KIRJALLINEN KYSYMYS 1332/2010 vp Lasten ja nuorten ennalta ehkäisevän terveydenhuollon turvaaminen ja seuranta Eduskunnan puhemiehelle Lasten ja nuorten ehkäisevään terveydenhuoltoon on monissa kunnissa kohdistettu lyhytnäköisiä leikkauksia ja säästöjä. Tämä on vaikeuttanut lasten ja nuorten terveyspulmien varhaista havaitsemista ja niiden hoitamista. Perusterveydenhuollon palveluiden ollessa riittämättömästi resursoituja on myös tarve erikoissairaanhoidon palveluihin kasvanut. Tämä näkyy selkeästi käyntimääriä koskevissa tilastoissa käyntimäärät lasten ja nuorten erikoissairaanhoidossa ovat kasvaneet samaan aikaan kun käyntimäärät perusterveydenhuollossa ovat vähentyneet. Säästäminen lasten ja nuorten perusterveydenhuollosta tulee kalliiksi sekä lapsille ja nuorille että kuntien taloudelle. Terveyserot muodostuvat suurelta osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Suunnitelmallisella terveyden edistämistyöllä voidaan paitsi parantaa lasten ja nuorten terveyttä myös kaventaa sosioekonomisia terveyseroja, jotka ovat Suomessa paikoin suuriakin. Lasten ja nuorten ehkäisevään terveydenhuoltoon ja terveyden edistämiseen panostaminen on vaikuttavaa ja kestävää terveyspolitiikkaa. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutaan elintavat, jotka vaikuttavat loppuelämän terveyteen ja hyvinvointiin. Tällöin muodostuu myös perusta aikuisiän työ- ja toimintakyvylle. Myönteisiä terveystottumuksia, kuten päihteettömyyttä, tupakoimattomuutta ja liikunnan harrastamista, tulee vahvistaa erityisesti ammattiin opiskelevien nuorten keskuudessa sen vuoksi, että näillä nuorilla on suurempi todennäköisyys pysyvien terveydellisten riskien syntyyn. Erityisen suuri riski syrjäytymiseen ja sairastumiseen on niillä nuorilla, jotka jäävät kokonaan vaille koulutusta ja työtä. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille tulee suunnata erityisiä tukitoimia esimerkiksi etsivän nuorisotyön avulla. Näin voidaan ennaltaehkäistä myös mahdollisia terveyteen liittyviä ongelmia. Kaikesta tästä huolimatta kuntien välillä on yhä suuria eroja ehkäisevässä terveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä. Vuonna 2005 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea kiinnitti huomiota siihen, että Suomessa on liian suuret erot lasten terveydenhoitopalveluissa asuinkunnasta riippuen. Komitea vaati Suomea ryhtymään toimenpiteisiin, jotta tasa-arvoiset palvelut taataan kaikille lapsille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vuonna 2010 tekemässä kouluterveyskyselyssä selvisi se, että useissa kunnissa lapsilla ja nuorilla on vaikeuksia päästä kouluterveyslääkärin vastaanotolle. Kouluterveyskysely toteutettiin Lapissa ja Itä- ja Etelä-Suomessa, ja siihen osallistui runsaat 100 000 vastaajaa. Edellinen kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2008. Vuoden 2010 vastausten mukaan lapset ja nuoret kokevat, että on vaikeampi päästä kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, koulukuraattorin ja koulupsykologin vastaanotolle. Erityisesti tytöt kokivat tilanteen tällaiseksi. Vuoden 2010 kyselyn mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista 40 %, lukiolaisista 46 % ja ammattiopiskelijoista 37 % koki vaikeana pääsyn koululääkärin vastaanotolle. Versio 2.0
Valtakunnallisen kouluterveydenhuollon laatusuosituksen tarkoituksena on varmistaa korkeatasoisen kouluterveydenhuollon toimintaedellytykset ja näin taata kouluterveydenhuollon palveluiden yhdenvertainen toteutuminen eri puolilla maata. Kouluterveydenhuollon laatusuositus koostuu kahdeksasta eri suositusosaalueesta: palvelujen saatavuus ja suunnitelmallisuus, kouluterveydenhuollon sisältyminen olennaisena osana oppilashuoltoon, säännöllinen tiedottaminen, riittävä, pätevä ja pysyvä henkilöstö, asianmukaiset toimitilat ja välineet, terveellinen ja turvallinen kouluyhteisö ja -ympäristö, koululaisten hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja koululaisen terveystiedon vahvistaminen ja terveyden edistäminen. Laatusuositukset on tehty neljästä eri näkökulmasta katsottuina: koululainen ja hänen perheensä, kouluyhteisö, kouluterveydenhuollon henkilöstö ja hallinto. Näitä kouluterveydenhuollon laatusuosituksia noudatetaan kuitenkin valitettavan huonosti. Opetushallituksen ja THL:n selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus täyttyi terveydenhoitajien osalta 34 prosentissa ja lääkärien osalta neljässä prosentissa peruskouluista. Terveydenhoitajien keskimääräinen työpanos on hieman lisääntynyt ala- ja yläkouluissa, kun lääkärityöpanos on puolestaan säilynyt ennallaan. Viidenneksessä kouluista ei ollut lainkaan koulupsykologi- tai koulukuraattoritoimintaa. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun ehkäisevästä terveydenhuollosta (380/2009) edellyttää, että kunta tekee asetuksen mukaiset terveystarkastukset vuoden 2011 alusta lähtien. Asetus edellyttää muun muassa, että kouluterveydenhuollossa oppilas tavataan peruskoulun aikana joka vuosi ja että vuosiluokilla 1, 5 ja 8 tehdään laaja terveystarkastus. Tehdyn selvityksen mukaan terveydenhoitajan tarkastukset ovat yleisempiä kuin lääkärien, mutta millään vuosiluokalla ei näitä tarkastuksia tehty kaikissa kouluissa. Vain noin puolessa kouluista tehtiin laaja terveystarkastus 5. ja 8. luokalla. Asetuksen tavoitteena on pienentää kuntien välisiä eroja lasten ja nuorten ehkäisevien palveluiden voimavaroissa ja sisällössä. Uudella asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää palveluissa ja pyritään vahvistamaan ennalta ehkäisevää toimintaa. Tavoitteena on ollut myös alueellisen eriarvoisuuden poistaminen. Jotta asetuksen tavoitteet toteutuvat ja jotta voidaan turvata lasten ja nuorten hyvä ja tehokas ennalta ehkäisevä terveydenhuolto kaikissa Suomen kunnissa, työtä on vielä paljon tehtäväksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että lasten ja nuorten ehkäisevän terveydenhuollon palveluiden riittävä saatavuus varmistetaan koko maassa ja miten hallitus aikoo seurata, että kunnissa noudatetaan asetuksen (380/2009) säännöksiä terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta? Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2011 Pertti Hemmilä /kok 2
Ministerin vastaus KK 1332/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1332/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että lasten ja nuorten ehkäisevän terveydenhuollon palveluiden riittävä saatavuus varmistetaan koko maassa ja miten hallitus aikoo seurata, että kunnissa noudatetaan asetuksen (380/2009) säännöksiä terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koko hallituskauden kattavassa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste-ohjelma 2008 2011) on käynnistetty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kokonaisuudistus. Tämän uudistuksen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt jo tähän mennessä yli 28 miljoonaa euroa valtionavustusta kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien kehittämishankkeisiin. Kaste-ohjelma ja sen rahoitus jatkuu vuonna 2011. Tässä uudistuksessa nivotaan perustasolla yhteen ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi), erityispalveluja (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat) uudistetaan tukemaan peruspalveluja erilaisilla työmenetelmillä. Olennaista on se, että palvelut ja asiantuntijat tuodaan suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu ja vapaa-ajan toiminta). Tavoitteena on purkaa palveluiden laitoskeskeisyyttä. Kaste-ohjelman mukaisissa kehittämishankkeissa on luotu ja kokeiltu uusia auttamismalleja. Kokemukset ovat lupaavia. Pistemäisestä hankekohtaisuudesta on otettu ratkaiseva askel laaja-alaiseen palvelurakenteiden ja toimintakäytäntöjen kehittämiseen. Tällä hallituskaudella Kaste-ohjelmassa käynnistettyä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kokonaisuudistusta tullaan jatkamaan tulevalla hallituskaudella ja seuraavalla Kaste-ohjelmakaudella (2012 2015). Tuolloin on olennaista uusien, hyviksi todettujen toimintamallien, levittäminen ja juurruttaminen jokaiseen kuntaan ja kuntayhtymään. Toukokuun 1. päivänä voimaan tuleva terveydenhuoltolaki (1326/2010) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaa, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Terveydenhuoltolaki sisältää lasten ja nuorten terveyspalvelut painottaen erityisesti terveyden edistämistä ja varhaisen tuen tehostamista. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete saapuu erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on uuden terveydenhuoltolain mukaan järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Vastaava aikaraja on aikuisilla kuusi kuukautta. Touko-kesäkuussa järjestetään useita koulutustilaisuuksia eri puolilla maata terveydenhuoltolain toimeenpanon tueksi. Valtioneuvoston vuonna 2009 antama asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten eh- 3
