SAARISTO-OHJELMAN LINKITYS MAAKUNTASTRATEGIAAN

SAARISTO-OHJELMAN LINKITYS MAAKUNTASTRATEGIAAN 2014-2017 SAARISTOTOIMIKUNTA MH 24.8.2015

SAARISTO-OHJELMAN LINKITYS MAAKUNTASTRATEGIAAN 2014-2017 Varsinais-Suomen liitto Saaristotoimikunta

SAARISTO-OHJELMAN LINKITYS MAAKUNTASTRATEGIAAN 2014-2017

4 TAUSTA Varsinais-Suomen liiton maakuntastrategia (Maakuntaohjelma 2035+ / Maakuntaohjelma 2014-2017) hyväksyttiin 16.6.2014. Strategian johtoajatuksena on kumppanuus. Arvokärkinä ovat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus sekä resurssiviisaus. Näihin kärkiteemoihin liittyy lukuisia toimenpiteitä, joita maakuntaohjelmassa tulee toteuttaa kumppanuusfoorumin puitteissa. Kumppanuusfoorumi on maakuntaohjelman päätoimenpide. Ihmiset ja avoin tieto muodostavat kumppanuusfoorumin perustan. Foorumissa kohtaavat tieto ja tekijät. Foorumi muodostaa viitekehyksen tiedon ja tekijöiden kohtaamisille; kyse voi olla työpajoista, verkkopalveluista, verkostoista tai kehittämistiimeistä. Eräs tärkeä kohderyhmä ovat opiskelijat, joille kumppanuusfoorumi haluaa tarjota kohtaamispaikan työelämän kanssa, jotta koulutus ja työelämä integroituisivat keskenään paremmin. Kumppanuusfoorumi auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuksia ja luomaan kokonaisuuksia. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin kumppanuusfoorumin toimijat. Varsinais-Suomen liiton saaristo-ohjelman päivitys 2012-2014 täydensi Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa 2011-2014 ja maakuntaohjelman toteutussuunnitelmaa 2012-2013. Saaristo-ohjelma keskittyi saariston ajankohtaisimpiin ja keskeisimpiin kehittämiskysymyksiin. Linjaukset saaristo-ohjelmalle otettiin lainsäädännöstä, erityisesti saaristolaista (494/81, 1138/93) ja joulukuussa 2011 päivitetystä asetuksesta koskien saaristokuntia ja saaristo-osakuntia 2012-2015. Huomioon otettiin niin ikään nykyisen hallituksen suunnitteilla ollut saariston kehittämisen toimintaohjelma 2012-2014. Muita keskeisiä teemoja olivat edelleen ajankohtaiset kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistukset, kuntarakenneuudistus sekä saaristoliikennettä koskevat asiat. Lisäksi saaristo-ohjelmassa pureuduttiin saaristomatkailuun, Saaristomeren tilaan ja muihin ympäristökysymyksiin sekä saaristokulttuuriin. Oma sijansa oli perinteisesti myös mökkeilyllä tai oikeammin vapaa-ajan asumisella, kakkosasumisella.

5 PROSESSI Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta tutustui uuteen maakuntastrategiaan sen valmistuttua ja tultua hyväksytyksi kesäkuussa 2014. Strategiatyössä vahvasti mukana ollut erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen esitteli maakuntastrategian pääkohtia ja ydinajatusta saaristotoimikunnan kokouksessa Kustavissa 10.9.2014. Kyseisessä kokouksessa päätettiin valtuuttaa saaristoja maaseutuasiamies yhdessä saaristotoimikunnan työvaliokunnan kanssa pohtimaan edellisen saaristo-ohjelman (päivitys) nivouttamista uuteen maakuntastrategiaan. Työvaliokunta kokoontui 27.10.2014 ja esitteli näkemyksiään saaristotoimikunnalle 26.11.2014 Uudessakaupungissa. Saaristotoimikunnan jäsenten oli mahdollista antaa synkronointityöhön ehdotuksia saaristoja maaseutuasiamiehelle 12.12.2014 mennessä. Saaristotoimikunta otti kantaa synkronointiin uudelleen vuoden 2015 ensimmäisessä kokouksessaan 10.2.2015 pohjana saaristoja maaseutuasiamiehen laatima runko. Synkronointiasiakirja hyväksyttiin lopullisesti vietäväksi Varsinais-Suomen maakuntahallituksen käsittelyyn saaristotoimikunnan kokouksessa 14.4.2015.

