FSD2269. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

FSD2269 Eduskuntavaalitutkimus 2007 Koodikirja TIETOARKISTO

Tämän koodikirjan viittaustiedot: Eduskuntavaalitutkimus 2007 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2017. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (5.1.2012). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v34 @ 2017-06-19 15:45:46.809000 $

Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2269. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.1 (2012-01-05). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t-fsd2269 Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.

Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 4 1.4 Aineiston käyttö.................................. 4 2 Muuttujat 11 3 Hakemistot 341 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 341 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 358 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 374 A Kyselylomakkeet suomeksi 389 B Kyselylomakkeet ruotsiksi 419 i

Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Eduskuntavaalitutkimus 2007 Aineiston nimi englanniksi: Finnish National Election Study 2007 Aineiston nimi ruotsiksi: Riksdagsvalundersökning 2007 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (5.1.2012). 1.2 Sisällön kuvaus Muu materiaali Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut 1 Tekijät Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos) Poliittisen osallistumisen tyylit ja demokratian muodot: Suomi vertailevassa tarkastelussa - tutkimusryhmän jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Sami Borg (University of Tampere. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi, Vasa), Lauri Karvonen (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Helsingin yliopisto), Kim Strandberg (Åbo Akademi, Vasa), Jan Sundberg (Helsingin yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto) ja Tuomo Turja (Taloustutkimus) sekä Risto Sänkiaho (Tampereen yliopisto). Aineiston tekijänoikeudet Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. 1 http://www.cses.org/ 1

1. Aineiston kuvailu Aineiston luovuttaja Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos) Aineisto luovutettu arkistoon 20.6.2007 Asiasanat eduskuntavaalit; ehdokkaat; Internet; kansanedustajat; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; tavoitteet; vaalipiirit; vaalit; äänestäminen Tieteenala / Aihealue OKMn sanaston mukainen luokittelu: yhteiskuntatieteet CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: poliittinen käyttäytyminen, asenteet ja mielipiteet; vaalit Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, kaikenikäisiin äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen vaalitutkimusportaalista. Käyntihaastatteluina ja kirjekyselyinä kerättävät aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä. Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö. Sisällön kuvaus Tämä vaalitutkimus koostuu kahdesta vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntikyselyllä kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Käyntikyselyaineisto on Suomen osuus kansainvälisestä CSES-hankkeesta. 2

1.2. Sisällön kuvaus Tutkimuksen ensimmäisessä kyselyosuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, mihin ryhmään vastaaja samaistuu ensisijaisesti, mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mitä hän olisi valmis tekemään tärkeäksi kokemiensa asioiden edistämiseksi. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, eduskuntavaaleihin osallistumisesta, kansalaispätevyydestä sekä instituutioista. Internetiin liittyen kysyttiin, onko vastaaja kirjoittanut internetissä nimensä vetoomuksiin, nimenkeräyksiin tai toimintalistoihin, ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin tai keskustellut politiikasta. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan mahdollisia kunnallisia luottamustehtäviä ja puoluejäsenyyttä. Lisäksi haluttiin tietää, mitä tavoitteita vastaajan vaalipiiristä eduskuntaan päässeiden ehdokkaiden tulisi ajaa. Vastaajaa pyydettiin myös nimeämään eduskuntavaalien tärkeimpiä asiakysymyksiä sekä Suomen vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Edelleen kysyttiin, onko sillä merkitystä kenen hallussa poliittinen päätösvalta on tai ketä äänestää ja miten Matti Vanhasen hallitus suoriutui tehtävistään. Lisäksi tiedusteltiin, mihin kohtaan vasemmisto-oikeisto - akselilla vastaaja sijoittaisi eri puolueet, Matti Vanhasen, Eero Heinäluoman, Jyrki Kataisen ja itsensä. Vastaajalta kysyttiin myös puolueiden erottumisesta vaalikampanjan aikana, vaalikampanjoinnin seuraamisesta ja demokratian toimivuudesta Suomessa. Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mitä puoluetta hän äänesti tai olisi äänestänyt ja oliko näissä vaaleissa sellaista puoluetta, jota hän ei missään nimessä olisi äänestänyt. Mikäli vastaaja ei äänestänyt, tiedusteltiin häneltä syitä siihen. Äänestämässä käyneiltä kysyttiin mm. paljonko eri syyt vaikuttivat puolue- ja ehdokasvalintaan, äänestikö omaa sukupuolta olevaa ehdokasta ja minkä ikäistä ehdokasta äänesti. Lisäksi tiedusteltiin, äänestikö vastaaja vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Lopuksi esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan tietotasoa. Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin, miten tärkeitä vaaleissa esille nousseet asiat ja tavoitteet olivat vastaajalle sekä mitä mieltä vastaaja on erilaisista väitteistä, jotka käsittelivät mm. työntekijän irtisanomista, tuloerojen kasvua ja kuudetta ydinvoimalaa. Kysyttiin myös, mistä vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa sekä mitä mieltä hän on ehdokasvalintaa, Suomen kansainvälisiä suhteita ja politiikkaa yleensä koskevista väittämistä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, mihin ryhmiin hän kuuluu, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa ja miten hän toimisi, jos internetissä voisi äänestää eduskunnan käsittelyssä olevista kysymyksistä. Kysyttiin myös, millainen merkitys puolueiden puheenjohtajilla on puolueensa kannatukselle, pitäisikö valinnanvapautta julkisella sektorilla lisätä, pitäisikö sosiaaliuudistuksia lisätä, ovatko asiat nyt paremmin kuin kaksi vuotta sitten, miltä näyttää tulevaisuus kahden vuoden kuluttua, kuinka tyytyväinen vastaaja on taloudelliseen tilanteeseensa ja elämäänsä yleensä. Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asuinpaikkakunta, asumismuoto ja vaalipiiri. 3

