Projektipäällikkö Kirsi Autio Tutkija Anna Anttila



Samankaltaiset tiedostot
Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

Hyvä vapaa-aika. -kehittämis- ja tutkimushanke

Yhteisöllinen ja osallistava koulu nuorisotyöntekijä koulussa

Harrastukset ja vapaa-aika nuorten tulevaisuuden mahdollistajina

Harrastamisen mahdollisuudet yhdenvertaisiksi

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

ALUE 1 Koulun nimi Nykyinen painotettu oppiaine luokkaaste

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä

Miksi harrastaminen kannattaa. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Pisterajat Vuosi

%

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

PARKANON YHTENÄISKOULU

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Arvosanajakaumia syksy

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku Hanna Koskinen Puh.

Kempeleen kunta Liite 1

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

TULEVIEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA INFOILTA

Hyvä vapaa-aika

Munkkiniemen ala-aste

Koulu. aloituspaikoista paikat, paikat, minimi

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)

Valinnaisopas Lukuvuosi

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

Munkkiniemen yhteiskoulun esittely. yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke Opetusvirasto Projektipäällikkö Eeva Ahtee Tutkija Anna Anttila

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

HELSINGIN KAUPUNKI 2 NUORISOASIAINKESKUS Nuorisotoimenjohtaja

Sivistys- ja henkilöstötoimi. Valtuustoseminaari Ritva Viljanen

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

Valinnaisopas Lukuvuosi

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Valinnaisopas Lukuvuosi Veromäen koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Henkilöstö Tulostettu: Henkilöstö. Kopio: Seunala, Eija 1/7

7. luokkalaisten valinnaisaineet

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

Yhteishaku, kevät Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

PAUNUN KOULU KOELISTA SYKSY Ma 8.9. MATEMATIIKKA luokka klo luokkatila tilan vaihto 8A 9-10 MA2 8B 9-10 BG2

Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

Lukiokokeilu (-21)

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Emmi Klink Mainingin koulu

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS

Asiakastyytyväisyyskysely päivähoidossa tai kerhossa aloittaneiden lasten vanhemmille 2013

OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO:

2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Hyvä vapaa-aika parasta oppia. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

Kansainvälisen toiminnan tuloksia (raportit, blogit, videot) on hyvä esitellä ja levittää Fronterin Reppu-huoneessa.

Valinnaisopas Lukuvuosi

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Savonlinnan normaalikoulu

Yhteishaku Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Valinnaisopas Lukuvuosi Veromäen koulu 5.luokka

Koulunuorisotyö Tampereella

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO:

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Transkriptio:

Projektipäällikkö Kirsi Autio Tutkija Anna Anttila

Hankkeen tutkimuskysymykset: 1. Miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten harrastusmahdollisuuksiin? 2. Miten hyvin nuoret tietävät harrastusmahdollisuuksista? 3. Miten vapaa-ajan ja harrastamisen tuki vaikuttaa nuoren elämäntapoihin, koulunkäyntiin ja jatkoopiskelusuunnitelmiin? 4. Miten nuoren vapaa-ajan tukeminen vaikuttaa perheisiin / nuoren ja hänen vanhempiensa välisiin suhteisiin? 5. Miten moniammatillisuus / moniammatillinen tuki parantaa palveluohjausta ja -tietoisuutta?

Tutkimushypoteesi: Kun oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaaajalla, oppilaat tutuiksi, jopa ystäviksi. Kouluun helpompi tulla kun siellä on kavereita. Oppiminen helpompaa, kun useammin koulussa. Toiseen asteen valintoihin lisää mahdollisuuksia. Uusista harrastuksista voi myös saada idean ammattiuralle.

