RAKENTEELLINEN SOSIAALITYÖ joko nyt olisi aika? Käsiteanalyyttinen kirjallisuuskatsaus rakenteelliseen sosiaalityöhön Suomessa YTM Henri Muotka
Tutkimuskysymykset Mitkä ovat rakenteellisen sosiaalityön käsitteen lähikäsitteet sekä ominaispiirteet Suomessa? Millainen on rakenteellisen sosiaalityön malli aikaisempien mallien, teoreettisen keskustelun ja käsiteanalyysin perusteella?
Tutkielman tavoite ja tutkimusasetelma
Tutkielman toteutus Pro gradu -tutkielmassa on esitetty uudistettu rakenteellisen sosiaalityön malli hyödyntäen aikaisempia rakenteellisen sosiaalityön malleja (STM 1985; Viirkorpi 1990; Mullaly 2007), teoreettista keskustelua sekä tutkielmassa toteutetun käsiteanalyysin tuloksia. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat tieteen kehittyminen (sosiaalityö), tieteenfilosofiset lähtökohdat (hermeneutiikka) sekä mallien rakentuminen. Käsiteanalyysi on toteutettu Rodgersin (1993) evolutionaarista käsiteanalyysiä soveltaen. Tutkielmassa on kuvailtu ja kartoitettu käsitteen rakenteellinen sosiaalityö lähikäsitteitä sekä ominaispiirteitä (Rodgers 1993; Hirsjärvi työryhmineen 2009). Tarkastelun kohteena on 21 artikkelia, jotka ajoittuvat 1980-2010 - luvuille. Artikkeleista 15 on kansallista ja kuusi kansainvälistä. Aineiston keruumenetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta (Rodgers 1993; Metsämuuronen 2005; Fink 2010; Salminen 2011) ja ne on analysoitu pääasiallisesti sisällön erittelyn (Pietilä 1973; Kyngäs 1999; Tuomi 2011) menetelmää hyödyntäen.
Analysoitavien artikkeleiden tarkastelujaksot 1/2
Analysoitavien artikkeleiden tarkastelujaksot 2/2 Ensimmäisen tarkastelujakson (n=9) artikkeli (N=21) ovat saaneet vahvasti vaikutteita Viirkorven (1990) ja Rakenteellisen sosiaalityön työryhmän (STM 1985) rakenteellisen sosiaalityön malleista Toisen tarkastelujakson (n=6) artikkelit ovat puolestaan saaneet vaikutteita Mullalyn (2007, 246, 248) esittämästä mallista ja niissä korostuu yhteiskunnallinen muutostyö. Kolmannen (n=6) artikkelikokonaisuuden artikkeleiden ei voida katsoa paikantuvan mihinkään tiettyyn rakenteellisen sosiaalityön malliin.
Rakenteellisen sosiaalityön osa-alueet 1/2
Rakenteellisen sosiaalityön osa-alueet 2/2 Lähikäsitteet: kansallisella tasolla ovat yhdyskuntatyö ja yhteisösosiaalityö kansainvälisesti radikaali sosiaalityö. Sosiaalityön orientaatio: yhteiskunnallinen ja sosiaalinen asiantuntijuus oikeudenmukaisuus. Sosiaalisen esiin nostaminen: sosiaalinen raportointi, tiedon tuottaminen ja välittäminen asiakkaiden voimaannuttaminen Vaikuttaminen ja muutostyö: Kansallisesti yhteiskunnallinen ja erityisesti kunnallinen vaikuttaminen, mesotason palvelurakenteet sekä yhteiskuntarakenteet Kansainvälisesti yhteiskunnallinen vaikuttaminen, yhteiskuntarakenteet
Rakenteellinen sosiaalityö Suomessa ja muualla Suomessa Makrotasolla yleistä oikeudenmukaisuuden vaalimista ja olemassa olevan kyseenalaistamista Mesotaso korostunut, pääasiallisen vaikuttamistyön alue Mikrotaso, lähinnä asiakkaiden valtaannuttamista ja voimaannuttamista. 1980 radikaalisuus (Sipilä 1983), nykyisin sosiaalityön työorientaatio (Kananoja 2007, 120) Kansainvälisesti makrotasoista. Radikaalisuus, radikaalisosiaalityö, sosialistinen liike (Ferguson 2009, 28)
Rakenteellisen sosiaalityön malli: synteesi aikaisemmista malleista, teoreettisesta keskustelusta ja käsiteanalyysin tuloksista 1/6
Rakenteellisen sosiaalityön malli 2/6 (asiantuntijarooli) Keskiössä vahvaan professionaaliseen asiantuntijarooliin nojaava, yhteiskunnallisesti valveutunut sosiaalityöntekijä (asiantuntijarooli) Suhtautuu kriittisesti vallitsevaan sosiaalityön sisältöön ja sen toteuttamiseen sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Vahva koulutuksen ja työkokemuksen kautta saatu sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asiantuntijuus. Tieteellisen tiedon hyväksikäyttäminen Asiantuntijaroolin tuoman oikeutuksen lisäksi myös lain tuoma velvoitus tehdä rakenteellista sosiaalityötä.
