Vakavaraisuus meillä ja muualla 26.9.2017 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen
Vakavaraisuus meillä
Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, mrd. euroa Työeläkemaksut ja valtionosuudet Työnantajat 9,8 mrd Työntekijät 3,3 mrd Yrittäjät 1,3 mrd Valtio 0,8 mrd Työttömyysvakuutusrahasto 0,6 mrd Varat 31.12. 117,9 mrd 5,9 mrd 3,1 mrd Sijoitukset Arvonmuutokset 3,8 Käteistuotot 2,1 Maksetut eläkkeet 16,4 mrd Maksut 15,8 mrd 2,1 mrd Toimintakulut 0,4 mrd 13,3 mrd 3 14.6.2017 Lähde: Tela, ETK
Yksityisten ja julkisten alojen työeläkevarat 1997 2016, prosenttia BKT:sta 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 38,4 41,0 47,0 48,4 47,9 47,8 51,9 55,4 62,2 66,3 65,6 54,3 69,0 73,8 69,2 74,9 79,8 84,0 86,3 88,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 15.3.2017 Lähde: Tilastokeskus, Tela
Vakavaraisuussäädökset miksi? Vain yksityisellä sektorilla Osittain rahastoiva järjestelmä => vastuuvelka Tuottava ja turvaava sijoittaminen Kilpailu Yhteisvastuu Yhteiset säännöt varmistavat samat pelisäännöt kaikille työeläkevakuuttajien kyvyn selviytyä vakuutus- ja sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä yhtenäisen ja helpomman työeläkevakuuttajien valvonnan 5
Vakavaraisuus muualla
Millaisia eri eläkejärjestelmiä EU:ssa on? Pilari I Sosiaaliturva Lakisääteinen sosiaaliturva Pakollinen Kollektiivinen riskienjako Rahoitettu veroilla tai maksuilla Suomen työeläke Koordinaatioasetus 883/2004 Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Perustuu työmarkkinasopimukseen Pakollinen tai vapaaehtoinen Yksityisesti hallinnoitu Hallinnoidut varat yli 2,5 biljoonaa 75 miljoonaa eurooppalaista järjestelmän piirissä Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk. pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista. Pilari III Lisäeläkkeet Yksityinen eläkesäästäminen Vapaaehtoinen 7 22.9.2017
Miten vakavaraisuussääntely on toteutettu eri pilareissa? Pilari I Sosiaaliturva Vakavaraisuussääntely on kansallista Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta (315/2015) voimaan 1.1.2017 ja tähän liittyvät lait Finanssivalvonta on valvova viranomainen Valvottavan oma vastuu korostuu Valvottavan riittävä riskinkantokyky Liiketoimintamallit Luotettava hallinto Riskienhallinta Riittävät pääomat Valvottavan omien varojen täytyy kattaa kaikki toimintaan liittyvät olennaiset riskit Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet IORP (Institutions for Occupational Retirement Provision) Riskienhallinta perustuu Directiiviin 2003/41/EC Riittävät pääomat eläkevastuiden kattamiseen Hyvä sisäinen hallinto ja riittävä sisäinen tarkastus Läpinäkyvyys rahaston jäsenille Etuisuuksien tavoitetaso Riskiasema Sijoitustoiminnan kustannukset EIOPA ohjeistaa soveltamaan Solvenssi II Directiivin 46 artiklaa Kansallista sääntelyä Holistic balance sheet (EIOPA) EIOPA valvoo Pilari III Lisäeläkkeet Vakavaraisuutta koskevat Solvenssi II määräykset Suomessa Solvenssi II koskee henki-, vahinko- ja jälleenvakuutusyhtiöitä EIOPA (European Insurance and Occupational Pensions Authority) on antanut soveltamisohjeet Pankkeja koskee CRR/CRD4- paketti EIOPA valvoo 8 22.9.2017
