TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

115 Ympäristömelu Raportti Rovaniemen kaupunki Turku Maankäyttö Nicholas Coull Sivu 1(15) TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakaavan muutos, kortteli 37, Koskenranta 1 Rovaniemi Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi

2/15 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 4 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ... 4 3 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT... 5 4 MELUTASOJEN LASKENTA... 6 4.1 Laskentamenetelmät... 6 4.2 Lähtötiedot... 7 4.2.1 Maasto... 7 4.2.2 Tieliikenne... 7 4.2.3 VR:ltä saadut raideliikennetiedot... 7 4.2.4 Malmijunat... 8 4.3 Suoritetut laskennat... 9 5 LASKENTATULOKSET... 10 6 SISÄMELUTASON OHJEARVOT... 11 7 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET... 12 8 TULOSTEN TARKASTELU... 14 9 LISÄTIETOA... 15 10 KIRJALLISUUS... 15 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) nykytilanteen maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Tontti rakentamaton. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 3B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 1, AP II. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 4A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 4B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 2, AK IV-V. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 5A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 5B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 3, AK IV-V. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 6A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 6B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 4, AK IV-V. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 7A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 7B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 2, AK IV-V. Meluntorjunta A toteutettu.

3/15 8. 9.1. 9.2. 10.1. 10.2. 11.1. 11.2. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 8A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 8B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 2, AK IV-V. Meluntorjunta B toteutettu. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 9.1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 9.1B) nykytilanteen maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk). Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 9.2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 9.2B) nykytilanteen maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk). Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 10.1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 10.1B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 2, AK IV-V. Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk). Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 10.2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 10.2B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 2, AK IV-V. Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk). Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 11.1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 11.1B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 3, AK IV-V. Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk). Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 11.2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 11.2B) ennustetilanteessa vuonna 2030. Rakennemalli VE 3, AK IV-V. Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk).

4/15 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on määritetty tie- ja raideliikenteen aiheuttama melutaso Rovaniemen keskusta-alueella korttelissa 37, Koskenranta 1. Selvityksessä on tarkasteltu erilaisia rakennemallivaihtoehtoja ja oleskelupiha-alueen sijoittamista. Lisäksi on määritetty tarpeellinen meluntorjunta oleskelualueen suojaamiseksi sekä julkisivuihin kohdistuva melutaso julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksen määrittämiseksi. VR Track Oy:ltä saatujen raideliikennetietojen lisäksi selvityksessä on huomioitu Sokliin suunnitellun kaivoksen aiheuttamat malmikuljetukset rautateitse Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Malmijunien vaikutus on huomioitu kolmessa eri rakennevaihtoehdossa: nykytilanteen maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä sekä rakennemalleissa VE2 ja VE3. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.1 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Johanna Toivonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkastelualue sijaitsee Rovaniemen keskustassa Ounaskosken sillan kupeessa. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen sijainti punaisella rajattuna. /Ounaskosken silta ja raideliikenne sijaitsevat tarkastelualuetta korkeammalla (kuva 2). Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti.

5/15 Kuva 2. Kuva laskentaohjelmasta (tarkastelualue katkoviivalla). 3 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

6/15 Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumainen ja/tai kapeakaistainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.1 käyttäen yhteispohjoismaisia tieja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CADtiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään teiden/rautatien liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este- ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt laskentaparametrit. Taulukko 2. Laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha-alueet 2 m Julkisivuihin kohdistuva melutaso on laskettu kaikkiin kerroksiin ja valittu suurin arvo 1000 m Tien pinta 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Vesistö 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova)

