PE 13.10.2017 klo 19 TAMPERE-TALON ISO SALI 13.10.2017 TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Martin Grubinger, lyömäsoittimet TAIKURI JA VALLAN- KUMOUS TAMPERE FILHARMONIA Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Martin Grubinger, lyömäsoittimet IGOR STRAVINSKY (1882 1971) Dumbarton Oaks Konsertto kamariorkesterille Es-duuri I Tempo giusto II Allegretto III Finale: Con moto JOHN CORIGLIANO (s. 1938) Conjurer lyömäsoitinkonsertto Cadenza, Movement I: WOOD Cadenza, Movement II: METAL Cadenza, Movement III: SKIN VÄLIAIKA DMITRI ŠOSTAKOVITŠ (1906 1975) Sinfonia nro 12 d-molli op. 112 Vuosi 1917 I Vallankumouksellinen Petrograd II Razliv III Aurora IV Ihmiskunnan aamunkoitto Sasor Restaurant & Winebarin nimikkokonsertti Konsertti päättyy n. klo 21.30. Väliaika poikkeuksellisesti noin 30 minuuttia lyömäsoitinkonserton suuren kaluston vuoksi. Konsertin kaikenlainen taltioiminen on kielletty.
Illan kokoonpano Konserttimestari Pekko Pulakka 1. konserttimestari I viulu Anton Chausovskii vuorotteleva 1. konserttimestari Riikka Marttila* Lotta Laaksonen*** tp. Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Vivian Stolt tp. Nuppu Komsi tp. Maija Wesslund tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** Anna Angervo Riitta Hallila Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Riikka Alakärppä tp. Alttoviulu György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Laurent Corsyn tp. Sello Joona Pulkkinen soolosellisti Panu Saari*** Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Eeva Rysä tp. Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Juha Kleemola Tuomo Kinnunen Antti Laulaja Heikki Lehtinen Huilu Alexis Roman* tp. Nina Johnson*** Seppo Planman Oboe Cristian Moré Coloma* Juha Ala** Kari Nikkanen Klarinetti Mark Reding** Janne Pesonen*** Reetta Näätänen Fagotti Aleksei Dmitriev* Alexandru Cozma*** Marcin Wosinski Käyrätorvi Aleksi Mäkimattila* Pauliina Koskela*** Ismo Ponkala Pasi Tiitinen Timo Ruskeepää Trumpetti Alessandro Chiavetta** Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Mikhail Kapustin*** Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harri Lehtinen tp. Niko Ronimus tp. * äänenjohtaja ** vuorotteleva äänenjohtaja *** varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen
Santtu-Matias Rouvalin kapellimestariura lähti huimaan nousukiitoon 2009, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta 2013. Rouvali on kysytty nimi myös kansainvälisillä estradeilla: Hänet on nimitetty Lontoon Philharmonia-orkesterin päävierailijaksi, vastaavassa pestissä hän toimi Kööpenhaminan filharmonikoissa 2013 2017. Kuluvana syksynä hän aloitti Göteborgin filharmonikkojen ylikapellimestarina Tampereen orkesterin rinnalla. Vakituisten tehtäviensä lisäksi Rouvali vierailee niin Euroopan kuin Yhdysvaltain merkittävissä orkestereissa. Sinfoniakonserttien lisäksi Rouvali on johtanut oopperaa ja palaakin ensi keväänä Tampereen Oopperaan johtamaan Olli Kortekankaan uuden Veljeni vartijan. Tammikuussa 2015 Rouvali ja Tampere Filharmonia tekivät ensimmäisen yhteislevytyksen: Jean Sibeliuksen ja tanskalaisen ikätoverinsa Carl Nielsenin 150-vuotisjuhlien kunniaksi ilmestyneellä levyllä soivat molempien säveltäjien viulukonsertot ja Sibeliuksen kaksi serenadia. Solistina taituroi latvialaisviulisti Baiba Skride. Lyömäsoitinvelho Martin Grubinger on saanut nostettua lyömäsoittimet soolosoittimeksi orkesterimusiikin maailmaan perinteisten soolosoitinten rinnalle, ja useat säveltäjät ovat kirjoittaneet lahjakkaalle itävaltalaismuusikolle konserttoja. Grubingerin varsin laaja ohjelmistoon kuuluu konserttojen lisäksi monimuotoisesti solistista ja kamarimusiikkia, jota hän esittää niin yhtyeensä Percussive Planet Ensemblen kuin pianistiduon Ferhan ja Ferzan Önderin kanssa. Palkittu lyömäsoittaja on esiintynyt useiden maineikkaiden orkestereiden muun muassa Ranskan radion orkesterin, Wienin ja Bambergin filharmonikkojen sekä BBC Philharmonicin kanssa. Euroopan lisäksi Grubinger on esiintynyt muun muassa useissa Aasian maissa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa, jossa hän vierailee säännöllisesti Los Angeles Philharmonicissa ja Pittsburghin sinfoniaorkesterissa ja National Symphony Orchestra Washingtonissa. Grubinger on opiskellut Bruckner-konservatoriossa Linzissä ja Salzburgin Mozarteumissa.