Sääntely ja valvonta Sijoitustoimintaan kohdistuva sääntely Usein ylikansallista ja joidenkin instrumenttien osalta jopa globaalia Solvenssi II direktiivi Ei koske lakisääteistä työeläkevakuutusta, mutta IORP-direktiivi EU -> ammatillisia lisäkkeitä koskeva sääntely Eläkejärjestelmien ulkopuolisiin toimijoihin kohdistuvan sääntelyn vaikutus eläketoimijoihin - pankki- ja rahoitusalan sääntely (Finanssikriisi!) - Basel-säännöstö - Volcker-sääntö, compliance-ohjelma 9
Valvonta Euromaat ovat sopineet yhteisestä pankkivalvonnasta Sekä yhteisestä pankkikriisien ratkaisukehikosta Suunnitteilla yhtenäinen ohjeistus talletus- ja liikepankeille Stressitestit ja raportointi Pitkäaikaisen rahoittamisen vihreä kirja Ei siis suoraan työeläkeyhtiöitä koskevaa valvontaa 10
Vaikutukset Pankkisääntelyn vaikutukset saattavat näkyä mm. arvopapereiden likviditeetissä SII-direktiiviä ei sovelleta suomalaiseen lakisääteiseen työeläkevakuuttamiseen. IORP-direktiiviä sovelletaan vain rajoitetusti: eläkesäätiöiden ja kassojen lisäeläkeosaan. Suorat vaikutukset siksi vähäisiä. EUSeF-, EUVeCa- ja ELTIF-hankkeet eivät todennäköisesti vaikuta suoraan eläkerahastojen omaan sijoitustoimintaan. Rahastoyhtiöille ne tuovat uusia instrumentteja rahastojen toimintamuodon valintaan. 11
Työmarkkinaeläkkeet ja eläkevarallisuus 2014 Suomi * Ruotsi Norja Tanska Hollanti Iso- Britannia Kattavuus % 100 90 90 90 90 50 Työmarkkinaeläkevarat % BKT:sta 52 57 + 17** 45 137 + 36*** 160 135 Puskurirahastot % BKT:sta Maksu- (DC) / etuusperustei suus (DB) 28 31 173 - - - DB DC/DB DC/DB DC(/DB) DB DC/DB * Suomen työeläke on luokiteltu tässä työmarkkinaeläkkeeksi, ** rahastoeläke, *** ATP 12
Eläkevarat OECD-maissa 2015, % BKT:sta Suomen eläkevarat noin 90 % BKT:sta, kun lukuihin lisätään myös julkiset alat ja lisäeläkkeet 13 22.9.2017 Lähde: OECD, Pension Markets in Focus 2016
Eläkevarat* eräissä maissa suhteessa bruttokansantuotteeseen 2005 2015, prosenttia Lähde: OECD, Tilastokeskus, Tela * Ei sisällä valtion, paikallishallinnon tai vakuutusyhtiöiden hallinnoimia varoja 14 16.3.2017 Lähde: OECD, Tilastokeskus, Tela
Eläkevarojen sijoitusjakauma v. 2015 eräissä OECD-maissa 15 22.9.2017 Lähde: OECD, Pension Markets in Focus 2016
Ulkomaille sijoitetut eläkevarat eräissä OECD maissa vuonna 2015 (Suomi 73,0 vuonna 2015), prosentteina varoista 16 22.9.2017 Lähde: OECD, Pension Markets in Focus
Kotimaan paino suuri: 27,2 % 8.3.2017 Lähde: Tela
Eläkevarojen reaaliset keskituotot eräissä OECD-maissa 2006-2015 ja 2011-2015, %/v Suomi 3.0 Suomi 3.9 18 Lähde: : OECD, Tela
Mercer Global Pension Index 2016: FIN malli maailman neljänneksi paras 19 Lähde: Mercer 2016
Kiitos. Seija Lehtonen seija.lehtonen@tela.fi Twitter:@seija_lehtonen