7/15 4.2 Lähtötiedot 4.2.1 Maasto Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maasto saatiin Rovaniemen kaupungilta CAD-muodossa. Rakennemallivaihtoehtojen uusien rakennusten sijainnit perustuvat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (24.2.2010) sekä meluselvityksen laatijan näkemykseen. Melukartoissa rakennukset on esitetty eri väreillä; uudet asuinrakennukset tummanruskealla, olemassa olevat asuinrakennukset mustalla ja muut rakennukset harmaalla. 4.2.2 Tieliikenne Laskennassa käytetyt Rovaniemen kaupungilta saadut liikennetiedot on esitetty taulukossa 3. Päiväliikenteen osuudeksi on arvioitu 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Taulukko 3. Liikennetiedot Katu Arkivuorokausiliikennemäärä v. 2030 [kpl] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] /Ounaskosken silta 12320 5 50 Valtakatu ( Hallituskatu) 12875 5 50 Valtakatu (Hallituskatu Ukkoherrantie) 6875 5 50 Yliopistonkatu 12250 5 50 4.2.3 VR:ltä saadut raideliikennetiedot VR Track Oy:ltä saadut junamäärät, ajonopeudet ja pituudet on esitetty taulukossa 4. Junamäärät ovat nykyisiä junamääriä. Ennustevuoden raideliikenteen määriä ei ole tiedossa, joten laskennoissa käytetyt ennustevuoden liikennemäärät perustuvat oletukseen, että raideliikenteen kasvu on 25 % nykyisestä. Tämä tarkoittaa noin 1 db:n lisäystä nykyiseen melutasoon. Taulukko 4. Nykyiset junamäärät, pituudet ja ajonopeudet Nykytilanne Tyyppi Sr F-TaJu Selitys Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] 2 0 238 100 2 2 582 80 Ennustetilanteen (25 %:n kasvu nykyisiin määriin) junamääristä laskettiin metrin pituista rataosaa vastaava äänitehotaso L W0 [db] oktaaveittain. Laskettu äänitehotaso on esitetty taulukossa 5. Taulukossa 6 on esitetty suurimman äänitehotason aiheuttaneen junan (F- TaJu) metrin pituista osaa vastaava äänitehotaso L Wt [db].

8/15 Taulukko 5. Junaradan äänitehotaso Taajuus [Hz] // Äänitehotaso L W0 [db] Klo 63 125 250 500 1000 2000 4000 A 7 22 70,6 71,7 74,3 77,3 73,8 70,4 66,1 78,6 22 7 72,5 73,7 76,3 79,2 75,2 71,1 67,3 80,1 Taulukko 6. Suurimman äänitehotason aiheuttaneen junan (F-TaJu) metrin pituista osaa vastaava äänitehotaso Taajuus [Hz] // Äänitehotaso L Wt [db] 63 125 250 500 1000 2000 4000 A 99,2 100,4 103,0 105,9 102,0 97,8 94,1 106,8 4.2.4 Malmijunat Taulukossa 7 on esitetty laskennassa käytetyt malmijunien tiedot. Laskennassa on malmijunien lisäksi huomioitu muut junat sekä tieliikenne. Malmijunien tiedot on otettu Soklin rautatien ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Mallinnuksessa junien määrät on jaettu tasaisesti koko vuorokaudelle. Taulukko 7. Malmijunien määrä, pituus ja ajonopeus Tyyppi F-TaJu F-TaJu Selitys Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] 3 1 825 80 5 3 825 80 Taulukon 7 junatiedoista laskettiin metrin pituista rataosaa vastaava äänitehotaso L W0 [db] oktaaveittain kummallekin junamäärälle erikseen. Äänitehotasot on esitetty taulukoissa 8 ja 9. Taulukko 8. Junaradan äänitehotaso, kun malmijunia on muun raideliikenteen lisäksi yhteensä 4 kpl/vrk Taajuus [Hz] // Äänitehotaso L W0 [db] Klo 63 125 250 500 1000 2000 4000 A 7 22 76,4 79,9 81,9 83,5 81,0 78,8 73,8 85,8 22 7 75,5 78,5 80,6 82,5 79,5 76,9 72,1 84,4