TAIKURI JA VALLANKUMOUS Tänä iltana tarjolla on varsin monipuolinen kattaus erilaisten kulttuurien kerrostumia muistutuksia aiempien vuosisatojen trendeistä, soittimia kaukaisistakin kulttuureista ja kaikuja historiallisesti käänteentekevistä tapahtumista. Tässä konsertissa on aika hurjaa mättöä, niin tämä eka biisi on sille vastapainona, sellanen kevyt alku. Dumbarton Oaks on tällanen virtuoosikappale kamariorkesterille, että silleen tätä ei oikeastaan tarvitsis johtaakaan, että katotaan nyt, johdanko ollenkaan. Ja jos sitten johdan, ni mun ei siis ole tarkotus olla mitenkään tiellä tai häiritä sitä juttua, se on nimenomaan kamariorkesterikappale, illan maestro, Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali luonnehtii. IGOR STRAVINSKY tunnetaan musiikkimaailman sensaationa, Kevätuhrillaan 1910-luvun Pariisin kulttuurikerman säikäyttäneenä kohahduttajana, joka lainaili runsaasti elementtejä menneiltä vuosisadoilta, mutta koosti kaikesta innostavasta materiaalista aina ainutlaatuisen, itsensä näköisen kokonaisuuden. 1930-luvulla Stravinsky oli jo niittänyt rutkasti mainetta muun muassa baleteillaan. Hän oli kokenut orkesterisäveltäjä ja myös varsin tottunut maailmanmatkaaja; vuosien saatossa venäläissäveltäjä oli asustellut muun muassa Pietarissa, Sveitsissä ja Pariisissa. Pian tänään kuultavan teoksen sävellettyään Stravinsky pakeni Euroopan poliittista tilannetta Yhdysvaltoihin ja asettui sinne pysyvästi. Kokenut, innoitusta aktiivisesti etsivä Stravinsky sai 1930-luvun jälkipuoliskolla sävellystilauksen herra ja rouva Blissiltä, pariskunnalta, joka piti kotia Dumbarton Oaks -nimisessä kartanossa Washingtonin Georgetownissa. Pariskunta oli ostanut kartanon edeltävällä vuosikymmenellä ja suurina taiteenystävinä panostanut kovasti niin rakennuksen restauroimiseen kuin esimerkiksi hienojen konserttien järjestämiseen. Stravinskylta pariskunta tilasi konserton 30-vuotishääpäivänsä kunniaksi, ja se kantaesitettiin kartanon upeassa musiikkihuoneessa toukokuussa vuonna 1938.
