RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ

Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. 2.5.2016 Loppuraportti RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ Taustaa ja johdanto Selvitys perustuu ympäristöministeriön tekemään tarjouskilpailuun Rakennusten kosteusteknistä turvallisuutta koskevista määräyksistä korjaus- ja muutostöissä. Tarjouskilpailun perusteella on tehty konsulttisopimus ympäristöministeriön ja Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n kesken 16.10.2015 Dnro YM11/612/2015. Tarjouksessaan RTY on sitoutunut toteuttamaan hankkeen seuraavalla tavalla: Lähestymistapana on todeta nykytilanne erityisesti sen soveltamisessa saatujen kokemusten kautta. Nykytilanteen analyysissä hyödynnetään kuntien rakennustarkastajien sekä suunnittelijoiden ja työnjohdon kokemuksia. Samoin analysoidaan kaikki se aineisto, joka on syntynyt aihepiirin ympäriltä. Kirjalliseen aineistoon tutustutaan ja laaditaan lyhyt referointi. Rakennustarkastajien haastattelut ovat ns. syvähaastatteluja. Lisäksi laaditaan pienimuotoinen kysely, joka kohdistetaan kuntien rakennustarkastajille. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen (Helsingin rakennusvalvonta), Hankkeen toteuttajina toimivat lisäksi rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki (Vantaan rakennusvalvonta) sekä LVItarkastusinsinööri Harri Aavaharju (Vantaan rakennusvalvonta). Sopimuksen toteutumista ympäristöministeriön puolesta on valvonut ohjelmapäällikkö Katja Outinen ja yli-insinööri Jyrki Kauppinen. Työn kuluessa on pidetty ympäristöministeriön kanssa kaksi seurantakokousta. Osoite Puhelin Pankit Y-tunnus Kettutie 2 (09) 323 2223 Sampo 800010-1283606 0221217-0 00800 Helsinki Telefax (09) 323 2224 Nordea 103130-1261077

2 Kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttämistä koskevat määräykset ja ohjeet (RakMK C2) ovat tulleet voimaan 1.1.1999. Määräyksiä ja ohjeita on sovellettu kaikessa rakentamisessa. Korjausrakentamisessa suurimman volyymin muodostavat kiinteistöjen linjasaneeraukset. C2:n lisäksi korjausrakentamisessa apuvälineinä ovat toimineet myös Ympäristöopas 51, Kosteus rakentamisessa. RakMK C2 opas ja Ympäristöopas 111, Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa. Käytössä olevien säädösten toimivuutta selvitettiin erilaisille sidosryhmille suoritetuilla kyselyillä ja haastatteluilla. Ryhmän käytössä oli myös Vahanen Oy:n laatima C2 Kosteusmääräysten toimivuuden arviointi (RakMK C2 toimivuus) Loppuraportti. Loppuraportti sisältää seuraavat arviointityön osakokonaisuudet: 1 SELVITYS Kyselyistä ja haastatteluista on poimittu tärkeimmät esille nousseet ongelmakohdat. Määräysten uusimisen lisäksi kentällä on selkeä tarve ohjeistuksesta ja esitettyjen kymmenen kohdan ohjeilla voidaan poistaa merkittävä osa kosteusvaurioiden uusiutumista. 2 KYSELYT Kyselyjen tulosten yhteenveto. RTY:n kyselyt tehtiin kolmena erillisenä sähköpostikyselynä. Kohderyhminä olivat RTY:n jäsenkunta, Vahinko-Tapiolan vahinkotarkastajat ja Karhukopla (rakennusvalvontojen talotekniset tarkastajat). 3 HANKKEESEEN LIITTYVÄ KIRJALLINEN AINEISTO Hankkeeseen liittyvää materiaalia on toimitettu toimeksiantajalle erillisenä tiedostona.

3 1 SELVITYS Selvityksessä ryhmän painopisteenä on painottaa yleisen edun kannalta merkittävimpiä seikkoja. Yksittäisen hankkeen kannalta osa ehdotuksista ei välttämättä ole keskeisimpiä kuten esimerkiksi keittiökaapistojen uusiminen korjausten yhteydessä. Määrällisesti niiden merkitys on kuitenkin iso ja selvitysten mukaan kansantaloudellisesti asia on merkittävä. Erityisen tärkeänä on tullut esiin myös uuden yhä halvemman tekniikan esimerkiksi antureiden asentaminen vuotovesien havaitsemiseksi. Lainsäätäjän harkinnassa on otetaanko niitä osaksi määräyksiä tai suosituksia. Kosteudesta aiheutuvat ongelmat ja vauriot ovat nousseet parin viime vuosikymmenen aikana suurimmaksi rakentamisen laatuongelmaksi. Arviot kosteusvaurioiden aiheuttamista kansantaloudellisista menetyksistä vaihtelevat miljardista useampaan miljardiin euroon vuositasolla. Kustannuksia syntyy paitsi vaurioituneiden rakennusten korjaamisesta niin erityisesti siitä, että mikrobeille ja muille haitallisille aineille altistuneet ja herkistyneet ihmiset ovat suuri asiakasryhmä julkiselle terveydenhuollolle. Niin sanotussa hometutkimuksessa arvioitiin kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyyttä erityyppisten rakennusten kerrosalasta. Eniten vaurioita todennettiin kouluissa ja päiväkodeissa sekä hoitolaitoksissa, vähiten toimistoissa. Työpäivien menetys poissaolojen ja pitkien sairauspoissaolojen kautta on merkittävä kestävyysvajetta lisäävä tekijä. Kosteus- ja hometalkoiden asiakirjojen mukaan 600 000 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille. Selvityksessä on nostettu esille Rakennustarkastusyhdistyksen, Vahinko-Tapiolan vahinkotarkastajien, Karhukoplan (= rakennusvalvontojen talotekniset tarkastajat) sähköpostikyselyn haastatteluissa tärkeimmiksi esiinnousseet asiat, koskien rakennusten kosteustekniseen turvallisuuteen liittyviä säädöksiä korjaus- ja muutostöissä. Vastauksia on verrattu Vahanen Oy:n (C2 Kosteusmääräysten toimivuuden arviointi RakMK C2 toimivuus) raportin haastatteluvastauksiin.

