02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 1 Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminta Vuoden 2003 vuosikertomus Osa 1
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 2 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: 00 800 6 7 8 9 10 11 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 ISBN 92-95008-35-9 Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, 2004 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Italy PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 3 Johdanto Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC) esittää vuoden 2003 vuosikertomuksensa EUMC:n hallintoneuvoston hyväksyttyä sen maaliskuussa 2004 pidetyssä 18. kokouksessaan. Vuosikertomuksen ensimmäisessä osassa kerrotaan EUMC:n toiminnasta ja saavutuksista vuoden 2003 aikana. Joulukuussa 2004 julkaistavassa toisessa osassa selvitetään rasismi- ja muukalaisvihatilannetta yhteisössä ja sen jäsenvaltioissa. Rasismia ja muukalaisvihaa käsitellään erityisesti koulutuksen näkökulmasta. Osassa käsitellään alustavasti myös vähemmistöjen koulutusmahdollisuuksia niissä Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jotka liittyvät EU:n jäseniksi toukokuussa 2004. Vuonna 2003 EUMC jatkoi toimintaansa seuraavilla viidellä alueella: rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin seuranta keräämällä, tallentamalla ja analysoimalla tietoa kaikista EU:n jäsenvaltioista Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen) koordinointi ja kehittäminen menetelmien kehittäminen tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan unionin tasolla päätelmien laatiminen ja suositusten antaminen Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille sellaisten rakenteiden ja järjestelmien kehittäminen, joilla koordinoidaan tietojen, lausuntojen ja päätelmien vaihtoa ja jakelua EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä yleisön välillä. Samalla EUMC on hyväksynyt uuden strategisen lähestymistavan Raxen-verkkoon, jonka 15 kansallista koordinointikeskusta ovat jäsenvaltioissa toimivia EUMC:n yhteyspisteitä. EUMC on myös palveluorganisaatio. Siksi se on alkanut suunnata Raxen-verkon toimintaa yhä selkeämmin asiakkaidensa tarpeiden mukaan. Tästä syystä EUMC:n yhteyshenkilöt tekivät selvityksen Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden tiedontarpeesta ja niille tärkeimmistä aihealueista. Vuonna 2003 tiedonkeruussa painottuivat aiheina syrjintä, rasismi, muukalaisviha, antisemitismi ja islamofobia työelämässä, koulutuksessa ja asumisessa sekä 3
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 4 lainsäädännön kehitys ja rasistiset rikokset. Raxen-verkon analyysiraporteissa annettiin myös esimerkkejä hyvistä toimintatavoista ja tuettiin siten EUMC:n tosiasioihin perustuvan oppimisen korostamista olennaisena osana muutosprosessia. Lisäksi Raxen-verkon kansallisia koordinointikeskuksia pyydettiin laatimaan raportti antisemiittisistä väkivaltatapauksista, suullisesta aggressiosta tai vihan ilmauksista ja muista syrjinnän ilmenemismuodoista sekä antisemiittisistä asenteista vuosina 2002 ja 2003, jotta EUMC voisi laatia vuoden 2004 alkupuolella laajan raportin antisemitismistä Euroopassa. Vuonna 2003 EUMC valmistautui uusien valtioiden liittymiseen EU:n jäseniksi vuonna 2004. Siksi EU:hun liittyviin Keski- ja Itä-Euroopan valtioihin luotiin Raxen-verkko, joka liitetään kokonaisuudessaan EUMC:n toimintaan vuonna 2004. Vuonna 2003 oli uutta myös Jean Kahn -palkinto, jolla palkitaan poikkeuksellisia ansioita rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnassa Euroopassa. Palkinnon sai FARE-verkko (Jalkapallo rasismia vastaan Euroopassa), joka on sitoutunut jalkapalloilun keinoin torjumaan jalkapalloilussa ja muualla esiintyvää rasismia ja syrjintää. Haluamme kiittää EUMC:n hallintoneuvostoa ja henkilökuntaa sekä Raxen-verkon kansallisia koordinointikeskuksia siitä työstä ja sitoutumisesta, jonka ansiosta EUMC on jälleen kerran voinut tehostaa toimintaansa rasismin, muukalaisvihan, islamofobian ja antisemitismin kaikkien muotojen torjunnassa Euroopassa. Bob Purkiss Puheenjohtaja Beate Winkler Johtaja 4
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 5 Sisällys 1 Varsinainen toiminta 7 1.1 Raxen 7 1.1.1 Kehitys vuonna 2003 7 1.1.2 Kansallisten koordinointikeskusten tehtävät 8 1.2 Phare Raxen_CC -hanke 12 1.2.1 Raxen_CC-verkon kansalliset koordinointikeskukset vuonna 2003 12 1.2.2 Kartoittaminen 13 1.2.3 Hankkeen esittely julkisesti 14 1.2.4 Osallistuminen EUMC:n tavoitteiden laatimiseen 14 1.2.5 Tulevaisuudennäkymät 15 1.3 Pyöreän pöydän kokoukset 15 1.3.1 Kansallisten pyöreän pöydän kokousten tärkeimmät tavoitteet 15 1.3.2 Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset vuonna 2003 16 1.3.3 EU:n pyöreän pöydän työpaja vuonna 2003 18 1.3.4 EU:n pyöreän pöydän konferenssi vuonna 2003 19 1.4 Asiakirjat ja kirjasto 20 1.4.1 Elektroninen arkisto ja EUMC:n verkkotietokanta 20 1.4.2 Kirjasto 20 1.5 EUMC:n tutkimushankkeet 21 1.5.1 Maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja syrjinnästä 21 1.5.2 Vertailevat tutkimukset 21 1.5.3 Valtaväestön asenteet maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan 23 1.6 EUMC:n työpajat 23 1.6.1 Keskeiset kysymykset 23 1.6.2 Aihepiirikohtaisen verkon työpaja 24 1.6.3 Suurkaupunkityöpaja 24 1.6.4 Raxen-kokoukset 25 1.6.5 Phare-kokoukset 25 1.6.6 Pyöreän pöydän tilaisuudet antisemitismin ja islamofobian torjunnasta 25 1.6.7 Ihmisoikeusasioiden dokumentoinnista vastaava koordinointikomitea 26 1.6.8 Paikallisyhteisöt 26 1.6.9 Rasismi urheilussa 27 1.7 Yhteistyö EU:n toimielinten, kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa 27 1.7.1 Yhteistyö EU:n toimielinten kanssa 28 1.7.2 Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa 31 1.7.3 Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa 32 5
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 6 1.8 Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa 33 1.8.1 Yhteistyö Euroopan rasisminvastaisen verkoston kanssa 33 1.8.2 Yhteistyö yksityisten säätiöiden kanssa 33 1.9 Tiedotus, PR-toiminta ja media 34 1.9.1 Jean Kahn -palkinto 34 1.9.2 Julkaisut 35 1.9.3 Vuoden 2002 vuosikertomuksen toinen osa 36 1.9.4 Equal Voices -lehti ja EUMC newsletter -tiedotuslehtinen 36 1.9.5 Verkkosivusto 37 2 Hallintoneuvosto ja johtokunta 39 2.1 Jäsenet ja tehtävät 39 2.1.1 Hallintoneuvosto 39 2.1.2 Johtokunta 40 3 Tietoja henkilöstöstä, organisaatiosta ja varainhoidosta 41 3.1 Henkilöstöä koskevaa tietoa 41 3.1.1 Hallinnollisia tietoja 41 3.1.2 Henkilöstö 41 3.2 Sisäinen organisaatio 42 3.3 Talousarvio- ja varainhoitoasiat 43 3.3.1 Tulot 43 3.3.2 Menot 43 6