Kuten viime viikolla esitetyssä Pulcinella-musiikissa, myös Dumbarton Oaks -kamarikonsertossa Stravinsky katselee parisen sataa vuotta taaksepäin barokkiin. Tottuneena lainailijana hän sovittaa Johann Sebastian Bachin Brandenburgilaisten konserttojen tyylin omaan säveltäjänkynäänsä luontevaksi ja loihtii jotakin, joka on yhtä aikaa salonkikelpoista ja jännittävää! Paitsi Bachin konsertoista Stravinskyn kerrotaan innostuneen myös Dumbarton Oaksin upeasta, huolellisesti hoidetusta puutarhasta ja sisällyttäneen sen säntillisen loisteliasta olemusta konserttoonsa. Kartanon puutarhan vehreistä maisemista siirrytään oman aikamme musiikkiin. Oscar-palkinnonkin kertaalleen pokannut amerikkalaissäveltäjä JOHN CORIGLIANO kirjoitti Conjurer-konserttonsa kymmenen vuotta sitten usean orkesterin yhteistilauksen johdosta. Säveltäjä on kertonut kauhistelleensa ajatusta aluksi. Hän piti nimittäin suurta lyömäsoitinvalikoimaa mainiona isojen orkesteriteosten värittäjänä, mutta konserton keskiöön tällainen arsenaali, joka tänäänkin lavalla nähdään, oli Coriglianon mielestä alkuun vaikea kuvitella. Useiden teosteni sävellysprosessi alkaa näin: Ensin muotoilen ongelman, sitten kirjoitan teoksen ratkaisuna ongelmaani. Tässä tapauksessa ongelma oli seuraava: kuinka kirjoittaa konsertto lyömäsoittajalle, joka soittaa useita erilaisia instrumentteja, mutta on kuitenkin jatkuvasti selvästi solisti, silmät kiinni kuunneltunakin? kuvailee Corigliano partituurin esipuheessa. Kyseessä on jotakin varsin konkreettista, lyömäsoitinkonsertto, jonka kolme osaa kantavat nimiä Wood, Metal ja Skin. Nämä nimet kertovat suoraan siitä, millaisilla soittimilla solisti soittaa. Ensimmäisessä osassa hänellä on käytössään puisia soittimia, muun muassa melodiasoittimet marimba ja ksylofoni sekä näiden lisäksi joukko pieniä puisia soittimia, jotka säveltäjä on suunnitellut asetettavaksi koskettimiston tapaiseen riviin marimban eteen. Seuraavassa osassa on metallisoittimien vuoro. Mukana ovat muun muassa putkikellot, tamtamit, vibrafoni ja pienet symbaalit, crotalesit. Kolmantena vuorossa on nahka, siis soittimia erilaisilla kalvoilla, joukossa muun muassa patarummut, tom-tomit, congarummut ja varsin matalasointinen isorumpu.
Jokaisen osan aluksi solisti soittaa ensin soolokadenssin, orkesteri yhtyy sointiin vähitellen. Corigliano ratkaisi siis muotoilemansa ongelman antamalla solistille tilaa. Hän ei halunnut hukuttaa lyömäsoittajaa orkesterin tukijaksi ja värittäjäksi, vaan nostaa hänet keskiöön. Tämän hän tekikin tavalla, joka vaatii solistilta melkoista virtuoosisutta. Saatuaan teoksensa valmiiksi Corigliano nimesi sen solistin roolin mukaan; säveltäjän mielestä Conjurer-konserton solisti ei vain johdattele orkesteria kunkin osan sävelmateriaaliin, vaan loihtii sen olevaksi taikurin tavoin! Illan solisti Martin Grubinger on ehtinyt perehtyä teokseen jo useissa esityksissä, hän lienee siis varsin sisällä Coriglianon maailmassa. Rouvalille Grubinger on jo entuudestaan tuttu, ja oikeastaan illan ohjelmakin on rakennettu osittain solistin varaan. Martin on mun mielestä maailman paras lyömäsoittaja. Ei siinä muuta. Ja me ollaan tehty hänen kanssaan yhdessä musaa ennenkin. Se on täällä nyt, koska se on maailman paras. Lavalla on nyt todella paljon tavaraa, ja monipuolisen lyömäsoitinarsenaalin hallitseminen onkin haastavaa paitsi virtuoosiselle solistille myös muutamille muille: orkesterijärjestäjät ovat saaneet etukäteen seikkaperäisen karttakuvan lyömäsoitinten asettelusta jokaisen kolmen osan mukaan. Paketti kasataan muutaman kerran viikon aikana, ja solistin kanssa käydään keskustelua, jotta konsertissa kaikki on niin kuin pitääkin. Onhan tämä logistisesti haastava