Päätös UUDELY/12522/2016 21.8.2017 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijöiden nimet Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Roni Collin Stefan Henkola Kunnostettavan alueen sijainti Kiinteistön omistaja Vanha Hämeenlinnantie 5, Porvoo Kiinteistötunnus: 638-23-373-1 Spoki Oy c/o Sponda Oyj PL 940 00101 Helsinki Kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen omistajat Toiminnan kuvaus Asian vireilletulo Maksu 770 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa Roni Collin ja Stefan Henkola perustettavan yhtiön lukuun. Rakennuksen omistajat ovat maapohjan vuokraoikeuden haltijoita. Vuokrasopimus mahdollistaa kunnostustyön toteuttamisen. Kiinteistöllä sijaitsee vanha rautatieasema, joka on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Tässä yhteydessä piha-alueille tullaan tekemään uusia istutuksia sekä tasaamaan maanpintaa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle 1.8.2017. Ilmoitusta täydennettiin 7.8.2017, 9.8.2017, 10.8.2017 ja 16.8.2017. Ilmoitusta muutettiin 8.8.2017. PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/12522/2016 2/16 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Porvoossa osoitteessa Vanha Hämeenlinnantie 5. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kiinteistö rajoittuu pohjoispuolella vanhaan rautatiehen ja eteläpuolella Vanhaan Hämeenlinnantiehen. Kiinteistön pohjoispuolella sijaitsevat rautatiekiskot, kaksikerroksinen rivitalo ja Porvoon joki. Eteläpuolella sijaitsee Vanha Hämeenlinnantie, rautatiekiskoja sekä vanhoja rautatieaseman veturitalleja. Kiinteistöllä sijaitsee yksikerroksinen asemarakennus. Kiinteistön pihaalueet ovat pääosin nurmikkopintaisia, alueen kaakkoisosassa kulkee sorapintainen yhdystie. Alueella on voimassaoleva asemakaava, jossa aseman alue on osoitettu yhdistettyjen asuin-, liike- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi, jota on hoidettava siten, että sen luonne asemapuistona säilyy (kaavamerkintä ALY-3/s). - AS Porvoon Wanha Rautatieasema. Vanha Hämeenlinnantie 5. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. WSP Finland Oy, 12.7.2017. - AS Porvoon Wanha Asema. Ympäristötekninen tutkimus. Tutkimusraportti. WSP Finland Oy, 31.10.2016. - Valtion kiinteistölaitos. Ympäristöarviointi. Porvoon vanha asema, Vanha Hämeenlinnantie. Golder Associates Oy, 9.7.1998. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maanpinta on humusta, jonka alapuolinen kerros on hiekkaa/soraa ja alimpana on savea. Alueen luonnonmaa on Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan mukaan liejusavea. Kunnostettava alue sijaitsee Porvoon (tunnus 0161251 A) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, varsinaisen muodostumisalueen rajan ulkopuolella. Pohjaveden pinnantasosta ei ole tietoa. Tutkitulla alueella sadevedet imeytyvät suoraan maaperään. Asemarakennuksen edessä ja takasivulla on pintavesikaivot.