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 7 1 Varsinainen toiminta 1.1 Raxen Perustamisasetuksensa mukaisesti EUMC perusti vuonna 2000 Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen). Kyseessä on ainutlaatuinen verkko, joka koostuu kansalaisyhteiskunnan toimijoista, jotka seuraavat jatkuvasti rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevia ilmiöitä kaikissa jäsenvaltioissa ja auttavat EUMC:tä sen ennakkovaroitustoiminnassa sekä luotettavan ja objektiivisen tiedon keruussa. Ottamalla kansalaisyhteiskunnan mukaan toimintaansa EUMC edistää Euroopan unionin toimielinten demokraattisuutta ja avoimuutta. Raxen-verkko on tiedonkeruun keskeinen väline, jonka kautta EUMC saa tarvittavaa aineistoa voidakseen laatia Euroopan unionille ja unionin jäsenvaltioille vertailevia raportteja rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevista ilmiöistä Euroopassa. Raxen-verkko koostuu 15 kansallisesta koordinointikeskuksesta, joita on kussakin jäsenvaltiossa yksi. Koordinointikeskukset ovat kansallisella tasolla toimivia EUMC:n yhteyspisteitä, jotka keräävät tietoja. Päätökset Raxen-verkossa kerättävien tietojen aiheista tehtiin vuonna 2003 EU:n painopisteiden mukaisesti. Raxen-verkko keräsi vuonna 2003 tietoa erityisesti EU:n syrjinnänvastaisten direktiivien saattamisesta osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. 1.1.1 Kehitys vuonna 2003 Vuosi 2003 oli Raxen-verkon neljäs toimintavuosi. Kaikki vuonna 2001 valitut kansalliset koordinointikeskukset jatkoivat toimintaansa suuntaviivojen mukaisesti. Poikkeus oli ainoastaan Tanskan kansallinen koordinointikeskus, jonka kokoonpano muuttui vuonna 2002. 1.1.1.1 Kansalliset koordinointikeskukset vuonna 2003 Kansalliset koordinointikeskukset edustavat hyvin erilaisia organisaatioita. Joissakin maissa koordinointikeskukset ovat tutkimuslaitoksia tai asiantuntijaelimiä, kun taas toisissa maissa jokin kansalaisjärjestö toimii koordinointikeskuksen johtavana organisaationa. Koordinointikeskuksia ovat seuraavat: Belgia Tanska Centre pour l égalité des chances et la lutte contre le racisme Centrum voor gelijkheid van kansen en voor racismebestrijding Centre for Equal Opportunities and Opposition to Racism Dokumentations- og RådgivningsCenteret om Racediskrimination Documentation and Advisory Centre on Racial Discrimination 7
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 8 Saksa Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Europäisches Forum für Migrationsstudien European Forum for Migration Studies ANTIGONE Information & Documentation Centre Movimiento por la paz, el desarme y la libertad Movement for Peace, Disarmament and Liberty Agence pour le développement des relations interculturelles Agency for the Development of Intercultural Relations National Consultative Committee on Racism and Interculturalism and Equality Authority Cooperazione per lo sviluppo dei paesi emergenti Co-operation for the Development of Emerging Countries Association de soutien aux travailleurs immigrés Association for the Support of Immigrant Workers Dutch Monitoring Centre on Racism and Xenophobia Ludwig Boltzmann Institut für Menschenrechte Ludwig Boltzmann Institute for Human Rights NUMENA Centro de Investigação em Ciencias Sociais e Humanas NUMENA Research Centre on Human and Social Sciences Ihmisoikeusliitto Ry Finnish League for Human Rights EXPO Foundation Commission for Racial Equality 1.1.1.2 Viidentoista koordinointikeskuksen keskeiset tehtävät vuonna 2003 kansallisen tiedonkeruuverkon hallinnointi osallistuminen EUMC:n vuoden 2002 vuosikertomuksen toisen osan laatimiseen analyysiraporttien laatiminen työllisyydestä, rasistisesta väkivallasta, koulutuksesta, lainsäädännöstä ja asumisesta mainituilta viideltä alalta kerättyjen tietojen kokoaminen Raxen-tietokantaan nopea reagointi. 1.1.2 Kansallisten koordinointikeskusten tehtävät Kansalliset koordinointikeskukset ovat kansallisella tasolla toimivia EUMC:n yhteyspisteitä, jotka keräävät tietoa ja myös rasismia, muukalaisvihaa ja antise- 8
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 9 mitismiä koskevia hyviä käytäntöjä. Monet koordinointikeskukset ovat saaneet kansallisesti hyvää tunnustusta, koska ne ovat luoneet epävirallisen kansallisen tietoverkon tehden yhteistyötä tärkeimpien rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä käsittelevien toimijoiden kanssa. Ne voivat olla esimerkiksi valtion virastoja, kansalaisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia, asiantuntijaelimiä tai työmarkkinaosapuolia. 1.1.2.1 Osallistuminen EUMC:n vuoden 2002 vuosikertomuksen toisen osan laatimiseen Raxen-verkon keräämät tiedot ovat EUMC:n vuoden 2002 vuosikertomuksen toisen osan tärkein tietolähde. Tämä toinen osa käsittelee EU:n jäsenvaltioiden rasismi- ja muukalaisvihatilannetta. Verkko on kerännyt tietoa erityisesti rasistisesta tai muukalaisvihamielisestä väkivallasta ja rikoksista sekä työllisyyden ja koulutuksen tilanteesta ja viimeaikaisesta kehityksestä jäsenvaltioissa. Lisäksi verkko on kerännyt tietoja 13 artiklan lainsäädännöllisestä kehityksestä. Tiedot yhdistettiin muista lähteistä, kuten Euroopan komissiolta ja hallitusten yhteyshenkilöiltä saatuihin tietoihin. 1.1.2.2 Analyysiraporttien laatiminen työllisyydestä, rasistisesta väkivallasta, koulutuksesta, lainsäädännöstä ja asumisesta Analyysiraporteissa tarkastellaan syrjinnän, rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin tilannetta ja tärkeimpiä viimeaikaisia tapahtumia työllisyydessä, koulutuksessa, rasistisessa väkivallassa, lainsäädännössä ja asumisessa. Työllisyyttä ja koulutusta koskevissa analyysiraporteissa käsitellään maahanmuuttajien ja vähemmistöjen tilannetta ja tarkastellaan kriittisesti uusia toimintalinjoja ja aloitteita moninaisuuden tukemiseksi. Tutkimuksissa viitataan myös asiaan liittyvään lainsäädäntöön ja syrjintää koskeviin oikeustapauksiin. Rasistisen väkivallan alueella tutkimukset sisältävät tietoa uusista toimintalinjoista ja lainsäädännöstä, asetuksista ja oikeustapauksista sekä myönteisistä aloitteista. Lainsäädännön alalla tutkimukset keskittyvät uuteen lainsäädäntöön ja Amsterdamin sopimuksen 13 artiklaan liittyvään kotouttamispolitiikkaan. Lainsäädännöllisissä raporteissa tarkastellaan myös oikeuskäytäntöä. Asumista koskevissa raporteissa käsitellään välillisen ja suoran syrjinnän muotoja maaseudulla ja kaupungissa. Kansalliset koordinointikeskukset ovat myös saattaneet analyysiraportit ja vuonna 2002 toteutetun tiedonkeruun ajan tasalle. Raxen-tietokanta on jo saatavilla EUMC:n verkkosivustolla. Raxen3:n vertaileva raportti työllisyydestä julkaistiin vuonna 2003. Muut vertailevat raportit, jotka käsittelevät koulutusta, lainsäädäntöä ja rasistista väkivaltaa, julkaistaan vuonna 2004. Myös Raxen3:n kansalliset analyysiraportit työllisyydestä julkaistaan vuonna 2004. Lisäksi Raxen4:n kansalliset analyysiraportit työllisyydestä, koulutuksesta ja lainsäädännöstä, rasisti- 9
