Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2004 Diaarinumero LSU-2004-Y-466 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus HAKIJA Saaren Turkis Oy Yhteyshenkilö Matti Saari Pukkilantie 263 62500 EVIJÄRVI TURKISTARHA, SEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Saaren Turkis Oy sijaitsee Evijärven kunnan Jokelan kylässä tiloilla Kettula RN:o 7:159 ja Saarenpelto RN:o 7:161. Tarhalla pidetään 600 siitosnaaraskettua 5 varjotalossa tilalla Kettula yhteispituudeltaan n. 650 metriä ja 11 varjotalossa yhteispituudeltaan n. 902 m tilalla Saarenpelto. Lupaa haetaan 800 siitosnaarasketun pitämiselle em. tiloilla ja kolmen yhteispituudeltaan 270 m varjotalon rakentamiseen tilalle Kettula, jossa sen jälkeen varjotalojen yhteispituus on n. 920 metriä. Tilan Kettula pinta-ala n. 1,4 hehtaaria. Toiminnat eivät sijoitu pohjavesialueelle. Tilalla Kettula tarha-alueen maaperä on heikosti vettä läpäisevää hiekka-hiesumoreenia, ja etäisyys tarhalta lähimpään asuinrakennukseen on noin 1000 m. Tilalta saarenpelto on etäisyyttä lähimpään naapuriin n. 200 m. Tilat kuuluvat Ähtävänjoen valuma-alueeseen. TURKISTARHAN TOIMINTA Tilalla Saarenpelto olevaa tarhaa käytetään vain kasvatustarhana, ja se on osan aikaa vuodesta kokonaan tyhjillään. Tarhaustoiminta on tarkoitus siirtää kokonaisuudessaan tilalle Kettula sitä mukaan kuin sinne rakennetaan uusia varjotaloja. Vuotuisen tuotettujen nahkojen määrän arvioidaan olevan 4800 kpl. Eläinten määrän perusteella laskettava lantamäärä tulee olemaan vuodessa 400 m 2. Lanta poistetaan häkkien alta kerran vuodessa syyskuussa. Lanta viedään käsiteltäväksi Evijärven lantalinkin omistamalle kompostointilaitokselle, jossa tarha on osakkaana. Etäisyys lantalinkille on n. 5 kilometriä. Lanta kuljetetaan traktorilla. Turkiseläinten rehu tuodaan valmiina muualta.
2 Tilalla Kettula on yhteinen nahottamo- ja huoltorakennus Kisa-Turkis Oy:n kanssa. Tilalla Saarenpelto on huoltorakennus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarhan pitämiselle täytyy hakea ympäristölupa. Vähintään 600 siitosnaaraskettua koskeva ympäristölupa kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 (113/2000) nojalla 21.5.2003 velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan turkistarhan toiminnalle 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain (86/2000) vaatimukset täyttävän ympäristöluvan. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Tarhat sijaitsevat kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton valvontajaosto on antanut 25.1.1985 sijoituspaikkaluvan 400 siitoskettunaaraan pitämiseen tilalla Saarenpelto. Evijärven asunto- ja ympäristölautakunta on antanut tilalle Kettula 14.10.1997 ympäristöluvan ja 27.1.1998 rakennusluvan sekä Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus vesiensuojeluasetuksen mukaisen ennakkoilmoituslausunnon 15.1.1998 enintään 800 siitosnaarasketun pitämiseen. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on jätetty 18.5.2004 ja sitä on täydennetty 23.8.2004 saapuneilla lisäselvityksillä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan suurin ympäristökuormitus syntyy päästöistä ilmaan ja valumavesiin. Osa sade- ja sulamisvedestä, virtsasta sekä juottolaitteista valuvasta vedestä huuhtoo varjotalojen lantaalustoja, jolloin lannan sisältämiä ravinteita kuten typpeä ja fosforia huuhtoutuu tarha-alueen valumavesiin. Lannan typen haihtumisesta syntyy ajoittain hajuhaittoja ympäristössä. Tarhalla jonkin verran eläinpölyä. Tilalla Saarenpelto varjotaloissa on vesikourut yhtä varjotaloa lukuun ottamatta. Tilalla Kettula on osassa varjotaloista vesikourut. Niissä varjotaloissa, joissa ei ole vesikouruja, räystäät ulottuvat 30 cm:n päähän häkin