tilanne, muotoilee orkesterijärjestäjä Jarno Laaksonen ja jatkaa: Voisi ehkä sanoa, että olemme nähneet tästä painajaisia suunnilleen heinäkuusta saakka. Väliajan jälkeen kuullaan iso, väkevä venäläissinfonia. DMITRI ŠOSTAKOVITŠ joutui kärsimään sävelkielensä rajoittamisesta aikanaan varsin konkreettisesti. Josif Stalinin hirmuvallan alla kouristelevassa Neuvostoliitossa poliittinen ilmapiiri näyttäytyi ahdistavana ja äärimmäisen pelottavana niin taiteilijoille kuin kaikille muillekin kansalaisille. Mitä tahansa ei voinut sanoa, eikä mitä tahansa voinut säveltää. Tämän ongelman kanssa Šostakovitš paini pitkälti koko elämänsä ajan. Ensimmäisen murskakritiikin hän sai oopperastaan Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbethista alku-
vuonna 1936. Kovan kurin ja kaikkialle ulottuvan mielipidejohtamisen alaisuudessa toimiva lehdistö nuhteli Šostakovitšia erityisesti monimutkaisesta ja sekavasta musiikista. Eikä kyseessä ollut pelkästään tavallista ynseämpi palaute, vaan todellinen poliittinen uhka, johon säveltäjän oli reagoitava voidakseen jatkaa työtään. Hän vastasi kritiikkiin viidennellä sinfoniallaan vuonna 1937, ja huolimatta siitä, ettei hän ehkä ollut vallitseviin käytäntöihin taipuvassa ilmaisussaan aivan vilpitön, sai hän kansalta anteeksi ja palautti säveltäjänasemansa ennalleen. Viidennen sinfonian jälkeen kuudennesta odotettiin Lenin-monumenttia, jollaista Šostakovitš oli vähän mennyt lupailemaankin, mutta sellaista ei kuitenkaan tullut. Lenin-sinfonia, tänään kuultava kahdestoista, valmistui vasta vuonna 1961 ja sai lisänimen 1917 suuren vallankumousvuoden mukaan. Sinfonian neljä osaa soivat vuoden 1917 tapahtumia: Ensimmäinen on nimeltään Vallankumouksellinen Petrograd Pietarin silloisen nimen ja poliittisen ilmapiirin mukaan. Šostakovitš on rakentanut sävelmateriaalinsa vallankumouslauluja lainaillen. Toinen osa on nimeltään Razliv, Siestarjoella Suomen ja Venäjän raja-alueella sijaitseva huvila-asutusalue, jossa Lenin piileskeli vallankumousvuoden kesällä, ensin erään työläisen vajan ullakolla, sittemmin pienessä heinämajassa. Seuraava osa on nimeltään Aurora, laiva, jonka keulatykistä ammuttiin laukaus Talvipalatsin valtauksen ja sitä myöten lokakuun vallankumouksen alkamisen merkiksi. Neljäs osa kantaa nimeä Ihmiskunnan aamunkoitto ja kuvaa Leninin johtamien toimien seurausta, uutta vallankumouksellista kansakuntaa. Lenin-sinfonian valmistuessa lokakuun vallankumouksesta oli kulunut reippaasti yli neljä vuosikymmentä. Šostakovitš oli jo 55-vuotias konkari ja Stalinista oli aika jättänyt edeltävän vuosikymmenen alussa, joskaan poliittinen tilanne ja taiteilijoiden toiminnan syynääminen eivät olleet vieläkään täysin rauhoittuneet. Vallankumousvuoden tapahtumat tuskin vilisivät elävinä säveltäjän mielessä, sillä hän oli ollut tuolloin vielä pieni poika Šostakovitšin henkilökohtainen vallankumouksellisuus liittyi noihin aikoihin lähinnä piano-
tunneista kiukuttelemiseen. Useat tarinat, joita säveltäjän elämästä kerrotaan, kurkottavat kuitenkin vuoden 1917 tapahtumiin ja nimenomaan erääseen huhtikuiseen tilanteeseen, jonka ajatellaan painuneen pikku-šostakovitšin mieleen, vaikkei varmuutta hänen paikallaolostaan olekaan: Lenin saapui Suomen rautatieasemalle Pietariin, silloiseen Petrogradiin, huhtikuussa 1917 ja piti paikalle tulleille ihmisille vaikuttavan puheen panssariauton katolta. Selvää lienee joka tapauksessa se, että Šostakovitš on nähnyt ja aistinut vallankumousvuonna vallinneesta ilmapiiristä järkyttäviä asioita, jotka ovat myöhemmin vaikuttaneet hänen elämäänsä ja sävelkieleensä. Säveltäjä kirjoitti elämänsä aikana monia teoksia kauheuksien keskellä, muun muassa seitsemännen sinfoniansa hän sävelsi piiritetyssä Leningradissa epäinhimillisen kurjissa olosuhteissa. Teos sai myöhemmin Stalin-palkinnon. Yhdennellätoista sinfoniallaan Šostakovitš sai Lenin-palkinnon vuonna 1958. Tänään kuultavasta kahdennestatoista säveltäjä ei virallista tunnustuspalkintoa saanut. Kansa sai kuitenkin Lenin-sinfoniansa, jota se oli odottanut jo vuosikymmeniä eräs tarina tosin kertoo Šostakovitšin muokanneen sinfoniansa uuteen uskoon muutamassa päivässä aivan viime hetkellä ennen kantaesitystä, alkuperäinen versio olisi tarinan mukaan ollut selvästi satiirinomaisempi. Juuri aiheensa vuoksi sinfonia sopii tähänkin iltaan. Rouvali tiivistää tilanteen: No kato kun hänhän on sellanen idoli, kun Leninhän tavallaan järjesti tän, että tässä nyt juhlitaan tätä 100-vuotiasta Suomea. Niin että tää sinfonia sopii vuoden teemaan hyvin. Teksti: Maija Leino
TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT Aamulehti Lomalinja Oy Medilaser Oy Sasor Oy Visura Oy Vapriikki Pro Orchestra ry TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT
Tänään! Konsertin jälkeen jatkoille Sasoriin. Tarjolla pikkupurtavaa hyvän viinin kanssa. Kokoa buffetista sasoriks-lautanen oman makusi mukaan 2 kpl/suupala sasorikseja viiniä ja tunnelmaa Viinitarjouksia: valkkari tai punkku, 24 pullo Tarjous on voimassa vuoden 2017 loppuun SASOR Restaurant & Winebar Yliopistonkatu 50 010 324 6740 www.sasor.fi NÄET KYLLÄ ERON. Medilaser Oy on kotimainen, lääkäreiden omistama yksityisklinikka. Tarjoamme korkean teknologian kirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös suuriin miinuksiin ja ikänäköön.
Tampere Filharmonian ystäväyhdistys Täydennä musiikkielämyksiäsi Pro Orchestran kanssa Yhdistyksessämme saat eturivin paikan tutustua Tampere Filharmoniaan ja tuet samalla orkesteria. Toiminta sopii kaikille musiikin ystäville. Jäsentilaisuuksissamme vierailee kiinnostavia taiteilijoita ja järjestämme vuosittain useita musiikkimatkoja. Myyntipisteemme on Tampere-talon toisessa kerroksessa Tampere Filharmonian konserteissa. Tutustu toimintaamme www.proorchestra.fi Liity jäseneksi sivuillamme tai myyntipisteessämme. Jäsentapahtuma 25.10. Tutustumme Tampere-talon uusiin tiloihin palvelupäällikkö Pekka Mäkisalon johdolla. Voit antaa myös palautetta Tampere-talon toiminnasta. Sen jälkeen pääsemme seuraamaan kapellimestari Hannu Linnun johtamaa orkesterin harjoitusta. Muista ilmoittautua tapahtumiin. Yli 25 vuotta toimintaa Tampere Filharmonian rinnalla 3.-4.12. Silja Europa ADVENTTIRISTEILY TALLINNAAN Hannu Lehtonen Jarno Kuusisto Laula kanssamme Kauneimmat Joululaulut ja nauti Hannu Lehtosen ja Jarno Kuusiston Adventtikonsertista. Yksityistilaisuudessa lisäksi paljon muuta ohjelmaa. HINTA alk. 138 /hlö/a2 sis. kuljetuksen Tampereelta Katso kaikki joulumatkat LOMALINJA.FI/JOULUMATKAT TAMPERE 010 289 8100 I HELSINKI 010 289 8102 I RYHMÄT 010 289 8101 Palvelumaksu 23 /varaus. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua. Puhelut 8,35 snt/puh + 17, 17 snt/min.
Birckala 1017 Tursiannotkon viikinkiaikainen hämäläiskylä 9.6.2017 19.8.2018 JA YLI KYMMENEN MUUTA NÄYTTELYÄ YHDELLÄ LIPULLA! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 12/6 WWW.VAPRIIKKI.FI Uusia asuntoja Tampereen keskustaan KOy Tampereen Keidas Puutarhakatu 17 Helppoa asumista Puutarhakadulla. Asuntojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota toimivuuteen ja esteettömyyteen. Sisääntuloaula kahvilalla ja saunaosasto. KOy Vanha Painotalo, Näsilinnankatu 21 Nykyaikaista asumista keskellä kaupunkia. Asunnot on suunniteltu innovatiivisesti ja persoonallisesti. Lisätietoja antaa: Matti Frick, p. 0503482044, matti.frick@visura.fi www.visura.fi
www.tamperefilharmonia.fi