MERITUULIVOIMALAVALMISTAJIEN YHTEINEN VARASTONHALLINTAJÄRJESTELMÄ

MERITUULIVOIMALAVALMISTAJIEN YHTEINEN VARASTONHALLINTAJÄRJESTELMÄ RENEWTECH-hanke Kati Raikunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 4.3.2014

4.3.2014 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. TERMIT... 4 3. TEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA... 4 4. SATAMA JA TUULIVOIMATEOLLISUUS... 5 5. VARASTOINTI... 7 5.1 Tuulivoimalayksiköiden varastointi... 7 5.2 Multivarastointi... 8 5.3 Tullivarastointi... 9 6 YHTEINEN VARASTONHALLINTAJÄRJESTELMÄ... 9 6.1 Varastonhallintajärjestelmän malli... 10 6.2 Vaihtoehtoinen järjestelmämalli... 11 6.3 Ominaisuuksien vertailu... 12 7 KUSTANNUKSET... 13 8 YHTEENVETO... 14 LÄHTEET... 15 LIITTEET Liite 1 Merituulivoimalasuunnitelmat Itämeren alueella 2

1. JOHDANTO RENEWTECH on hanke tuulivoimateknologian ja liiketoiminnan kehittämiseksi Etelä-Suomessa 2011-2013. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia tuulivoimateollisuusyritysten yhteisen varastonhallintajärjestelmän hyödyntämistä tuulivoimalan osien varastoimisessa Haminan sataman alueella. Lähtökohtana selvityksessä toimii alan yrityksistä koostuva Kaakkois-Suomen tuulivoimaklusteri. RENEWTECH-hankkeen alkuvaiheessa tavoitteena oli tuulivoimateollisuuden yritystoiminnan sijoittuminen Haminan sataman alueelle, mutta koko Eurooppaa koettelevan heikentyneen talouskehityksen vuoksi tilanteet muuttuivat hankkeen aikana alituisesti. Ne johtivat lopulta alueella toimivan ainoan tuulivoimateollisuuteen kuuluvan laitoksen konkurssiin. Samasta syystä sataman alueelle suunnitellut muut toiminnot kariutuivat. Niinpä selvityksen tulokset on kirjoitettu yleisestä näkökulmasta niin, että niitä on mahdollista hyödyntää jatkossa, jos vastaavanlainen tuulivoimateollisuuden asettuminen satamaan toteutuu, sekä kaikessa projektiluontoisessa tuotannollisessa toiminnassa. Yhteinen varastonhallintajärjestelmä on kohdennettu yritysten yhteisölle, joka voi toiminnassaan hyödyntää samaa järjestelmää, tarvittaessa yritysten omien järjestelmien rinnalla. Oletustilanteeseen perustuen tuulivoimalavalmistajat harjoittavat liiketoimintaansa Haminan satamassa ja hyödyntävät alueella sijaitsevia varastotiloja. Yhteinen varastonhallintajärjestelmä mahdollistaa muun muassa yhteisen varastokirjanpidon ja tuotetietokannan, tarvikkeiden yhteiskäytön, yhdistettyjen ostojen ja tilausten tekemisen sekä mahdollistaa suuremmat tilauserät. Yhteisen varastonhallintajärjestelmän tuomien lisäarvojen ansiosta klusterin yritysten yhteistyö ja toiminnan tehokkuus lisääntyvät. Yritysten väliselle yhteistyölle tulee tilausta, jos Suomeen suunnitellut merituulivoimalahankkeet etenevät suunnitellusti. Suomenlahden rannikolle on suunnitteilla useita merituulivoimalayksiköitä ja -puistoja, joiden yhteenlaskettu turbiinimäärä on yli 1 000 turbiinia. Ohjeistuksen demoyrityksenä toimii Nurminen Logistics Oyj (jatkossa Nurminen Logistics). Nurminen Logistics tarjoaa logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa, erikois- ja raskaskuljetuksia sekä logistiikan lisäarvopalveluita. Ohjeistuksessa on käytetty pohjana yrityksen varastonhallintajärjestelmää, pilvipalvelujärjestelmää ja varastotiloja. Selvityksen tiedot perustuvat pääosin Mikko Myllärin (teknologiapäällikkö, NELI-hanke, Kymenlaakson ammattikorkea- 3