UUDELY/12522/2016 3/16 Kunnostettavalla alueella tehdyt tutkimukset Alueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 1998 ja 2016. Vuoden 1998 tutkimuksen näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2 ja vuoden 2016 tutkimuksen näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3. Vuoden 1998 tutkimus Vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa otettiin maanäytteitä keskiraskaan porakoneen avulla ns. läpivirtausottimella kuudesta tutkimuspisteestä (S2 S7). Maanäytteitä otettiin yhteensä 34 kpl. Lisäksi otettiin yksi vesinäyte (L1) rakennuksen perusvesien kuivatusjärjestelmästä tulevasta vesivirrasta. 33 maanäytteestä tutkittiin PID mittarilla haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymistä. Laboratoriossa analysoitiin kymmenestä näytteestä metallien (Cd, Co, Cr, Pb, Ni, Zn ja V) ja kuudesta näytteestä PAH yhdisteiden pitoisuudet. Vesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa metallien (Mn, Fe, Cd, Cr, Mo, Pb ja Ni) ja PAH yhdisteiden pitoisuudet. Tutkimuspiteestä S2 syvyydeltä 0,5 m otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyysissä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä (194 mg/kg). Vesinäytteessä todettiin 1,0 µg/l fluoreenia. Vuoden 2016 tutkimus Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa maanäytteitä otettiin viidestä koekuopasta (KK1 KK5), kokoomanäytteinä (Kokooma1 Kokooma 5) pintamaasta viideltä eri alueelta sekä kiinteistöllä sijainneesta maakasasta (Kasa). Koekuopista näytteitä otettiin noin 0 0,5 m, 0,5 1 m ja 1 2 m syvyysväleiltä tai maalajikerroksittain. Yhteensä maanäytteitä otettiin 18 kpl. Maanäytteet otettiin muovisella näytteenottolapiolla suoraan nitriilipusseihin, minkä jälkeen kirjattiin havainnot maalajista ja aistivaraisista havainnoista. Kaikista näytteistä tutkittiin XRF kenttämittarilla alkuaineiden (As, Cu, Pb ja Zn) pitoisuudet sekä tutkittiin PID mittarilla haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymistä. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin kolmesta näytteestä metallien ja puolimetallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V), PAH yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuudet. Koekuopasta KK3 syvyydeltä 1,0 1,3 m otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyysissä bentso(a)pyreeniä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä pitoisuus (0,38 mg/kg). Näytteessä Kokooma1 todettiin kenttämittauksessa kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä (70 mg/kg). Näytteessä Kokooma2 todettiin laboratorioanalyysissä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia (6 mg/kg) ja lyijyä (67 mg/kg). Näytteessä Kokooma4 todettiin laboratorioanalyysissä
UUDELY/12522/2016 4/16 alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus lyijyä (260 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia (10 mg/kg). Jätteitä todettiin koekuopassa KK3 syvyydellä 0,6 1,0 m. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostettavalle alueelle on tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Kunnostustarpeen arviointi on tehty viitearvovertailuna soveltaen em. asetusta. Yleensä herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä vertailuarvona käytetään alempaa ohjearvoa. Tavanomaisella maankäytöllä tarkoitetaan esim. asuin-, puisto- ja virkistysalueita. Porvoon vanha asema kuuluu tulevan maankäytön puolesta kuitenkin herkkään alueeseen. Riskinarvioinnin perusteella alueen maaperässä havaittujen lyijypitoisuuksien johdosta maaperä osassa aseman pintamaata katsotaan pilaantuneeksi ja maankäytön puolesta kiinteistöllä on puhdistustarve. Kunnostustavoitteeksi pintamaiden haitta-aineille esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Kohteessa todetuille muille haitta-aineille, jotka sijaitsevat syvemmällä kuin 0,5 m maanpinnasta, esitetään kunnostustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohje-arvoja. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Alueen pihan pinnanmuotoa tullaan muokkaamaan ja tasaamaan rakentamisen yhteydessä. Pilaantunutta aluetta tullaan leikkaamaan ja tasaamaan pihatöiden yhteydessä ja tällöin poistetaan pilaantuneet pintamaat. Kohteen pilaantuneen maaperän kunnostus tullaan toteuttamaan muun rakentamisen yhteydessä. Rakentaminen kohteessa jatkuu kunnostuksen päätyttyä. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa asemarakennuksen piha-alueelta pilaantunutta maa-ainesta niin, että maaperään jäävistä haitta-aineista aiheutuvat riskit ympäristölle ja terveydelle alueen tulevassa maankäytössä ovat hyväksyttävällä tasolla. Kunnostustavoitteeksi pintamaiden (0 0,5 m) haitta-aineille esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Kohteessa todetuille muille haitta-aineille, jotka sijaitsevat syvemmällä kuin 0,5 m maanpinnasta esitetään kunnostustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Kunnostus aloitetaan pilaantuneen alueen lisätutkimuksella, jolla pilaantuneisuutta pyritään rajaamaan. Kunnostus toteutetaan kaivinkoneavusteisesti poistamalla alueelta pilaantuneet maa-ainekset siinä laajuudes-
UUDELY/12522/2016 5/16 sa, että alueelta otettavat jäännöspitoisuusnäytteet alittavat kunnostukselle asetetut tavoitepitoisuudet. Kunnostuksen etenemistä seurataan näytteenotolla. Kunnostustavoitteiden täytyttyä kunnostus lopetetaan. Mikäli tavoitepitoisuuksia ei jostain rajoittavasta tekijästä johtuen saavuteta, laaditaan riskinarviointi, jonka perusteella arvioidaan tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet. Kunnostuksen toteutuksen jälkeen ei ole tarvetta jälkiseurannalle. Työn aikainen näytteenotto Kunnostusta ohjataan ja poistettavien massojen laatua seurataan kaivun aikana säännöllisesti otettavilla seurantanäytteillä. Poistettavasta pilaantuneesta maasta otetaan työnaikaisia näytteitä vähintään yksi jokaista kaivettavaa 100 m 3 :ä kohden (kenttämittausten minimimäärä). Tarvittaessa näytetiheyttä tarkennetaan esimerkiksi tapauksissa, joissa aistinvaraisesti todetaan aiemmista tutkimustuloksista poikkeavia havaintoja. Työnaikaisissa tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää. Kaikista näytteistä tutkitaan alkuainepitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Mikäli aistinvaraisesti havaitaan maaperässä poikkeavaa hajua, näytteille suoritetaan PetroFlag-kenttämittaus mahdollisten öljyhiilivetyjen tunnistamiseksi. Kenttämittauksista vähintään joka kymmenennen tulos varmennetaan laboratoriomittauksella. Laboratoriossa pintamaista analysoidaan alkuaineet (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V ja Zn). Jos kaivu ulottuu syvempiin maakerroksiin myös PAH yhdisteet ja tarvittaessa öljyhiilivedyt (C 10 C 40 ) analysoidaan. Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla kaivantojen pohjista kokoomanäyte jokaista 100 m 2 :ä kohden. Kaivantojen seinämistä otetaan yksi kokoomanäyte jokaista 20 metriä kohden. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostetaan noin 4 6 osanäytteestä. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Analyysit määritetään tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pohjalta. Jos kunnostustyön aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita, analysoidaan myös nämä jäännöspitoisuusnäytteistä. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneet maa-ainekset lajitellaan tarvittaessa kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan siten, että eriasteisesti pilaantuneet maaainekset kyetään luotettavasti ohjaamaan näiden pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet ainekset kaivetaan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi valittuihin vastaanottopaikkoihin. Kuormille laaditaan asianmukaiset siirtoasiakirjat.