Ministerin vastaus käisevästä suun terveydenhuollosta tuli kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2011 alusta. Asetuksen tavoitteena on taata riittävät yhtenäiset ja alueellisesti tasa-arvoiset palvelut, vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Parantamalla ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallisuutta, yhtenäistä tasoa ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteutusta maan eri osissa vähennetään väestön sosioekonomisia terveyseroja sekä alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Asetuksen lähtökohtana on terveyskäsitys, johon sisältyy aina myös mielenterveys. Asetuksen mukaisten palvelujen järjestämiseksi on vuosien 2010 ja 2011 kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia korotettu yhteensä 18,5 miljoonaa euroa, jotka jäävät pysyvästi kuntien saamiin valtionosuuksiin vuodesta 2011 lähtien. Asetuksesta ja sen velvoitteista tiedotettiin laajasti mm. koko maan kattavalla koulutuskierroksella vuonna 2009 (7 tilaisuutta), kuntakirjeellä (7/2009) sekä lukuisissa muissa koulutustilaisuuksissa ja artikkeleissa. Asetuksen toimeenpanon tukemisesta, seurannasta ja valvonnasta on sovittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja aluehallintovirastojen kanssa solmituissa tulossopimuksissa vuosille 2010 ja 2011. THL:ssa on käynnistetty laajojen terveystarkastusten kehittäminen ja tarkempien ohjeiden laatiminen. THL on toteuttanut asetuksen ensimmäisen seurannan osana Terveyden edistämisen aktiivisuus -kyselyä keväällä 2010. Kuntakohtaiset tulokset on julkaistu laitoksen kotisivuilla osoitteessa www.thl.fi/teaviisari. Erillinen julkaisu asetuksen seurannan osalta ilmestyy keväällä 2011. Lisäksi THL toteuttaa erillisseurannan kouluterveydenhuollosta vuoden 2011 kuluessa. Keskeinen seurantaväline jatkossa tulee olemaan THL:ssa kehitetty uusi Avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmä (AvoHIL- MO). Sen avulla pystytään seuraamaan mm. kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastusten toteuttamista. Tietoja tullaan saamaan aikaisintaan vuonna 2012. Aluehallintovirastot velvoitettiin ottamaan yhteyttä kuntiin asetuksen toimeenpanon tukemiseksi ja tiedottamaan valtionosuuksien korotuksista vuonna 2010. Vuonna 2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ryhtyi koordinoimaan asetuksen valvontaa yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Valvira tekee kyselyn terveyskeskuksille asetuksen toimeenpanon toteutumisesta maaliskuussa 2011. Kyselyssä selvitetään muun muassa kouluterveydenhuollon määräaikaisten terveystarkastusten toteuttamista, erityisen tuen tarpeen tunnistamista ja tuen järjestämistä sekä kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitusten toteutumista. Kyselyssä muistutetaan kuntien saamista valtionosuuksien korotuksista ja tiedustellaan, ovatko kunnat hyödyntäneet korostusta asetuksen mukaisen henkilöstön rekrytointiin. Kyselyn tulosten perusteella aluehallintovirastot ottavat yhteyttä niihin kuntiin, joissa asetuksen toimeenpano ei ole edennyt ja pyytävät selvitystä epäkohtien korjaamisesta. Aluehallintovirasto voi antaa kunnalle tai kuntayhtymälle määräyksen puutteiden korjaamisesta ja velvoittaa noudattamaan määräystä sakon uhalla. Lisäksi Valvirassa valmistellaan asetuksen valvontasuunnitelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan asetuksen voimaantulo on ollut erittäin tärkeä väline ehkäisevien palvelujen parantamisessa. Koska moneen terveyskeskukseen oli ehtinyt kehittyä merkittäviä puutteita ja vajeita, vie niiden korjaaminen aikaa. Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella kouluterveydenhuoltoon on rekrytoitu lisää terveydenhoitajia. THL:n vuoden 2010 kyselyn perusteella saatiin tietoa laajojen terveystarkastusten aikaisempaa paremmasta toteutumisesta. Asetusta seurataan ja valvotaan tehostetusti niin kauan kunnes asetuksen velvoitteiden edellyttämä taso terveyskeskuksissa on saavutettu. THL:n, Valviran ja aluehallintovirastojen kanssa tehtävissä tulossopimuksissa on sovittu palvelujen seurannasta ja valvonnasta. Kehittämistyön jatkuminen on turvattu myös seuraavalla hallituskaudella esimerkiksi uuden lainsäädännön toimeenpanon, sosiaali- ja terveysministeriön uuden strategian ja Kaste-ohjelmasta tehtyjen suunnitelmien perusteella. 4