Kohde- ja vertailuluokissa keskenään eroja, samoin eri kouluissa Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-pakila Malmi Kaarela Länsi-pakila Pukinmä ki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Latokartano Ha aga Myl lypuro Vanhakaupunki Pasila Vartiokylä Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Vuos a a ri Östersundom Kulosaari Taka-töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunkim ittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2012 Jakomäki & Ylä-Malmi Mirkka Kesti-Helia Työttömät ja ulkopuoliset Hels inki 11,6 % Meilahti & Pitäjänmäki 14-22 (6) Piia Nordström 11,6-13,9 (10) Porolahti 8 (2- luokkaa) 11,5 (7) Jaakko 5 Rautavaara - 7,9 (11)

Tutkimusasetelma Hyvinvointi Jatkoopinnot Kaikesta pakollisesta vapaa oma aika Perhe Säännölliset, ohjatut harrastukset, järjestötoiminta Alueellinen nuorisotyö Kaverit Koulunuorisotyö IHMISKÄSITYS NUORESTA Koulu- ja kotityöt Kohdennettu nuorisotyö

Tutkimusaineisto, tilanne 2.6.2014 12 koululuokkaa 5 eri yläkoulussa. Puolet kohdeluokkia, puolet vertailuluokkia Oppilaiden poissaolot ja numeroarvioinnit ennen ja jälkeen, mahdollisesti vuosittain. Mittaavat koulussa viihtymisen ja suoritusten toivottua nousua (6 luokkaa toimittanut syksy 2013) 6 nettikyselyä/luokka (yht. 72 kyselykertaa) harrastuksista ja vapaa-ajasta, aina 7.--9. luokan kevät- ja syyslukukausien alussa (24/72 oppituntia käytetty) Ainekirjoitukset Erään tytön/pojan täydellinen päivä, osana äidinkielen / S2:n opintoja (4 luokkaa kirjoittanut, yksi ainekirjoituskerta) Oppilaiden yksilöhaastattelut, mm. tavoitteellisuus, elämänrytmi (3 poikaa haastateltu) Opettajien haastattelut, miten näkee nuorisotyön koulussa (12 opea haastateltu) Tutkijapajat, joissa nuoret kanssatutkijoina (Fallkulla, 10 luokkaa) Harrastus- ja lajikokeilujen havainnointia (myös mm. leirit, diskot, graffiti-paja kouluaikana ) Ohjaajien kokemukset (päiväkirjat, tiimipalaverit) Nuorten itse tuottama aineisto: kuvat, blogitekstit (esim. hankkeen MunStadi-sivuille)

Kaikki koulut ja luokat: (N=163) 0% 5% 10% 15% Jakomäki 7 A (vertailuluokka) 3,68% Jakomäki 7 B (kohdeluokka) 11,04% Meilahti 7 F (kohdeluokka) 7,36% Meilahti 7 G (vertailuluokka) 11,66% Pitäjänmäki 7 A (kohdeluokka) 13,5% Pitäjänmäki 7 B (vertailuluokka) 6,13% Porolahti 7 D (vertailuluokka) 4,29% Porolahti 7 E (kohdeluokka) Porolahti 7 F (kohdeluokka) Porolahti 7 K (vertailuluokka) Ylä-Malmi 7 D (kohdeluokka) Ylä-Malmi 7 I (vertailuluokka) 7,98% 9,2% 8,59% 8,59% 7,98%

Sukupuolijakauma, kaikki luokat (N=163) 44 % 56 % tyttö poika

Kotikieleni on (N=163) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kotikieleni on 58,28% 4,91% 11,04% 4,29% 21,47% suomi ruotsi venäjä viro somali joku muu, mikä 1. albania 2. arabia 3. bengali 4. burma (myanmar) 5. englanti 6. espanja 7. georgia 8. hollanti 9. kiina 10. kosovo (=albania/serbia?) 11. kurdi 12. kurmazi 13. lingala 14. mandinka 15. pashto 16. ranska 17. somali 18. suomi 19. serbo-kroatia 20. tamili 21. thai 22. tigrinja 23. turkki 24. urdu 25. venäjä 26. vietnam 27. viittomakieli 28. viro

Asuminen: (N=163) 90% 84,05% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 15,34% 10% 0,61% 0% asun aina samassa paikassa asun vuorotellen kahdessa eri paikassa asun vuorotellen monessa eri paikassa