1. Aineiston kuvailu 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut henkilöt, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: 20.3.2007 22.5.2007 Kerääjät: Taloustutkimus Aineiston tuottajat: Suomen Akatemia; Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Oikeusministeriö; Nuorisoasiain neuvottelukunta; Svenska Litteratursällskapet i Finland Keruumenetelmä: Kasvokkainen haastattelu, Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 2007 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 420 muuttujaa ja 1422 havaintoa. Otantamenetelmä: Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta Suomenkielisiä haastatteluja varten otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli- ja läänijakauma. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänoikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2002 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin niin, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä vastaajatavoitteeseen nähden kymmenkertainen satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista (yhteensä 3000 nimeä). Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 20.3.-23.4.2007 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut tehtiin 1.4.- 20.5.2007. Perävaunulomakkeet palautettiin 22.5.2007 mennessä. 1.4 Aineiston käyttö Julkaisut Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. 4

1.4. Aineiston käyttö Bengtsson, Åsa (2014). Kansanedustajien roolit ja kansalaisodotukset. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 66-76. Helsinki: Gaudeamus. Bengtsson, Åsa & Mattila, Mikko (2009). Direct Democracy and its Critics: Support for Direct Democracy and Stealth Democracy in Finland. West European Politics 32(5):1031-1048. Bengtsson, Åsa & Mattila, Mikko (2009). Suoran demokratian ja häivedemokratian kannatus Suomessa. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 303-324. Tampere: Tampere University Press. Bengtsson, Åsa & Serup Christensen, Henrik (2009). Politiskt deltagande i Finland. Politiikka 51(2):77-95. Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2009). Äänestäjien edustusta koskevat odotukset. Politiikka 51(3):187-207. Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2009). Kansalaisten edustusodotukset. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 279-302. Tampere: Tampere University Press. Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2010). Styles of political representation: what do voters expect? Journal of Elections, Public Opinion & Parties 20(1), 55-81. DOI: 10.1080/17457280903450724 Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2011). The representative roles of MPs: a citizen perspective. Scandinavian Political Studies 34(2), 143-167. Berggren, Niclas & Jordahl, Henrik & Poutvaara, Panu (2011). The Right Look. Conservative Politicians Look Better and Their Voters Reward It. IZA Discussion Paper 5513. Bonn: Institute for the Study of Labor (IZA). Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71. Borg, Sami (2008). Kansalaisten jäsenyys ja toiminta puolueissa. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 85-107. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Borg, Sami (2009). Nuorten poliittinen osallistuminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 149-174. Tampere: Tampere University Press. Borg, Sami (2012). Perussuomalaiset. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 191-210. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Borg, Sami (2012). Valitsijoiden liikkuvuus eduskuntavaaleissa 2007-2011. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 126-138. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 259-483-9 Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (2009). Vaalipiirin koon vaikutus vaaliosallistumiseen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 243-278. Tampere: Tampere University Press. 5