ulkoreunasta. Vesikourujen ja räystäiden avulla pyritään estämään kattovesien hallitsematon leviäminen. Varjotalojen alustoissa on 30 cm:n korotus maa-alustasta mitattuna. Virtsan sitomiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi häkkien alla käytetään turvetta n. 15 cm:n paksuisena kerroksena yhteensä 300 m 3 vuodessa. Kuivikkeet vaihdetaan kerran vuodessa syksyllä lannanpoiston yhteydessä, ja niitä lisätään kerran kasvukaudella. Tarha-alueet on ympärysojitettu ja kuivatettu avo-ojituksella. Hakija esittää vesienkäsittelysuunnitelmaksi ensisijaisesti tällä hetkellä käytössä olevaa maaperään imeyttämistä, ja valumavesien johtamista ojaa pitkin Kirsinpäkkiin. Tilalle Kettula hakija esittää toissijaisesti tarha-alueen valumavesien käsittelyjärjestelmäksi 100 m 2 :n sorasuodatinta. Uudet kolme varjotaloa siitosnaarasketulle rakennetaan vesitiiviille alustoille. Rehusiilojen pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivoihin ja siitä edelleen käsiteltäväksi sorasuodattimessa. Sakokaivoihin kertyvä liete viedään jätevedenpuhdistamolle.
3 Kettujen ruhot ja kaapimarasva viedään käsiteltäväksi Feora Oy:lle. Itsestään kuolleet eläimet viedään käsittelylaitokselle, ja kuiva nahotuspuru poltetaan. Pilaantunut rehu viedään käsiteltäväksi niin kuin lanta. Muovit, jäteöljyt, ongelmajätteet ja muut jätteet viedään järjestettyyn jätteenkeräilyyn Evijärven kunnan jäteasemalle. Tilalla on enintään 200 litraa öljytuotteita, jotka säilytetään nahottamo- ja huoltorakennuksessa. Tarhan käyttövesi hankitaan Evijärven kunnan vesilaitokselta, ja vuotuinen vedenkulutus on n. 800 m 3. Tarhan toiminnalla ei ole erityistä vaikutusta lähialueen liikennemääriin. Liikenteen tarhalle muodostavat henkilökunnan ja rehuauton kulku päivittäin, satunnainen muu huoltoajo sekä siirtoajo sesonkiluonteisesti syksyisin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija esittää, että asemapiirrokseen merkitystä purkuojasta otetaan näytteet ennen hiekkasuotimien asentamista sekä myöhemmin ennen ja jälkeen hiekkasuotimia. Näytteet otettaisiin kaksi kertaa vuodessa touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa, ja niistä analysoitaisiin ph, fosfori, typpi ja kiintoaine. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu 8.9.-7.10.2004 Evijärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla, ja hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Evijärven kunnantalolla ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa. Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta, Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja Evijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet ja lausunnot Lupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Evijärven kunnanhallitus on antanut hakemuksesta 6.10.1004 saapuneen ja rakennus- ja ympäristölautakunta 8.10.2004 lausunnon, joiden mukaan niillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Tarkastus tilalla Tilalla 1.12.2004 tehdystä tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Saaren Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan enintään 800 siitosanaarasketun ja niiden tuottamien pentujen pitämiselle tiloilla Kettula RN:o 7:159 ja Saarenpelto 7:161 Evijärven kunnan Jokelan kylässä. Kettujen kokonaismäärä tarhalla ei saa ylittää 6400 kettua. Eläimet sijoitetaan hakijan esittämien ja tähän päätökseen liitettyjen sijaintikarttojen ja asemapiirrosten mukaisesti 8 varjotaloon tilalla Kettula ja tilalla Saarenpelto enintään 31.12.2007 saakka 11 käytössä olevaan varjotaloon. Turkistarha on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa harjoitettava ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti, ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä.