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 10 sesta väkivallasta ja asumisesta julkaistaan kesäkuussa 2004 samanaikaisesti asumista koskevan vertailevan analyysiraportin kanssa. 1.1.2.3 Kaikilta viideltä alalta kerättyjen tietojen kokoaminen Raxen-tietokantaan Raxen-tietokannan tavoitteena on tunnistaa kaikki toimijat ja heidän toimintansa rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnassa vuodesta 1995 lähtien kussakin jäsenvaltiossa sekä tallentaa niitä käsittelevät tiedot. Raxen-tietokanta on ainoa väline, jota voidaan käyttää yhteyksien luomisessa kansallisiin elimiin sekä jäsenvaltioista saatavien tietojen ja tutkimusten selvittämiseen. Kansalliset koordinointikeskukset päivittävät Raxen-tietokantaa jatkuvasti. 1.1.2.4 Nopea reagointi Nopean reagoinnin ansiosta EUMC voi tutkia lyhyessä ajassa EU:n käsiteltäviksi tulevia kiireellisiä asioita. Näin EUMC voi toimia ennakkovaroitusjärjestelmänä Euroopan unionin tärkeinä pitämissä asioissa. Nopean reagoinnin ansiosta EUMC voi niin ikään vastata nopeasti tarkkoihin ja asianmukaisiin pyyntöihin ja paikata tiedonkeruun aukkoja, jotka koskevat jo kerättyjä mutta välitöntä päivittämistä vaativia tietoja. Vuonna 2003 UMC on käyttänyt nopean reagoinnin menettelyä seuraavissa asioissa: Euroopan parlamentin esittämät pyynnöt Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta esitti pikaisesti EUMC:lle keskeisiä kysymyksiä perusoikeuksia Euroopan unionissa koskevaa vuoden 2003 mietintöä varten. EUMC käytti nopean reagoinnin menettelyä vuoden aikana kahdesti voidakseen antaa Euroopan parlamentille sen tarvitsemat tiedot. Euroopan median tarkkailun päivä Euroopan median tarkkailun päivä -hankkeen tarkoituksena on järjestää tapahtuma, jossa edistetään vähemmistöryhmien käsittelyä tiedotusvälineissä, tuetaan toimintaa, jolla lisätään vuoropuhelua vähemmistöryhmien ja toimittajien välillä sekä tehostetaan vähemmistöryhmien kansalaisjärjestöjen kykyä käsitellä tiedotusvälineitä. Maahanmuuttaja- ja pakolaisjärjestöt tarkkailivat tiedotusvälineitä yhden päivän ajan vuonna 2003. Tämän tuloksia käytetään vuoropuhelun aloittamiseksi toimittajien kanssa vähemmistöryhmien käsittelystä kansallisissa tiedotusvälineissä sekä rasismia ja muukalaisvihaa koskevien tietojen kattavuudesta. Hankkeen toteutti Online / More Colour in the Media (enemmän väriä mediassa) -järjestö, joka on eurooppalainen tiedotusvälineiden ja vähemmistöjen verkosto. EUMC tuki järjestöjen tapaamisia, ja Raxen-verkko osallistui niihin nopean reagoinnin menettelyä käyttäen. Verkko antoi tutkijoille tarpeellista perustietoa 13. marraskuuta pidettynä median tarkkailun päivänä. Online / More Colour in the Media -järjestö aikoo julkaista tulokset vuonna 2004. 10
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 11 Antisemitismin ilmenemismuodot Euroopan unionissa Koska tiedotusvälineiden mukaan antisemiittinen toiminta olisi joissakin jäsenvaltioissa lisääntynyt, EUMC ilmaisi huolensa antisemitismistä ja pyysi, että Raxen-verkon kansalliset koordinointikeskukset laatisivat raportin väkivaltatapauksista, suullisesta aggressiosta tai vihan ilmauksista sekä muista, hienovaraisemmista syrjinnän ilmenemismuodoista ja antisemiittisistä asenteista neljän viikon ajalta huhti- ja toukokuussa vuonna 2002. EUMC:n teettämästä raportista, johon kyseiset tiedot koottiin, kävi kuitenkin ilmi, että kerätyt tiedot olivat puutteellisia. Siksi antisemitismiä käsittelevän EUMC:n julkaisun laatiminen viivästyi. Edellä mainituista ja muista syistä EUMC keskittyi Raxen-verkon tavanomaisessa tiedonkeruumenettelyssä erityisesti antisemitismiin vuosina 2002 ja 2003. Lisäksi kansallisia koordinointikeskuksia pyydettiin toteuttamaan toinen tietojenkeruuohjelma, joka koski koordinointikeskusten ensimmäistä tutkimusta pidempää ajanjaksoa ja jossa käytettiin kunnianhimoisempia ohjeita kuin ensimmäisessä tutkimuksessa. Vuoden 2003 kesäkuussa hallintoneuvosto perusti työryhmän, joka tarkasteli, kuinka Euroopan juutalaisyhteisö oli kokenut antisemitismin kehityksen. Tarkastelu perustui juutalaisyhteisöjen edustajien haastatteluihin useissa jäsenvaltioissa. Antisemitismiä käsittelevän EUMC:n tutkimuksen tulokset julkaistiin kahdessa raportissa maaliskuun 2004 lopussa. Raportit ovat saatavilla EUMC:n verkkosivustolta. 1.1.2.5 Vuoden 2004 Raxen5-vaiheen valmistelu Raxen-verkon toiminta on ensisijaisesti oppimisprosessi, koska tiedonkeruuta vastaavanlaisen verkon avulla ei ole toteutettu koskaan aikaisemmin. Raxenin ohjeita, prosesseja ja tuotteita parannetaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa kansallisten koordinointikeskusten, EUMC:n ja sen tärkeimpien kohderyhmien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. EUMC:n toiminta suuntautuu yhä paremmin sen tärkeimpien kohderyhmien tarpeisiin. Vuonna 2003 Future of Raxen (Raxenin tulevaisuus) -prosessi toteutettiin pääasiassa seuraavien kolmen toimenpiteen avulla: EUMC:n yhteyshenkilöt suorittivat ensin standardoidun kyselytutkimuksen kaikkien Euroopan parlamentin ja komission jäsenten sekä jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden parissa. Sen jälkeen selvityksen tulokset esiteltiin ja niitä käsiteltiin seminaarissa, johon edellä mainittujen kohderyhmien ja kansallisten koordinointikeskusten edustajat sekä EUMC:n jäsenet osallistuivat. Kansallisten koordinointikeskusten marraskuussa 2003 pitämässä kokouksessa käsiteltiin sekä kyselytutkimuksen että seminaarin tuloksia. Myös ehdokasval- 11