Ministerin vastaus KK 1332/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1332/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa att tillgången till förebyggande hälsovårdstjänster för barn och unga är tillräcklig i hela landet och på vilket sätt ämnar regeringen följa att kommunerna iakttar de bestämmelser om hälsoundersökningar och hälsorådgivning vilka finns i förordningen (380/2009)? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Inom det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovård (programmet Kaste 2008 2011), vilket omfattar hela regeringsperioden, har det inletts en totalrevidering av tjänsterna för barn, unga och barnfamiljer. För att genomföra den här revideringen har social- och hälsovårdsministeriet hittills redan beviljat över 28 miljoner euro statsunderstöd för utvecklingsprojekt som genomförs av kommunerna och samkommunerna för social- och hälsovården. Programmet Kaste och finansieringen av det fortsätter 2011. Genom revideringen sammanförs tjänster som förebygger och korrigerar problem och störningar över de nuvarande sektorsgränserna (t.ex. hälsovårds-, social-, ungdoms-, bildnings- och polisväsendet) på basnivån. Specialtjänsterna (t.ex. barnpsykiatri, barnskydd och rådgivningsbyråer för uppfostran och familjer) revideras för att stödja basservicen med hjälp av olika arbetsmetoder. Det är viktigt att servicen och de sakkunniga kommer i direkt kontakt med barns och ungas uppväxtmiljöer (hem, barndagvård, skola och fritid). Målet är att avveckla institutionsorienteringen i fråga om tjänsterna. I utvecklingsprojekten som har genomförts i enlighet med programmet Kaste har man skapat och prövat nya modeller för att hjälpa. Erfarenheterna ser lovande ut. Från det punktformiga projektkomplexet har det tagits ett avgörande steg mot en bredbasig utveckling av servicestrukturerna och verksamhetspraxisen. Totarevideringen av tjänsterna för barn, unga och barnfamiljer vilken inleddes under den här regeringsperioden fortgår under följande regeringsperiod och följande programperiod för programmet Kaste (2012 2015). Då är det viktigt att se till att de beprövade verksamhetsmodellerna sprids till och får fotfäste i varje kommun och samkommun. Hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) som träder i kraft den 1 maj stärker verksamheten inom primärvården, samarbetet mellan de olika aktörerna och främjandet av hälsa och välfärd. Hälso- och sjukvårdslagen inbegriper hälsovårdstjänster för barn och unga. I lagen betonas framför allt att främja hälsa och effektivisera stöd på ett tidigt stadium. Inom mentalvårdstjänsterna för barn och unga ska bedömningen av vårdbehovet inledas inom tre veckor från det att remissen anlände till en verksamhetsenhet för specialiserad sjukvård. Vård eller behandling som utifrån en bedömning av vårdbehovet konstaterats vara nödvändig ska i fråga om personer under 23 år, med beaktande av hur brådskande vården är, ordnas inom tre månader från det att vårdbehovet konstaterades. Den motsvarande tidsgränsen för vuxna är sex månader. I maj-juni ordnas ett flertal kurser på olika håll i landet för att 6
Ministerns svar KK 1332/2010 vp Pertti Hemmilä /kok stödja verkställigheten av hälso- och sjukvårdslagen. Statsrådet utfärdade 2009 en förordning om rådgivningsverksamhet, skol- och studerandehälsovård samt förebyggande mun- och tandvård för barn och unga (380/2009). Förordningen trädde i kraft i sin helhet den 1 januari 2011. Syftet med förordningen är att säkerställa tillräckligt enhetliga och regionalt likvärdiga tjänster, att stärka det hälsofrämjande arbetet och att effektivisera det tidiga stödet och arbetet för att förebygga utslagning. Genom att förbättra planmässigheten i de förebyggande tjänsterna och genom att uppvisa en enhetlig nivå på dem samt genom att ta hänsyn till individens och befolkningens behov i den kommunala hälso- och sjukvården i olika delar av landet minskar man de socioekonomiska hälsoskillnaderna bland befolkningen och det ojämlika serviceutbudet mellan de olika regionerna och hälsovårdscentralerna. Utgångspunkten för förordningen är ett hälsobegrepp som alltid även inbegriper den psykiska hälsan. För ordnandet av tjänsterna i enlighet med förordningen