Sisarukset (N=160) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% ei yhtään 11,25% kyllä, kaksossisko (eli synnyimme samana päivänä) 3,13% kyllä, kaksosveli (eli synnyimme samana päivänä) 1,25% kyllä; isosisko/isosiskoja, kuinka monta? 36,88% kyllä; isoveli/isoveljiä, kuinka monta? 44,38% kyllä; pikkusisko/pikkusiskoja, kuinka monta? 33,13% kyllä; pikkuveli/pikkuveljiä, kuinka monta? 36,88%

Haluaisi herätä arkipäivisin (maanantaista-perjantaihin) (N=160) 30% 25% 24,38% 22,5% 20% 18,75% 15% 15,63% 15,0% 10% 5% 3,75% 0% klo 6:00 tai klo 6:15-7:00klo 7:15-8:00klo 8:15-9:00 klo 9:15- aikaisemmin 10:00 klo 10:15 tai myöhemmin

Koulupäivän aikana (N=161) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% en syö kouluruokaa koskaan 0,62% syön kouluruokaa harvoin 26,71% syön kouluruokaa usein 47,2% syön kouluruoan joka päivä 25,47%

KAIKKI LUOKAT JOS KOULUN ALUEELLA KIINNOSTAVAA TOIMINTAA VAPAA-AJALLA Syksy 2013, N=153 Kevät 2014, N=162

Mistä koulun lukuaineesta pidät eniten? (N=159) Englanti Matematiikka Historia Joku muu, mikä? Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi Terveystieto Kemia Biologia Uskonto Maantieto Suomi toisena kielenä S2 Somali Oppilaanohjaus Fysiikka Ranska Venäjä Elämänkatsomustieto Viro Vietnam Saksa Kiina Espanja 0% 5% 10% 15% 20% 25% 5,66% 5,66% 5,03% 5,03% 5,03% 3,14% 3,14% 2,52% 2,52% 1,89% 1,89% 1,26% 0,63% 0,63% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 12,58% 11,95% 10,69% 20,75%

Mistä koulun taitoaineesta pidät eniten? (N=162) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Liikunta 35,8% Kotitalous 26,54% Kuvataide 17,28% Musiikki 9,88% Käsityö, tekstiili 4,32% Käsityö, tekninen 3,7% Tietotekniikka 1,85% Joku muu, mikä? 0,62%

Voitko aina harrastaa sitä, mitä haluat? Voit valita yhden tai monta. (N=152)

Peruskoulun jälkeen menen (N=161) 15 % 30 % 1 % 2 % 52 % ammattikouluun, mille linjalle? töihin, minne? En tiedä vielä lukioon jonnekin muualle, minne?

Kouluissa eroja Esimerkkejä

ASUMINEN Porolahden koulu Kaikki koulut yhteensä

Jos koulussa järjestetään kiinnostavaa toimintaa vapaa-ajalla: Jakomäen koulu Kaikki koulut yhteensä

KAIKKEIN KIVOINTA VAPAA-AIKAA Meilahden koulu Kaikki koulut yhteensä

KAIKKEIN KIVOINTA VAPAA-AIKAA Ylä-Malmin koulu Kaikki koulut yhteensä

HVA-Hemmon ja -Hellun elämänrytmit Viihtyy koulussa Hyvä, houkutteleva koulu? Hyvä, suunnitelmallinen oppilas? Pakoton Nuori Tavoitteellinen Huono, hälläväliä oppilas? Huono, luotaantyöntävä koulu? Paljon poissa

Kouluissa kerättävä tutkimustieto Vaikutusten arviointi ja koululuokkien vertailu Kohde- ja vertailuluokat keskenään hyvin erilaisia Luokalle jäämiset, luokan vaihdot, uudet oppilaat, koko luokan hajottaminen Koulumenestyksen ja viihtyvyyden arviointi Numeroarvioinnit vähintään hankkeen alussa ja lopussa. Vaihtelevasti toimitettu kouluista Poissaolotiedot samoin Ei luokkien nimilistoja, oppilaiden yhteystiedot nettikyselyiden varassa, Anna Puu ja Kaija Koo Miten saadaan tieto 2. asteelle sijoittumisesta?