Rakennusvalvonnan perustehtävä on lainsäädännön mukaan julkisen edun valvonta rakentamisessa. Alla on kuvattu selvityksessä taloudelliselta kannalta 10 merkittävintä asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon jatkoselvittelyissä korjausrakentamisen säädöksiä ja ohjeita kehitettäessä. 1. Ohjeiden tarve Määräysten ja asetusten rinnalle kaivataan käytännön ohjeistusta. Voidaanko määräyksissä velvoittaa noudattamaan ympäristöministeriön, RIL:in, SuLVI:n tai rakennustarvikkeiden valmistajien tuotekohtaisia ohjeita. Rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja rakennusvalvonnat ovat tulkinneet tähänastiset Rakentamismääräyskokoelman sisältämät ohjeet velvoittaviksi, vaikka ne ovat vain yksi hyväksyttävä ratkaisu toteuttaa ko. rakennustyö. Erilaisia ratkaisuja eri-ikäisissä rakennuksia on niin paljon, etteivät ohjeet voi kattaa kaikkia toteutustapoja. Rakennusvalvonnoilta kysytään onko aiotulle korjaustoimenpiteelle haettava rakennuslupaa. Korjausrakentamisen energiamääräykset saattavat osaltaan linkittyä luvitustarpeeseen, vaikka lähtökohtaisesti viranomaisluvan tarve määrittyy muista seikoista kuin energiatehokkuuden parantamisesta. Käytännössä rakennushankkeeseen ryhtyvä pitkälti päättää toimenpiteen laajuuden. Jos taas korjaustoimenpiteeseen ryhdytään kosteusteknisen selvityksen perusteella, selviää luvitustarve ennakkoneuvottelun perusteella. Käynnistäjänä tällöinkin toimii rakennushankkeeseen ryhtyvä eikä näitä neuvotteluja rakennusvalvonnan kanssa juurikaan käydä. Vesivuototapauksissa rakenteiden kuivatukseen ja korjaamiseen on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti. Kosteusteknisten korjausten rakennusluvissa määritellään ennen kaikkea suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuus tehtävien vaativuuden perusteella. 1.2 Kosteustekninen kuntotutkimus Voidaanko määräyksissä vaatia ennen suunnitelmien laatimista ja rakennusluvan hakemista Kosteusteknistä kuntotutkimusta? Maankäyttö- ja rakennuslain 131 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää lupahakemukseen liitettäväksi pätevän henkilön laatiman selvityksen rakennuksen kunnosta. Ympäristöministeriön asetuksessa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (2015) määritellään kosteusvaurion korjaussuunnitelman sisällöstä. Asetuksen 16 :n mukaan on kosteusvaurion korjaussuunnitelmaan rakennuksen korjaus- tai muutostyössä sisällyttävä tieto 1) toimenpiteistä, joilla kosteusvaurion aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin poistetaan sekä 2) korjatun rakenteen tai järjestelmän toimimisesta sen suunnitellun käyttöiän aikana. 4

5 Kuinka laaja tutkimuksen tulee olla ja missä laajuudessa rakenteita pitää avata? Riittääkö rakenteiden kosteuden tarkastamiseen pintamittaus vai vaaditaanko porareikämittauksia? Miten selvitetään rakennuksen korjaushistoria? Milloin tarvitaan rakennusfysikaalinen suunnittelija selvittämään kosteusvaurioiden korjaamisen ja rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen yhteensopivuuden? 1.3 Haitta-ainekartoitukset Pitäisikö vaatia haitta-ainekartoitukset pakollisiksi kosteusvaurioiden korjaamisen yhteydessä (Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 14 Purku- ja suojaussuunnitelman sisältö) Jos rakennuksessa on aikaisemmin ollut painovoimainen ilmanvaihto ja se muutetaan koneelliseksi poistojärjestelmäksi, syntyy riski alapohjan ja muiden rakenteiden vuotojen kautta sisätilaan tulevista mikrobeista tms. haitta-aineista. Pitäisikö määräystasolla vaatia rakenteiden tiivistämistä ja tiivistämissuunnitelmaa, ainakin jos kosteusvaurion kuntotutkimuksessa asia on todettu. Tuuletetuissa alapohjissa saattaa olla rakennusaikaista orgaanista jätettä, joka on poistettava, jos alapohjatilassa tehdään asennustöitä. Onko huoltoaukosta ja alapohjan tuuletuksesta oltava jotain määräystasolla? 1.4. Luvituskynnys Maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n 3 momentin säännös korjaus- ja muutostyön luvanvaraisuudesta on joustava. Ilmeinen vaikutus rakennuksen käyttäjien terveydellisiin oloihin on eittämättä kysymyksessä esimerkiksi silloin, jos kohteessa on todettu terveyshaitta. Jos hyvin vähäisetkin korjaustoimenpiteet luvitetaan, syö se viranomaisen voimavaroja ja aiheuttaa myös hankkeeseen ryhtyvälle lisäkustannuksia. Tämä on taas ristiriidassa Sipilän hallituksen linjausten kanssa. Hallitus kannustaa karsimaan tarpeettomia normeja. Olennaisempaa on tuottaa pätevää koulutusaineistoa ja huolehtia siitä, että korjausrakentamisessa mukana olevat suunnittelijoista ja työnjohtajista yksittäiseen työntekijään asti hallitsevat korjausrakentamisessa edellytettävät taidot, oli sitten kysymys viranomaislupaa edellyttävästä tai edellyttämättömästä korjaamisesta. Viranomaisen mahdollisuudet valvoa yksittäisen työvaiheen toteutusta itse kohteessa ovat olemattomat.

6 2. Sääsuojaus Sääsuojauksen tarve on noussut esille ja se on otettu käyttöön jo monilla työmailla. Esimerkiksi vesikattokorjauksissa ja ullakkorakentamisessa teltassarakentaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Olisiko syytä kirjata asia määräystasolla, kun se nyt vielä on hyvän rakennustavan mukaista toimintaa? (Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 15 Kosteudenhallintasuunnitelman sisältö) Rakennusmateriaalin varastoimista ulkosalla tapahtuu edelleen, mutta toisaalta täsmätoimitukset ja asian esillä pitäminen parantavat tilannetta. Voidaanko määräyksissä asiaa korostaa ja vaatia kohteeseen kosteudenhallinnasta vastaavaa työnjohtajaa vrt. TR-mittaus? 3. Astianpesukaapit Astianpesukaappien ja -koneiden vesivauriot aiheuttavat vuosittain kymmenien miljoonien eurojen kustannukset vakuutusyhtiöille. Yhden vesivuototapauksen korjaaminen maksaa halvimmillaankin 10.000 euroa. Vaikka vesivuotojen havaitsemiseksi annetut määräykset ja ohjeet ovat olleet voimassa vuodesta 1998, on käytännössä työmailla havaittavissa jatkuvasti epäselvyyttä riittävän hyvästä toteutustavasta. Voidaanko määräyksissä edellyttää kaappitoimittajilta miniratkaisua, tai jos ei voida kuka laatii ohjeet? Voisivatko vakuutusyhtiöt olla valmiita ottamaan suurempaa roolia tässä asiassa? Putkiremonttien yhteydessä ongelmaksi helposti muodostuu vanhojen tiskikaappien uudelleen asennus. Kaapit huonokuntoisia, mutta uusiminen ei kuulu urakkaan, vaan se jää yksittäisen asukkaan hankittavaksi. 4. Putkien vaihdettavuus Ovatko nyt käytössä olevat D1:n ja C2:n määräykset putkien vaihdettavuudesta ja vesivuotojen esilletulosta liian raskaita korjausrakentamisessa. Ratkaisut ovat johtaneet pesuhuonetilojen pienenemiseen ja porrashuoneiden ulkoasun turmeltumiseen kun putki- ja sähkönousuja on sijoiteltu vanhojen kuilujen ulkopuolelle. Vesieristykset ja palokatkot kuiluissa tuottavat jatkuvasti käytännön toteutuksissa haasteita, joita joudutaan ratkaisemaan työmailla.