LUPAMÄÄRÄYKSET 4 1. Varjotalojen rakenne ja kunnostaminen Varjotalojen alustoissa tulee olla vähintään 30 cm:n korotus, ja muutoinkin on huolehdittava, että lanta ei joudu tekemisiin sade- ja sulamisvesien kanssa, eikä varjotaloihin pääse niiden ulkopuolelta valumavesiä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että viimeistään 31.12.2005 kaikkien varjotalojen räystäät ulottuvat vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle taikka räystäissä on räystäskourut, joihin kerääntyvät kattovedet on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan johtamaan erillisellä järjestelmällä puhtaina tarha-alueen ulkopuolelle. Varjotaloja tulee tarvittaessa suoristaa ja korottaa niin, että räystäskourut toimivat tarkoitetulla tavalla. Varjotalojen välit tulee pitää kunnossa siten, että lanta voidaan poistaa keväällä ja syksyllä. Erityisesti räystäskouruja vailla olevien varjotalojen välit on tarvittaessa kuivatettava salaojituksella, ja välien kantavuutta on parannettava sorastuksella. Kettula tilalla olevan tarhan varjotaloissa tulee olla asennettuna ympärivuotinen juottojärjestelmä tai niiden sijasta tippumisen estimet viimeistään 31.12.2006. Uusien, uusittavien ja peruskorjattavien varjotalojen alle tulee asentaa tarkoitukseen hyväksytty, mekaanista ja kemiallista kulutusta kestävä vesitiivis HDPE-muovikalvo siten, että lantaalustoille kertyvät vedet voidaan johtaa varjotalojen päihin rakennettaviin umpikaivoihin. Sen tulee olla vähintään 0,4 mm. paksua, ja se tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaisesti. Vesitiiviille kalvolle kertyneet vedet on johdettava 12 kuukauden varastointitilavuutta vastaaviin tiiviisiin umpikaivoihin ja vietävä niistä laitokseen, jolla on ympäristölupa niiden käsittelyyn. Ennen rakentamiseen ryhtymistä tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristökeskukselle suunnitelma lanta-alustojen ja umpikaivojen rakenteista ja jälkimmäisten sijoituspaikoista. 2. Lanta-alustojen tyhjentäminen ja kuivittaminen Lanta on poistettava häkkien alta vähintään kaksi kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syys-lokakuussa. Häkkien alle on levitettävä lannan poistamisen jälkeen turvetta vähintään 10 cm:n kerros, ja turvetta tulee muutoin lisätä ainakin kerran ja aina tarvittaessa lannanpoistojen välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että tilalla Saarenpelto käytöstä poistettujen varjotalojen alla ei ole lantakatteita. 3. Lannan käsittely, varastoiminen ja hyödyntäminen Häkkien alta poistettua lantaa ei saa varastoida tarhalla, vaan lanta-alustat on tyhjennettävä suoraan kuljetusvälineeseen niin, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lanta on toimitettava käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen sitä mukaa kuin lantakuormat täyttyvät. Lanta tulee kuljettaa tiiviissä kärryssä tai säiliössä niin, että lantaa tai lantavettä ei pääse tippumaan ympäristöön ja kuormat on peitettävä. Valvontaviranomaiselle tulee esittää lannan luovutussopimus ennen lannan luovuttamista käsittelylaitokselle. 4. Valumavesien ja muiden vesien käsittely Tarha-alueen ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle on estettävä alueen ympärysojituksella. Ympärysojaan tulevat vedet ohjataan puhtaina tarha-alueen ulkopuolelle. Tarha-alueelta tulevien likaantuneiden vesien pääsy ympärysojaan tulee estää joko maanpintaa muotoilemalla tai erillisin reunaojin.