Nuorisotyön ja koulun yhteistyö

Kehittämistyö ensimmäisen vuoden lopussa Osa nuorista on aloittanut uuden harrastuksen Vuoden aikana kohdeluokkalaisista lähes kaikki tulleet mukaan alun epäilyjen jälkeen Nuorten kanssa painottunut toiminta vapaa-ajalla lajikokeiluina, retkinä ja nuorisotalokäynteinä Selkeä tarve kouluaikana tapahtuville nuorten ja opettajien kohtaamiselle tullut esiin, myös toimintaa iltapäiviin kouluille Mahdollisuus maksuttomaan harrastamiseen ei tee autuaaksi Esimerkkejä hyvistä asioista: Kuulevien ja viittomakielisten yhteistä vapaa-ajan toimintaa! Tyttöjen tanssikurssi ohjaajan ja kuraattorin yhteistyönä Graffitityöpaja kouluaikana nuorisotalon tiloissa graffititaiteilijoiden kanssa Profiloituminen koulun nuoriso-ohjaajaksi nuorten silmissä

Tutkimusasetelmasta toisenlaista nuorisotyötä Aluetyö Alueellinen nuorisotyö Nuorisotyö koulussa Hyvä vapaaaika nuorisotyön kentällä Kohdennettu nuorisotyö

Moniammatillisuus: Nuoriso- ja kouluyhteistyön kehittämiseen liittyviä huomioita Luokanvalvojan ja nuoriso-ohjaajan työparius: yhteistyön aika ja paikka: nuoriso-ohjaaja kouluun ja/vai opettaja nuorisotyöhön? ammattiroolit: nuoriso-ohjaajan status koulussa ja opettajan status esim. nutalla? nuoressa nähtävät erot ja yhtäläisyydet: onko sama nuori koulussa ja vapaa-ajalla samassa vai eri roolissa, samanlaisen vai erilaisen toiminnan kohteena? Onko nuorten hyvä vapaa-aika palkinto hyvin tehdystä koulutyöstä vai edellytys koulun sujumiselle?

Nuorisotyö ja koulu? OULU Ammatillinen yhdenvertaisuus toteutuu. Puolin ja toisin tapahtuva ammattitaidon tunnistaminen ja kunnioittaminen koulun ja nuorisotoimen välillä on yhteistyön lähtökohta. Eri ammatti- ja toimialat toteuttavat samaa perustehtävää. Lasten ja nuorten hyvinvointi on toiminnan keskiössä. Hallinnolliset rakenteet ja suunnittelutyökalut johtotasolla tukevat yhteisen perustehtävän toteutumista. Koulunuorisotyö monipuolistaa ja kehittää nuorisotyön toimintatapoja. Se perustuu jatkumoon ala- ja yläkoulun välillä. Työssä keskitytään kaveritaitojen ja ryhmähengen vahvistamiseen luokissa. Mitä sinulle kuuluu? Kouluyhteistyö aloitettiin itäisellä alueella Merikosken koulussa 8.-luokkalaisten haastatteluilla ja välituntipäivystyksellä. Nykyään Oulun itäisellä alueella haastattelut tehdään kaikille 6.- ja 8.- luokkalaisille. Nivelvaiheeseen 6.- ja 7.-luokan välissä panostetaan monin eri tavoin yhdessä. Oulun kouluihin on palkattu koulumentoreita. Kyseessä on uusi työmuoto. Koulumentori on osa opettajahenkilökuntaa, mutta mentorilla on nuorisotyön ammatillista osaamista.

Nuorisotyö ja koulu? Tuusula: Koulusosionomin tehtävänä on toimia yhteisöllisyyttä vahvistavana ja yksilöitä tukevana aikuisena kouluyhteisössä. Toimenkuva asettuu opettajan ja koulukuraattorin välimaastoon. Toimii oppimistilanteissa lisäaikuisresurssina, osallistuu ryhmäyttämistapahtumiin, toimii pysäkkitoiminnan ohjaajana, osallistuu välituntitoiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen, pitää iltapäivisin läksyparkkia ja toimii yhteyshenkilönä läheisen nuorisotilan työntekijöihin.