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 12 tioiden kansalliset koordinointikeskukset, jotka toimivat koordinointikeskuksina EUMC:n Phare-hankkeessa, osallistuivat kokoukseen. Future of Raxen -prosessin seuraavat päätelmät ovat hyvin rohkaisevia: Yleisen käsityksen mukaan Raxen-verkko on ainutlaatuisen merkittävä tietojen keruun ja analysoinnin väline. Verkko täyttää ensisijaisen tehtävänsä, joka on luotettavan ja objektiivisen tiedon toimittaminen EUMC:lle. Lisäksi huomautettiin, että Raxen-verkon raportteja tulisi julkaista enemmän vuoden 2004 aikana ja että tietokantaa, joka on jo saatavilla Internetissä, tulisi parantaa. Tulevien raporttien ja tietokannan tietueiden tulisi olla entistä rajatumpia ja täsmällisempiä. Uudet ohjeet on laadittu tämän strategiaprosessin perusteella. 1.2 Phare Raxen_CC -hanke EUMC aloitti hankkeensa Raxen_CC Information Network on Racism and Xenophobia in the Central and Eastern European Candidate Countries (CEECs) (Raxen_CC rasismia ja muukalaisvihaa Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioissa koskeva tietoverkko) 1. maaliskuuta 2003. Hanketta tukee Phare-ohjelmaan kuuluva usean edunsaajan ohjelma, joka koskee Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioiden osallistumista yhteisön erillisvirastojen toimintaan vuonna 2003. Raxen_CC-hanke saatiin päätökseen helmikuun 2004 lopussa. Hankkeen yleistavoitteena oli valmentaa KIE-maita osallistumaan EUMC:n tulevaan toimintaan. Tarkalleen ottaen hankkeessa pyrittiin aloittamaan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen_CC) muodostaminen KIE-maihin ja laajentamaan siten Raxen-verkkoa 15 jäsenvaltiosta 25:een ja jopa 27:ään valtioon, Romania ja Bulgaria mukaan lukien. KIE-maiden hankkeessa käytettiin nykyisestä Raxen-verkosta hankittujen kokemusten perusteella parannettuja menetelmiä. Raxen_CC-hankkeen hallintoa varten palvelukseen otettiin johtaja, tietojenkäsittelyn assistentti, sopimus- ja talousarvioassistentti ja sihteeri. Kansallisten koordinointikeskusten perustamista koskevan avoimen tarjouskilpailun perusteella saatiin yhteensä 20 tarjousta kymmenestä KIE-maasta. Hankkeessa haluttiin välttyä verkon rakenteen yksipuolisuudelta ja varmistaa, että sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tietoa kerättäisiin. Siksi Raxen_CC-verkkoon otettiin mukaan ministeriöitä, kansalaisjärjestöjä, tutkimusorganisaatioita, asiantuntijaelimiä ja julkisen sektorin laitoksia. Näin ollen verkkoon osallistuvien laitosten määrä vaihteli maittain. 1.2.1 Raxen_CC-verkon kansalliset koordinointikeskukset vuonna 2003 Bulgaria Open Society Foundation (http://www.osf.bg) ja Bulgarian Helsinki Committee (http://bghelsinki.org) 12
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 13 Tšekin tasavalta Dženo Association (http://www.dzeno.cz) Viro Estonian Refugee Council (http://www.estref.org.ee/) Unkari Centre for Migration and Refugee Studies (http://www.mtaki.hu/) Liettua Lithuanian Human Rights Association (www.aiva.lt/human_rights) Latvia Latvian Centre for Human Rights and Ethnic Studies Puola Helsinki Foundation for Human Rights (www.hfhrpol.waw.pl/en/index.htm) Romania kansallisten vähemmistöjen oikeusasiamiehet Slovenia Institute for Ethnic Studies (http://www.inv.si/) Slovakia People Against Racism (www.rasizmus.sk/) Phare-ohjelmasta myönnetyn tuen ansiosta Raxen_CC-hankkeen henkilökunnalla oli yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa mahdollisuus vierailla kymmenessä kansallisessa koordinointikeskuksessa. Vierailut olivat erittäin tärkeitä, jotta voitiin varmistaa hankkeen tavoitteiden toteutuminen ja välttää vääriä tulkintoja ohjeista, varsinkin kun hankkeen toteuttamisaika oli rajattu kestämään alle vuoden. Vierailujen yhteydessä järjestettiin myös kokouksia, joihin osallistui muita tärkeitä KIE-maiden hallitusten ja kansalaisjärjestöjen toimijoita, jotka työskentelevät rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa. 1.2.2 Kartoittaminen Kansallisten koordinointikeskusten päätavoitteeseen, kartoittamiseen, kuului koko Raxen-verkon suuntaviivojen ja mallien muokkaaminen ja koulutuskurssien järjestäminen uusille kansallisille koordinointikeskuksille niiden kotimaissa vierailtaessa. Kymmenen KIE-maan kartoittamisessa keskityttiin alusta alkaen rasismiin, muukalaisvihaan ja antisemitismiin romanien vastainen rasismi ja islamofobia mukaan lukien. Kansalliset koordinointikeskukset keräsivät kyselylomakkeilla seuraavat tiedot, jotka toimitetaan EUMC:lle tammikuussa 2004: alalla aktiivisesti toimivien organisaatioiden yhteystiedot ja yleistä tietoa niiden tavoitteista ja toiminnan alasta tiedot edellä mainittujen organisaatioiden vuodesta 1995 lähtien toteuttamasta toiminnasta keskittyen parhaisiin käytäntöihin kunkin organisaation toimintansa aikana keräämät tiedot organisaatioiden laatimat julkaisut. Kartoituksen edistymistä arvioitiin useissa työvaiheissa. Kyselyistä saadut tiedot julkaistaan EUMC:n verkkosivustolla vuoden 2004 aikana. 13
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 14 1.2.3 Hankkeen esittely julkisesti Mainittuihin kymmeneen maahan perustettiin virtuaalikirjasto, josta löytyvät tärkeimmät rasismia ja muukalaisvihaa koskevat, sähköisessä muodossa saatavilla olevat asiakirjat. Kyseiset asiakirjat toimitettiin uusille koordinointikeskuksille ensimmäisinä asiakirjoina, ja ne saatetaan julkaista EUMC:n verkkosivustolla. Hankkeen pääajatus ja strategiat esiteltiin useissa sisäisissä ja ulkoisissa kokouksissa, kuten EUMC:n EU:n pyöreän pöydän konferenssissa Berliinissä, Saksan kansallisessa pyöreän pöydän kokouksessa sekä EUMC:n yhteyshenkilöiden kokouksessa Wienissä. EUMC:n verkkosivustolla julkaistiin sivu, jolla käsiteltiin hanketta. Laadittiin lehtinen, joka ilmestyi kymmenen KIE-maan kielellä sekä venäjäksi ja julkaistiin Raxen_CC-hanketta käsittelevällä sivulla EUMC:n verkkosivustolla. Raxen_CC-hanke loi katsauksen toimintaansa Equal Voices -lehden 13. numerossa. 1.2.4 Osallistuminen EUMC:n tavoitteiden laatimiseen Kun uusien kansallisten koordinointikeskusten kanssa oli työskennelty muutama viikko, selvisi, että koordinointikeskusten kykyyn tehdä yhteistyötä Phare Raxen_CC -hankkeen ja EUMC:n kanssa voitiin luottaa. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on viedä loppuun KIE-maiden liittyminen EUMC:hen. Siksi päätettiin, että uusien kansallisten koordinointikeskusten ja Phare Raxen_CC -hankkeen osanottajien tulisi ottaa hoitaakseen lisää tehtäviä voidakseen osallistua suoraan EUMC:n vuosien 2003 ja 2004 työohjelmien laatimiseen. EUMC:n vuoden 2003 vuosikertomuksen toisessa osassa käsitellään koulutusta. Osaan sisältyy myös tarkka kartoitus ja raportti vähemmistöjen koulutusta koskevista kansallisista strategioista KIE-maissa. Phare Raxen_CC -hankkeessa arvioidaan vähemmistöjen koulutusta koskevaa lainsäädäntöä ja toimintalinjoja sekä niiden nykyistä toimeenpanoa kymmenessä KIE-maassa. Edellä mainitussa raportissa tehdään yhteenveto tärkeistä uusista tapahtumista etnisten tai kansallisten vähemmistöjen koulutuspolitiikassa ja koulutuksen käytännön toteutumisessa. Siinä käsitellään myös kansallisesti parhaita toimintatapoja sekä esitetään päätelmiä, kriittisiä huomautuksia ja suosituksia. Useimpien maiden raporteissa käsitellään romanilasten koulutusta, kun taas Baltian maiden kansallisten koordinointikeskusten raporteissa käsitellään venäläisvähemmistön koulutusta. EUMC valmisteli raporttien tulokset julkaistaviksi vuonna 2004 sekä englannin kielellä että kyseisellä vähemmistökielellä. 14