Rakenteellisen sosiaalityön malli 3/6 (makro-, meso- ja mikrotasot) Meso- eli kuntataso Asiakkaan, kansalaisen ja yhteiskunnan välimaastossa, kohtaamisalueella Sosiaalitoimesta käsin tapahtuvaa Kohdistuu kuntahallintoon ja kuntapolitiikkaa Poikkihallinnollista vaikuttamista, yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Keskeisenä kehittämisen kohteena kuntapalvelut
Rakenteellisen sosiaalityön malli 4/6 (makro-, meso- ja mikrotasot) Makro- eli yhteiskuntataso välillisempää, vaikkakin yhtä tavoiteltavaa kuin kunnallinen vaikuttaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen esimerkiksi lausunnoin ja lehtikirjoituksin sekä politiikkaan osallistuen. Sosiaalisen esiin nostaminen: vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yleisen oikeudenmukaisuuden vaaliminen ja toteutuminen Vaikuttamistoiminnalla pyritään toteuttamaan rakenteellisen sosiaalityön ydintä, marginaalissa olevien esiin nostamista yhteiskunnalliseen keskusteluun, kuten Kananoja työryhmineen (2007, 130) kuvaavat.
Rakenteellisen sosiaalityön malli 5/6 Mikrotaso (makro-, meso- ja mikrotasot) Asiakastyöstä kerätyn tiedon yleistäminen ja suhteuttaminen vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tiedon tuottaminen ja välittäminen päätöksenteon valmisteluun, suunnitteluun ja itse päätöksentekoon osallistuminen sekä toimenpiteiden toteutumisen seurantaan ja niiden sosiaalisten vaikutusten arviointiin. sosiaalinen raportointi, yksittäistapausten pohjalta yleistyksiä tehden. yhdyskuntatyö ja yhteisösosiaalityö kunnallisena virkamiestyönä voidaan katsoa jääneen yhä enemmän marginaaliin ja siirtyneen järjestöjen vastuulle. työntekijän ja asiakkaan välinen kumppanuus luotettavan tiedon kerääminen asiakkaan voimaannuttaminen ja valtaannuttaminen.
Rakenteellisen sosiaalityön malli 6/6 (tiivistys) Yksinkertaisimmillaan rakenteellisen sosiaalityön tavoite on kansalaisten oikeuksien toteuttaminen ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistaminen. Pohjautuu työntekijän vahvaan ammatillisuuteen ja sosiaaliseen sekä yhteiskunnalliseen asiantuntijuuteen, sekä tieteellisen tiedon hyväksikäyttämiseen niin kunnallisessa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Pohdinta 1/5 Keskustelu rakenteellisesta sosiaalityöstä on kulminoitunut sosiaalihuoltolain ja sen uudistamisen ympärille. Ei sisällä poliittista latausta 1980 -luvun tavoin, vaan yksi sosiaalityön työorientaatio. Juurtumisen mahdollisuudet menneitä vuosikymmeniä otollisemmat Voidaan nähdä keinona lisätä sosiaalityön vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja merkittävyyttä Sosiaalityön aseman ja vaikuttavuuden parantamisessa keskeisintä on sosiaalityöntekijöiden ammatillinen itsearvostus ja toimiminen tämän mukaisesti sosiaalialan yhteiskunnallisina asiantuntijoina. Väline toteuttaa uuden sosiaalihuoltolain velvoitteita.