Hyvä vapaa-aika -hankesuunnitelmasta Jokaiselle nuorelle rakennetaan tukiverkosto (nuorisotyöntekijä, koulu ja perhe) ja yksilöllinen ohjelma, jossa määritellään tavoitteet ja sovitaan toimenpiteistä. Lähestymistapa ei ole ongelmakeskeinen, vaan lähtee nuoren elämänhallinnan taitojen ja motivaation vahvistamisesta. Keskeisenä näkökulmana on kyvykkyyden kokemusten tunnistaminen ja voimistaminen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Tukikeinot vaihtelevat harrastusmaksujen kattamisesta yksilölliseen ohjaukseen, ryhmätoimintaan ja välineistöön.

Huomioita liittyen työn kehittämiseen Kouluyhteistyö Yhteiset tavoitteet määriteltävä Nuoriso-ohjaajan neuvoteltava paikkansa ja roolinsa koulussa: epävirallinen ja virallinen Työparius ja sen mahdollisuudet nuoriso-ohjaajan ja luokanvalvojan välillä Koulun hyödyntäminen tilana iltapäivisin Alueellinen nuorisotyö Yksiköt autonomisia hanketyön suhteutuminen alueen muuhun nuorisotyöhön vaihtelee Luontevia kytkyjä: aluetyö, Ruuti-toiminta, alueen harrastuspainotukset, pienryhmätoiminta Työmuotona ei istu suoraan olemassa oleviin rakenteisiin 6.3.2014 Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

Vapaa-ajan tukeminen vaatii yhteistyötä koulussa - Kohderyhmänä luokka ryhmädynamiikka, nuorten väliset suhteet - Tiedonvaihto ja yhteinen suunnittelu opettajan/ohjaajan välillä - Oppilashuollolliset kysymykset Haasteet: ammattien erilaiset aikaraamit, nuorisotyön ammatillinen osaaminen näkyväksi ja tunnistettavaksi luokkien kanssa tehtävässä työssä, Ratkaisuja: yhteistyön hyötyjen sanoittaminen eri osapuolten näkökulmista, johtotasolla yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja konkr. toimenpiteet, nuorisotyö resurssina, kokeilut sekä virallisessa että epävirallisessa koulussa

Tavoitteena win -win Mitkä ovat Hyvä vapaa-aika hankkeen hyödyt? - tutkimus - toiminta ja nuorten hyvinvointi Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Yhteistyön tavoitteet Koulun Nuorisotyön Nuoren (kohdeluokkalaiset) näkökulmista? Sekä tutkimuksen että nuorten kanssa tehtävän työn näkökulmista

Mitä tavoitteiden toteutuminen vaatii? Toimenpiteet lukuvuodelle 2013-2014 2-4 keskeistä toimenpidettä, jotka vievät kohti tavoitetta Tutkimuksen toteuttaminen Resurssit Mitä toimenpiteiden toteutukseen vaaditaan? Aikaresurssit? Muut resurssit? Rakenteet, joihin toiminta kytkeytyy Yhteinen suunnittelu Vuosikello Nuoriso-ohjaaja koulun rakenteissa?

Yhteydenpito tutkimustyön ja koulun välillä eli aineistojen kartuttaminen Ohjaajat pitivät hankalana sopia koulussa esim. nettikyselyaikoja 8. luokalla ei kuormiteta enää heitä Opettajat pitivät hankalana kerätä poissalotietoja yms. 8. luokalla ei kuormiteta enää heitä? Primus-järjestelmän hallinnassa koulukohtaisia eroja koulusihteerit/rehtorit hyvin vaihtelevasti mukana Ei opettajien puhelinnumeroita; s-postia eivät käytä Hankkeella ei Wilma-tunnuksia, myös tiedottaminen hankkeen toiminnasta koululle ja kotiin hankalaa

Kiitos