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 15 Phare Raxen_CC -hankkeen osanottajat osallistuvat myös EUMC:n toteuttamaan antisemitismin torjuntaan EU:n alueella laatimalla Synthesis Report: Evaluation of available data on anti-semitism in the 10 Candidate Countries of Eastern and Central Europe (CEECs) -yhteenvetoraportin, joka käsittelee kymmenestä Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltiosta (KIE-maat) saatavien antisemitismiä koskevien tietojen arviointia. Hanke käynnistyi marraskuussa 2003, jolloin julkaistiin tarjouskilpailu rajoitetulla menettelyllä. Slovenian Institute for Ethnic Studies -laitoksen tarjous hyväksyttiin, ja sen kanssa tehtiin sopimus. Laitos tutkii kymmenen KIE-maan julkisviranomaisten ja muiden elinten toimittamat tiedot, analysoi sekä KIE-maissa että kansainvälisissä elimissä julkaistua asiaan liittyvää kirjallisuutta, laatii yleiskatsauksen antisemitismin torjunnan tärkeistä toimijoista ja tekee selkoa erityisistä lainsäädännöllisistä ja institutionaalisista järjestelmistä sekä lainsäädännöllisestä ja institutionaalisesta kehityksestä. EUMC valmisteli yhteenvetoraportin julkaistavaksi keväällä 2004. 1.2.5 Tulevaisuudennäkymät Yksi EUMC:n Raxen_CC-hankkeen päätavoitteista on toteutunut. Kahdeksan KIE-maata, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro, ovat liittyneet Raxen-verkkoon, mikä heijastui 1. joulukuuta 2003 julkaistussa ensimmäisessä yhteisessä tarjouskilpailussa 25 kansalliselle koordinointikeskukselle. Kahden ehdokasvaltion, Bulgarian ja Romanian, liittyminen EUMC:hen riippuu erityisesti uuden usean edunsaajan Phare-ohjelman perustamisesta. (Päätöstä ohjelman perustamisesta ei ollut tehty ennen vuosikertomuksen painamista). Euroopan komissio teki kuitenkin 16. joulukuuta 2003 päätöksen Länsi-Balkanin maiden ottamisesta mukaan Phare-ohjelmaan, joten laajentumisprosessi jatkuu tulevaisuudessa. EUMC:llä saattaa siis olla mahdollisuus käynnistää toinen Raxen_CC-hanke sekä Bulgarian ja Romanian että Länsi- Balkanin maiden, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian sekä Serbia ja Montenegron kanssa. 1.3 Pyöreän pöydän kokoukset 1.3.1 Kansallisten pyöreän pöydän kokousten tärkeimmät tavoitteet Kansallisten pyöreän pöydän kokousten tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat: saattaa kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten edustajat vuoropuheluun ja edistää heidän yhteistyötään tunnistaa eri jäsenvaltioiden tärkeimmät kysymykset ja erityisnäkökohdat 15
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 16 tiedottaa rasismin ja muukalaisvihan kehityksestä vaihtaa hyviä toimintatapoja koskevaa tietoa jäsenvaltioiden välillä tiedottaa EUMC:lle, muille kansallisille pyöreän pöydän kokouksille ja Raxenverkon jäsenille tekemästään työstä korostaa erilaisten yhteisöjen, erityisesti maahanmuuttajaryhmien ja etnisten vähemmistöryhmien, osallistumisen merkitystä sekä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiseen komissioon (ECRI) että Euroopan rasisminvastaiseen verkostoon (ENAR) omaksua neuvoa-antava rooli ja tehdä suositusehdotuksia EUMC:n työohjelmaan ja vuosikertomukseen. Pyöreän pöydän kokouksissa keskitytään analysoimaan ja arvioimaan rasismitilannetta jäsenvaltioissa. Kokouksissa keskustellaan ja vaihdetaan tietoja rasismin torjunnan hyvistä toimintatavoista eri jäsenvaltioissa. Osanottajat kiinnittävät huomionsa nykytilanteeseen ja tulevaan kehitykseen tarkoituksenaan kehittää alan keskeisten toimijoiden yhteinen strategia. Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset eroavat toisistaan organisaationsa ja rakenteensa puolesta. Näin on otettu huomioon kunkin jäsenvaltion erityistilanne ja toiminta-ajatus, jonka mukaan vältetään päällekkäisyyttä jo olemassa olevien rakenteiden kanssa. Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset helpottavat tietojen, esimerkiksi hyvien toimintatapojen, vaihtoa paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Kokouksissa saatuja tietoja voidaan käyttää eri aloja koskevia EUMC:n suosituksia laadittaessa ja kehitystä jäsenvaltioissa koskevaa EUMC:n vuosikertomusta laadittaessa. Pyöreän pöydän kokoukset ovat foorumi, jolla rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnassa toimivat keskeiset organisaatiot ja yksityishenkilöt voivat kokoontua. Niiden ansiosta EUMC voi sitoutua lähestymistapaan ja toimintaan, joka ulottuu ruohonjuuritasolta keskushallinnon eri osiin saakka. Pyöreän pöydän kokouksissa asioita käsitellään Euroopan unionin näkökulmasta. Kokoukset myös tukevat osanottajien verkottumista, sillä harvoilla niistä on muita mahdollisuuksia osallistua vuoropuheluun Euroopan unionin tasolla. 1.3.2 Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset vuonna 2003 Belgia Saksa järjesti pyöreän pöydän kokouksen 10. maaliskuuta Brysselissä. Kokouksen keskeisiä aiheita olivat kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano (Durbanin rasisminvastaisen maailmankonferenssin seuranta) ja yhteistyö eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. järjesti pyöreän pöydän kokouksen 11. maaliskuuta. Kokouksen keskeisiä aiheita olivat ehdotukset uudeksi maahanmuuttolainsäädännöksi ja Saksan ihmisoikeusinstituutin esittely. 16