9/15 Taulukko 9. Junaradan äänitehotaso, kun malmijunia on muun raideliikenteen lisäksi yhteensä 8 kpl/vrk Taajuus [Hz] // Äänitehotaso L W0 [db] Klo 63 125 250 500 1000 2000 4000 A 7 22 78,1 81,9 83,8 85,3 82,9 80,8 75,7 87,7 22 7 78,5 82,1 84,1 85,7 83,1 80,9 75,8 87,9 4.3 Suoritetut laskennat Raportissa on mallinnettu 11 tilannetta: liitteessä 1 on esitetty alueen melutasot nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden liikenteellä. Lisäksi liitteissä 9.1 ja 9.2 on esitetty malmijunien vaikutus yhdessä muun ennusteliikenteen kanssa nykyiseen maankäyttöön. liitteessä 2 on esitetty alueen melutasot ennustetilanteessa kun tontti on rakentamaton liitteissä 3, 4, 5 ja 6 on esitetty erilaisia rakennemallivaihtoehtoja ennustevuoden liikennemäärillä Liitteissä 4, 5 ja 6 on esitetty samankorkuisen kerrostalon kolme eri oleskelupihan ja rakennuksen sijaintivaihtoehtoa. Sillä onko kerrostalo 4- vai 5- kerroksinen ei ole oleellista merkitystä tarkastelualueen melutasoihin. liitteissä 7 ja 8 on esitetty meluntorjuntaa n, rautatien sekä Ounaskoskensillan varrelle. Liitteessä 7 meluntorjuntana on 1,2 metriä korkea kaide. Liitteessä 8 meluntorjuntaa on asetettu samoihin kohtiin, mutta se on korotettu 2 metriä korkeaksi aidaksi. Molemmissa meluntorjuntavaihtoehdoissa rautatiesiltaa on levennetty, jotta meluntorjunta saadaan mahtumaan sillalle. Lisäksi siltaa on vahvistettu/tiivistetty pohjasta, jotta melu ei pääse kulkemaan alakautta, kuten nykyisellään. liitteissä 10.1, 10.2, 11.1 ja 11.2 on esitetty rakennemallivaihtoehtojen VE2 (liite 4) ja VE3 (liite 5) tilanne, kun Soklin kaivoksen malmijunat on huomioitu muun ennusteliikenteen kanssa. Soklin kaivoksen malmijunien vaikutusta on tarkasteltu kahdella eri junamäärällä kussakin vaihtoehdossa, koska tarkkaa junamäärää ei ole tiedossa.

10/15 5 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset esitetään tässä tiivistetysti. Melukartoista on nähtävissä yksityiskohtaisemmin alueelle leviävän melun suuruus. Liitteissä 1A ja 1B on esitetty melutasot nykytilanteen maankäytöllä ja ennustevuoden liikennemäärällä. Keskiäänitaso ylittää sekä päivä- että yöajan ohjearvot lähes koko tarkastelualueella. Liitteissä 2A ja 2B tilannetta on tarkasteltu ennustevuoden liikenteellä niin että tontti on rakentamaton. Tällöin ohjearvot ylittyvät päivä- ja yöaikaan koko tarkastelualueella, koska rakennusten tuomaa suojaa ei ole. Liitteissä 3A ja 3B on tarkasteltu ennustetilannetta 2-kerroksisella pientaloratkaisulla. Rakennus on sijoitettu melukarttoihin mallintajan näkemyksen mukaisesti niin, että se suojaisi mahdollisimman paljon rakennuksen suojan puolella olevaa leikki- ja oleskelualuetta. Keskiäänitaso alittaa ohjearvot rakennuksen takana leikki- ja oleskelualueella kokonaan päiväaikaan sekä osittain yöaikaan. Liitteissä 4A, 4B, 5A, 5B, 6A ja 6B on tarkasteltu ennustetilannetta 4 5-kerroksisen kerrostalon osalta. Liitteissä 4A ja 4B leikki- ja oleskelualue on sijoitettu kerrostalon n puolelle. Tällöin keskiäänitaso ylittää ohjearvot leikki- ja oleskelualueella sekä päivä- että yöaikaan. Liitteissä 5A ja 5B leikki- ja oleskelualue on sijoitettu kerrostalon suojan puolelle, jolloin keskiäänitaso alittaa ohjearvot kokonaan päiväaikaan sekä osittain yöaikaan. Liitteissä 6A ja 6B kerrostalon ja autokatoksen paikkaa on vaihdettu keskenään. Tällöin leikki- ja oleskelualueella ylittyy ohjearvot sekä päivä- että yöaikaan. Liitteissä 7A, 7B, 8A ja 8B on asetettu meluntorjuntaa liitteen 5 mukaisen kerrostalovaihtoehdon leikki- ja oleskelualueen suojaamiseksi. Meluntorjuntaa on molemmissa liitteissä asetettu sekä tien että rautatien varteen. Molempien melulähteiden aiheuttama melutaso tarkastelualueelle on yhtä suuri, jolloin vain toisen suojaaminen olisi hyödytöntä. Liitteissä 7A ja 7B meluntorjunnaksi on asetettu 1,2 metriä korkeaa kaidetta. Tämän avulla suurin osa tarkastelualueesta saadaan alle päiväajan ohjearvojen, mutta leikkija oleskelualueella keskiäänitaso ylittää ohjearvon vielä osittain. Lisäksi yöajan ohjearvo ylittyy vielä lähes koko alueella. Liitteissä 8A ja 8B meluntorjunnaksi on asetettu 2 metriä korkeaa aitaa. Tämän avulla keskiäänitaso alittaa päiväajan ohjearvon jo merkittäviltä osin koko tarkastelualueella. Yöajan ohjearvo ylittyy vielä noin puolella tarkastelualueesta ja kokonaan leikki- ja oleskelualueella. Liitteissä 9.1 11.2 on huomioitu Soklin kaivoksen malmijunien vaikutus kolmessa eri rakennevaihtoehdossa: nykytilanteen maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä sekä rakennemalleissa VE2 ja VE3. Malmijunat lisäävät merkittävästi tarkastelualueen keskiäänitasoa. Kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa ylittyvät lähes koko tarkastelualueella sekä päiväajan että yöajan keskiäänitaso.