7 VALITUT TEEMAT Saaristotoimikunta päätti pitää kiinni edellisen saaristoohjelman pääteemoista tässä saaristo-ohjelman ja maakuntastrategian välisessä synkronoinnissa. Teemat ovat edelleen saariston kehittämiselle ja elävän saariston ylläpitämiselle oleellisia. Painopiste on siis seuraavissa teemoissa: 1. SAARISTOLIIKENNE JA TIETOLIIKENNEYHTEYDET 2. SAARISTOMATKAILU JA MUUT ELINKEINOT 3. ASUMINEN (ML. VAPAA-AJAN/KAKKOSASUMINEN) 4. YMPÄRISTÖ 5. KULTTUURI Kyseisiin teemoihin saaristotoimikunta esittää joitakin tarkennuksia/kohdennuksia: 1. Saaristoliikenteen osalta painopiste yhteysalus- ja lauttaliikenteeseen, niiden aikataulutukseen, reittien kilpailutukseen ja yleiseen palvelutasoon (erityisenä tavoitteena laivaston soveltuvuus kullekin reitille). Samoin siltojen kuntoon tulee saaristoliikenteen yhteydessä kiinnittää huomiota kun tiedossa on, että esim. Kirjalan salmen silta vaatii uusimisen lähitulevaisuudessa. Järkevää olisi toteuttaa uuden sillan rakentamisen yhteydessä myös Kaarinan läntinen ohikulkutie. Kiinteän tieyhteyden saaminen Paraisten ja Nauvon välille tulee pitää tavoitteena ja asiaa tulee pitää esillä vaikka siihen ei tällä tietämällä ole vielä löytynyt rahoitusta. Siltainvestointeja voinee rahoittaa osin säästöillä, jotka syntyvät lauttaliikenteen käyttökulujen poistumisesta. Lisäksi erityisesti saariston rengastien varren maanteiden piennaralueet vaatisivat parantamista pyöräilijöitä ajatellen. 3. Asumiseen liittyvässä toiminnassa huomio tulee kiinnittää vapaa-ajan asumisen muuttamiseen ympärivuotiseksi asumiseksi. Kesäasuntojen muuttamista ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi tulee edistää ja tehdä asiassa pelisäännöt selviksi (ennen kaikkea kuntien vastuu). Vapaa-ajan asukkaan muodostavat saaristolle merkittävän kasvupotentiaalin ja vapaa-ajan asukkaiden merkitys saariston taloudelle on jo nykyisellään varsin merkittävä monine kerrannaisvaikutuksineen. Etätyömahdollisuuksien luominen ja edistäminen on suorassa yhteydessä vapaa-ajan asuntojen tehostettuun käyttöön. Tällä on selviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Kaikessa saariston kehittämisessä tulee sulkea pois vastakkain asettelu vakinaisen ja vapaa-ajan asumisen välillä. 4. Ympäristökysymyksissä huomio kohdistuu paitsi edelleen Saaristomeren tilaan ja tavoitteeseen sen hyvän tilan saavuttamisesta, myös kulttuuriympäristöön ml. saariston rakennettu ympäristö. 5. Kulttuurin teemaan katsotaan kuuluvaksi perinteinen saaristokulttuuri (työtavat, eri elinkeinot myös kulttuurin ilmentäjinä, perinteinen saaristorakentaminen, kielelliset kysymykset/kaksikielisyys, ruotsinkielisyys). Saaristotoimikunta näkee tärkeänä, että itse saaristolaisille annetaan parempi painoarvo pohdittaessa, mitä on saaristokulttuuri saaristolaiset tulee nähdä oman kulttuurinsa parhaina asiantuntijoina. 2. Saaristomatkailussa tulee panostaa Rengasteiden edelleen kehittämiseen; matkailijoiden viipymää alueella tulee pidentää oheispalvelujen tehostetulla markkinoinnilla ja myös tarjonnan lisäämisellä. Ohjelmakauden 2014-2020 kantava teema on lähiruoka, joka soveltuu erinomaisesti myös saaristoon. Kalastus, kalatalous ja kalanviljely muodostavat paitsi oman elinkeinonsa myös tukevat esim. matkailuelinkeinoa. Lammastalous saariston perinteisenä elinkeinona muodostaa niin ikään lähiruoka-ajattelua tukevan toimialan. Elinkeinojen kehittäminen saaristossa (ja muuallakin maaseudulla) edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä.