1. Aineiston kuvailu Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4 Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Federer-Shtayer, Hila (2012 ) Alignment, realignment and dealignment in multi-party systems: a conceptual and empirical study. Doctoral thesis. Institute of Political Science, Faculty of Social and Behavioural Sciences, Leiden University. hdl:1887/18669 Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press. Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314. Grönlund, Kimmo (2009). Poliittinen tietämys. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 175-205. Tampere: Tampere University Press. Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3): 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098 Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569. Holli, Anne Maria & Wass, Hanna (2009). Sukupuoli ja äänestäminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 126-148. Tampere: Tampere University Press. Holli, Anne & Wass, Hanna (2010). Gender-based voting in the parliamentary elections of 2007 in Finland. European Journal of Political Research 49(5), 598-630. DOI: 10.1111/j.1475-6765.2009.01910.x Karjalainen, Maija (2011). Kuuliaisia alamaisia ja demokratian ritareita. Suomalaisten asenteet ja demokratiakäsitykset perinteisen ja ei-perinteisen poliittisen osallistumisen taustalla. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press. Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press. Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten. Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsin- 6

1.4. Aineiston käyttö ki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press Paloheimo, Heikki (2008). Ideologiat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 27-59. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Paloheimo, Heikki (2009). Puoluejärjestelmän lohkeamat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa: Puolueiden tulevaisuus (toim. Rauli Mickelsson), 15-61. Helsinki: Oikeusministeriö. - (Oikeusministeriön julkaisuja 2009: 6) Paloheimo, Heikki (2009). Suurten ikäluokkien diktatuuri. Teoksessa: Ajan särmä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1949-2009 (toim. Paula Järvenpää, Mikko Lahtinen & Kaarle Nordenstreng), 151-165. Tampere: Tampereen yliopisto Paloheimo, Heikki & Borg, Sami (2009). Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 357-376. Tampere: Tampere University Press. Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2009). Vaaliliitot eduskuntavaaleissa 1945-2007. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 206-242. Tampere: Tampere University Press. Papageorgiou, Achillefs (2010). Finnish Parties Positions in 2007: A Matter of Equilibrium or Voters Projection? Electoral Studies 29(4), 724-732. doi:10.1016/j.electstud.2010.09.002 Papageorgiou, Achillefs (2010). Simulation Analysis of the Effect of Party Identification on Finnish Parties Optimal Positions. Scandinavian Political Studies 33(3), 224-247. Papageorgiou, Achillefs (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with biased voters: Applications to Finland. Tampere: University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis; 1609/Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069. urn:isbn:978-951-44-8438-4 Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation. Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139. Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296. Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus. Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusmi- 7

1. Aineiston kuvailu nisteriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Ruusulaakso, Ari (2012). Miksi työtön ei äänestä? Tutkimus työttömien äänestämisestä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/36797 Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http:// hdl.handle.net/1802/30217 Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36. Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-259-517-1 Söderlund, Peter & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Economic Voting in Finland Before and After an Economic Crisis. Acta Politica 49, 395-412. doi:10.1057/ap.2014.11 Strandberg, Kim (2009). Internet vaalikampanjassa - etulinjassa vai marginaalissa?. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 60-93. Tampere: Tampere University Press. Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 259-517-1 Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082 Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http:/ /urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201511022409 Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http:/ /urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press. Valovirta, Viljo (2009). Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007. Tampereen yliopisto: Politiikan tutkimuksen laitos. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkai- 8