11/15 6 SISÄMELUTASON OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 10). Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Myös Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty asuinhuoneistojen sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot (taulukko 11). Taulukko 10. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [3] Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuone 45 db(a) - Taulukko 11. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [4] Käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiöt 35 db(a) 30 db(a) Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 40 db(a) 35 db(a) 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq -taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle.

12/15 7 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo) julkisivuun kohdistuvan tie- ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena ja julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 10 ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Lasketut julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset eri massoitteluvaihtoehdoille on esitetty seuraavalla sivulla kuvassa 3. Alle 25 db ääneneristävyysvaatimuksia ei normaalisti esitetä. Esitetyt ääneneristävyysvaatimukset sisältävät 1 3 db:n varmuusvaran. Soklin malmijunilla ei ole vaikutusta julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksiin, koska ne aiheutuvat yksinomaan raideliikenteen hetkittäisestä maksimimelutasosta. Julkisivujen lasketut ääneneristävyysvaatimukset ovat melko suuria. Normaalilla rakentamisella sisätilojen äänitasoja ei välttämättä saada tien ja rautatien puoleisilla julkisivuilla ohjearvojen tasalle. Taulukossa 12 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia asuinrakentamiseen [5]. Taulukko 12. Ääneneristävyysvaatimuksien vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus 25 db Vaatimuksen taso Normaali/ alhainen Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta-alasuhde lattiapinta-alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta-alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Asuinrakennuksen kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tie- ja raideliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko- ja sisätilojen välillä on vähintään x db.

13/15 3 VE1, AP II 4 VE2, AK IV tai V 5 VE3, AK IV tai V 6 VE4, AK IV tai V 7 VE2, AK IV tai V, meluntorjunta A 8 VE2, AK IV tai V, meluntorjunta B Kuva 3. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset eli tasoero liikennemelua vastaan eri rakennemallivaihtoehdoissa.