UUDELY/12522/2016 6/16 Pilaantuneen maan välivarastointia kiinteistöllä pyritään välttämään. Jos pilaantunutta maata kuitenkin joudutaan varastoimaan, tehdään se päällystetyllä alueella tai pressun päällä. Kaivun yhteydessä mahdollisesti esille tulevat jätteet erotellaan maaaineksesta mahdollisimman tarkasti. Kunnostuksen ja rakentamisen yhteydessä alueelta ei kaiveta kohteessa uudelleen hyödynnettäviä massoja. Pilaantuneen veden käsittely Pohjaveden pinnantasosta ei ole tietoa. Kunnostuksen ei kuitenkaan arvioida ulottuvan pohjaveden tasolle. Sadevesi, joka mahdollisesti kerääntyy kaivantoihin, johdetaan tai pumpataan alueen ojiin. Alueella todetut haitta-aineet eivät ole helposti veteen liukenevia. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Työmaa-alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Kunnostustyö pyritään suorittamaan siten, että kiinteistön lähinaapureille ja alueen muulle käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kunnostuksen ympäristövaikutusten arvioidaan rajoittuvan haitta-aineita sisältävän maa-aineksen mahdolliseen pölyämiseen kaivun yhteydessä. Massanvaihdon yhteydessä haitta-aineiden leviäminen estetään mm. tarvittaessa kastelemalla pölyävät massat ja puhdistamalla autojen renkaat ennen alueelta poistumista. Kaikki pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Varastoitaessa pilaantuneet maakasat peitetään yön ajaksi. Kunnostusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevat maanalaiset rakenteet, kuten putket ja kaapelit paikannetaan mahdollisimman tarkasti ennen töiden aloittamista ja niitä varotaan vahingoittamasta. Samoin huomioidaan turvaetäisyydet kaivettaessa esim. sähkökaapelin läheisyydessä. Työmaa-alueella saa liikkua vain kunnostustyön suorittamiseen osallistuvat henkilöt asianmukaisin turva- ja suojalaittein varustautuneena. Työmaalla työskentelevien tulee varustautua henkilökohtaisilla suojavarusteilla, joita ovat asianmukaiset työvaatteet ja -käsineet, turvakengät, kypärä ja huomioliivi sekä tarvittaessa kuulo- ja silmäsuojaimet. Työmaalle nimitetty valvoja ohjeistaa ja valvoo vaadittavien turvavarusteiden käyttöä. Suojavarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Suojavarusteilla estetään suora kontakti pilaantuneeseen maahan. Likaisissa turvavarusteissa liikkumista työmaan ulkopuolella vältetään. Esim. turvakengät jätetään työmaalle tai huuhdella ennen työmaan ulkopuolelle siirtymistä.
UUDELY/12522/2016 7/16 Työkoneiden ikkunat ja ovet pidetään suljettuina sellaisen työn aikana, jossa kaivetaan jätteitä tai pilaantunutta maata. Työmaa-alueella ruokailu ja juominen on kielletty silloin kun pilaantuneita maita/jätejakeita käsitellään. Työmaalla noudatetaan yleistä varovaisuutta. Työmaalle varataan vähintään ensiapuvälineet ja käsisammutin. Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Mikäli pilaantuneisuus jatkuu alueen ulkopuolelle, otetaan yhteys ympäristöviranomaisiin ja alueen omistajaan/haltijaan ja neuvotellaan jatkotoimenpiteistä. Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, aineksen kaivu keskeytetään tai kaivetut jätteet välivarastoidaan alueelle. Aineksesta otetaan näytteet kvalitatiivisia laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä selvitetään ainekselle soveltuva vastaanottopaikka. Mikäli kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivu keskeytetään. Työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät. Kaivua tehdään silloin, kun tuulen suunta on poispäin asuintonteista. Mikäli aistinvaraisen arvion mukaan maaperässä on aihetta epäillä muita kuin tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, otetaan maa-aineksesta näyte, joka analysoidaan laboratoriossa. Kaivu keskeytetään laboratoriotulosten valmistumisen ajaksi tai kaivua jatketaan muulla kaivualueella. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostustoimenpiteiden aloittamisesta ilmoitetaan viranomaisille ja muille asianosaisille tahoille ennen töiden aloittamista. Aloitusilmoitus pitää sisällään mm. kunnostuksen aikataulun sekä kunnostuksen eri osapuolien yhteystiedot. Työhön valittu urakoitsija tiedottaa työstä etukäteen naapurustoa. Valvoja tiedottaa odottamattomissa tilanteissa (esim. työmaalla todetaan uusia haitta-aineita) välittömästi tilaajaa ja viranomaisia. Pilaantuneiden maiden vastaanottopaikat toimitetaan tiedoksi Uudenmaan ELY keskukselle ennen kunnostuksen aloittamista. Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään ainakin tiedot alueelta poisviedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista, hajuhavainnot, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin. Kirjanpidosta vastaa urakoitsija tai kohteen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostustyöstä laaditaan kunnostuksen päätyttyä loppuraportti. Loppuraportissa esitetään ainakin tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut
UUDELY/12522/2016 8/16 kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, kunnostustyön toteutus, alueelle mahdollisesti jääneet pilaantuneet massat, niiden määrä, pitoisuudet ja sijainti sekä rakennetut huomio- ja eristerakenteet, kunnostuksen aikataulu, mahdolliset poikkeamat suunnitelmista/päätöksestä, toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys sekä sijainti koordinaatistoon sidotulla kartalla sekä jäännöspitoisuustiedot. Kunnostuksen loppuraportti laaditaan Suomen ympäristökeskuksen laatiman Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti (Ympäristöopas 2010) -oppaan mukaisesti. Pilaantuneen maan määrä ja kunnostettava alue Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Maata, jossa ylittyy lyijyn valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritelty alempi ohjearvo, arvioidaan olevan asemarakennuksen kaakkoispuolella pintamaassa noin 160 m 2 alueella ja noin 0,15 metrin kerroksena. Arvio pilaantuneisuuden laajuudesta on esitetty liitteessä 4. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Roni Collinin ja Stefan Henkolan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Porvoossa osoitteessa Vanha Hämeenlinnantie 5 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 638-23-373-1, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Pintamaasta (0 0,5 m) on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot tai alueen luontaiset taustapitoisuudet. Pintamaan (0 0,5 m) alapuolelta on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita tai aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita aiempaa merkittävästi suurempina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
UUDELY/12522/2016 9/16 Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveystai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analy-
UUDELY/12522/2016 10/16 soitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 6.2. Kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
UUDELY/12522/2016 11/16 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistönomistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.
UUDELY/12522/2016 12/16 Yleiset perustelut Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kunnostettavalle alueelle tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia arseenia, lyijyä ja bentso(a)pyreeniä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Arseeni 5 50 100 Lyijy 60 200 750 Bentso(a)pyreeni 0,2 2 15
UUDELY/12522/2016 13/16 Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti metallien ja puolimetallien kunnostustavoitteeksi pintamaille (0 0,5 m) valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot ja syvemmille maakerroksille alemmat ohjearvot. Pintamaiden kunnostuksessa voidaan lisäksi huomioida alueen luontaiset taustapitoisuudet, koska etenkin arseenin osalta Porvoossa maaperän taustapitoisuus ylittää monin paikoin kynnysarvot. Kunnostustavoitteet on katsottu riittäväksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haittaaineita tai alueella aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa todettua suurempina pitoisuuksia tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. erottavan/eristävän rakenteen toteuttamisesta. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maaaineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Kunnostuksessa voidaan käyttää hyväksi aiempien tutkimusten tuloksia. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maaaineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla
UUDELY/12522/2016 14/16 Sovelletut oikeusohjeet varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
UUDELY/12522/2016 15/16 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkenotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia. Roni Collin Stefan Henkola Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Saara Henkola (sähköisesti) Spoki Oy, c/o Sponda Oyj (sähköisesti) WSP Finland Oy, Christian Tallsten (sähköisesti) Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 5.
UUDELY/12522/2016 16/16 Hyväksyntä Tämä päätös on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Vuoden 1998 tutkimuksen näytepisteiden sijainnit Liite 3. Vuoden 2016 tutkimuksen näytepisteiden sijainnit Liite 4. Kunnostettavan alueen rajaus Liite 5. Valitusosoitus
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Valkeapää Hanna 21.08.2017 09:12
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 8-elo-2017 Lähde: Maanmittauslaitos 1: 34 913 1,7 0 0,87 1,7 km ETRS-TM35FIN
VALITUSOSOITUS Liite 5. Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15