har statsandelarna för kommunernas basservice höjts med sammanlagt 18,5 miljoner euro för 2010 och 2011. Beloppet kommer permanent att ingå i de statsandelar som kommunerna får från och med 2011. Information om förordningen och de skyldigheter som den innehåller har getts i vida kretsar genom bl.a. en utbildningsrunda som omfattade hela landet 2009 (sju tillställningar), ett kommunbrev (7/2009) och ett flertal andra kursevenemang och artiklar. I de resultatavtal som har ingåtts med Institutet för hälsa och välfärd och regionförvaltningsverken för 2010 och 2011 har man kommit överens om stödjandet, uppföljningen och övervakningen av verkställigheten av förordningen. Vid Institutet för hälsa och välfärd har man inlett arbetet med att utveckla de omfattande hälsoundersökningarna och upprätta mera preciserade anvisningar. Institutet för hälsa och välfärd har genomfört den första uppföljningen av förordningen som ett led i enkätundersökningen om aktivitet för att främja hälsan på våren 2010. Kommunspecifika resultat har publicerats på institutets webbsidor på adressen www.thl.fi/teaviisari. En separat publikation i fråga om uppföljningen ges ut på våren 2011. Dessutom genomför Institutet för hälsa och välfärd en separat uppföljning av skolhälsovården under 2011. Ett centralt instrument för uppföljningen kommer i fortsättningen att vara det av Institutet för hälsa och välfärd utvecklade nya systemet för vårdanmälan inom öppenvården (AvoHILMO). Med hjälp av det kan man följa bl.a. hur de regelbundet återkommande hälsoundersökningarna utförs inom skolhälsovården. Uppgifter kommer att fås tidigast 2012. Regionförvaltningsverken förpliktades att ta kontakt med kommunerna för att stödja verkställigheten av förordningen och informera om de förhöjda statsandelarna 2010. År 2010 började Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården Valvira samordna övervakningen av förordningen i samråd med regionförvaltningsverken. Valvira gör i mars 2011 en enkätundersökning avseende hälsovårdscentralerna om verkställigheten av förordningen. Genom enkätundersökningen utreds bl.a. utförandet av de regelbundet återkommande hälsoundersökningarna inom skolhälsovården, identifieringen av behovet av särskilt stöd, ordnandet av stödet i fråga och realiseringen av personaldimensioneringarna inom skolhälsovården. I enkäten påminns kommunerna om att de statsandelar som de har fått har höjts och Valvira frågar om kommunerna har utnyttjat höjningen för att rekrytera personal i enlighet med förordningen. På grundval av resultaten tar regionförvaltningsverken kontakt med de kommuner i vilka verkställigheten av förordningen inte har avancerat och begär en utredning om korrigeringen av missförhållandena. Regionförvaltningsverket kan meddela kommunen eller samkommunen föreläggande om hur missförhållandena ska avhjälpas och vid vite förplikta den att följa föreläggandet. Vid Valvira bereds dessutom en plan för övervakningen av förordningen. Social- och hälsovårdsministeriet anser att det faktum att förordningen trädde i kraft har varit ett ytterst viktigt instrument för att förbättra de förbyggande tjänsterna. Eftersom det hade hunnit uppstå betydande brister och missförhållanden vid ett flertal hälsovårdscentraler, tar det tid att 7
Ministerns svar avhjälpa dem. Enligt de uppgifter som man hittills har fått har det rekryterats fler hälsovårdare till skolhälsovården. På grundval av den enkätundersökning som Institutet för hälsa och välfärd gjorde 2010 fick man information om att de regelbundet återkommande hälsoundersökningarna utförs i större utsträckning än tidigare. Förordningen följs och övervakas på ett effektiviserat sätt tills dess att den nivå som förpliktelserna i förordningen förutsätter har nåtts vid hälsovårdscentralerna. I de resultatavtal som har ingåtts med Institutet för hälsa och välfärd, Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården Valvira och regionförvaltningsverken har man kommit överens om uppföljningen och övervakningen av tjänsterna. Också under följande regeringsperiod har man säkerställt att utvecklingsarbetet fortgår utifrån exempelvis verkställigheten av den nya lagstiftningen, den nya strategin för social- och hälsovårdsministeriet och planerna som har gjorts upp på basis av programmet Kaste. Helsingfors den 18 mars 2011 Omsorgsminister Paula Risikko 8