen hyödyntämistä tie ja meluvallirakenteissa. Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: 1 Betonimursketta ei saa sijoittaa Haikanlahden vesistöpenkereen meluvallirakenteen siihen osaan, mikä rakennetaan pilaantuneen sedimentin läjitysalueen päälle. Lopullinen suunnitelma vesistöpenkereen meluvallirakenteesta, joka sisältää sekä pilaantuneen sedimentin läjitysalueen päälle rakennettavan osuuden että betonimurskeella toteutettavan osuuden, on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 43 ja 45, YSA 19, JäteA 8 ) 2 Maarakenteisiin sijoitettava betonijäte ei saa sisältää terästä eikä ympäristölle tai terveydelle haitallisia tai vaarallisia aineita (YSL 43 ja 45, YSA 19, JäteA 8 ). 3 Jätteiden käyttö maarakentamisessa on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu haju, pöly tai meluhaittaa, roskaantumista eikä maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumista. Jätteet on kuljetettava rakentamisalueille siten, ettei liikenteestä ja kuljetuskaluston epäpuhtaudesta aiheudu ympäristölle pöly tai roskaantumishaittoja. Teiden pölyäminen on estettävä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla. (YSL 7, 8, 43 ja 45, YSA 19, JäteL 6 ja 19, JäteA 7 ja 8 ) 4 Maarakentamisessa käytettäviä betonijätteitä ei saa varastoida kuin purku ja rakentamisalueilla. (YSL 7, 8, 43 ja 45, YSA 19, JäteL 6 ja 19 )
6 5 Tieto jätteiden käytöstä maarakenteissa on dokumentoitava riittävän laajasti siten, ettei jätteitä myöhempien tienparannus tai muiden rakentamishankkeiden yhteydessä sijoiteta hallitsemattomasti rakentamisalueiden ulkopuolelle. (YSL 7, 8, 43 ja 45, YSA 19, JäteL 6 ja 19 ) 6 Rakentamisalueilla ei saa varastoida työkoneiden polttonesteitä. Vahinko tai onnettomuustilanteiden varalta on työmaalla oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet on kerättävä välittömästi talteen ja käytetyt imeytysaineet toimitettava käsiteltäväksi ongelmajätteenä. (YSL 7, 8, 43 ja 45, YSA 19, JäteL 6 ) 7 Rakenteisiin käytettävistä jätteitä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi eri jätemateriaalien määrä, laji, laatu, alkuperä sekä sijoituspaikka. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnalle rakentamisen päätyttyä. Yhteenvedon perusteena olevat selvitykset ja kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta. (YSL 45, YSA 19, JäteL 51 ja 52, JäteA 22, YMA 1129/01) 8 Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, on ilmoitettava viipymättä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ja 62, YSA 19 ja 30 ) 9 Rakentamistoimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on oltava nimettynä riittävän ammattitaitoinen toiminnasta vastaava henkilö, jonka yhteystiedot on kirjallisesti ilmoitettava ennen töiden aloittamista Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Henkilön vaihtumisesta on ilmoitettava kirjallisesti. (YSL 43 ja 45, JäteA 10 ) 10 Ylimääräiset jätemateriaalit on poistettava viipymättä rakentamisalueilta rakentamisen päätyttyä. (YSL 43 ja 90, YSA 19, JäteL 6, JäteA 9 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnetto
7 muusriski. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Jätemateriaalien sijoittaminen ei ole vastoin kaavaa, eikä toiminnan luonne, pilaantumisen todennäköisyys tai onnettomuusriski ole sellainen, että se estäisi jätteiden sijoittamista rakentamisalueille. Lupa on myönnetty toistaiseksi, mutta rakentamishankkeen kertaluontoisuuden vuoksi lupamääräyksiä ei ole tarpeen tarkistaa. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että hakijalla on sellainen asiantuntemus, jota ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminnan harjoittaminen edellyttää. Vakuutta ei vaadita, koska toiminnanharjoittaja on riittävän vakavarainen ja pystyy toteuttamaan asianmukaiset maarakenteet sekä jälkivalvonnan. Jätteiden hyödyntämis tai käsittelypaikan on oltava sellainen, ettei siitä aiheudu haju tai meluhaittaa, maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminnalle ominaista haittaa ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäistään asianmukaisesti. Ympäristön viihtyisyyden ja ihmisten terveyden ylläpitämiseksi on huolehdittava siitä, että tiet pysyvät puhtaina eikä rakentamisalueelta sen ulkopuolelle kulkeudu epäpuhtauksia. (lupamääräykset 1, 2, 3,4 ja 5 ) Polttonesteet on säilytettävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle (lupamääräys 6). Kirjanpito ja raportointivelvoite on annettu, jotta toiminnanharjoittaja ja viranomaiset ovat selvillä alueelle sijoitetuista jätteistä. Myös lupamääräysten noudattamisen seuranta sekä toiminnan ympäristövaikutusten arviointi edellyttävät kirjanpitoa ja siitä raportointia. Lisäksi jätemäärillä on merkitystä jätehuollon kehittämisessä ja seurattaessa alueellisia jätevirtoja. Jätelajilla tarkoitetaan ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon (YMA 1129/01) mukaista jaottelua. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennalta arvaamattomiin tilanteisiin ja tiedotettava poikkeuksellisista tapahtumista, jotta onnettomuus ja häiriötilanteissa ympäristölle ja terveydelle aiheutuvia haittoja kyettäisiin välttämään ja minimoimaan (lupamääräys 8). Jätteiden käsittely ja hyödyntämispaikalle on määrättävä ammattitaitoinen hoitaja, joka valvoo toimintaa ja jätteiden asianmukaista käsittelyä (lupamääräys 9). Jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden hyödyntämis tai käsittelypaikka on saatettava viipymättä sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa (lupamääräys 10).
8 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/00) 7 8, 28, 35 38, 41 43, 45 46, 55, 62, 90, 96 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/00) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (JäteL 1072/93) 6, 19 20, 51 52, 54 Jäteasetus (JäteA 1390/93) 7 10, 22 Valtion maksuperustelaki (VmaksuperL 150/92) 4 ja 8 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/01) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1237/03) Ympäristöministeriön asetuksen (YMA 1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, käsittelymaksu on 3 920 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Ylitarkastaja Tuija Sievi Korte
9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Luvan hakijalle Jäljennös päätöksestä Nokian kaupunginhallitus Nokian kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Nokian kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU LIITTEET Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusosoitus