Eduskunta Tarkastusvaliokunta 1. Harmaata talouden uusimman kannanoton toteutuminen 1. 1 Hankkeiden eteneminen, tulokset ja käytettävissä olevat voimavarat Toimenpideohjelman etenemistä seurataan talousrikostorjunnan johtoryhmässä, joka arvioi mahdollisia muutostarpeita ja raportoi hankkeiden etenemisestä talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle sekä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan parlamentaariselle seurantaryhmälle. Jokaiselle hankkeelle on nimetty päävastuutahot / hankkeen käynnistysvastaava. Toimenpideohjelman seuranta perustuu heiltä saataviin ilmoituksin ja sisäministeriö vastaa seurantaraportin päivittämisestä. Hankkeiden etenemisestä raportoidaan kahdesti vuodessa talousrikostutkinnan johtoryhmälle. Viimeinen päivitys on tapahtunut 5.5.2017. Parlamentaariselle seurantaryhmälle raportoidaan asioiden edistymisestä seuraavan kerran 12.10.2017. 1.2 Talousrikostorjunnan johtoryhmän edustajalta kokonaiskäsitys ohjelman etenemisestä Harmaan talouden ja talousrikostorjunnan strategialla on asetettu tavoitteet ja toimenpideohjelmalla pyritään löytämään keinoja saavuttaa ja toteuttaa ne käytännössä. Toimenpideohjelman hankkeiden eteenpäin vieminen hyvinkin poikkihallinnollisesti kokoaa moniammatilliseen yhteistyöhön osaajia tekemään työtä yhdessä ja tätä kautta tarvittavalle muutostyölle on tahtotilaa ja uudistusvoimaa. Osa hankkeissa olevista toimenpiteistä tule vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi, osa suoraan operatiiviseen toimintaan ja joidenkin hankkeiden vaikutuksia voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Hankkeista oli käynnistynyt tai vireillä 20.6.2017 mennessä 19 kpl, joista yksi hanke on valmistunut. 1.3 Vaikuttaviksi osoittautuneet toimenpiteet harmaan talouden torjunnassa Keskeisempiä ja vaikuttavuudeltaan merkittävimpiä toimenpideohjelman hankkeista tulevat olemaan tilannekuvan ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon lisäksi tyyppihyväksyttyjen kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen ja yleisöjulkisuuden lisääminen. Kahden jälkimäisen hankkeen odotetaan toteutuessaan tulemaan vaikuttamaan voimakkaasti ennaltaehkäisevästi harmaan talouden torjunnassa. Toimenpideohjelman hanke 1.1 lisätään velvoitteiden hoitamista koskevien tietojen sekä mahdollisia harmaan talouden toimijoita koskevan tiedon yleisöjulkisuutta, saatavuutta ja maksuttomuutta. Velvoitteiden hoitoa koskevat tiedot on lainsäädännössä pääsääntöisesti säädetty salassa pidettäviksi. Salassapitosäännökset rajoittavat yritystoiminnan velvoitteiden hoitamisen läpinäkyvyyttä ja yleisöjulkisuutta. Tilaajilla, yrityksillä ja kansalaisilla on rajalliset mahdollisuudet selvittää ja arvioida yrityksen tai yhteistyökumppanin luotettavuutta verojen, tullin perimien maksujen, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen hoitamista koskevien julkisten tietojen perusteella. Hanke on käynnistynyt kesäkuussa 2016. Tavoitteena on saada selvitystyö valmiiksi loppuvuoden 2017 aikana.
Toimenpideohjelman hanke 2.4 selvitys tyyppihyväksyttyjen kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen. Hanke on edennyt kaikkien osa-alueiden osalta aikataulun mukaisesti. Lainsäädännön osalta on otettu selvää Ruotsin kassalaitelainsäädännön vaatimuksista ja soveltamisalasta. Selvitykset kansainvälisistä käytännöistä ovat edenneet. Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa asiaa on ryhdytty tutkimaan. Harmaan talouden selvitysyksikössä on käynnistetty ilmiöselvitys kartoittamaan soveltamisalan laajuutta Suomessa. Ilmiöselvityksessä kuvataan kassalaitelainsäädännön piiriin mahdollisesti kuuluvien yritysten määrä. Tyyppihyväksyttyjen kassalaitteiden käytännön kokemuksista, lainsäädännöstä, laitesovellutuksista ja toteutusratkaisuista on kerätty tietoa eri Euroopan maista. Kassalaitteiden soveltuvuutta koskeva hanke käynnistettiin 12.9.2016. Selvitykset tyyppihyväksyttyjen kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen valmistuvat loppuvuoden 2017 aikana. Käyttöönoton kustannusvaikutuksista on tekeillä erillinen selvitys. Edellä mainittujen selvitysten valmistuttua asioiden eteenpäin vieminen tulee edellyttämään, että asia annetaan poliittisten päätöksentekijöiden arvioitavaksi.
2 Talousrikostorjunnan nykytila 2.1 Talousrikollisuuden tila ja takaisin saatu rikoshyöty Talousrikostutkinnan tuloksellisuutta on seurattu poliisihallinnossa useilla eri mittareilla pitkällä aikavälillä. Asetettujen tulostavoitteiden vuoksi mittaaminen on kohdistunut samanlaisiin asioihin ja mittaustavat ovat olleet samanlaisia. Eri talousrikosyksiköiden tuloksista on saatavissa keskeiset tulostiedot yhteisen tulostietojärjestelmän kautta valtakunnallisesti. Tilastojen mukaan poliisille ilmoitettujen talousrikosjuttujen määrissä on ollut havaittavissa selvää nousua. Poliisin tilastoissa kehitys on nähtävissä jo vuonna 2016 ilmoitettujen juttujen ja avoinna olevan juttumäärän selkeänä kasvuna. Kuvio 1. Poliisin tutkimat talousrikosasiat: uudet, päätetyt ja avoimet rikosasiat 2008 2017 kesäkuussa Poliisi on kyennyt nostamaan päätettyjen talousrikosluokiteltujen juttujen määrää samalla, kun ilmoitettujen talousrikosasioiden määrä on kasvanut. Sama kehitys on ollut tilastoista nähtävissä vuodesta 2012 lähtien. Vuosina 2008 2015 tutkinta oli saatu päätökseen keskimäärin 1 741 talousrikosasian osalta vuosittain. Kesäkuun 2017 loppuun mennessä tutkintoja oli päätetty enemmän (995) kuin uusia rikosasioita kirjattu. Talousrikosyksiköiden tutkittavaksi on siirtynyt viime vuosina työrikoksia kuten kiskonnantapaiset työsyrjinnät, ihmiskaupparikokset sekä elintarvikepetokset, korruptioon liittyvät rikokset ja yritystoimintaan liittyvät petosrikokset. Verohallinto on lisäksi tehostanut omaa toimintaansa ja poliisille ilmoitettujen verorikosten määrät ovat lähteneet nousemaan. Vuonna 2010 verohallinto oli tilastoinut poliisille ilmoitetuksi 424 kpl ilmoitusta. Vuonna 2012 juttuja oli kirjattu 502 ja vuonna 2015 määrä oli noussut 602
ilmoitukseen. Vuonna 2016 ilmoituksia oli kirjattu 817 ja tänä vuonna 21.9.2017 mennessä ilmoituksia oli tehty jo yhteensä 697 kappaletta. Toimenpideohjelman 4.2 hankkeen kautta tehdään paraikaa selvitystä verorikosten kevennetyn tutkintamallin luomiseksi. Selvitystä tehdään yhteistyössä poliisin, syyttäjien ja verohallinnon edustajien kanssa. Tarkoituksena on nopeuttaa esitutkintaa olennaisesti laatua unohtamatta. Poliisin tutkimien talousrikosasioiden läpivirtaus Talousrikostutkinnan läpivirtausta mitataan suhteuttamalla uusien rikosasioiden lukumäärä päätettyjen rikosasioiden määrään. Vuosien 2010 2015 aikana talousrikosasioita on saatu päätettyä enemmän kuin uusia asioita on kirjattu. Viime vuoden aikana läpivirtaus hidastui hieman ja uusien ja päätettyjen rikosasioiden suhdeluku oli vuoden lopussa 1,09. Vuoden 2017 kesäkuun lopussa uusien ja päätettyjen rikosasioiden suhdeluku oli 0,97. Yli kaksi vuotta sitten kirjattujen vanhojen talousrikosasioiden suhteellinen osuus kääntyi vuoden 2012 jälkeen laskuun. Kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä vanhojen talousrikosasioiden suhteellinen osuus oli kasvanut hieman ja se nousi 17,2 prosenttiin. Kuvio 2. Yli kaksi vuotta vanhojen talousrikosasioiden osuus sekä uusien ja päätökseen saatujen talousrikosasioiden suhdeluku vuosittain 2008 2017 kesäkuussa Rikosasian kokonaiskäsittelyaika päätökseen saatujen asioiden osalta lasketaan alkavaksi ilmoituksen kirjaamisesta ja päättyväksi ilmoituksen viimeiseen käsittelymerkintään. Kokonaiskäsittelyaika on siten rikosprosessin keston näkökulmasta oleellinen mittari. Vuosina 2014 ja 2015 päätetyissä talousrikosasioissa kokonaiskäsittelyaika oli 469 vuorokautta eli noin vuoden ja neljä kuukautta. Viime vuonna talousrikosasian käsittelyyn oli käytetty noin vuosi ja kolme kuukautta ja tutkintaan keskimäärin vuosi. Kuluvana vuonna
kesäkuun loppuun mennessä päätettyjen tutkintojen kokonaiskäsittelyaika oli hieman alhaisempi kuin viime vuonna, 422 vuorokautta, ja rikosasioiden tutkinta-aika 319 vuorokautta. Kuvio 3. Tutkinnan keskimääräinen kesto ja keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika päätetyissä talousrikosasioissa 2008 2017 kesäkuussa Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa todetaan, että jos tutkinta-aikaa käytetään tuloksellisuuden mittarina, tulisi mukaan ottaa rikosasioiden ominaisuuksia kuvaavia muuttujia, jotka osaltaan kuvaisivat tutkinnan laajuutta tai niiden edellyttämää resursointia. Tutkinnan laajuuden selvittäminen edellyttäisi, että kaikki samaa rikosasiakokonaisuutta koskevat rikosilmoitukset pystyttäisiin luotettavasti selvittämään tietojärjestelmästä. Talousrikostutkinnan mittaamista on tältä osin alustavasti ryhdytty selvittämään poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikössä. Poliisin haltuun saama omaisuus Talousrikokset tuottavat asianomistajille merkittäviä vahinkoja, epäillyt hyötyvät teoistaan ja pyrkivät saattamaan hyödyn asianomistajien ja viranomaisten ulottumattomiin. Rikostorjunnan vaikuttavuuden näkökulmasta rikoshyödyn jäljittämisellä ja poisottamisella on nähty suuri merkitys. Mitä vanhemmasta rikosasiasta on kyse, sitä pienempi rikoshyötykertymä todennäköisesti on odotettavissa. Talousrikoksissa korostuvat kansainväliset kytkökset ja tämä tuo mukanaan monenlaisia haasteita. Talousrikostutkinnassa takaisin saatua rikoshyötyä on 2000-luvulla kirjattu keskimäärin noin 37 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuonna 2016 rikoshyötyä kirjattiin hieman alle 15 miljoonaa. Vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä rikoshyötyä oli kertynyt noin 6,2 miljoonaa euroa. Kuvio 4, Haltuun saatu omaisuus kesäkuussa 2008 2017 Tilastojen mukaan haltuun saadun rikoshyödyn osalta tilanne on kolmen viime vuoden aikana (2014 2016) ollut laskeva. Rikoshyödyn takaisinsaanti vaihtelee muun muassa tutkinnassa olevien juttujen vuoksi varsin paljon. Rikosilmoitusajankohdalla ja tutkinnan aloittamisajankohdalla on merkittävä vaikutus haltuun saatavan rikoshyötyyn. Epäillyn rikostapahtuman ja rikoshyödyn jäljittämisen välinen aika on monesti ratkaisevassa asemassa. Tutkinnassa on viime aikoina havaittu, että omaisuutta piilotetaan entistä enemmän esimerkiksi ulkomaille ja muun muassa virtuaalivaluuttaan. Tällöin rikoshyödyn jäljitys ja takaisinsaanti on hankalampaa. Pääkaupunkiseudulla talousrikosyksiköissä on ollut pitkäkestoisia juttuja tutkinnassa kuten krp:llä Aarnion juttu, Helsingissä MC Cannonball ja Itä-Uudellamaalla Snacky. Tällaisten juttujen tutkinta sitoo koko yksikön resursseja, jotka ovat poissa muiden juttujen tutkinnasta. Pääsääntöisesti avointen juttujen ja yli 24 kk vanhojen juttujen määrä samalla kasvaa yksikössä. Tutkittaessa vanhoja juttuja, rikoshyötyä ei enää saada yleensä takaisin. Pääkaupunkiseudun talousrikosyksiköiden onnistumisella on suuri merkitys koko maan tuloksellisuuteen. Pidemmän aikavälin tilastot osoittavat millä tavoin rikoshyödyn takaisinsaanti vaihtelee poliisitoiminnassa. Vuonna 2010 rikoshyötyä saatiin takaisin noin 26 miljoonaa, seuraavana vuonna noin 32 miljoonaa ja edelleen 2012 noin 36 miljoonaa ja 2013 noin 41 miljoonaa. Kun rikoshyötytilastoja verrataan 2010 luvulla, niin vuoden 2016 takaisinsaadun rikoshyödyn määrä on poikkeuksellisen matala. Tilastoista on nähtävissä, että rikoshyötyä on saatu takaisin normaalia vähemmän
lähes kaikissa poliisilaitoksissa. Talousrikosyksiköissä panostetaan rikoshyödyn jäljittämiseen ja näiden juttujen tutkintaan, joten linjauksissa tai tavoiteajattelussa ei ole tapahtunut muutoksia. Talousrikosyksiköissä tutkitaan tänä päivänä laajemmin rikoslain piiriin kuuluvia rikoksia kuin aikaisemmin kuten esimerkiksi työrikoksia, lahjusrikoksia ja elintarvikepetoksia. Tällaisten asioiden selvittäminen on monesti varsin työlästä. Mikäli tutkintaa kyetään järjestämään lähes reaaliaikaisesti, on myös näiden rikosten esitutkinnan yhteydessä saatavissa rikoshyötyä. Talousrikosluokiteltujen juttumäärän voimakas nousu on pakottanut poliisiyksiköt tehostamaan vanhojen juttujen tutkintaa ja tätä on jouduttu tekemään osittain reaaliaikaisten juttujen tutkinnan kustannuksella. Asialla on suora vaikutus takaisinsaadun rikoshyödyn määrään. Tavoiteasettelussa rikoshyöty ja päätettyjen juttujen määrä ovat toisilleen ikään vastakkaisia. Reaaliaikaisista talousrikosjutuista tutkinta edellyttää hetkellisesti yksiköissä huomattavaa resurssisatsausta, joka on poissa päätettyjen juttujen tutkinnasta. Etsintöjen suorittaminen todisteiden ja omaisuuden löytämiseksi ovat erittäin muotosidonnaisia ja nielevät resursseja. Harmaan talouden ja talousrikostorjunnan toimenpideohjelman hankkeessa 4.2 ollaan luomassa kokonaan uudenlaista prosessia konkurssirikosten yhteydessä hävitetyn omaisuuden takaisinsaantiin. Viranomaisten ja yksityisen sektorin aikaisempaa nopeammalla yhteistyöllä rikoshyödyn jäljittäminen aloitetaan huomattavasti nykyistä nopeammin. Pilotointi prosessin suhteen on jo käynnistynyt. 2.2 Määrärahatilanne ja harmaan talouden resursointi nyt/jatkossa Poliisihallitus on ohjeistanut poliisilaitoksia tiukasti, että talousrikosresursseja saadaan käyttää vain talousrikosluokiteltujen juttujen tutkintaan. Turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu vuonna 2015 asetti Suomen poliisin uudenlaiseen tilanteeseen. Tutkijoita tuli nopeasti siirtää toisiin tehtäviin. Tällöin useissa poliisilaitoksissa myös talousrikostutkinnasta otettiin tutkijoita näihin tehtäviin. Tilanne jatkui aina keväälle 2016 asti samanlaisena. Turvapaikkahakijoihin liittyvät työtehtävät vähensivät talousrikostutkinnan resursseja vuosina 2015 ja 2016 ja tämä osittain näkyy talousrikostutkinnan tuloksista. Talousrikostutkintaan kohdennettavat virat poliisilaitoksittain 2016 Kaikki yhteensä Tehostamisrahalla Helsingin poliisilaitos 81 20 Hämeen poliisilaitos 30 6 Itä-Suomen poliisilaitos 25 4 Itä-Uudenmaan poliisilaitos 45 14 Kaakkois-Suomen poliisilaitos 20 2 Keskusrikospoliisi 87 12 Lapin poliisilaitos 11 2 Lounais-Suomen poliisilaitos 41 8 Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 40 13 Oulun poliisilaitos 26 6 Pohjanmaan poliisilaitos 31 7 Sisä-Suomen poliisilaitos 42 9 YHTEENSÄ 479 103
Vuonna 2014 talousrikostutkinnan toteutunut htv oli 427. Vuosina 2015 ja 2016 htv on ollut samaa luokkaa eli noin 430. Htv arvio perustuu talousrikostutkintayksiköiden henkilömääriin. Poliisilaitokset ovat pääsääntöisesti pitäneet kiinni annetuista talousrikostutkintayksiköiden vahvuuksista. Talousrikosyksiköissä henkilökiertoa on kuitenkin ollut jatkuvasti jonkin verran. Koulutettua talousrikostutkijareserviä ei ole olemassa, joten perehdyttäminen pitää aina aloittaa alusta rekrytointitilanteen yhteydessä. Uusien tutkijoita joudutaan rekrytoimaan lähes suoraan poliisiammattikorkeakoulusta valmistuneista, jolloin perehdyttämiseen joudutaan käyttämään enemmän aikaa. Henkilökiertoa talousrikosyksiköille ovat aiheuttaneet muun muassa pankkien rekrytoinnit turvallisuuspuolelle, Supo ja krp. Rekrytoinnin kohteena ovat olleet parhaiten koulutettuja tutkijoita rikospuolelta eli talousrikostutkijoita. Kova juttupaine ja vaikeat pitkäkestoiset jutut talousrikosyksiköissä ovat lisäksi aiheuttaneet tutkijoiden lähtöä muihin tehtäviin. Pääkaupunkiseudun talousrikosyksiköt ovat olleet erityisesti henkilökierron kanssa haasteellisessa tilanteessa. Mikäli talousrikostutkinnan erillisrahoituksesta ja tehostamisrahasta luovuttaisiin nykyisessä tilanteessa, jossa poliisien kokonaismäärä on laskenut Suomessa noin 7200 henkilöön, talousrikostutkinnasta tultaisiin siirtämään henkilöstöä muihin rikostutkinnan tehtävin. Talousrikostutkintayksiköissä ajauduttaisiin tällöin todella pahoihin tilanteisin. 2.3 Viranomaisyhteistyö ja pullonkaulat Talousrikostutkinnalla on pitkät perinteet viranomaisyhteistyöhön ja hyvät toimivat käytännöt viranomaisyhteistyöhön. Talousrikostutkinnan ulottaminen uusille rikosnimikkeille kuten esimerkiksi ympäristörikoksiin, jotka tehdään yritystoiminnan yhteydessä, tuottaa jonkin verran ongelmia pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhteistyörakenteet poliisin ja ympäristöviranomaisten välille on luotu koko Suomen alueelle. Toimivat käytännöt kuitenkin puuttuvat. Osa näistä liittyy kuntarakenteisiin. Ympäristöviranomaiset eivät saa kaikkialla tehdä suoraan ilmoituksia epäilyistä rikostapauksista poliisille. Ilmoitusasiat kierrätetään kuntien ympäristölautakuntien kautta, jolloin lupaa tehdä ilmoituksia poliisille ei aina saada. Asioita pyritään tällöin hoitamaan hallinnollisesti jolloin mahdollinen rikoshyöty jää konfiskoimatta. Ympäristörikoksilla saavutetaan merkittävää taloudellista hyötyä ja kilpailuetua samalla alalla toimiviin yrityksiin nähden. Ympäristörikosten tutkinnassa rikoshyötyä on monesti saatavissa, kun tutkinta tehdään viipymättä. Tutkintamenetelmien uudistuessa esimerkiksi konkurssirikosten tutkinnassa on pohdittava tiedon luovutusta ja yhteistyötä viranomaisten ja yksityisen sektorin välillä. Pesänhoitajien, tilintarkastusyhteisöjen ja esitutkintaviranomaisten välisessä tiedonvaihdossa on mahdollista saavuttaa merkittävää aikasäästöä ja mahdollisen rikoshyödyn takaisinsaantia. Tietojenvaihto edellyttää esitutkinnan aloittamista epäillyn velallisen juttujen osalta huomattavasti aikaisemmin, kuin nykyään. Prosessi on kuitenkin riippuvainen pesänhoitajien halukkuudesta ryhtyä esitutkintayhteistyöhön viipymättä.
3 Viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittäminen Viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien harmaan talouden ja talousrikosten torjuntatoimenpiteiden tehokkuuden ensisijainen edellytys on pystyä perustehtäviään hoitaessaan tunnistamaan asiakkaistaan harmaan talouden toimijat. Viranomaisten lakisääteiseen tehtävään liittyvä velvollisuus tutkia asiakkaiden julkisten velvoitteiden hoitamista esimerkiksi lupien ja tukien myöntämisen yhteydessä tai valvonnan kohdentamisessa sekä tähän liittyvä tehokas tietojen saanti ja yhteistyö nousevat tärkeään rooliin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumisessa. Harmaan talouden toimijoiden tunnistamista ja valvontaa helpottavat ja tehostavat erityisesti yritystoimintaa koskevien tietojen hyvä saatavuus sekä sähköiset palvelut viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa. 4. Viranomaisten yhteisen tilannekuvan toteutuminen Eduskunnan tarkastusvaliokunta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat nostaneet esiin tarpeen viranomaisten yhteiselle tilannekuvalle. Valtioneuvosto on päättänyt 30.12.2015 ryhtyä eduskunnan edellyttämiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että harmaan talouden torjunta perustuu jatkossa viranomaisten yhteiseen tilannekuvaan ja kokonaisuuteen, jota johdetaan hallituksen toimesta. Tilannekuva mahdollistaa mm. harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöiden tunnistamisen ja niiden vaikutusten arvioimisen. Ilmiöiden seurannalla saadaan tietoa muutoksista toimintaympäristössä, ilmiöiden kehityksessä sekä viranomaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Tilannekuva kytkeytyy harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntastrategiaan siten, että tilannekuvaa ylläpitämällä ja seuraamalla voidaan seurata ja päivittää strategisia tavoitteita. Tiedoksi: sisäministeri Risikko kansliapäällikkö Nerg erityisavustaja Rytilä johdon sihteerit Lummi, Vihervirta ja Landström osastopäällikkö Aaltomaa poliisijohtaja Viitanen poliisiosaston yksiköiden virkapostit oikeus@intermin.fi