Käytännön putkiremonteissa on noudatettu varsin hyvin uudisrakentamisen määräyksiä ja ohjeita. Kuitenkin luvanhakuvaiheessa jotkut taloyhtiöt hakevat vapautusta C2 tai D1 määräyksistä = taloyhtiö ottaa vastuun esim. vesivuotojen havaitsemisesta. Kuinka sitovia määräykset ovat, vai voidaanko määräyksissä ottaa esille vaihtoehto, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä voi omalla riskillään käyttää ei- vaihdettavissa olevaa -vaihtoehtoa? Nyt tätä ratkaisua käytetään yksittäistapauksissa. 7 5. Märkätilat Onko mahdollista tehdä märkätilojen kosteuseristäminen putkiremonttien yhteydessä pakolliseksi määräyksillä? Nyt tehdään remontteja sukittamalla/pinnoittamalla viemärit ja jättämällä kosteuseristys ja pintamateriaali (laatoitus) entiselleen. Putkinousut tehdään märkätilan ulkopuolelle esim. porrashuoneeseen. Jos märkätilan laajentaminen yksittäistapauksessa ei vaadi rakennuslupaa, miten sitten jos vuokratalon kaikkiin kylpyhuoneisiin tehdään toinen lattiakaivo? Mikä laukaisee luvituskynnyksen? Kiinteistön liittyessä vesijohtoon on vesimittaritilan lattiakaivo usein kohtuuttoman kallis ratkaisu. Joissakin keskusteluissa nousi esiin myös keittiön lattiakaivo, asia on ollut esillä kai aikaisimpien rakentamismääräysten uusimisen yhteydessä. Käytännössä lattiakaivon asentamista keittiöön voi pitää toimivana ratkaisuna. Lattiakaivo ei tee tilasta pakollisesti vedeneristettävää. Tätäkin asiaa tiedustellaan rakennusvalvonnoista, esim WC tai kodinhoitohuone. 6. Salaojat Salaojasora/kapillaarikatkossoratermeissä on epäselvyyttä. Nykyisten käyrästöjen perusteella ei voida taata riittävän tasalaatuisen ja laadukkaan soran käyttöä. Asia on ollut esillä edellisessä C2 valmistelutyössä. Aikaisemmin RIL:n ohjeissa on ollut tarkempia raja-arvoja.

8 7. Kunnossapito Voidaanko määräyksissä ottaa kantaa rakennuksen elinkaaren seurantaan/ huoltoon/ kunnossapitoon? Jos suunnittelijoilta edellytetään sitoutumista koko rakennuksen elinkaaren kestäviin ratkaisuihin, on myös rakennuksen huoltoon ja kunnossapitoon kohdistettava nykyistä tarkempia määräyksiä vrt. auton katsastus. 8. Valesokkelit Ohjeistusta korjauksen laajuudesta ja ratkaisuista tarvitaan. Toteutuksessa on otettava huomioon myös ulkopuolisen maanpinnan korkeusasema ja maanpinnan kaadot. Esim. savipohjalle rakennetuissa kiinteistöissä on talo saattanut vajota ja vastaavasti maanpinta nousta. Suunnittelussa on ratkaistava kaikki ongelmat. Pelkkä seinän alajuoksun kengitys ei välttämättä riitä. 9. Erilaiset vaatimukset Korjausrakentamisen energiamääräykset, korjaamisen kosteusmääräykset ja rakennussuojelun määräykset voivat olla ristiriidassa keskenään. Mikä edellä korjataan? Helsingissä linjasaneerauksen suunnitteluun vaaditaan rakennussuunnittelija ja Vantaalla tehtävään LVI-suunnittelija on pääsääntöisesti pätevä ja kelpoinen suunnittelija. 10. Palokatkot Palomassan käyttö kuiluissa ja hormeissa saattaa liittyä vedeneristykseen. Miten palomassa toimii yhdessä betonin ja vedeneristyksen kanssa. Putkihormien palokatkot kerrosten välillä kaipaa lisäohjeistusta.

9 2 KYSELYT Sähköpostikyselyssä esitetyt kysymykset: 1. Käytätkö työssäsi C2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asuntoja rakennusosasto Kosteus MÄÄRÄYKSET? Asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen 2. Soveltuuko em. Rakentamismääräyskokoelman osa mielestäsi sellaisenaan korjausrakentamiseen? Asteikolla 1= ei sovellu 5= soveltuu erittäin hyvin 3. Käytätkö työssäsi Ympäristöministeriön C2 opasjulkaisua (Ympäristöopas 51), Vesivahinkojen estäminen rakentamisessa (Ympäristöopas 111) -julkaisua ja RIL:n julkaisua 107-2012 (Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet) Asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen 4. Mitä haluaisit lisätä korjausrakentamisen koskeviin, uusiin määräyksiin; RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ RTY:n jäsenkysely: Käytätkö työssäsi C2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto Kosteus MÄÄRÄYKSET?Asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen Soveltuuko em. Rakentamismääräyskokoelman osa mielestäsi sellaisenaan korjausrakentamiseen?asteikolla 1= ei sovellu 5= soveltuu erittäin hyvin Käytätkö työssäsi Ympäristöministeriön C2 opasjulkaisua (Ympäristöopas 51), Vesivahinkojen estäminen rakentamisessa (Ympäristöopas 111) -julkaisua ja RIL:n julkaisua 107-2012 (Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet)?asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo 3 11 25 26 13 78 3,4 6 24 26 17 3 76 2,8 18 10 23 15 12 78 2,9 Yhteensä 27 45 74 58 28 232 3,1

10 Kysely Lähi-Tapiolan vahinkotarkastajille: Käytätkö työssäsi C2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto Kosteus MÄÄRÄYKSET?Asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen Soveltuuko em. Rakentamismääräyskokoelman osa mielestäsi sellaisenaan korjausrakentamiseen?asteikolla 1= ei sovellu 5= soveltuu erittäin hyvin Käytätkö työssäsi Ympäristöministeriön C2 opasjulkaisua (Ympäristöopas 51), Vesivahinkojen estäminen rakentamisessa (Ympäristöopas 111) - julkaisua ja RIL:n julkaisua 107-2012 (Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet)?asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo 0 0 1 1 2 4 4,3 0 1 2 1 0 4 3 0 1 2 1 0 4 3 Yhteensä 0 2 5 3 2 12 3,4 Kyselyn tulokset Karhukopla :