8 TEEMOJA TOTEUTTAVAT TOIMENPITEET MAAKUNTASTRATEGIASSA, VASTUUTAHOT KUMPPANUUSSTRATEGIAN TEEMAT JA TOIMENPITEET SUHTEESSA SAARISTO-OHJELMAAN VASTUULLISUUS Vastuullisuus teemaan toimenpiteistä voidaan löytää kiinnekohtia saaristo-ohjelmaan ainakin seuraavien toimenpiteiden osalta: V1 Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja käyttäytymisen voimaa muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja kansainvälistä näkyvyyttä. - kalanviljelyn imagon parantaminen uusin teknologioin/sijainnin ohjauksella (saaristomatkailu ja muut elinkeinot, ympäristö) Vastuutaho: yrittäjät, ELY-keskus - vähempiarvoisen kalan poistokalastus JA jalostaminen sekä ravinnoksi että energian lähteeksi (saaristomatkailu ja muut elinkeinot, ympäristö) Vastuutahot: yrittäjät, kuluttajat, ELY-keskus, eri rahoituslähteet) - haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen (ml. vapaaajan kiinteistöt) jätevesien käsittelyn tehostaminen (asuminen, ympäristö) Vastuutahot: kunnat, vapaa-ajanasukkaat, vesi-ja jätevesiosuuskunnat V2 Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytäntöjä ja tietoa. Esimerkkeinä lähi-ideologiasta ovat lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kaupunginosien kehittäminen. - kyläyhdistykset ym muodostavat jaostoja tukemaan lähi-ideologiaa tai jo aiemmin olemassa olleita verkostoja kootaan uudestaan (Skärgårdssmak, Mathantverkare). (Saaristomatkailu ja muut elinkeinot, asuminen, ympäristö) Vastuutahot: kunnat, yhdistykset, aluelautakunnat V3 Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun mahdollistamalla varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. - kyläyhdistykset, aluetoimikunnat ja muut yhdistykset otetaan aktiivisesti mukaan kunnalliseen kaavoitusprosessiin jo suunnitteluvaiheessa. Vastuutahot: kunnat, yhdistykset, aluelautakunnat, mökkiläistoimikunnat ja vastaavat V4 Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. - nuoria houkutellaan aiempaa aktiivisemmin mukaan kunnallisiin ym. päätöksentekoelimiin, yhdistyksiin ja toimielimiin sekä perustetaan nuorille suunnattuja toimielimiä/nuorisolautakuntia/nuorisovaltuustoja (asuminen, ympäristö). Vastuutahot: kunnat, puolueet, yhdistykset, seurakunnat V5 Kehitetään nuorten maakunnallinen työ- ja harjoittelumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus- että toisella asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä jo olemassa olevia työharjoittelumalleja. - saariston yritykset käyttävät hyödykseen opiskelijoita Turun seudun oppilaitoksista kesätyöpaikkoihin rekrytoinnissa (kielitaito, alueen tuntemus); syntyy luonteva yhteys maakunnan oppilaitosten ja saariston (pientenkin) yritysten kanssa (saaristomatkailu ja muut elinkeinot). Vastuutahot: V-S alueen oppilaitokset, saariston yritykset ml. pien- ja mikroyritykset V6 Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien uraohjausta. - saariston yritykset markkinoivat aktiivisesti itseään oppilaitoksiin päin työvoiman tarpeen ollessa ajankohtainen (joko kausi- tai vakinaisen henkilöstön tarve); tähtäimessä nuorten työllistymisen /työharjoittelun lisäksi jatkajan löytäminen saariston mikroyrityksille, joissa erityisesti matkailun puolella tarvitaan uusia yrittäjiä (sukupolvenvaihdos monesti ajankohtainen). Vastuutahot: V-S alueen oppilaitokset, saariston yrittäjät ja yrittäjäorganisaatiot

9 VASTUULLISUUS V7 Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä käsittämään oman elinpiirin rakennetun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa. - työväen-/kansalaisopistot ottavat kurssitarjontaansa paikallishistorian/paikallisen arkkitehtuurin kursseja, joiden sisältöä voivat käyttää hyväkseen paitsi yksityiset ihmiset myös esim. matkailun toimijat omaan tuotekehittelyynsä ja markkinointiin. Vastuutahot: maakunnan vapaan sivistystyön toimijat, Curatio-yhdistys, museot V8 Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. - saariston kunnat ottavat käyttöön kannustinjärjestelmän omille työntekijöilleen (suoriteperusteiset kannustimet) sekä liikuntasuoritteista että kestävien liikennevalintojen hyödyntämisestä esim. työmatkaliikenteessä. Vastuutahot: saariston kunnat, liikuntajärjestöt, Kuntaliitto, STM, Työterveyslaitos TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS

TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS

11 YHTEISTYÖTAIDOT Yhteistyö -teeman toimenpiteet esimerkkeineen saaristoon sovellettaviksi: Y1 Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja. - Kootaan saaristossa säännöllisesti pyöreän pöydän ääreen toimijoita pohtimaan saariston kehittämistä edistäviä/hankaloittavia toimia ja seikkoja; mukaan kutsutaan toimijoita kaikilta sektoreilta (julkinen, yksityinen, 3. sektori). Vastuutahot: kunnat, järjestöt, ELY-keskus ja muut valtion toimijoiden edustajat, yksityiset henkilöt Y2 Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansalaisyhteiskunnan palveluista. - Saariston järjestöt ja kuntien järjestämät palvelumuodot samaan kansalaisportaaliin omaan yhteyteensä (alaportaali tms). Vastuutahot: saariston 3. sektorin toimijat, kunnat, maakunnan liitto Y3 Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetietopalvelua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä. - Saariston matkailun kehittämiseksi ja onnistuneiden sukupolven vaihdosten edistämiseksi yrityksissä (erityisesti matkailun sektorilla) luodaan monialaisuutta tukevia opintokokonaisuuksia; matkailun toimialalle räätälöidään opintokokonaisuuksia jotka antavat valmiuden vaikkapa lähiruokaan erikoistuneeseen matkailutoimintaan, mutta samaan opintokokonaisuuteen sisältyisi myös tavanomaista markkinointi- ja viestintäkoulutusta, elintarvikehygienian opintoja jne. Vastuutahot: koulutuksen tarjoajat, yritykset ja yritysneuvontaa antavat organisaatiot jne. Y4 Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla. - Saariston vapaan sivistystyön toimijat (kansalais- ja työväenopistot ym) jatkavat aiempaa toimintaansa monimuotokurssien järjestämisessä uusinta teknologiaa hyväksi käyttäen (videoneuvottelu, SKYPE jne.) Vastuutahot: maakunnan oppilaitokset, vapaa sivistystyön oppilaitokset, saariston kunnat, Turun Normaalikoulu Y5 Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kasvuyrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa. - Panostetaan yrittäjyyskasvatukseen maakunnan oppilaitoksissa ja kohdennetaan erityistä huomiota saaristoon, jonka yrityksistä monet (erityisesti matkailusektorilla) ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Haetaan uusia toiminta- ja kehittämismalleja saariston yrityksille. Vastuutahot: oppilaitokset, yritysneuvojat kunnissa ja elinkeinojen kehittämiskeskuksissa Y6 Luodaan toimiva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi. Kehitetään ensiasteen neuvontaa seutukunnissa. - Monialaisen osaamisen karkaamista saaristosta estetään toimivalla yrityspalveluorganisaatiolla, joka ulottaa vaikutuksensa myös saaristoon. Kohdennetaan yrittäjyysneuvontaa nuoriin osaajiin, jotka ovat valmiita uusiin innovaatioihin ja uudenlaiseen ajatteluun yritystoiminnassa. Vastuutahot: Kunnalliset ja seudulliset yritysneuvojat ja elinkeinojen kehittämiskeskukset.