koulu) ja Risto Holopaisen (director, Terminal Services, Nurminen Logistics Services Oyj) kanssa käytyihin keskusteluihin sekä sähköpostiviesteihin marraskuusta 2013 tammikuuhun 2014. 2. TERMIT Varastonhallintajärjestelmä eli WMS Warehouse Management System Järjestelmällä hallitaan varaston sisällä tapahtuvaa tavaraliikennettä (vastaanotto, toimitus, pakkaus jne.). Asennettu yleensä organisaation palvelimelle. MCH eli Master Cargo Handling -varastonhallintajärjestelmä MCH-varastonhallintajärjestelmä on demoyrityksellä käytössä oleva tavaranhallintajärjestelmä. Järjestelmästä voi hakea tietoa esimerkiksi tuotenimellä ja -numerolla tai saapumisviitteellä, esimerkiksi tullinumerolla. Varastosaldo näkyy tietokannassa aina ajantasaisena. Järjestelmässä on vain katselumahdollisuus, eivätkä asiakkaat pysty tekemään sinne muutoksia tai lisäyksiä. Pilvipalvelu Netin kautta jaettu ohjelmapalvelu, joka ei vaadi asennusta tai erillistä käyttöönottoa. Tieto ja ohjelmat tallennetaan palvelimelle, joten niihin pääsee käsiksi mistä tahansa. Microsoft SharePoint Online pilvipalvelu Demoyrityksellä käytössä oleva pilvipalvelu. Järjestelmä toimii verkossa, joten sen katselu ja muokkaus on mahdollista mistä vain. Järjestelmässä pystyy katsomaan varastotietoja, muokkaamaan ja lisäämään tarvittaessa tietoja sekä luomaan eritasoisia käyttäjäprofiileja. 3. TEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA RENEWTECH-hankkeen teoreettinen lähtökohta pohjautuu ajatukseen, että tuulivoimalavalmistajat toimivat Haminan sataman alueella, valmistavat voimaloiden osat siellä olevissa tehtaissa sekä hyödyntävät alueella sijaitsevia varastointitiloja. Selvityksen tavoitteena on kuvata tilanne, jossa alueella toimivat alan yritykset hyödyntävät toiminnassaan yhteistä varastonhallintajärjestelmää. 4

4. SATAMA JA TUULIVOIMATEOLLISUUS Haminan satama pystyy tarjoamaan kattavan toimintaympäristön tuulivoimateollisuudelle. Alueella sijaitsevat varastointitilat pystyvät palvelemaan sekä keskeneräistä tuotantoa että lopputuotteita. Sen lisäksi satamassa sijaitsevat tuulivoimateollisuudelle terminaalipalveluita tarjoavat yritykset. Satamasta tuotteet voi kätevästi siirtää suoraan aluksille loppukuljetusta varten ilman välikuljetusta. Yritysten toimiminen sataman alueella mahdollistaa saumattoman yhteistyön voimalavalmistajien ja varastotiloja operoivien yritysten välillä. Esimerkki tuulivoimateollisuudesta satamassa Bremerhavenin satama Saksassa on laatinut suunnitelman yhdistää tuulivoimateollisuus osaksi sataman toimintaa ja aluetta. Bremerhaven on nähnyt merituulivoimateollisuuden mahdollisuutena alueen laaja-alaisen yritystoiminnan ja sijainnin vuoksi. Kuvassa 1 on hahmotelma tuulivoimateollisuuden perustusalueesta satamassa. Turkoosilla on merkitty suunniteltu teollisuusalue ja keltaisella itse tuulivoimalaterminaali. Olemassa olevat tai suunnitellut kulkureitit tehtailta teollisuusalueelle ja terminaalille on merkitty karttaan punaisella. 5

Kuva 1. Havainnekuva Bremerhavenin sataman merituulivoimalaterminaalista (Offshore Wind Port Bremerhaven) Samankaltaista mallia pystyttäisiin hyödyntämään myös Haminan satamaan suunnitellussa merituulivoimalakeskittymässä. Koska alueella sijaitsevat varastointitilat ovat riittävät ja jos sataman läheisyydessä on riittävästi vapaata tonttitilaa, lähtökohdat tuulivoimateollisuuden keskittämiseksi alueen yhteyteen ovat hyvät. 6

5. VARASTOINTI Varastoinnin tehtävä on tasoittaa tarvikkeiden saatavuudessa esiintyviä aikaeroja. Varastoitavat tuotteet ovat joko osa keskeneräistä tuotantoa tai lopputuotteiden varastointia. Keskeneräisiä tuotteita varastoidaan silloin, kun tuotteiden valmistus kestää pitkään, eli puolivalmiita tuotteita on koko ajan työn alla tai odottamassa seuraavaan työvaiheeseen pääsyä. Tuulivoimateollisuudessa noin puolet varastointitarpeesta kohdentuu keskeneräisten tuotteiden varastointiin, mihin myös yhteistä varastonhallintajärjestelmää hyödynnettäisiin. Noin puolet varastoitavista on valmiita tuotteita, jotka voidaan tarvittaessa liittää osaksi yhteistä varastonhallintajärjestelmää mutta joiden varastointi ei välttämättä vaadi enää yhteistoimintaa. Tuotteet varastoidaan joko kylmän tai lämmitetyn sisävaraston lattialle, pukeille tai hyllyille tai ulkovarastoon aidatulle kentälle tai varastokonttiin. Tuulivoimateollisuuden käyttöön lanseerattujen varastotilojen tulee olla riittävän suuret ja monipuoliset, jotta osien varastointi on mahdollista vaativissakin olosuhteissa ja valmiiden osien varastointi onnistuisi mahdollisimman lähelle tarvepaikkaa. 5.1 Tuulivoimalayksiköiden varastointi Tuulivoimaloiden osien varastointiin tarvitaan laajat varastointitilat tuotteiden suuren koon vuoksi. Järjestelmällisellä ja ennalta laaditulla varastointisuunnitelmalla saadaan tilat hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Oleellista on osien sijoittaminen varastointitiloihin niin, että niiden liikuttelu ja lastaaminen jatkokuljetukseen sujuu jouhevasti ilman turhia siirtoja. Kuva 2 on malliesimerkki, kuinka voimalan osien varastointi voidaan järjestää varastoalueella. 7