Pohdinta 2/5 Rakenteellinen sosiaalityö ei ole yksilöohjausta taikka palveluohjausta, vaan palvelujen ohjausta pyritään ohjaamaan ja vaikuttamaan palvelujen muuttumista asiakasyhteisöjä ja kuntalaisia paremmin palveleviksi Yhteiskunta on jatkuvassa muutostilassa, mikä näkyy ihmisten tarpeiden muutoksena. Muutokseen vastaaminen puolestaan edellyttää sosiaalityön ja sen vaikuttavuuden jatkuvaa kehittämistä, rakenteellista sosiaalityötä. Kuntatalous kuntapalvelujen parempi vastaavuus palvelujen tarpeeseen nähden työresursseja kohdentamalla, mutta tarvittaessa myös työpanosta ja kunnan taloudellisia resursseja lisäämällä palveluihin, jolloin säästetään sosiaalisten ongelmien vähentymisenä ja pitkällä tähtäimellä palvelun tarpeen vähenemisenä.
Pohdinta 3/5 Peruskoulutuksen kehittäminen Tieteenalan teoreettisen kehittämisen lisäksi käsiteanalyyttinen tutkimus luo perustaan sen empiiriselle tutkimukselle, käytännön toiminnan jäsentämiselle sekä koulutukselle ja sen kehittämiselle. (Lammintakanen työryhmineen. 2008, 8.) Sosiaalityön ammatillisen toiminnan kivijalkana toimii Kananojan, Lähteisen ja Marjamäen (2011, 23) mukaan yhteiskunnallinen tehtävä, jonka pohjalle tieto, osaaminen sekä etiikka rakennetaan. Myös Niemelä näkee niiden olevan ammatillisen toiminnan edellytyksenä, mitkä tulisi sovittaa yhteen koulutuksen perusteella. Sosiaalityön ammatillinen toiminta ei tulisi perustua normien toteuttamiselle, vaan teorioiden ja menetelmien käyttämiseen ammatillisessa toiminnassa. (Niemelä 2008, 22.) Yhteiskunnallisen vaikuttamisen valmiuksien vahvistaminen aloitteiden ja kannanottojen tekemistä harjoittelemalla muun muassa artikkeleiden ja lehtikirjoitusten muodossa esiintymis- sekä neuvottelutaitoja Oikeus-, hallinto- ja taloustieteellisen osaamisen vahvistaminen
Erikoistumiskoulutus Pohdinta 4/5 " Ristimäki (2013) näkee peruskoulutuksen tasolla ja sisällöllä olevan merkitystä ja alalle tarvittavan myös koulutuksellisia erikoistumisalueita. Erikoistumisalueina näkisin: lastensuojelu aikuissosiaalityö gerontologinen sosiaalityö vammaissosiaalityö
Pohdinta 5/5 Erikoistumiskoulutus voitaisiin järjestää erillisellä lisensiaatin tutkintoon johtavalla koulutuksella Erikoistumisen aikana sosiaalityöntekijälle määrättäisiin hänestä vastuussa oleva kokenut sosiaalityöntekijä. Virkavastuulla tehtävät päätökset tulisivat erikoistumisen aikana hyväksyttää hänen esimiehellään tai kokeneella sosiaalityöntekijällä, mikä jakaisi vastuuta ja vastuusta aiheutuvaa henkistä kuormitusta työuran alussa. Pro gradu -tutkielman pohjalta jatkotutkimusta vaatisi rakenteellisen sosiaalityön käytännön toteuttaminen, sekä rakenteellisen sosiaalityön vaikuttavuus niin makro-, meso- kuin mikrotasoillakin.