Tilalla Kettula tarha-alueella syntyvät valumavedet on koottava yhteen, ja puhdistettava hakijan esittämässä n. 100 m 2 :n sorasuodattimessa, joka tulee ottaa käyttöön viimeistään 30.10.2005. Suodattimen suodatusmateriaali on vaihdettava vähintään kolmen vuoden välein, jollei toiminnanharjoittaja voi tarkkailutulosten perusteella osoittaa suodattimen toimivan niin hyvin, että vaihtoväli voi olla pidempi. Jäteveden käsittelyn tavoitteena on päästä kokonaisfosforin osalta vähintään pitoisuusarvoon 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin puhdistusteho vuosikeskiarvoina laskien jää kahden peräkkäisen vuoden aikana alle 75 %:n käsittelytehon, tulee luvanhaltijan esittää lupaviranomaiselle suunnitelma jätevesien käsittelyn tehokkuuden parantamisesta viimeistään jälkimmäistä tarkasteluvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Lupaviranomainen voi edellä mainitun suunnitelman perusteella täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa ennen lupamääräysten tarkistamiselle muutoin jäljempänä annettua määräaikaa. Lupaa voidaan myös muutoin vaatia muutettavaksi, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti edellä annetuista määräyksistä. Rehunjakolaitteiden pesuvedet on tilalla Kettula johdettava tiiviiltä laatalta umpikaivoon ja siitä edelleen laitokselle, jolla on ympäristölupa sen käsittelemiseen. Nahottamon jätevedet on johdettava umpikaivoon ja edelleen ympäristöluvan omaavaan laitokseen taikka 3-kammioisen sakokaivojärjestelmän kautta asianmukaiseen suodatuskenttään ja lietteet ympäristöluvan mukaiseen laitokseen. Huoltorakennuksen sakokaivoon kertyvät lietteet tilalta Saarenpelto on vietävä laitokselle, jolla on ympäristölupa niiden käsittelyyn. 5. Tarhan muu hoito Tarha-alue on pidettävä siistinä. Haittaeläimiä on torjuttava tarvittaessa. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- taikka pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 6. Muiden jätteiden kuin lannan käsittely Tarhalla syntyvät jätteet tulee hyödyntää tai toimittaa kunnallisten määräysten mukaisesti joko järjestettyyn keräilyyn tai muuhun hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Muovi-, metalli- ja muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, jäteöljyt ja kasvinsuojeluaineet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Nahoitusjätteet, ruhot, rasvat ja rasvainen ohennuspuru sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä niitä. Ruhot tulee säilyttää tiiviillä alustalla ja jäähdyttää mahdollisimman nopeasti ja noutaa tarhalta talven lämpiminä jaksoina vähintään 1-2 kertaa viikossa ja pakkaskausina vähintään joka toinen viikko. Kaikki ruhot tulee siirtää tarhalta pois ennen helmikuun loppua. Yksittäisille kuolleille eläimille tulee varata asianmukainen kylmäsäilytystila kuten esim. pakastin. 7. Muut määräykset Tarha-alue on aidattava tai varjotalojen eläintilat on eristettävä pakovarmaksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilmaan kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 5
8. Toiminnan tarkkailu 6 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Siitä tulee ilmetä vuosittainen siitoseläin- ja pentumäärä sekä milloin ja minkä verran lantaa on poistettu häkkien alta ja toimitettu vastaanottajalle. Turkistarha-alueen valumavesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti otettavin vesinäyttein. Vesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen vuodesta 2006 alkaen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Näytteistä tutkitaan kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja BOD7 sekä arvioidaan virtaama. Näytteenotto ja analysointi tulee teettää julkisen valvonnan alaisessa tutkimuslaitoksessa. Edellistä vuotta koskeva kirjanpito ja tarkkailutulokset sekä uudet tai muuttuneet lannan luovutussopimukset on toimitettava ympäristökeskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Turkistarhaustoiminnassa vuosittain muodostuvista jätteistä ja niiden käsittelystä, kuten esimerkiksi itsestään kuolleista eläimistä ja nahoitusjätteistä kuten ohennuspurusta tulee pyydettäessä esittää tieto valvontaviranomaiselle. 9. Toiminnan muutokset ja toiminnan lopettaminen Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toimintaa muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain, naapuruussuhdelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnan suunniteltu lopettaminen ja valumavesien käsittelyjärjestelmän puuttuminen tilalla Saarenpelto on otettu huomioon määrättäessä mihin saakka toimintaa voidaan jatkaa siellä olevissa 11 varjotalossa ilman luvan tarkistamista. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lannan ja jäte- sekä muiden vesien käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta sekä hajuhaittoja koskevilla lupamääräyksillä pyritään ehkäisemään maaperän, kaivojen, vesistöjen ja pinta- sekä pohjavesien pilaantuminen sekä terveys- ja viihtyisyyshaittojen syntyminen. Lupamääräysten perustelut 1. Varjotalojen rakenne ja kunnostaminen Varjotalojen alustojen korotuksilla, vesitiiviillä kalvolla, räystäskouruilla, riittävän pitkillä räystäillä ja vähän vettä kuluttavalla ympärivuotisella juottojärjestelmällä tai tippumisen estimillä pyritään estämään sade-, sulamis- ja juomavesien pääsy kosketuksiin lannan kanssa, mikä vähen-
7 tää lannan ravinteiden huuhtoutumista valumavesiin. Samalla parannetaan tarha-alueen valumavesien käsittelyjärjestelmän toimintaedellytyksiä vähentämällä puhdistettavaksi tulevaa kuormaa. Toimivalla peruskuivatuksella estetään tarha-alueen ympäristöstä virtaavien vesien pääsy alueelle ja estetään lammikkojen muodostuminen varjotalojen väleihin. 2. Lanta-alustojen tyhjentäminen ja kuivittaminen Ympäristökeskuksen määräämä lannan poistotiheys vastaa turkistarhoilla noudatettua käytäntöä ja alan suosituksia. Tärkein lannan poistoajankohta on syys-elokuu, koska lantaa muodostuu kesän ja syksyn aikana eniten. Kuivikkeiden käyttö on tarpeen virtsan ja juottolaitteista tippuvan veden sitomiseksi, jotta varjotalojen alta lähtevä nestemäinen kuormitus olisi mahdollisimman vähäinen. Turpeen lisääminen säännöllisesti kasvatuskauden aikana parantaa kuivikekerroksen imukykyä, vähentää kärpäsiä ja sitoo lannasta haihtuvia typpiyhdisteitä vähentäen tarhan toiminnasta lähialueelle aiheutuvia haittoja. Käytettäessä häkkien alla kuivikkeita, saadaan mahdolliseen kompostiin tarvittavat seosaineet hyödynnettyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa imeytyksessä ja typpimäärä korkeammaksi. 3. Lannan käsittely, varastointi ja hyödyntäminen Lannan varastointikielto on annettu, koska tarhalla ei ole lantalaa lannan varastointia varten.välitön kuormaus ja kuljetus ehkäisevät valumia maahan ja vesistöön sekä vähentävät hajuhaittoja. Lanta tulee toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, koska hakijalla ei ole käytettävissään levityspeltoa lannalle. 4. Valumavesien ja muiden vesien käsittely Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön ottaen huomioon toiminnanharjoittajalle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset Sorasuodattimen parhaan mahdollisen toiminnan varmistamiseksi tämänkokoisella tarhalla tulee sen tarkkailuun, hoitoon ja suodatinaineksen vaihtoväliin kiinnittää erityistä huomiota. Sorasuodattimelle tulevaa kuormitusta vähentävät uusiin ja peruskorjattaviin varjotaloihin määrätyt vesitiiviit lanta-alustat. Lupaehtoja voidaan muuttaa niin, että jokin muu sorasuodatinta tehokkaampi ja vakiintuneena pidettävä puhdistamisjärjestelmä on otettava käyttöön ottaen tarhan eläinmäärä ja toiminnanharjoittajalle syntyvät kohtuulliset kustannukset huomioon. Koska hakija on ilmoittanut, että toiminta siirretään tilalle Kettula, ja koska tilalla Kettula pidetään siihen saakka suuri osa tarhan eläimistä ja tila Saarenpelto on osan aikaa vuodesta tyhjillään, ei tilalle Saarenpelto ole määrätty valumavesien käsittelyyn muutoksia tässä vaiheessa. Asiaan liittyviä määräyksiä voidaan tarvittaessa antaa lupahakemuksen tarkistamisen yhteydessä taikka lupaa muusta syystä muutettaessa. Nahottamo/huoltorakennusten jätevedet taikka sakokaivolietteet on määrätty vietäväksi luvan omaavaan laitokseen, koska hakijan käytettävissä ei ole omaa levityspeltoa. Rehunjakolaitteiden pesuvedet eivät ominaisuuksiltaan sovellu käsiteltäväksi sorasuodattimessa. 5. Tarhan muu hoito Haittaeläimien kuten rottien ja hiirien torjumisella vähennetään rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen ja tarhan rakenteisiin aiheutuvia haittoja. Polttonesteiden ja kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. 6. Muiden jätteiden kuin lannan käsittely Jätelain mukaisella jätteiden käsittelyllä tehostetaan jätteiden hyötykäyttöä ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana.