11 3 KIRJALLINEN AINEISTO Nykyisin käytössä olevat rakennusten kosteusteknistä turvallisuutta koskevat määräykset ovat vuodelta 1998. Ympäristöministeriön Suomen rakentamismääräyskokoelman, 1999. RT RakMK-21099 osaa C2 Kosteus on käytetty soveltuvin osin myös korjausrakentamisessa. Aikaisempi C2 Veden ja kosteudeneristys oli julkaistu vuonna 1976 Sisäasiainministeriön toimesta. Myös Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007. Määräykset ja ohjeet on esitetty joitakin määräyksiä, joita voidaan soveltaa toteutettaessa rakennuksen kosteustekniseen turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Aikaisemmat D1 versiot ovat ilmestyneet vuosina 1987 ja 1976. Lisäksi on asetus vuodelta 2007. Rakentamisen hyvinä apuvälineinä ovat toimineet myös erilaiset oppaat. Ympäristöopas 51, Kosteus rakentamisessa. RakMK C2 opas ja 111, Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa, ovat ilmestyneet Ympäristöministeriön sarjassa. Lisäksi käytössä ovat olleet useat Rakennustietosäätiön julkaisemat. LVI- ja RT-kortit: LVI 03-10359, KH 90-00327, RT 18-10813 Asuntoyhtiön vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen. Rakennustietosäätiö RTS, 2003. LVI 12-10370 Putkistojen ja kanavien kannakointi. Rakennustietosäätiö RTS, 2004. LVI 12-10343 Vesikiertoinen patterilämmitys. Rakennustietosäätiö RTS, 2002. LVI 20-10328 Vesi- ja viemärilaitteiden äänitekninen suunnittelu ja äänenvaimennus. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. LVI 20-10347, RT 60-10816, KH 93-00340 Vesi- ja viemärikalusteiden asennus. Rakennustietosäätiö RTS, 2003. LVI 20-10348 Putkistojen asennus. Rakennustietosäätiö RTS, 2004. RT 05-10710, KH 90-00277 Kosteus rakennuksissa. Rakennustietosäätiö RTS, 2000. RT 80-10712, KH 92-00278 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. Korjausrakentaminen. Rakennustietosäätiö RTS, 2000. RT 84-10759, KH 92-00300 Märkätilojen rakenteet. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. RT 84-10806, KH 92-00341, LVI 06-10371 Asuinhuoneistojen märkätilojen korjaus. Korjausrakentaminen. Rakennustietosäätiö RTS, 2004. TalotekniikkaRYL, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Rakennustietosäätiö RTS, LVI-Keskusliitto ry, Sähkötieto ry, Rakennustieto Oy, 2003 ja RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2000.

Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. 22.4.2016 Loppuraportin liitteet RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ Sanalliset vastaukset. Kyselyihin annetut sanalliset vastaukset. Kyselyssä annettiin lisäksi vastauksia Mitä haluaisit lisätä korjausrakentamisen koskeviin, uusiin määräyksiin; RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ. Liite 1 Haastattelu perinteellisen putkiremontin seurantakokouksen yhteydessä. Haastattelu suoritettiin tyypillisen putkiremontin seurantakokouksen yhteydessä. Kyseessä oli kolmen talon ja kuuden rapun kerrostalokohde, jonka alkuperäinen rakennusvuosi on 1964. Liite 2 Allaskaappien ja siellä olevien läpivientien tiivistämistä koskevien normien kehittäminen. Asiantuntijalausunto koskien allaskaappien nykyiseen asennustapaan liittyviä ongelmia. Liite 3

Liite 1 Sanalliset vastaukset RTY:n kyselyyn. Kyselyn neljäs kysymys antoi mahdollisuuden antaa sanallista palautetta nykymääräysten toimivuudesta. Mitä haluaisit lisätä korjausrakentamisen koskeviin, uusiin määräyksiin; RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ? (vastausten kirjoitusasua ei ole korjattu) maininta miten suhtaudutaan linjasaneerauksissa vesijohtojen sijoittamiseen olemassa olevin nousuhormeihin, vuodonilmaisu, vaihdettavuus, liitostavat jne. (tämä asia pitäisi kirjoittaa auki) Peruskorjauskohteissa lähtökohtana tulisi olla kosteustekninen kuntotutkimus rakenteita avaamalla. Kuntotutkimuksessa selvitettäviä asioita tulisi olla ainakin kosteusvauriot, riskit ja rakenteiden kosteustekninen toiminta. Pintamateriaaleja ja pelkkiä vesieristyksiä uusittaessa, ellei vaurioita ole havaittavissa, kuntotutkimus on yleensä tarpeeton. Suurin osa määräyksistä soveltuu korjausrakentamiseen. Korjattavan/ muutettavan osa alueen tulisi vastata tämän hetken uuden vaatimuksia. Laajemmissa alueissa/ järjestelmissä (esim. vesi- ja viemäriverkosto); laajennettaessa/ muutettaessa osaa tulisi koko järjestelmä tarkastella jollakin tasolla. Ei yksin vain muutosalueella. Rakenteiden suojauksesta korjaustyön aikana tulisi määrätä eikä vai suositella. Säänsuojassa tapahtuva työ tulisi olla määräys. Yleensä tulisi ottaa huomioon määräyksissä kosteuden aiheuttamien vaurioiden korjaaminen. Korjaussuunnitelman laadintaan liittyvät vanhan rakenteen kosteusteknisen kunnon tutkiminen, tutkimukset ja korjaushistorian selvittäminen Tarkistuslista ydinasioista, byrokratian vähentäminen

Tulisi huomioida eri materiaalien keskinäinen soveltuvuus korjauskohteessa. Erillisten materiaalityyppien kosteusteknisen käyttämisen huomiointi esim. lisäeristeenä käytetty uretaanilevy yhdessä kivivillojen kanssa. Märkätilojen määrittely, suhteessa märkätilojen kalusteisiin ja varusteisiin ja vesierityksen tarve esim. WCtilan seinissä 2m lattiasta. Esim. viemärivetojen muuttaminen voi olla haastavaa eli milloin on pakko asentaa lattiakaivo milloin ei. Korjaus- ja muutostöitä koskevat määräykset ja ohjeet pitää selkeästi erottaa uudisrakentamista koskevista määräyksistä ja ohjeista, ettei koskaan tule tulkintavaikeuksia yms. Korjaus- ja muutostöissä kosteustekniset asiat liittyvät usein myös energiatehokkuuden parantamiseen samalla. On huolehdittava siitä, että uusissa määräyksissä ei ole ristiriitaisuuksia tms. energiatehokkuusmääräyksiin verrattuna. En osaa yksilöidä mitään tiettyä asiaa. Toivon, uudet määräykset/säädökset ovat niin selkeät, että niiden oheen ei tarvitse laatia erillistä tulkintaopasta. Lisäksi toivon, ettei heti niiden julkaisun jälkeen aleta puhua normitalkoista. Määräyksiä laadittaessa ei kannata myöskään unohtaa RILn opasta 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. mallikuvia selityksineen Lupaviranomaisena huolehdimme suunnitelmien ja suunnittelijoiden sekä työnjohtajien pätevyydestä. Ehkä enemmän selitysosaa. En mitään. Muuttaa nykyiset määräykset ohjeellisiksi korjattaessa vanhaa. Tämä olisi myös hyvä ratkaisu tuleviin uusiin määräyksiin, koska ei ole kahta samanlaista rakennusta jotka sijaitsisivat samanlaisissa ilmasto-olosuhteissa ja muuten identtisissä kosteus ym. rasituksissa. Jokainen tilanne on omanlaisensa ja tulisi korostaa kokonaisuuden merkitystä erityisesti vanhaa korjattaessa.