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 17 Kreikka Espanja Ranska Irlanti Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Saksa järjesti myös 18. joulukuuta Berliinissä kokouksen, jossa käsiteltiin EU:n tasa-arvolainsäädännön saattamista osaksi Saksan lainsäädäntöä. Myös EUMC:n Phare-hanke esiteltiin. järjesti pyöreän pöydän kokouksen 17. joulukuuta Ateenassa. Vuoden 2003 aihe oli Discrimination against immigrants and the homosexual community in a constantly evolving European context (maahanmuuttajien ja homoseksuaaliyhteisön syrjintä jatkuvasti muuttuvassa Euroopassa), ja sen yhteydessä käsiteltiin maahanmuuttajia ja homoseksuaaleja yleisesti syrjiviä käytäntöjä Kreikassa. Käsiteltiin myös muutoksia, joita on odotettavissa, kun yhdenvertaista kohtelua työelämässä koskevat rotusyrjinnän vastaiset direktiivit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Puheenvuoroissa keskityttiin syrjinnän vastaiseen lainsäädäntökehykseen Euroopassa, haasteisiin direktiivien saattamisessa osaksi Kreikan kansallista lainsäädäntöä ja institutionaaliseen syrjintään. järjesti 14. maaliskuuta Madridissa pyöreän pöydän kokouksen, jonka keskeisiä aiheita olivat EUMC:n toiminnan ja Raxen-hankkeen esittely sekä kansalaisjärjestöjen alaisten maahanmuuttajajärjestöjen ja ministeriöiden verkottuminen. Ihmisoikeuksia käsittelevä alakomitea järjestää Pariisissa säännöllisesti vuosittain kymmenen pyöreän pöydän kokousta. Kokouksissa käsitellään ihmisoikeusasioita ja syrjinnän vastaista lainsäädäntöä. järjesti 26. maaliskuuta Dublinissa pyöreän pöydän kokouksen, jossa käsiteltiin mm. rasismia koskevaa EU:n direktiiviä ja ehdotettuja puitepäätöksiä, EUMC:n Raxen-verkon tieto- ja tutkimusaloitetta, rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) suositusta nro 7 rasismin vastaiseksi lainsäädännöksi sekä kansallisten rasisminvastaisten toimintasuunnitelmien edistymistä. järjesti pyöreän pöydän kokouksen 15. joulukuuta Rotterdamissa. Kokouksen ja seminaarien keskeisiä aiheita olivat rasistisen väkivallan tilastointi ja seuranta, kokemukset rasistisista rikoksista ja tapauksista ilmoittamisesta, syrjinnän torjunta Euroopan unionissa, EU:n tasaarvolainsäädännön täytäntöönpano Alankomaissa sekä etnisten vähemmistöjen tasa-arvo ja syrjinnän kieltäminen työpaikoilla. järjesti 21. lokakuuta Wienissä pyöreän pöydän kokouksen, jonka keskeisiä aiheita olivat EU:n tasa-arvolainsäädännön osaksi Itävallan kansallista lainsäädäntöä saattamisen eteneminen, laajentumisen vaikutus Itävallan yhteiskuntaan sekä yhdentymisprosessit. järjesti 27. helmikuuta Lissabonissa ECRIn pyöreän pöydän kokouksen, johon EUMC osallistui. Kokouksen keskeisiä aiheita olivat Portugalin uusi maahanmuuttolainsäädäntö ja EU:n syrjinnänvastaisen lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen eteneminen. järjesti 10. joulukuuta Helsingissä pyöreän pöydän kokouksen, jonka keskeisiä aiheita olivat vapaan pääsyn politiikka kaupunkialueilla, EU:n 17
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 18 Yhdistynyt kuningaskunta syrjinnänvastainen toiminta ja Euroopan mediakampanja Suomessa tapahtuvaa syrjintää vastaan. järjesti 14. maaliskuuta Lontoossa pyöreän pöydän kokouksen, jonka aiheena oli A New Equality Framework for the UK? (Yhdistyneen kuningaskunnan uudet tasa-arvoperiaatteet). Keskustelujen tärkeimpiä aiheita olivat ehdotetut muutokset Yhdistyneen kuningaskunnan tasaarvolainsäädäntöön ja rotujen välistä tasa-arvoa koskevien lakien käytännön toimeenpano. Annettiin suosituksia, jotka koskivat Yhdistyneen kuningaskunnan tasa-arvolainsäädännön yhdenmukaistamista kaikkien täysimääräisen ja yhtäläisen tasa-arvon toteutumiseksi tasa-arvoperiaatteen pohjalta; mahdollisten uusien tasa-arvoelinten tehokkaiden toimeenpanovaltuuksien takaamista; sen varmistamista, että EUMC seuraa rodusta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskevan EU:n direktiivin toimeenpanoa niin, että voidaan toteuttaa seuraamuksia direktiivin noudattamatta jättämisestä; julkisten sopimusten noudattamismenettelyn soveltamista yhtäläisten mahdollisuuksien saavuttamiseksi ja sen varmistamista, että EUMC:n tiedot ovat asiaankuuluvia ja ruohonjuuritason järjestöjen saatavilla. Yhdistynyt kuningaskunta järjesti myös 10. heinäkuuta Sheffieldissä pyöreän pöydän kokouksen, jonka aiheena oli Working Together for Equality: Anti-Racism, inclusion and regeneration in an enlarged Europe (Yhteistyötä tasa-arvon puolesta rasisminvastaisuus, osallisuus ja uudistuminen laajentuneessa Euroopassa). Kokouksessa puhuivat muiden muassa Eurooppa-ministeri ja ECRIn puheenjohtaja. Keskustelun tärkeimpiä aiheita olivat mustien vapaaehtoisjärjestöjen osallistuminen EU:n osallistamisaloitteisiin, yhteisön rajat ylittävä yhteistyö elvytysohjelmissa ja EU:n laajentumisen merkitys Yhdistyneen kuningaskunnan mustien ja aasialaisten yhteisöille. Suositeltiin, että EU:n tulisi hyväksyä kohdennetut rotujen välistä tasaarvoa koskevat vaatimukset, että EU:n rahoitusehtoja tulisi uudistaa pienten järjestöjen osallistumisen varmistamiseksi, että mustien vapaaehtoisjärjestöille tulisi myöntää kohdennettua tukea ja että voimavarojen lisäämistä koskevia toimenpiteitä tulisi kehittää yhdessä mustien ja etnisten vähemmistöjen yhteisöjen kanssa ja niitä varten. Kaikille pyöreän pöydän kokouksille yhteiset tärkeimmät suositukset koskivat kansallisten verkostojen, erityisesti etnisten vähemmistöjen kansalaisjärjestöjen vahvistamista ja tarvetta toimeenpanna EU:n tasa-arvolainsäädäntö tehokkaasti ja täysimääräisesti kansallisella tasolla. 1.3.3 EU:n pyöreän pöydän työpaja vuonna 2003 Kolmas EU:n pyöreän pöydän työpaja järjestettiin 21. maaliskuuta 2003. Kyseessä oli yhteiskokous, jonka isäntinä toimivat EUMC sekä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI). Työpaja järjestettiin samaan aikaan kuin rotusyrjinnän poistamiseksi vietetty kansainvälinen päivä 21. maa- 18