Kuolleiden eläinten asianmukaisella säilyttämisellä ja hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja ehkäistä terveys-, ympäristö- ja hajuhaittoja sekä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. 7. Muut määräykset Tarha-alueen aitaamisella estetään eläinten karkaaminen. 8. Toiminnan tarkkailu Tarkkailua koskevat yleiset määräykset on annettu jäte- ja ympäristönsuojelulakiin sisältyvien tiedonhankintaa, tarkastusta ja valvontaa koskevien säännösten perusteella. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintaan liittyvistä ja eri vaiheissa muodostuvista päästöistä ja jätteistä sekä niiden ympäristövaikutuksista. Kirjanpito- ja raportointivelvoitteiden perusteella voidaan seurata onko lupaa tarpeen muuttaa tai hakea uusi lupa. 9. Toiminnan muutokset Toiminnan olennaisesta muutoksesta kuten esim. laajentamisesta, tuotantosuunnan muutoksesta tai lannan käytön taikka varastointitavan muutoksista tehtävän ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa olevan luvan määräyksiin ja arvioida onko lupaa tarpeen muuttaa tai hakea uusi lupa. Toiminnan lopettamisen varalta voi olla tarpeen antaa määräyksiä toiminnasta alueelle jääneiden jätteiden käsittelyn varmistamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen täytäntöönpano ja voimassaolo Tätä päätöstä noudatetaan sitten, kun se on saanut lainvoiman. Siihen saakka noudatetaan Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton valvontaosaston 25.1.1985 antamaa sijoituspaikkalupaa ja Evijärven asunto- ja ympäristölautakunnan 14.10.1997 antamaa ympäristölupaa, jotka raukeavat tämän päätöksen tullessa lainvoimaiseksi. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2007 jälkeen, sanotun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristöluvan tarkistamista koskeva hakemus. Tarkistamishakemuksessa tulee olla ainakin selvitys toiminnan vaikutuksista ympäristöön, eläinmääristä, lannan käsittelystä ja yhteenveto tarkkailun tuloksista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tarkistamishakemukseen tulee liittää myös suunnitelma siitä, mihin sijoitetaan ne eläimet, jotka eivät sovi tämän luvan mukaisiin 8 varjotaloon tilalla Kettula. Suunnitelmaan tulee liittää valumavesien käsittelysuunnitelma kyseiselle sijoituspaikalle ja muut lupaharkinnan kannalta tarpeelliset selvitykset toiminnan jatkamiselle sekä suunnitelma käytöstä poistettavien varjotalojen purkamisesta. 8
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 9 Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43 45-46, 52-59, 66, 86, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 16-19, 21-23 ja 30 Jätelaki 6 ja 19 Naapuruussuhdelaki 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Työryhmän ehdotus turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeksi 31.5.2000 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1200 euroa Maksu perustuu valtion maksuperustelain 8 :ään ja ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003), joiden mukaan alle 1200 siitosnaarasketulle tarkoitetun turkistarhan ympäristölupamaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija: Saaren Turkis Oy Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Evijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Evijärven kunnan ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU 10 Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Lakimies Päivi Kentala Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Yleiskartta