Olemme yhteiskuntatieteilijöitä, yhteiskunnallisia vaikuttajia sekä sosiaalisen asiantuntijoita. KIITOS!
Lähteet Ferguson, Iain & Woodward, Rona 2009. Radical social work in practice, Making a difference. Policy Press: Bristol. Fink, Arlene 2010. Conduction Research Literature Reviews. From the Internet to Paper. SAGE Publication: Thousand Oaks, California. Hirsjärvi, Sirkka; Remes, Pirkko & Rajavaara, Paula 2009. Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki. Kananoja, Aulikki; Lähteinen, Matti ja Marjamäki, Pirjo 2011. Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma: Helsinki. Kananoja, Aulikki; Lähteinen, Matti; Marjamäki, Pirjo; Laiho, Kristiina; Sarvimäki, Pirjo; Karjalainen, Pekka ja Seppänen, Marjaana 2007. Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Oy: Helsinki. Kyngäs, Helvi ja Vanhanen, Liisa 1999. Sisällön analyysi. Teoksessa Hoitotiede Vol. 11, no 1. Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala. Lammintakanen, Johanna; Kivinen, Tuula; Kylmä, Jari ja Kinnunen, Juha 2008. Käsiteanalyyttisen tutkimuksen soveltaminen terveyshallintotieteessä esimerkkinä Rodgersin käsiteanalyysimenetelmä. Hallinnon tutkimus. Saatavilla www-muodossa: http://elektra.helsinki.fi/se/h/0359-6680/27/4/kasitean.pdf. Viitattu 30.1.2013 Metsämuuronen, Jari 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä. Mullaly, Bob 2007. The New Structural Social Work. Oxford University Press: Canada. Niemelä, Pauli 2008. Sosiaalityö sosiaalitieteenä. Teoksessa Puurunen, Piia; Suonio, Mari ja Väänänen-Fomin, Marja (toim.) Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tiede- ja teoriaperusta. Talentia-lehti / Sosiaalityön tutkimuksen seura 2008. Saatavilla wwwmuodossa: http://www.sosiaalityontutkimuksenseura.fi/tutkiva%20sosiaalityo /Tutkiva%20 sosiaalityo%202008%20net+issnnumero.pdf. Viitattu 19.3.2013. Pietilä, Veikko 1973. Sisällön erittely. Gaudemus: Helsinki. Ristimäki Tero 2013. Talentian kannanotto Sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministerityöryhmälle, saatavissa: http://www.talentia.fi/files/3098/kannanotto_sotepoliittiselle_ministerityoryhmalle _26112013.pdf) Rodgers, Beth L 1993. Concept Analysis: An Evolutionary View. Teoksessa Knafl, Kathleen A ja Rodgers, Beth L. Concept Development in Nursing. Foundations, Techniques, and Applications. W.B. Saunders Company: Philadelphia, 73-92. Salminen, Ari 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja, opetusjulkaisuja 62, julkisjohtaminen 4. Saatavilla www-muodossa: http://www.uva.fi/materiaali/pdf/ isbn_978-952-476-349-3.pdf. Viitattu 7.3.2013. STM 1985. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistio 1985:34. Rakenteellisen sosiaalityön työryhmän muistio. Helsinki. Sipilä, Jorma 1983. Rakenteellinen sosiaalityö, Sosiaaliturva 17/83. 71: 17, s.906-909. Taipale, Vappu 1986. Tarvitsemme rakenteellista sosiaalityötä. Pääjohtaja, sosiaalihallitus. Suomen kunnat 65: 9, 11-13. Tuomi, Jouni ja Sarajärvi, Anneli 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki. Viirkorpi, Paavo 1990. Rakenteellisen sosiaalityön pakko ja mahdollisuudet. Sosiaalihallituksen julkaisuja 17/1990. Valtin painatuskeskus: Helsinki.