12 SAAVUTETTAVUUS Saavutettavuus teeman toimenpiteet saaristoon sovellettuina: S1 Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajat ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. - Saariston kuntien päättäjät järjestävät yhdessä opiskelijoiden ja kolmannen sektorin kanssa avoimia ideointipäiviä, joissa haetaan paitsi yleisiä kehittämiskohteita myös ideoita julkisten tilojen tehokkaaseen käyttöön. Saariston monipalvelupiste mallin laajentaminen. Vastuutahot: kunnat, järjestöt, oppilaitokset S2 Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella. Hyödynnetään pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Pietari) mahdollisuudet sekä edistetään rannikon ja sisämaan liikenneyhteyksiä. Varmistetaan Espoo-Salo oikoradan suunnittelun eteneminen. - Saariston kunnat käyttävät hyödyksi Pohjoismaista saaristoyhteistyötä ja sen luomaa verkostoa; kyse voi olla hanketoiminnasta, liikenteen kehittämisestä, aluekehitystyöstä, uusien avauksien hakemisesta jne. Vastuutahot: kunnat, elinkeinokeskukset, järjestöt, ELY-keskus, V-S liitto, CB S3 Kehitetään myyntiosaamista erityisesti potentiaalisilla vientialoilla. - Panostetaan saariston matkailuyritysten ja erityisesti uusien matkailutoimijoiden vientiosaamisen kasvattamiseen uusien kohderyhmien saavuttamiseksi ja tukemaan tuotekehitystyötä. Vastuutahot: TE-toimistot, yrittäjäyhdistykset, elinkeinokeskukset, kunnat, ELY-keskus S4 Tuotteistetaan koulutusosaamista ja kehitetään yhteistä koulutusvientiä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. - Tuotteistetaan saaristossa pitkään sovellettua monimuoto-opetusta (videoneuvottelun, SKYPEn ja muun vastaavan uuden teknologian nivominen perinteisiin opetusmenetelmiin) ja tehdään siitä vientituote. Vastuutahot: kuntien opetustoimi, Turun normaalikoulu, AVI, OKM S5 Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modulointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto. - Kytkös saaristossa toimenpiteeseen S4 tavoitteena monimuoto-opintoihin pohjaava saariston avoin ammattiopisto, joka on vahvassa yhteistyössä alueen yritysten ja yrittäjyyttä tukevien ja kehittävien tahojen kanssa. Vastuutahot: kunnat, olemassa olevat oppilaitokset, joilla kytköksiä saaristoon, kehittämiskeskukset, OKM S6 Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. - perusteilla oleva maakunnallinen virkistysalueyhdistys huolehtii olemassa olevien kohteiden ylläpidosta ja kunnostamisesta sekä varustamisesta yhteistyössä saariston muiden toimijoiden kanssa. Vastuutahot: Varsinais-Suomen virkistysalueyhdistys, Saaristomeren kansallispuisto, Metsähallitus, Biosfäärialue, ELY-keskus, LEADER-ryhmät

14 RESURSSIVIISAUS Resurssiviisaus teeman toimenpiteet saaristossa: R1 Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen. - Tuetaan uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä (tuuli-, aurinko- ja aaltoenergia) sekä selvitetään mahdollisuuksia esimerkiksi suljetun kierron vesiviljelyn käyttöön otosta laajemmin. Vastuutahot: yritykset, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset, V-S liitto, ELY-keskus R2 Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. - Saariston kunnat ja muu julkinen sektori saaristossa panostavat hankinnoissaan hajautettuihin hankintoihin, jolloin aiempaa useammin palvelun tarjoajaksi valikoituu yritys lähialueelta (millä on positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen). Edellä mainittu vaatii lisäkoulutusta hankintaosaamisessa. Vastuutahot: kunnat, valtion yksiköt, ELY-keskus R4 Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia. - Saariston kunnissa ja kaikessa muussakin saaristoon kohdistuvassa julkisessa päätöksenteossa käytetään aiempaa enemmän hyödyksi puolueetonta asiantuntijatietoa taustoittamaan tehtäviä päätöksiä; kyse voi olla esim. haittaeläimiin kohdistuvista toimista, uusiutuvan energian ratkaisuista jne. - Kootaan yhteen ns. saariston asiantuntijaverkosto osana avoimen datan hyödyntämistä. Vastuutahot: kunnat, valtion viranomaiset, V-S liitto R5 Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä. - Saariston vanhoja luotsiasemia ym. julkisesta käytöstä poistuneita rakennuksia muokataan esim. matkailuun ja matkailua tukeviin toimiin soveltuviksi. Vastuutahot: Metsähallitus, kunnat, matkailun toimijat, luontomatkailu- ym. yhdistykset, Curatio R3 Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tietotaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä. - Otetaan aktiivisesti selvää saariston kunnissa asuvien/ kuntiin muuttavien maahanmuuttotaustaisten henkilöiden erikoisosaamisesta osana kotouttamisprosessia; hyödynnettävää osaamista löytynee esim. kalatalous-, maatalous- ja ravitsemussektoreilta sekä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Vastuutahot: kunnat, yritykset, oppilaitokset, maahanmuuttoviranomaiset

PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo +358 2 2100 900 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi Y 0922305-9