Korjaus- ja muutostyöt ovat niin tapauskohtaisia. että tiettyä "sabluunaa" ei ole helppoa tehdä. Rakennustarkastajan pitää osata (ja uskaltaa) soveltaa omaa kokemusta ja tietämystä hyväksi käyttäen. Jotkin osat tekevät korjausrakentamisen varsin raskaaksi, esim. tiskikaappivaatimukset ja vesimittaritilan lattiakaivo silloin kun oma kaivo vaihdetaan liittymäksi. Kun kuilu katkaistaan kerroksen kohdalla, korvaako palomassa vesieristyksen. Lattiakaivollisen huonetilan kosteuseristysmääräystä tulisi selkeyttää. Sen ero märkätilaan aiheuttaa nykyisellään tulkintaerimielisyyksiä. Ohjeita, mitä asioita pitää huomioida jos nykyisiä menetelmiä käytetään rakennuksessa jonka ilma/höyrytiiveys ei täytä uusien rakennusten vaatimuksia. Onko tällainenkin tekeillä? Vain lainmukaisuuden osalta tarvittavan, ei mitään tiukennuksia lakiin.? tuo vaatisi paljon jos alkaa lisätä uutta asiaa. Riittävä tarpeenmukainen sääsuojaus. Vuotojen esilleohjaaminen. Enemmän huomiota LVI tekniikkaan kuin nykyisessä C2:ssa.Linjasaneeraussuunnitelmissa huomio putkistojen vaihdettavuuteen ja tarkastettavuuteen. Ei upoteta rakenteisiin. Valurautakaivot korokerenkaineen muutetaan nykyaikaisiksi muovikaivoiksi. Putkistojen huolelliset kuntotutkimukset ja rakennnusfysiaalinen tarkastelu. Perustusten ja maanvaraisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus on ensimmäinen peruste onnistuneelle korjaussuunnitelmalle, sen jälkeen tulee kaikki muu tärkeysjärjestyksessä ja investointipäätösten mukaan. Ylikorjaamisen ja ylieristämisen hallinta on tällä hetkellä hallitsematon piirre peruskorjaamisessa: Elinkaarilaskelmista ei ole vielä paljon kokemusta ja luotettavaa tietoa. Korjaussuunnitelmien oikea kosteustekninen toimivuus ja yhteensopivuus vanhojen rakenteiden osalla tulee varmistaa hankkeen vaativuuden mukaan kolmannen osapuolen tarkastuksella. EOS

Minusta teltta tulee tehdä asetuksella pakolliseksi kaikkina vuodenaikoina. Kosteudenhallintasuunnitelman ohessa toteutettavaksi rakenteiden kuivatussuunnitelma. Rakennetyöselitykseen ohjearvot tavoiteltavista RH-tasoista ennen pinnoitusta. samoin kuivatuksessa tarvittavat sisäilman RH-tasot. Pölynhallinta ja sen tason määrittäminen, miten todennetaan sisäilman pölypitoisuus. Määräykset. Työntekijöiden ammattitaito. Jonkinlainen ammattipassi. Meiltä konsulteilta vaaditaan joka paikkaan CV työmies voi tulla työmaalle ilman minkäänlaista osaamista. Jälki näkyy. Miten voitaisiin huomioida vanhojen rakenteiden erilaisuus säädöksissä?? Vesikattojen toimivuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kattoliitto on julkaissut kirjan vesikatot toimiviksi 2013. Maaperätutkimuksista saatavaa tietoa voisi sisällyttää määräyksiin. Korjaus- ja muutostöissä lähtökohtana oleva tilanne tunnistettava oikein ennen päätöstä remontoimiseen, johon on lähdetty usein liian vähäisillä tiedoilla rakennuksesta. Kun kohteessa ei ole aiemmin ollut märkiä tiloja niin laajennuksen suunnittelussa tulisi noudattaa uudisrakentamista koskevia määräyksiä tai kun ne jouduttaisiin tekemään muuttamalla kuivia tiloja märiksi. Kun kohteena on alun perin puulämmityksellä ilmastoitu rintamamiestalo, uudessa tilanteessa määräyksissä pitäisi olla mahdollisuus korvata LTO alkuperäistä vastaavalla ilmastoinnilla, koska vanhat rakenteet eivät sellaisenaan toimi terveellisesti koneellisena. Kosteus- ja homevauriot sekä riskirakenteet ovat suurimpia ja valtaosaltaan rakennuksen alaosissa elikkä perustuksissa ja lattioissa sekä niiden liittymissä esim. valesokkelit ja niiden villa sokkelihalkaisut, kaksoisbetoni laatat lattioissa ja niissä mineraalivilla väissä sekä väliseinät lähtevät niissä alimmaisen laatan päältä. Näiden kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen pitää saada kunnolliset pelisäännöt rakennusfysikaalisen/kosteusteknisen toiminnan kannalta RakMk C2:een ja vieläpä siten, että niiden korjausrakenteet täyttäisivät uudisrakentamiselta vaadittavat pääkohdat esim. lattia pitää olla vähintään300 mm ylempänä kuin ulkopuolen maanpinta ja korjattavan sokkelin alimmainen puualajuoksu ei saa jäädä alemmaksi kuin valesokkelin yläpinta (on jäätävä toimivan tuuletusvälin kohdalle kuten uudisrakentamisessa). Lisäksi melkein poikkeuksetta tiilivuoratuissa ulkoseinissä tuuletusväli on tukittu laastipurseilla ja vaikka siinä ei olisikaan ainakaan silmämääräisesti eristeissä homevaurioita, niin korjattaessa aina tiiveyttä on parannettava ja yleensä laitetaan lisäeristystäkin, jolloin seinät eivät enää kuivu entisten ilmavuotojen ja vähäisemmän eristyksen vuoksi samalla lailla kuin aikaisemmalla rakenteella ja siten myös uuden kosteus- ja homevaurion riski on erittäin suuri korjatussa rakenteessa.

Tälläisiä korjauksia tehdään nimittäin erittäin paljon, että ei korjata tiilivuorauksen tuuletusilmaväliä kuntoon ja valesokkelin alajuoksu jää vielä korjatussakin rakenteessa valesokkelin alapuolelle ja ilman toimivaa tuuletusväliä (pitäisi saada aivan määräys/ohje tasolle tämä toimivan ilmavälin vaatimus C2:een sekä seinässä että valesokkelissa). Lisäksi pitäisi saada C2:een, että kun esim. valesokkeliperustuksia korjataan on tehtävä myös kokonaisuus kuntoon kosteusteknisesti elikkä myös ulkopuolen maanpinta ja kallistukset kuntoon sekä sokkelin ulkopuolen vesi-/kosteuseristykset sekä salaojat ja routaeristeet. Nyt varsinkin, kun talokauppojen jälkeen havaitaan todella usein pahoja kosteus- ja homevaurioita kuntotutkimuksissa (tehty vain mitään tekemätön kuntoarvio jolla ei käytännössä tee kerrassa mitään), niin myyjä joutuu korvaamaan vain esim. pelkän lahonneen valesokkelin kengityksen, mutta niiden osittainen syy on myös ulkopuolen kosteusteknisessä toimivuudessa ja niille ei tehdä sitten mitään. Elikkä RakMk C2:een pitäisi saada selvästi määräys, että koko rakenteen kosteustekninen toiminta on suunniteltava ja ohjeisiin, että esim. edellä mainituissa tapauksissa myös perustuksen ulkopuoli pitää korjata sekä ulkoseinän tuuletusvälit pitää tehdä kuntoon. Erittäin suurena vaarana on nimittäin, että näistä 70-luvun taloista tulee nimittäin ns. "hometalokiertopalkintoja" ja aivan vain näkyvät "pakottavat" homekorjaukset tehdään ja sitten vaan talo "terveenä" myyntiin seuraavalle uhrille. Myös nämä ko. toimenpiteet ovat nyt uuden MRL:n ja asetus muutosten myötä rakennusluvan alaisia ja niissä pitäisi sitten pakostakin saada ihan aikuisten oikeasti terveitä taloja riittävän laajoilla korjauksilla (esim. YM:n asetuksen 16 mukaisesti korjaussuunnitelman sisällöstä pitää kosteusvaurioiden korjaussuunnittelijan antaa tieto/vakuutus, että korjaustoimenpiteillä talosta kosteusvaurioiden haitat tai niiden vaikutus käyttäjiin poistetaan sekä korjauksien pitää poistaa haitat koko rakennuksen lopun käyttöiän ajaksi ja lisäksi kaikki viat ja virheet pitää korjata. Tämä on todella kova ja erittäin hyvä vaatimus, että näihin homekorjauksiin saadaan edes jotakin rotia (korjausrakennesuunnittelijat eivät vain ole yhtään vielä ymmärtäneet, että tämä on todella kova vaatimus ja vastuu heille). Itse asiassa sitä eivät ole ymmärtäneet rakennusvalvonnatkaan siis isoissakaan kaupungeissakaan pikku kunnista nyt puhumattakaan, sillä näitä varmasti MRL 125 mukaisia terveyteen vaikuttavia kosteus- ja homevaurioiden korjauksia tehdään ilman rakennuslupia summamutikassa ja rakennusvalvonnat eivät edes

"viitsi" haettaa niihin lupia, vaikka joku jopa kysyy, että onko nämä luvanalaisia. Sen vuoksi RakMk C2:een on saatava selvät määräykset ja ohjeet, että on korjattava kokonaisuuksia riittävän laajasti eikä vain pelkkä yksittäinen näkyvä vika tai virhe rakenteessa ja ne on rakennusluvitettava. Tällaiset määräykset/rakennusluvittaminen tukisivat erittäin hyvin myös näitä kosteusvaurioiden korjausrakennesuunnittelijoita, kun he voisivat vedota määräyksiin/rakennuslupaan, että ei voi korjata vain kuin kokonaisuuksia ja kunnolla. Kosteus- ja homevaurioiden korjausrakennesuunnittelijat joutuvat kohtuuttoman vaatimuksen eteen, jos tehdään vain osittaisia korjauksia ja kuitenkin heidän pitäisi rakennusluvassa pystyä antamaan tuo asetuksen 16 mukainen vakuutus, että tulee terve talo. Lisäksi esim. ok-taloissa yksi ja sama henkilö usein toimii kuntotutkijana, kosteus- ja homevaurioiden korjausrakennesuunnittelijana sekä -vastaavana työnjohtajana, jolloin kaikki mahdollinen vastuu kertyy hänen harteilleen. Näistä varmasti tulee todella paljon tuomareille ja asianajajille töitä tulevaisuudessa, kun nämä osittaiset korjaukset tietenkin epäonnistuvat surkeasti ja suunnittelijat joutuvat osaltaan vastuuseen tietämättömyyttään ja määräysten puuttumisen vuoksi ja korjaillaan ilman rakennuslupaa salaa. Mitkä suunnittelutehtävät ovat (rakennusfysiikan kannalta) vaativia/poikkeuksellisen vaativia? Tällä hetkellä varmasti hyvin erilaisia tulkintoja. Sama koskee työnjohtotehtäviä. Vanhojen rakenteiden rakennusfysikaalisen toimivuuden varmistamiseen ohjaavat, tarvittavat säännökset, kun rakenteita korjataan ja/tai niihin lisätään uusia rakenteita mm. energiatehokkuuden parantamiseksi. Yleismaalliset, ympäripyöreät vaatimukset eivät ole riittäviä. Asiatieto esim. TTY:n rakennusfysiikkapäiviltä olisi saatava vaatimustasoksi. Entistä vaativampia rakennusprojekteja energiansäästön takia. Vaatimukset myös toteutuspuolelle, tekijöille ja tarkastukselle...suunnitelmien tarkastamisesta asti. Vaatimukset tiiveyskokeille jne.

Keittiöiden allaskaapit jäävät uudisrakentamisessakin vähälle huomiolle. Uudessa säädöksessä asiaan voisi kiinnittää hieman enemmän huomiota, koska allaskaapeissa tiputtavat putkistot saattavat aiheuttaa huomaamatta vesivahinkoja. Putkiremonttien yhteydessä allaskaappien pohjat tulisi aina tiivistää, jotta vuodot tulevat näkyviin.

Liite 2 Haastattelu perinteellisen putkiremontin seurantakokouksen yhteydessä. Kohde: Asunto Oy Maitikkapolku 9 Aika: 16.12.2015 Läsnä: Kati Jääskeläinen, Vahanen Oy, LVI-töiden valvoja Paavo Tapioharjo, Vahanen Oy, LVI-suunnittelija Marko Lohtander, Vahanen Oy, Rakennustöiden valvoja Pasi Koivisto, vrj.fi, vastaava työnjohtaja Kalle Matilainen, Helsingin Lämmönsäätö, LVI-työnjohtaja 1. Nykyinen C2 toimii aivan hyvin käytännössä on opittu tekemään vuodonilmaisut ja vesieristykset. Sertifioidut toimijat ovat arkipäivää 2. Palokatkoihin tarvittaisiin lisäselvyyttä, käyttö kuiluissa kerrosten välissä on epäselvää, sillä takuu vain 10 vuotta. Pitäisi varmaan tehdä isot paikkaukset betonilla ja palokatkomassa ohjeiden mukaan. 3. Osakkaiden vastuu remonteissa, jos jätetään vanhat vesieristeet. Ymmärtävätkö hallitukset vastuunsa 4. Tiskikaappien tiivistäminen ongelmallista. Käytännössä on monenlaisia kaapinpohjia ja lattioita varsinkin kun vanhat kaapit asennetaan takaisin. Keittiöihin lattiakaivo, tästä on puhuttu pitkään, käytännössä ongelmia 5. Astianpesukoneiden vesivuodot uudisasennusten jälkeen letkujen kiinnityksestä tulisi varmistua. 6. Mukavuuslämmitys ei vaikuta kosteuseristykseen kun tehdään ohjeiden mukaan riittävä suojapaksuus

Liite 3 Allaskaappien ja siellä olevien läpivientien tiivistämistä koskevien normien kehittäminen Rakennusmääräysten kehittäminen Olennainen vaatimus Allaskaapit tulee tiivistää siten, että mahdollisessa vuotovahinkotilanteessa vuotava vesi ohjautuu asukkaan havaittavaksi mahdollisimman nopeasti ehkäisten piilovesivahinkojen syntymisen ja veden pääsyn rakenteisiin. Allaskaapin rakenteen tulee olla sellainen, että rakennusmääräysten mukainen tiivistäminen on mahdollista. Allaskaapissa olevat astianpesukoneen tulo- ja poistoletkut sekä muut läpiviennit tulee tiivistää vuototurvalliseksi käyttämällä (tehdasvalmisteisia) tähän käyttötarkoitukseen valmistettuja läpivientituotteita. Läpivientituotteiden tulee olla kalusteeseen kiinteästi asennettavia ja kiinnitettyjä alustaansa siten, että allaskaapin normaalissa käytössä ja rasituksessa putket eivät pääse liikkumaan ja irtoamaan liitoksistaan. Yleiset perustelut Tällä hetkellä allaskaappien ja siellä olevien läpivientien tiivistämistä ei useimmissa tapauksissa toteuteta voimassa olevan C2-rakennusmääräyksen mukaisesti. Tiivistettyjenkin kohteiden osalta läpivientien tiivistämisen toteutus on laadultaan kirjavaa ja tiivistämiseen käytetään tähän käyttötarkoitukseen soveltumattomia aineita ja tuotteita. Lisäksi allaskaappien rakenteissa on merkittäviä eroja, jotka vaikeuttavat merkittävästi allaskaappien tiivistämistä (esimerkiksi avoin takaseinä/pohjarakenne tai vastaavat muut vuototurvallisuuden kannalta ongelmalliset kohdat). Finanssialan keskusliiton teettämien vuotovahinkoselvitysten perusteella astianpesukoneet ja niiden tulo- ja poistoletkujen läpiviennit ovat selkeä vuotoriski. Kehittämällä allaskaapin ja läpivientien tiivistämistä ohjaavaa normistoa, voidaan asennustoimintaa yhdenmukaistaa ja parantaa asumisturvallisuutta sekä ehkäistä vesivahingoista aiheutuvia taloudellisia sekä terveydellisiä haittoja. Nykyisen C2-rakennusmääräyksen kirjaukset eivät ohjaa riittävän yksiselitteisesti toteuttamaan allaskaapin ja siellä olevien läpivientien tiivistämistä tähän käyttötarkoitukseen tarkoitetuilla tuotteilla. Määräyksiä ja niiden perusteluja tulisi tarkentaa, jotta kotitalouksissa ja LVIasennusyrityksissä omaksuttaisiin paremmin allaskaappeihin ja siellä oleviin läpivienteihin liittyvät vaarat ja vastaavasti keinot vaarojen pienentämiseksi. Juhani Pitkälä, Toimitusjohtaja APLIVI / Vaajakosken Sähkö- ja Putkipalvelu Oy

C2 versio 2.5.2016 Ehdotukset korjaus- ja muutostöistä annettavien säädösten sisällöstä (Suuri osa uudisrakentamisen vaatimuksista koskee myös korjausrakentamista. Alla on nostettu esiin korjausrakentamisen kannalta merkittävimpiä ja huomioonotettavia asioita) 1.1. Soveltamisala Nämä määräykset koskevat kosteudesta johtuvien vaurioiden estämistä korjaus- ja muutostöissä (MRL 125.2, 125.3, 125.4, 125.5 ). Määräyksiä sovelletaan rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. 1.2 Perusvaatimukset Rakennus on käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunniteltava, rakennettava ja korjattava siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa korjattuna ja muutettuna aiheutua terveyden vaarantumista rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Perusvaatimukset koskevat rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. 1.3 Kosteustekninen toiminta (kosteuden hallinta) Rakenteet ja talotekniset järjestelmät on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeudu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivattamiseen esitetään menetelmä. Kun rakennusta korjataan ja siinä tehdään muutostyötä tai rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutetaan, tulee aiemmat puutteet kosteusteknisessä toiminnassa korjata riittävällä tavalla. Kosteusteknisen toiminnan heikentäminen tulee estää. Suunnitelmissa esitettävien rakenteiden ja rakennusosien kosteusteknisestä toimivuudesta on varmistuttava luotettavaan selvitykseen perustuen, ottaen huomioon korjauksen laajuus. Rakennustyön oikean suorittamisen varmistamiseksi on työnsuorittajan tunnettava rakenteiden kosteustekniikkaa koskevat suunnitelmat ja työohjeet sekä hänellä on oltava riittävä ammattitaito. Rakennushankkeeseen ryhtyvän omassa intressissä on varmistumaan kunkin työnsuorittajan ammattitaidosta.