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 19 liskuuta 2003. Työpajan aiheena oli Local Solutions to Combat Racism (paikalliset ratkaisut rasismin torjumiseksi). Työpajan tavoitteena oli tarkastella edellytyksiä vähentää mahdollisimman paljon mahdollisten konfliktien aiheita yhteisön eri ryhmien välillä. Työpajassa korostettiin konkreettisia aloitteita. Pääaiheita olivat seuraavat: i) rotusyrjinnän sekä rotusyrjintään ja rasistiseen väkivaltaan yllyttämisen vastaisen tehokkaan kansallisen lainsäädännön soveltaminen paikallisesti, ii) nuoriso ja rasismin ja suvaitsemattomuuden torjunta sekä iii) vuoropuhelun, yhteistyön ja konfliktien ratkaisemisen tavat sekä välttämättömät edellytykset niiden onnistumiselle. Työpajassa annettiin suosituksia hyvien toimintatapojen vaihdon edistämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti, esimerkiksi nuoriso-ohjelmissa, yhteisön koheesiohankkeissa ja lainsäädäntöprosesseissa. 1.3.4 EU:n pyöreän pöydän konferenssi vuonna 2003 EU:n neljäs pyöreän pöydän konferenssi järjestettiin 3. ja 4. marraskuuta 2003 Euroopan Akatemiassa Saksassa Berliinissä. Konferenssissa käsiteltiin seuraavia kolmea aihetta: Media Consulta Company -yrityksen laatima Euroopan unionin PR-kampanja EU:n tasa-arvolainsäädännön soveltamisalan ja täytäntöönpanon kehittämiseksi, EU:n laajentuminen (Phare Raxen -ohjelma ja sen vaikutukset uusiin jäsenvaltioihin) sekä yhteisön yhteenkuuluvuus kaupunkiympäristössä. Bulgarian, Liettuan, Puolan, Slovenian, Tšekin tasavallan ja Unkarin edustajat osallistuivat konferenssiin ensimmäistä kertaa. Konferenssin osanottajat keskustelivat EU:n uudesta syrjinnänvastaisesta kampanjasta moninaisuuden puolesta. Lisäksi nykyisten ja uusien EU:n jäsenvaltioiden edustajilla oli konferenssissa mahdollisuus vaihtaa ajatuksia, erityisesti EUMC:n Phare-hankkeesta. Osanottajien mukaan tulisi luoda enemmän mahdollisuuksia vaihtaa hyvien toimintatapojen malleja, jotka koskevat kansallisesti ja paikallisesti toteutettavia rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimenpiteitä. EU:n pyöreän pöydän konferenssin päätavoitteita ovat: käsitellä asioita, joita EUMC ja kansalliset pyöreän pöydän kokoukset ovat pitäneet tärkeinä hankkia tietoja ja välittää niitä kansallisille organisaatioille, vaihtaa hyviä toimintatapoja ja verkottua. Ottamalla esiin yhden tai useamman keskeisen asian EUMC pyrkii vahvistamaan Euroopan unionin näkökulmaa, jonka koordinaattorit liittävät kansalliseen toimintaansa. 19
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 20 1.4 Asiakirjat ja kirjasto 1.4.1 Elektroninen arkisto ja EUMC:n verkkotietokanta Helmikuussa 2003 EUMC julkaisi tietokantansa, joka on nyt yleisön käytettävissä EUMC:n verkkosivustolla osoitteessa http://eumc.eu.int. Tietokanta sisältää yleistä tietoa kaikkien jäsenvaltioiden organisaatioista, jotka ovat mukana rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin vastaisessa toiminnassa, tietoa hyvistä toimintatavoista ja muusta toiminnasta, kuten muun muassa kenttätyöhankkeista, kampanjoista ja tutkimuksista, sekä tietoa asiaan liittyvistä julkaisuista ja audiovisuaalisesta materiaalista. Raxen-verkon kartoitustyön sekä työllisyyttä, rasistista väkivaltaa, koulutusta ja lainsäädäntöä koskevan tiedonkeruun tulokset ovat olleet tärkeimpiä tietolähteitä. Vuonna 2003 EUMC jatkoi pääasiassa virtuaalisen arkiston parantamista. Tietoja on päivitetty ja tarkistettu. Raxen3:n kartoituksen ja tiedonkeruun aikana kerätyt uudet tiedot on otettu käyttöön. Vuoden 2003 lopussa EUMC:n tietokannassa oli 32 000 tietuetta, joista 15 000:ta voitiin käyttää Internetin välityksellä. EUMC on alkanut valmistella myös muita sisäisiä palveluja, joiden avulla elektronista arkistotyökalua voidaan käyttää. Arkistotyökaluun kuuluu EUMC:n osoitetietokanta ja lehdistötiedotteiden näennäismuisti. EUMC on kehittänyt edelleen uutta tietojen esittämistapaa, jossa EUMC:n raportit liitetään niitä koskeviin tietokannan tietueisiin. Siksi täydentävät ohjelmistotyökalut on kehitetty EUMC:n elektronisen arkiston ohjelmistolla. Työllisyysraporttien kokeiluhanke on vielä kesken. Hankkeen tulokset julkaistaan vuoden 2004 alussa. EUMC on myös aloittanut valtioiden tiedotteiden julkaisemisen verkkosivustollaan. Tiedotteissa yleisö voi tutustua kunkin jäsenvaltion yleiskatsaukseen rasismista, muukalaisvihasta ja muista olennaisista asioista. 1.4.2 Kirjasto Kirjastoon on lisätty aineistoa. Sinne on hankittu erityisesti virallisia kansallisia tilastoja ja EU:n tilastoja, sanakirjoja sekä rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä ja islamofobiaa koskevaa uusinta keskeistä kirjallisuutta sekä tärkeimpiä tieteellisiä aikakauslehtiä. 20
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 21 1.5 EUMC:n tutkimushankkeet Verkostojen luomisen ja tiedonkeruun lisäksi EUMC käynnistää tutkimushankkeita tutkiakseen ja selvittääkseen rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin laajuutta, syitä ja seurauksia sekä itse ilmiönä että sen eri ilmenemismuotoina sekä tutkiakseen niitä koskevia hyviä toimintatapoja. Vuonna 2003 valmistui viisi tutkimusta. Lisäksi aloitettiin kolme uutta tutkimusta. EUMC julkaisee loppuraportit verkkosivustollaan osoitteessa http://eumc.eu.int/. Raportteja voi tilata myös postitse. 1.5.1 Maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja syrjinnästä EUMC on jatkanut Migrants Experiences of Racism and Racial Discrimination -tutkimushankettaan, joka koskee maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja rotusyrjinnästä. Tutkimushanke alkoi vuonna 2001. Hankkeen tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa maahanmuuttaja- ja vähemmistöryhmien jokapäiväisistä rasismi- ja syrjintäkokemuksista käyttämällä mahdollisimman yhtenäisiä tiedonkeruun ja tiedon analysoinnin menetelmiä. Ruotsissa ( 1 ) tehtyä tutkimusta, joka oli samanlainen kuin Tanskassa ( 2 ) ja Suomessa ( 3 ) tehdyt tutkimukset, käytettiin hankkeessa mallina. Ensimmäiset EUMC:n tutkimukset Italiassa ( 4 ) ja Alankomaissa ( 5 ) valmistuivat vuonna 2002. Niiden jälkeen EUMC on teettänyt neljä lisätutkimusta Belgiassa ( 6 ), Espanjassa ( 7 ), Itävallassa ( 8 ) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ( 9 ). Kaikki tutkimukset valmistuivat vuoden 2003 loppuun mennessä ja useimpiin voi tutustua vuonna 2004. Vuonna 2003 EUMC teetti Saksassa ja Kreikassa uusia tutkimuksia, jotka valmistuvat vuonna 2004. 1.5.2 Vertailevat tutkimukset Tietojen vertailukelpoisuus EUMC:n työssä suurena ongelmana on eri jäsenvaltioiden hyvin erilainen tapa tilastoida syrjinnän tai rasistisen väkivallan ja rasististen rikosten tärkeimpiä indikaattoreita. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden tilastoista ei voi tehdä mielekkäitä vertailuja, koska ne eivät ole yhdenmukaisia. Maissa, joissa tiedonkeruu- ja ( 1 ) A. Lange (1997): Immigrants on Discrimination II, CEIFO, Tukholman yliopisto. ( 2 ) B. Moller ja L. Togeby (1999): Oplevet Diskrimination En undersgelse blandt etniske minoriteter, Naevnet for Etnisk Ligestilling, Kööpenhamina (Kokemukset syrjinnästä Tutkimus etnisistä vähemmistöistä, National Board for Ethnic Equality, Kööpenhamina). ( 3 ) K. Liebkind ja I. JasinskajaLahti: Maahanmuuttajien sopeutuminen pääkaupunkiseudulla, Työministeriö, Helsinki. ( 4 ) M. Maneri (2002): Migrants experiences of discrimination in Italy, EUMC. ( 5 ) J. ter Wal (2002): Migrants experiences of discrimination in the Netherlands, EUMC. ( 6 ) M. Martiniello (2002): Migrants experiences of discrimination in Belgium, EUMC. ( 7 ) C. Pereda (2003): Migrants experiences of discrimination in Spain, EUMC. ( 8 ) C. Schwab (2003): Migrants experiences of discrimination in Austria, EUMC. ( 9 ) S. Roberts (2003): Migrants experiences of discrimination in the United Kingdom, EUMC. 21