1.4. Aineiston käyttö su 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Wanamo, Markus (2015). Prospektiva och retrospektiva partibedömningars inverkan på väljarrörlighet. En studie av Finlands riksdagsval 2007 och 2011. Åbo: Åbo Akademi. Statskunskap. Pro Gradu. Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/ 1467-9477.12046 Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Westinen, Jussi (2012). Keskustan vaalitappio - menetetyn kannatuksen taustatekijät. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 211-226. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina (2015). Perusduunarit, vihervasemmisto ja porvarit: Suomalaisen äänestäjäkunnan jakautuminen ideologisiin blokkeihin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Politiikka 57: 2, 94-114. Zuber, Christina Isabel & Szöcsik, Edina (2015). Ethnic outbidding and nested competition. Explaining the extremism of ethnonational minority parties in Europe. European Journal of Political Research. Volume 54, Issue 4, pages 784-801, November 2015. DOI: 10.1111/1475-6765.12105 Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd2269 Liittyvät aineistot FSD2263 Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 9

1. Aineiston kuvailu Painokertoimet Aineisto sisältää kielisuhteen mukaisen painomuuttujan koko aineistoa varten sekä kielisuhteen mukaisen painomuuttujan perävaunuaineistoa varten. Ruotsia puhuvien osuus tiputetaan painoilla 5,5 prosenttiin, suomea puhuvien osuus on loput 94,5 %, koska aineistossa annetaan vain nämä kielivaihtoehdot. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 10

Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1422 minimi 2269.00 maksimi 2269.00 keskiarvo 2269.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1422 minimi 1.10 maksimi 1.10 keskiarvo 1.10 keskihajonta 0.00 11

2. Muuttujat [FSD_PRO] Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) A (ks. koodikirja) 1 B (ks. koodikirja) 2 0 0.0 0.0 C (dataa ei ole tarkastettu FSD:ssä) 3 0 0.0 0.0 [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1422 minimi 1.00 maksimi 1422.00 keskiarvo 711.50 keskihajonta 410.64 [A1] Käyntikyselylomakkeen numero Käyntikyselylomakkeen numero Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1422 minimi 2001.00 maksimi 20238009.00 keskiarvo 12499046.21 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 12

A4_1 (taulukko jatkuu ed. sivulta) tunnusluku arvo keskihajonta 7796897.61 [A2] Haastattelijan tunnus Haastattelijan tunnus Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1422 minimi 155.00 maksimi 5503.00 keskiarvo 3867.95 keskihajonta 1603.29 [A3] Haastattelijan sukupuoli Haastattelijan sukupuoli Mies 1 285 20.0 20.0 Nainen 2 1137 80.0 80.0 [A4_1] Haastattelukk Haastattelukuukausi Kuvailevat tunnusluvut 13

2. Muuttujat tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1422 minimi 3.00 maksimi 5.00 keskiarvo 3.71 keskihajonta 0.64 [A4_2] Haastattelupv Haastattelupäivä Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1422 minimi 1.00 maksimi 31.00 keskiarvo 17.20 keskihajonta 9.55 [K1] Kuinka kiinnostunut olette politiikasta? Kuinka kiinnostunut olette politiikasta? Hyvin kiinnostunut 1 238 16.7 16.7 Jonkin verran kiinnostunut 2 636 44.7 44.7 Vain vähän kiinnostunut 3 445 31.3 31.3 Ei lainkaan kiinnostunut 4 103 7.2 7.2 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 [K2_1] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 14

K2_3 TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut Hyvin paljon 1 195 13.7 13.7 Melko paljon 2 416 29.3 29.3 Vain vähän 3 573 40.3 40.3 En lainkaan 4 237 16.7 16.7 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 1 0.1 0.1 [K2_2] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat Hyvin paljon 1 301 21.2 21.2 Melko paljon 2 630 44.3 44.3 Vain vähän 3 404 28.4 28.4 En lainkaan 4 86 6.0 6.0 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 1 0.1 0.1 [K2_3] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 15

2. Muuttujat TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Hyvin paljon 1 83 5.8 5.8 Melko paljon 2 260 18.3 18.3 Vain vähän 3 686 48.2 48.2 En lainkaan 4 392 27.6 27.6 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 1 0.1 0.1 [K2_4] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Radio-ohjelmat Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Radio-ohjelmat Hyvin paljon 1 66 4.6 4.6 Melko paljon 2 173 12.2 12.2 Vain vähän 3 494 34.7 34.7 En lainkaan 4 689 48.5 48.5 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 [K2_5] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Sanomalehtikirjoitukset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 16

K2_7 Sanomalehtikirjoitukset Hyvin paljon 1 165 11.6 11.6 Melko paljon 2 529 37.2 37.2 Vain vähän 3 545 38.3 38.3 En lainkaan 4 182 12.8 12.8 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 1 0.1 0.1 [K2_6] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Vaaleja koskeva uutisointi internetissä Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Vaaleja koskeva uutisointi internetissä (esim. sanomalehtien Internetsivut) Hyvin paljon 1 43 3.0 3.0 Melko paljon 2 132 9.3 9.3 Vain vähän 3 312 21.9 21.9 En lainkaan 4 919 64.6 64.6 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 16 1.1 1.1 [K2_7] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 17

2. Muuttujat Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä Hyvin paljon 1 24 1.7 1.7 Melko paljon 2 72 5.1 5.1 Vain vähän 3 235 16.5 16.5 En lainkaan 4 1073 75.5 75.5 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 18 1.3 1.3 [K2_8] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Nettipäiväkirjat ja blogit Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Nettipäiväkirjat ja blogit Hyvin paljon 1 9 0.6 0.6 Melko paljon 2 29 2.0 2.0 Vain vähän 3 138 9.7 9.7 En lainkaan 4 1231 86.6 86.6 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 15 1.1 1.1 [K2_9] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Ns. vaalikoneet internetissä Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 18

K2_11 Ns. vaalikoneet internetissä Hyvin paljon 1 50 3.5 3.5 Melko paljon 2 137 9.6 9.6 Vain vähän 3 229 16.1 16.1 En lainkaan 4 994 69.9 69.9 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 12 0.8 0.8 [K2_10] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV-mainokset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV-mainokset Hyvin paljon 1 73 5.1 5.1 Melko paljon 2 407 28.6 28.6 Vain vähän 3 707 49.7 49.7 En lainkaan 4 233 16.4 16.4 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 2 0.1 0.1 [K2_11] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Lehtimainokset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 19

2. Muuttujat Lehtimainokset Hyvin paljon 1 96 6.8 6.8 Melko paljon 2 468 32.9 32.9 Vain vähän 3 635 44.7 44.7 En lainkaan 4 223 15.7 15.7 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 [K3] Kuinka vakiintunut oma puoluekantanne on? Kuinka vakiintunut oma puoluekantanne on? Täysin vakiintunut 1 475 33.4 33.4 Melko vakiintunut 2 472 33.2 33.2 Ei kovinkaan vakiintunut 3 297 20.9 20.9 Ei lainkaan vakiintunut 4 176 12.4 12.4 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 2 0.1 0.1 [K4] Mihin seuraavista ryhmistä samastutte ensisijaisesti? Mihin seuraavista ryhmistä samastutte ensisijaisesti? Ohjeet haastattelijalle (vain yksi vaihtoehto) 20

K6 Suomalaiset yleensä 1 862 60.6 60.6 Suomenkieliset suomalaiset 2 299 21.0 21.0 Ruotsinkieliset suomalaiset 3 250 17.6 17.6 Muu kansallinen tai kielellinen ryhmä 4 9 0.6 0.6 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 2 0.1 0.1 [K5] Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne? Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne? Työväenluokka 1 410 28.8 28.8 Alempi keskiluokka 2 171 12.0 12.0 Keskiluokka 3 599 42.1 42.1 Ylempi keskiluokka 4 151 10.6 10.6 Yläluokka 5 14 1.0 1.0 Ei mikään luokka 6 70 4.9 4.9 Ei osaa sanoa 7 7 0.5 0.5 [K6] Kuinka monen eri puolueen ehdokkaita olette elämänne aikana äänestänyt eduskuntavaaleissa? Osaatteko sanoa, kuinka monen eri puolueen ehdokkaita olette elämänne aikana äänestänyt eduskuntavaaleissa? Olette aina äänestänyt saman puolueen ehdokkaita 1 509 35.8 35.8 Kahden tai kolmen eri puolueen ehdokkaita 2 716 50.4 50.4 Neljän tai useamman puolueen ehdokkaita 3 81 5.7 5.7 Ette ole äänestänyt koskaan 4 95 6.7 6.7 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 5 21 1.5 1.5 21

2. Muuttujat [K7_1] Äänestäminen edellisissä vaaleissa: Eduskuntavaalit vuonna 2003 Ennen juuri käytyjä eduskuntavaaleja maassamme on vuoden 2000 jälkeen järjestetty neljät yleiset vaalit. Missä niistä olette käynyt äänestämässä tai jättäneet äänestämättä? Eduskuntavaalit vuonna 2003 Ohjeet haastattelijalle Luettele Jätitte äänestämättä 1 166 11.7 11.7 Kävitte äänestämässä 2 1161 81.6 81.6 Ei äänioikeutta 3 95 6.7 6.7 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 4 0 0.0 0.0 [K7_2] Äänestäminen edellisissä vaaleissa: Europarlamenttivaalit vuonna 2004 Ennen juuri käytyjä eduskuntavaaleja maassamme on vuoden 2000 jälkeen järjestetty neljät yleiset vaalit. Missä niistä olette käynyt äänestämässä tai jättäneet äänestämättä? Europarlamenttivaalit vuonna 2004 Jätitte äänestämättä 1 371 26.1 26.1 Kävitte äänestämässä 2 962 67.7 67.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 22

K7_4 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ei äänioikeutta 3 89 6.3 6.3 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 4 0 0.0 0.0 [K7_3] Äänestäminen edellisissä vaaleissa: Kunnallisvaalit vuonna 2004 Ennen juuri käytyjä eduskuntavaaleja maassamme on vuoden 2000 jälkeen järjestetty neljät yleiset vaalit. Missä niistä olette käynyt äänestämässä tai jättäneet äänestämättä? Kunnallisvaalit vuonna 2004 Jätitte äänestämättä 1 258 18.1 18.1 Kävitte äänestämässä 2 1092 76.8 76.8 Ei äänioikeutta 3 72 5.1 5.1 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 4 0 0.0 0.0 [K7_4] Äänestäminen edellisissä vaaleissa: Presidentinvaalien ensimmäinen kierros vuonna 2006 Ennen juuri käytyjä eduskuntavaaleja maassamme on vuoden 2000 jälkeen järjestetty neljät yleiset vaalit. Missä niistä olette käynyt äänestämässä tai jättäneet äänestämättä? Presidentinvaalien ensimmäinen kierros vuonna 2006 23

2. Muuttujat Jätitte äänestämättä 1 150 10.5 10.5 Kävitte äänestämässä 2 1235 86.8 86.8 Ei äänioikeutta 3 37 2.6 2.6 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 4 0 0.0 0.0 [K7_5] Äänestäminen edellisissä vaaleissa: Presidentinvaalien toinen kierros vuonna 2006 Ennen juuri käytyjä eduskuntavaaleja maassamme on vuoden 2000 jälkeen järjestetty neljät yleiset vaalit. Missä niistä olette käynyt äänestämässä tai jättäneet äänestämättä? Presidentinvaalien toinen kierros vuonna 2006 Jätitte äänestämättä 1 175 12.3 12.3 Kävitte äänestämässä 2 1208 85.0 85.0 Ei äänioikeutta 3 39 2.7 2.7 Ei osaa sanoa (SPONTAANI) 4 0 0.0 0.0 [K8_1] Pidän äänestämässä käyntiä kansalaisvelvollisuutena Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Pidän äänestämässä käyntiä kansalaisvelvollisuutena 24

K8_3 Täysin samaa mieltä 1 958 67.4 67.4 Jokseenkin samaa mieltä 2 328 23.1 23.1 Jokseenkin eri mieltä 3 80 5.6 5.6 Täysin eri mieltä 4 52 3.7 3.7 Ei osaa sanoa 5 4 0.3 0.3 [K8_2] On jokaisen oma asia, käyttääkö hän vaaleissa äänioikeuttaan vai ei Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? On jokaisen oma asia, käyttääkö hän vaaleissa äänioikeuttaan vai ei Täysin samaa mieltä 1 690 48.5 48.5 Jokseenkin samaa mieltä 2 396 27.8 27.8 Jokseenkin eri mieltä 3 220 15.5 15.5 Täysin eri mieltä 4 114 8.0 8.0 Ei osaa sanoa 5 2 0.1 0.1 [K8_3] Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot 25

2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 852 59.9 59.9 Jokseenkin samaa mieltä 2 443 31.2 31.2 Jokseenkin eri mieltä 3 66 4.6 4.6 Täysin eri mieltä 4 9 0.6 0.6 Ei osaa sanoa 5 52 3.7 3.7 [K8_4] Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä Täysin samaa mieltä 1 504 35.4 35.4 Jokseenkin samaa mieltä 2 470 33.1 33.1 Jokseenkin eri mieltä 3 331 23.3 23.3 Täysin eri mieltä 4 103 7.2 7.2 Ei osaa sanoa 5 14 1.0 1.0 [K8_5] Edustuksellisen demokratian tukena tulisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja poliittisia keskustelutilaisuuksia Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Edustuksellisen demokratian tukena tulisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja poliittisia keskustelutilaisuuksia 26

K8_7 Täysin samaa mieltä 1 373 26.2 26.2 Jokseenkin samaa mieltä 2 722 50.8 50.8 Jokseenkin eri mieltä 3 240 16.9 16.9 Täysin eri mieltä 4 56 3.9 3.9 Ei osaa sanoa 5 31 2.2 2.2 [K8_6] Haluaisin itsekin osallistua kansalaisille tarkoitettuihin poliittisiin keskustelutilaisuuksiin Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Haluaisin itsekin osallistua kansalaisille tarkoitettuihin poliittisiin keskustelutilaisuuksiin Täysin samaa mieltä 1 204 14.3 14.3 Jokseenkin samaa mieltä 2 426 30.0 30.0 Jokseenkin eri mieltä 3 383 26.9 26.9 Täysin eri mieltä 4 401 28.2 28.2 Ei osaa sanoa 5 8 0.6 0.6 [K8_7] Eduskuntavaaleissa minulle on tärkeää, että puolueellani on todella mahdollisuus saada ehdokas läpi vaalipiirissäni Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Eduskuntavaaleissa minulle on tärkeää, että puolueellani on todella mahdollisuus saada ehdokas läpi vaalipiirissäni 27

2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 776 54.6 54.6 Jokseenkin samaa mieltä 2 403 28.3 28.3 Jokseenkin eri mieltä 3 144 10.1 10.1 Täysin eri mieltä 4 72 5.1 5.1 Ei osaa sanoa 5 27 1.9 1.9 [K8_8] Eduskuntavaaleissa minulle on tärkeää, että ehdokkaallani on todella mahdollisuus tulla valituksi eduskuntaan Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Eduskuntavaaleissa minulle on tärkeää, että ehdokkaallani on todella mahdollisuus tulla valituksi eduskuntaan Täysin samaa mieltä 1 674 47.4 47.4 Jokseenkin samaa mieltä 2 487 34.2 34.2 Jokseenkin eri mieltä 3 172 12.1 12.1 Täysin eri mieltä 4 67 4.7 4.7 Ei osaa sanoa 5 22 1.5 1.5 [K8_9] Vaalipiirini kansanedustajilla ei ole riittävästi sananvaltaa hallituksen ja eduskunnan tekemiin päätöksiin Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Vaalipiirini kansanedustajilla ei ole riittävästi sananvaltaa hallituksen ja eduskunnan tekemiin päätöksiin 28

K9_1 Täysin samaa mieltä 1 255 17.9 17.9 Jokseenkin samaa mieltä 2 572 40.2 40.2 Jokseenkin eri mieltä 3 391 27.5 27.5 Täysin eri mieltä 4 108 7.6 7.6 Ei osaa sanoa 5 96 6.8 6.8 [K8_10] Vaaliliitot pitäisi kieltää eduskuntavaaleissa Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? Vaaliliitot pitäisi kieltää eduskuntavaaleissa Täysin samaa mieltä 1 230 16.2 16.2 Jokseenkin samaa mieltä 2 320 22.5 22.5 Jokseenkin eri mieltä 3 439 30.9 30.9 Täysin eri mieltä 4 241 16.9 16.9 Ei osaa sanoa 5 192 13.5 13.5 [K9_1] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Kirjoittaa yleisönosastoon Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Kirjoittaa yleisönosastoon 29

2. Muuttujat Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 168 11.8 11.8 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 822 57.8 57.8 En tekisi missään tapauksessa 3 429 30.2 30.2 Ei osaa sanoa 4 3 0.2 0.2 [K9_2] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 260 18.3 18.3 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 813 57.2 57.2 En tekisi missään tapauksessa 3 343 24.1 24.1 Ei osaa sanoa 4 6 0.4 0.4 [K9_3] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Kirjoittaa nimenne vetoomuksiin, nimenkeräyksiin tai toimintalistoihin Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? 30

K9_5 Kirjoittaa nimenne vetoomuksiin, nimenkeräyksiin tai toimintalistoihin Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 646 45.4 45.4 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 561 39.5 39.5 En tekisi missään tapauksessa 3 206 14.5 14.5 Ei osaa sanoa 4 9 0.6 0.6 [K9_4] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Osallistua poliittisen puolueen toimintaan Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Osallistua poliittisen puolueen toimintaan Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 145 10.2 10.2 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 543 38.2 38.2 En tekisi missään tapauksessa 3 722 50.8 50.8 Ei osaa sanoa 4 12 0.8 0.8 [K9_5] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Osallistua muun järjestön toimintaan Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden 31

2. Muuttujat aikana tai saattaisitte tehdä? Osallistua muun järjestön toimintaan Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 518 36.4 36.4 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 580 40.8 40.8 En tekisi missään tapauksessa 3 313 22.0 22.0 Ei osaa sanoa 4 11 0.8 0.8 [K9_6] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Tehdä omia ostopäätöksiäni siten, että voisin kulutustavoillani edistää luonnon suojelua Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Tehdä omia ostopäätöksiäni siten, että voisin kulutustavoillani edistää luonnon suojelua Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 876 61.6 61.6 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 463 32.6 32.6 En tekisi missään tapauksessa 3 74 5.2 5.2 Ei osaa sanoa 4 9 0.6 0.6 32

K9_8 [K9_7] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Tehdä omia ostopäätöksiäni siten, että voisin kuluttajana vaikuttaa yhteiskunnallisiin tai poliittisiin asioihin Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Tehdä omia ostopäätöksiäni siten, että voisin kuluttajana vaikuttaa yhteiskunnallisiin tai poliittisiin asioihin Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 530 37.3 37.3 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 681 47.9 47.9 En tekisi missään tapauksessa 3 173 12.2 12.2 Ei osaa sanoa 4 38 2.7 2.7 [K9_8] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Osallistua boikottiin, maksu- tai ostolakkoon Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Osallistua boikottiin, maksu- tai ostolakkoon 33

2. Muuttujat Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 222 15.6 15.6 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 701 49.3 49.3 En tekisi missään tapauksessa 3 474 33.3 33.3 Ei osaa sanoa 4 25 1.8 1.8 [K9_9] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Osallistua rauhanomaisiin mielenosoituksiin Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Osallistua rauhanomaisiin mielenosoituksiin Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 95 6.7 6.7 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 597 42.0 42.0 En tekisi missään tapauksessa 3 717 50.4 50.4 Ei osaa sanoa 4 13 0.9 0.9 [K9_10] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Osoittaa kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Osoittaa kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan 34

K9_12 Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 13 0.9 0.9 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 219 15.4 15.4 En tekisi missään tapauksessa 3 1179 82.9 82.9 Ei osaa sanoa 4 11 0.8 0.8 [K9_11] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Osallistua sellaisiin mielenosoituksiin, joissa aiemmin on ilmennyt väkivaltaa Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? Osallistua sellaisiin mielenosoituksiin, joissa aiemmin on ilmennyt väkivaltaa Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 5 0.4 0.4 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 74 5.2 5.2 En tekisi missään tapauksessa 3 1338 94.1 94.1 Ei osaa sanoa 4 5 0.4 0.4 [K9_12] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Käyttää väkivaltaa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Jos tuntisitte asian edistämisen todella tärkeäksi, niin mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana tai saattaisitte tehdä? 35