14/15 8 TULOSTEN TARKASTELU Suoritettujen laskentojen mukaan oleskelu- ja leikkialueen keskiäänitaso ylittää (ei täytä) päiväajan ohjearvon 55 db(a) ja yöajan ohjearvon 50 db(a) nykyisellä massoittelulla ilman meluntorjuntaa liitteen 4 mukaisella kerrostalovaihtoehdolla (VE2) ilman meluntorjuntaa liitteen 6 mukaisella kerrostalovaihtoehdolla (VE4) ilman meluntorjuntaa oleskelu- ja leikkialueen keskiäänitaso alittaa (täyttää) päiväajan ohjearvon 55 db(a), mutta ylittää osittain yöajan ohjearvon 50 db(a) liitteen 3 mukaisella massoittelulla (VE1) ilman meluntorjuntaa liitteen 5 mukaisella massoittelulla (VE3) ilman meluntorjuntaa oleskelu- ja leikkialueen keskiäänitaso ylittää (ei täytä) osittain päiväajan ohjearvon 55 db(a) ja ylittää kokonaan yöajan ohjearvon 50 db(a) liitteen 7 mukaisella massoittelulla (VE2) ja meluntorjunnalla oleskelu- ja leikkialueen keskiäänitaso alittaa (täyttää) merkittäviltä osin päiväajan ohjearvon 55 db(a), mutta ylittää kokonaan yöajan ohjearvon 50 db(a) liitteen 8 mukaisella massoittelulla (VE2) ja meluntorjunnalla meluntorjunnan avulla koko tarkastelualueen melutasoja saadaan merkittävästi nykyisiä alhaisemmaksi. Meluntorjunnan tulee kuitenkin olla melko mittavaa, jonka lisäksi rautatiesillan pohja tulee tiivistää ja leventää maaston korkeuserojen vuoksi rakennusmassoilla saadaan tehokkaimmin suojattua leikki- ja oleskelualueet. Rakennusmassojen tulisi suojatakseen olla vähintään kaksikerroksisia (mikäli malmijunia ei huomioida). Tehokkaimmin leikki- ja oleskelualue saataisiin suojattua L- tai U-mallisella rakennuksella ja sijoittamalla oleskelu- ja leikkialue suojan puolelle Soklin kaivoksen malmijunien vaikutus tarkastelualueen melutasoihin on merkittävä. Tehokkaimmin leikki- ja oleskelualue saadaan tällöin suojattua korkeilla rakennusmassoilla (esimerkiksi U-mallinen 4-5 kerroksinen kerrostalo) julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan erittäin korkeat, joten uuden asuinrakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota julkisivujen ääneneristävyyksiin. Soklin malmijunilla ei ole vaikutusta julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksiin, koska ne aiheutuvat yksinomaan raideliikenteen hetkittäisestä maksimimelutasosta. Uuden asuinrakennuksen kerroskorkeuden, massoittelun ja sijainnin varmennuttua on syytä tarkastella oleskelupiha-alueen melutasoa uudella melulaskennalla. Samalla voidaan määrittää tarvittava meluntorjunta ja tarkistaa julkisivuihin kohdistuvat melutasot. Oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on käytetty tyypillisesti kaupunkialueilla sovellettavia ohjearvoja L Aeq,7-22 = 55 db ja L Aeq,22-7 = 50 db (ns. vanhojen alueiden ohjearvoja).

15/15 9 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi 10 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 4. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009.

1A Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

1B Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

2A Ennustetilanne vuonna 2030, tontti rakentamaton Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

2B Ennustetilanne vuonna 2030, tontti rakentamaton Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Leikki- ja oleskelualue AP II 3A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE1, AP II Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Leikki- ja oleskelualue AP II 3B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE1, AP II Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Autokatos AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue 4A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Autokatos AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue 4B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Leikki- ja oleskelualue Autokatos AK IV tai V 5A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE3, AK IV tai V Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Leikki- ja oleskelualue Autokatos AK IV tai V 5B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE3, AK IV tai V Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue Autokatos 6A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE4, AK IV tai V Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue Autokatos 6B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE4, AK IV tai V Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Autokatos Kaide 1, AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue Sillalla autotien ja jalankulkukäytävän välissä kaide 1,2 m Kaide radan varressa KV+ 1,2 m Rautatiesillan leventäminen ja vahvistaminen 7A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V, meluntorjunta A toteutettu Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Autokatos Kaide 1, AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue Sillalla autotien ja jalankulkukäytävän välissä kaide 1,2 m Kaide radan varressa KV+ 1,2 m Rautatiesillan leventäminen ja vahvistaminen 7B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V, meluntorjunta A toteutettu Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Autokatos Aita AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue Sillalla autotien ja jalankulkukäytävän välissä aita 2 m Aita radan varressa KV+ 2 m Rautatiesillan leventäminen ja vahvistaminen 8A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V, meluntorjunta B toteutettu Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Autokatos Aita AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue Sillalla autotien ja jalankulkukäytävän välissä aita 2 m Aita radan varressa KV+ 2 m Rautatiesillan leventäminen ja vahvistaminen 8B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V, meluntorjunta B toteutettu Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

9.1A Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

9.1B Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk) Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

9.2A Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

9.2B Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk) Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Autokatos AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue 10.1A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Autokatos AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue 10.1B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk) Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Autokatos AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue 10.2A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Autokatos AK IV tai V Leikki- ja oleskelualue 10.2B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE2, AK IV tai V, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk) Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Leikki- ja oleskelualue Autokatos AK IV tai V 11.1A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE3, AK IV tai V, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Leikki- ja oleskelualue Autokatos AK IV tai V 11.1B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE3, AK IV tai V, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (4 junaa / vrk) Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7

Leikki- ja oleskelualue Autokatos AK IV tai V 11.2A Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE3, AK IV tai V, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk) Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22

Leikki- ja oleskelualue Autokatos AK IV tai V 11.2B Ennustetilanne vuonna 2030, rakennemalli VE3, AK IV tai V, Soklin kaivoksen malmijunat huomioitu (8 junaa / vrk) Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7