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 22 seurantajärjestelmät ovat kehittyneitä, ongelma vaikuttaisi olevan näennäisesti suurempi kuin muissa maissa. Jäsenvaltioissa, joissa ei ole kunnollista kansallista syrjintätapausten ilmoitusjärjestelmää, ei vaikuttaisi olevan syrjintään liittyviä ongelmia. Kyseessä on loogisesti virheellinen käsitys. EUMC pyrkii parantamaan tietojen vertailukelpoisuutta. Lyhyellä aikavälillä se kerää tietoa kansallisilta koordinointikeskuksilta samoista aiheista, jotta toissijaisista tiedoista saadaan kaikkine puutteineenkin mahdollisimman vertailukelpoisia. Keskipitkän aikavälin strategiana on teettää uusia tutkimuksia, joissa vertailukelpoisuus kuuluu metodologiaan. Siten tutkimuksen rajatuilta erityisalueilta saatava tieto on suoraan vertailukelpoista. Esimerkkinä voidaan mainita EUMC:n tällä hetkellä käynnissä oleva Migrants Experiences of Racism and Racial Discrimination -hanke, joka käsittelee maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja rotusyrjinnästä. Hankkeeseen osallistuvissa jäsenvaltioissa käytetään yhteistä metodologiaa, jotta jokapäiväisistä rasismi- ja syrjintäkokemuksista saadaan vertailukelpoista tietoa. Neljä vertailevaa tutkimusta Vuonna 2003 valmistui neljä EUMC:n vertailevaa analyyttistä tutkimusta työllisyydestä, koulutuksesta, lainsäädännöstä, rasistisesta väkivallasta ja rasistisista rikoksista. Työllisyyttä ja koulutusta koskevissa raporteissa esitetään yleiskatsaus todisteisiin jäsenvaltioissa esiintyvästä syrjinnästä ja syrjäytymisestä. Niissä annetaan myös esimerkkejä ennaltaehkäisevistä aloitteista ja syrjinnänvastaisista käytännöistä edellä mainituilla kahdella alalla. Lainsäädäntöä koskevassa raportissa esitellään kunkin jäsenvaltion syrjinnänvastaisen lainsäädännön kehitystä vuonna 2002 ja varsinkin kahden tasa-arvoa koskevan neuvoston direktiivin täytäntöönpanon määräajan lähestyessä vuonna 2003. Raportissa rasistisesta väkivallasta ja rasistisista rikoksista taas esitellään eri jäsenvaltioiden oikeusperustat ja tiedonkeruujärjestelmät sekä annetaan esimerkkejä vuoden 2002 rasismitapauksista sekä ohjelmista rasismitapausten torjumiseksi. Raxen-verkon kunkin jäsenvaltion kansalliset koordinointikeskukset keräsivät aineiston neljään edellä mainittuun raporttiin. Sen jälkeen EUMC antoi mainittujen neljän alan asiantuntijoille tehtäväksi koota aineisto yhteen ja laatia siitä vertailevia raportteja. Asiantuntijoiden tuli yhdistää aineistoon teoriapohja ja käyttää raporteissa asiaan liittyvää omaa kirjallisuusaineistoaan. Raporteissa tuli kuvata yhteisiä aiheita, tuoda esiin maiden välisiä eroja ja huomauttaa tiedoissa mahdollisesti havaituista puutteista. Ensimmäiseksi ilmestyi työllisyysraportti ( 10 ). Se julkaistiin sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa EUMC:n verkkosivustolla. Raportti sisältää ainutlaatuisia todisteita maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen huonosta asemasta työmarkkinoilla, syrjinnästä ja syrjäytymisestä. Syrjintään liittyvien asioiden dokumentoinnin lisäksi raportissa annetaan myös esimerkkejä syrjinnänvastaisista ( 10 ) Migrants, Minorities and Employment: Exclusion, Discrimination and Anti-Discrimination in 15 Member States of the EU, julkaistu marraskuussa 2003. 22
02_2004_0612_txt_FI 21-09-2004 8:58 Pagina 23 työelämän hyvistä toimintatavoista, joita hallitukset, työnantajat, ammattiyhdistykset, kansalaisjärjestöt ja maahanmuuttajajärjestöt toteuttavat, ja annetaan valikoituja suosituksia EU:lle ja EU:n jäsenvaltioille. Raportissa kuvaillaan myös sekä teoreettisia että käytännön vaikeuksia, joita esiintyi vertailukelpoisten tietojen keräämisessä jäsenvaltioiden maahanmuuttajien ja vähemmistöjen työllisyystilanteesta ja kokemuksista. Lisäksi mainitaan joitakin ongelmia, jotka on ratkaistava vertailukelpoisten tietojen saamiseksi. Jäljelle jääneet kolme vertailevaa raporttia valmistuivat vuoden 2003 lopussa. EUMC julkaisee ne vuoden 2004 alussa. 1.5.3 Valtaväestön asenteet maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan EUMC osallistui vuonna 2003 Eurobarometri-tutkimukseen, jossa selvitettiin valtaväestön asenteita maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan kaikissa jäsenvaltioissa. EUMC oli osallistunut samaan Eurobarometri-tutkimukseen jo vuonna 2000. Vuoden 2003 Eurobarometri erosi kuitenkin vuoden 2000 Eurobarometristä, koska siihen osallistui 13 ehdokasvaltiota: Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari ja Viro. Vuonna 2003 EUMC teetti Eurobarometri-tutkimuksista laajan tutkimuksen, jossa vertailtiin ehdokasvaltioista ja jäsenvaltioista saatuja tietoja sekä Eurobarometrin vakiotietoja aikaisempien, vuosina 2000 ja 1997 tehtyjen Eurobarometrien vastaaviin kysymyssarjoihin. Tutkimukseen lisättiin myös keväällä 2003 tehdyn ESS-kyselytutkimuksen (European Social Survey) tietojen analyysi. Kyselytutkimus sisältää kysymyksiä muukalaisvastaisista asenteista ja syrjintäkokemuksista. Sen analyysissä vertailtiin tietoja aikaisemman ESS-kyselytutkimuksen tietoihin. EUMC julkaisee vuoden 2004 alussa laajan raportin ja tutkimuksen Euroopan valtaväestön asenteita koskevista tiedoista, jotka on koottu edellä mainituista eri lähteistä. 1.6 EUMC:n työpajat Pyöreän pöydän tilaisuuksien lisäksi (katso kohta 1.3) EUMC järjestää työpajoja, joissa ulkopuoliset asiantuntijat voivat käsitellä EUMC:tä koskevia asioita ja keskustella niistä. Työpajoissa käsitellään EUMC:n hankkeiden kehittämiseen, menetelmiin, strategioihin ja suosituksiin liittyviä asioita. Työpajojen pöytäkirjat ja tietoa työpajoista on saatavilla EUMC:n verkkosivulta (http://eumc.eu.int). 1.6.1 Keskeiset kysymykset Marraskuussa 2003 EUMC järjesti neljännen työpajan keskeisistä kysymyksistä. Tällaisten työpajojen tarkoituksena on saada johtavat tutkijat ja asiantuntijat kes- 23