Työmaan aikaisesta sääsuojauksesta huolehditaan suunnitelmallisesti siten kuin asetuksessa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä tarkemmin säädetään. 1.4. Erityisesti estettävät kosteusvauriot 1.4.1 Tiiveys Kun rakenteet tehdään tiiviiksi, tulee varmistua, että vauriotilanteessa kosteus pääsee poistumaan, tai rakenteen toimivuus voidaan muutoin varmistaa. 1.4.2 Tuuletus Korjaamisessa tulee erityisesti huolehtia, ettei rakenteen ja rakennusosien tuulettumisolosuhteita heikennetä. Jos tuuletuksessa on puutteita, tulee ne poistaa. 1.4.3 Korkeusasema Kosteusvaurioriskien vähentämiseksi on kosteudelle alttiit rakenteet ja rakennuspohjan kuivatusjärjestelmät suunniteltava ja rakennettava toimintavarmoiksi niiden suunnitellun käyttöiän ajaksi sekä helposti tarkastettaviksi ja huollettaviksi. Korjauksen kohdistuessa viemärijärjestelmiin on varmistuttava myös salaojien toimivuudesta ja hulevesien poisjohtamisesta. 1.4.4 Maatuvat materiaalit Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat orgaaniset aineet ja rakennusjätteet. 1.4.5 Kapillaarinen virtaus Veden haitallinen kapillaarivirtaus rakenteeseen tai rakenteessa estetään salaojituskerroksilla, kapillaarikatkoilla ja kosteuden- tai vedeneristyksillä. 1.4.6 Veden valuminen rakenteiden sisään Pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus. Haitallinen veden valuminen rakenteiden sisään tai läpi estetään. 1.4.7 Vedenpaine Vedenpaineen alaisten rakenteiden on kestettävä veden vaikutus. Haitallinen veden valuminen rakenteiden sisään tai läpi estetään.

1.4.8 Vesivahingon havaitseminen Mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin. Laitteistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa. Allaskaapit tulee tiivistää siten, että mahdollisessa vuotovahinkotilanteessa vuotava vesi ohjautuu asukkaan havaittavaksi mahdollisimman nopeasti ehkäisten piilovesivahinkojen syntymisen ja veden pääsyn rakenteisiin. 1.4.9 Rakennusaineiden suojaaminen Rakennusaineet ja tarvikkeet sekä rakennusosat on suojattava haitalliselta kastumiselta kuljetusten, varastoinnin ja rakentamisen aikana. Kosteiden rakenteiden ja rakennuskosteuden on annettava kuivua tai rakenteita on kuivatettava riittävästi, ennen kuin ne peitetään kuivumista hidastavalla ainekerroksella tai pinnoitteella kosteudenhallintasuunnitelman mukaisesti. Tiloissa, joissa henkilöt joutuvat oleskelemaan lakisääteisin perustein, kuten koulut, kasarmit, vankilat ja päiväkodit, on varmistuttava, ettei pinnoitteen alle jää kosteutta. 1.5.10 Rakennustuotteet Vedelle alttiina oleviin rakenteisiin on käytettävä tähän käyttötarkoitukseen tarkoitettuja kosteutta ja tarvittaessa myös kulutusta kestäviä tarvikkeita ja pintamateriaaleja. Rakennustuotteiden on kestettävä asentamisen sekä asennus- ja käyttöolosuhteiden aiheuttamat rasitukset koko rakenteen käyttöiän tai suunnitellun huolto- ja korjausvälin ajan. 1.5.11 Työsuoritusten valvonta Kosteusteknisiä työsuorituksia tulee hankkeeseen ryhtyvän toimesta valvoa ja työvaiheet tarkastaa. 1.5.12 Kunnossapito Rakennustuotteiden on kestettävä asentamisen sekä asennus- ja käyttöolosuhteiden aiheuttamat rasitukset koko rakenteen käyttöiän tai suunnitellun huolto- ja korjausvälin ajan. 2 Rakennuspohjan kuivatus 2.1. Maanpinnan kuivatus Kun korjaus kohdistuu rakennuksen perustukseen, valesokkeliin, alapohjaan jne. on korjaus ulotettava rakennuksen ympäristöön siten, että sade- ja sulamisvedet johdetaan pois rakennuksen vierestä.

2.2. Em. toimenpiteiden yhteydessä on tarkistettava salaojien kunto ja tarpeen vaatiessa on ne saatava toimintakuntoon. 3 Rakennuksen alapohja 3.1 Maanvastainen alapohja 3.1.1 Kellarin lattiaa lukuun ottamatta on maanvastaisen lattian yläpinnan oltava vähintään 0,3 m rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella. Maanpinnan tasaus on korjattava piha-alueiden korjaamisen yhteydessä. 3.2 Ryömintätilainen alapohja Korjauksen kohdistuessa ryömintätilassa sijaitseviin viemärijärjestelmiin, on varmistuttava, että alapohjiin järjestetään huoltoaukot ja alapohjista poistetaan kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat orgaaniset aineet ja rakennusjätteet. Ryömintätilan riittävästä tuuletuksesta on huolehdittava. 4 Ulkoilman vastaiset seinärakenteet 4.1. Ikkunoiden ja ovien uusiminen Uusien ikkunoiden ja ovien liittymädetaljit olemassa oleviin rakenteisiin on suunniteltava ja rakennettava niin, että veden pääsy rakenteisiin estetään ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan, mikäli ikkuna liittyy rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmään. 5 Seinärakenteet maata vasten 5.1. Mikäli kosteusteknisen kuntotutkimuksen perusteella joudutaan korjaamaan/uusimaan kantavia rakenteita, on kyseessä vaativa rakennesuunnittelu-/-rakentamistehtävä. 6 Vesikatto ja yläpohja 6.1. Läpiviennit Vesikattoa uusittaessa ja/tai yläpohjaa lisäeristettäessä on huolehdittava taloteknisten järjestelmien ja niiden läpivientien toimivuudesta. 7 Lattian kaltevuus ja läpiviennit 7.1. Vedeneristys

Vedeneristystyön suorittamisessa tulee huomioida alan yleiset ohjeet kuten RYL 2013, RIL 107 2012 sekä Rh-tuotekortit. Lisäksi vedeneristysjärjestelmällä tulee olla voimassa oleva VTT-sertifiointi tai ETAG 022 mukainen Ces-hyväksyntä. Märkätilojen vedeneristyksenä toimiva lattianpäällyste tai lattiapäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava koko seinän korkeudelle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään. Märkätilojen lattiarakenteita uusittaessa tulee pyrkiä säilyttämään esteettömyys. 8 Laitteet ja putket 8.1 Laitteistojen suunnitteluperiaatteet ja vesivuodon havaitseminen Astianpesukoneiden vuotoaltaiden ja astiakaappien pohjien vesivuotojen havaitsemiseksi tehtävät rakenteet on tehtävä niin että vuodot tulevat ilman aiheetonta viivettä esille ja vuotojen syihin voidaan puuttua. 8.2. Sähköiset anturit Verkostojen ja asennustilojen varustaminen sähköisillä antureilla ja impulssimittareilla helpottaa vesivuotojen havaitsemista mahdollisimman nopeasti. Kun näitä laitteita käytetään, on huolehdittava laitteiden ja niitä palvelevien paristojen huoltomahdollisuudesta.