Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot



Samankaltaiset tiedostot
Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

3. luokan kielivalinta

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Savonlinnan normaalikoulu

Savonlinnan normaalikoulu

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Kielten opiskelu Oulussa

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta /2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

5.4 Toinen kotimainen kieli

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

Yhteiset tutkinnon osat

Eurooppalainen kielisalkku

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Yläkoulun valinnaiset opinnot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

Kirjoittajainfo KYL Kouvolan Yhteislyseo

6.2 Toinen kotimainen kieli

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Kirjoittajainfo KYL

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Oulun kaupungin kieliohjelma

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KANSAINVÄLISEN KAUPAN LASKUTUS JA RESKONTRAN HOITO

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Kielisalkku tekee puolestasi. Oppilaan kannalta Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne Marie Grahn Saarinen

Kieliohjelma Atalan koulussa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

ervetuloa Puistolan oulujen ielivalintailtaan staina luokkalaiset

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous Joensuu

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu HYVINKÄÄ

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

ONLINE LINGUISTIC SUPPORT

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet

Eurooppalaiseen viitekehykseen tukeutuva ammatillisen kieli- ja viestintätaidon kehittäminen

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Työelämä muuttuu monipuolisen

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Transkriptio:

1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras kieli. (Ruotsinkielisissä kouluissa toinen kotimainen kieli.) Viimeistään 4. tai 5. vuosiluokalla alkava vapaaehtoinen kieli. (Ruotsinkielisissä kouluissa ensimmäinen vieras kieli.) A1 ja A2-kielen opinnot jatkuvat A-tasoisina lukiossa. Perusopetuksen 7. vuosiluokalla alkava yhteinen toinen kotimainen kieli. Suomenkielisessä perusopetuksessa ruotsi, ellei oppilas ole aloittanut ruotsia A-kielenä. Kaikille yhteinen B-kieli jatkuu toisella asteella. Toinen kotimainen kieli kuuluu myös kaikkiin ammattikorkea- ja tiedekorkeakoulututkintoihin. Yleensä 8. vuosiluokalla alkava valinnainen kieli. Toisella asteella alkava valinnainen kieli. B-kieli voi olla myös pakollinen vieras kieli ammatillisessa koulutuksessa

Kielitaito Kielitaidon osa-alueet,jskpjuubnjofo 7BSGzS EPN BMMB -VLFNJOFO 1VIFFO,JFMJ ZNNjSUjNJOFO UBJUP 1VIVNJOFO 3

Kielitaito Kielitaitoa mitataan Eurooppalaisella asteikolla A C Katso tarkka määrittely täältä $ $ # # # # " " " " " " 4VQQFB WJFTUJOUj LBJLLFJO UVUVJNNJTTB UJMBOUFJTTB "-,&*4 7jMJUUzNjO TPTJBBMJTFO LBOTTBLjZNJTFO QFSVTUBSQFFU KB MZIZU LFSSPOUB # 4FMWJZUZNJOFO BSLJFMjNjTTj 4FMWJZUZNJOFO TjjOOzMMJTFTTj LBOTTBLjZNJTFTTj TZOUZQFSjJTUFO LBOTTB 1&364 $ 4FMWJZUZNJOFO NPOJTTB WBBUJWJTTB LJFMFOLjZUUzUJMBOUFJTTB &%*45:/:5 4

5 Koulujen A- ja B-kielien sijoittuminen kielitaitoasteikolle: A-kieli, englanti

6 Koulujen A- ja B-kielien sijoittuminen kielitaitoasteikolle: A-kieli, muu kuin englanti

7 Koulujen A- ja B-kielien sijoittuminen kielitaitoasteikolle: B1-kieli, ruotsi

8 Koulujen A- ja B-kielien sijoittuminen kielitaitoasteikolle: B2-kieli

9 Kielitaitovaatimukset vaihtelevat ammatin mukaan Eri ammateissa ja erilaisissa tilanteissa tarvitaan erilaista kielitaitoa Kaikki tarvitsevat: yleiset toisen kotimaisen ja yhden vieraan kielen taidot. Lisäksi seuraavat ammatilliset kielitaitovaatimukset. Palveluala Palvelee asiakkaita suomen kielellä ja selviytyy auttavasti/ joustavasti palvelutilanteesta ruotsin kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä. Tekninen ala Osaa lukea vieraskielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpanoohjeita. Tuntee työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvät vieraskieliset termit. Osaa kertoa työstään ja esittää kysymyksiä vieraalla kielellä.

10 Suullisen kielitaidon kurssi ja koe lukioissa B1-ruotsi 6. kurssi A-kieli 8. kurssi kurssin aikana harjoitellaan suullista ilmaisua kurssin aihepiireistä arvioidaan: ääntäminen + kerronta + keskustelutaidot arviointi perustuu kurssin aikaisiin näyttöihin JA Opetushallituksen laatimaan suullisen kielitaidon kokeeseen kurssista todistus päättötodistuksen liitteeksi

11 Millä portaalla seisot itse? testaa kielitaitosi sivulla www.dialang.org

Kielitaito Eurooppalainen viitekehys (EVK) Eurooppalainen viitekehys (Common European Framework of Reference for Languages) on Euroopan neuvoston kehittämä Kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleinen eurooppalainen viitekehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaidon kuutta taitotasoa peruskäyttäjätasolta taitavan kielenkäyttäjän tasolle asteikolla A1 C2. Viitekehys toimii sekä opetuksen suunnittelun että arvioinnin perustana. Opetussuunnitelman perusteissa on hyvä osaaminen (arvosana 8) määritelty viitekehyksen taitoasteikkoa apuna käyttäen. Lisäksi se toimii kansainvälisen kielenoppimisen arvioinnin pohjana esim. päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista. > Palaa lähtösivulle &77, 13

14 Lähteet Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys, 2003. WSOY. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus Lukion opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ammatilliset_perustutkinnot ************* Kielitaito-PDF:n tuotanto: Svenska nu -verkosto, 2010. Graafinen toteutus: Atelier GraGra / Hannu Rinne. Piirroshahmot: Matti Mitroshin.