Kuva 2. Malliesimerkki varastoinnin toteutuksesta (Autodesk Incorporation) Kuvassa 2 tuulivoimaloiden osat on varastoitu tuoteluokittain ympäri varastoaluetta. Tuotteet on ryhmitelty niin, että osat on mahdollista siirtää ja lastata ilman ylimääräisiä nostoja. Valtaosa valmiista tuotteista on mahdollista varastoida ulos, eivätkä osat vie juurikaan lämmintä sisävarastotilaa. 5.2 Multivarastointi Multivarastoinnilla tarkoitetaan useamman varaston yhtäaikaista käyttöä ja näkymistä varastonhallintajärjestelmässä. Multivarastoinnin etuna on mahdollisuus varastoida tarvikkeita eri varastoihin sijainnin tai olosuhteiden mukaan ja nähdä kaikkien näiden varastojen varastosaldotilanne samassa järjestelmästä. Multivarastointi tuo lisäetuja tuulivoimateollisuudelle ja edistää yhteistyömahdollisuuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisämahdollisuuksia tuovat Suomen ulkopuolella sijaitsevat varastot esimerkiksi Baltian maissa, joissa varastointi on mahdollista alihankkijavarastoissa. Tällä tavoin laajennettavissa oleva varastokapasiteetti tarjoaa loistavat puitteet yhteistyölle ja laajentumiselle. 8

5.3 Tullivarastointi Tullivarastoinnissa tuotteet on mahdollista varastoida tullivapaasti, ja tulli- ja arvonlisävero maksetaan vasta tavaran varastosta oton eli ulosrahtauksen yhteydessä. Tullivarastointiominaisuuden hyväksyy tullihallitus, joka tarkistaa, että järjestelmä täyttää asetetut ehdot. Varastonpitäjä on vastuussa siitä, että tavarat pysyvät varastossa eli tullivalvonnassa eivätkä joudu vapaaseen liikkeeseen ilman Tullin lupaa, jonka lisäksi varastonpitäjän täytyy pitää varastoitavista tavaroista kirjanpitoa. Oleellisin järjestelmän käyttöön vaikuttava ehto on, että ainoastaan järjestelmän ylläpitäjällä on oikeus muokata ja päivittää ohjelmiston tietoja. Suunnitellun kaltaisessa tuulivoimateollisuuden varastojärjestelyssä tullivarastointiominaisuus olisi hyödyllinen, koska tuotteita on tarkoitus tilata varastoon etukäteen. Ylimääräisissä kuluissa säästettäisiin, kun tullimaksut maksettaisiin vasta tavaran ulosoton yhteydessä. 6 YHTEINEN VARASTONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Yhteisen varastonhallintajärjestelmän avulla tuulivoimateollisuuden toimijat pystyvät tehostamaan tuotantoaan ja keskinäistä yhteistyötä. Järjestelmän tulee olla ominaisuuksiltaan tarpeeksi monipuolinen, jotta se soveltuu yritysten yhteiseen käyttöön ja pystyy vastamaan tuulivoimateollisuuden varastoinnin erikoistarpeisiin. Yhteisen varastonhallintajärjestelmän etuja on lueteltu alla: Toimitusketju lyhenee, kun tuotantoon tarvittavat osat ja lopputuotteet voidaan välivarastoida suoraan satamaan. Toimituskustannukset pienenevät suurempien kertatilausten myötä. Valmistaminen nopeutuu, kun rakentamiseen tarvittavat tarvikkeet ovat välittömästi saatavilla läheisestä varastosta. Yhteistilaukset ja yhteisten komponenttien valmistus luo kustannussäästöjä On mahdollisuus tilata suurempia eriä valmiiksi varastoon. Varastointijärjestelmä toimii tarvittaessa myös tullivarastona. Tuotetietokanta ja varaosatietokanta voidaan tarvittaessa liittää osaksi järjestelmää. 9

6.1 Varastonhallintajärjestelmän malli Ehdotettavassa mallissa varastonhallintajärjestelmä toteutetaan perinteisen ja valtaosalla alan yrityksillä käytössä olevan varastonhallintajärjestelmän avulla, joka on WMS - Warehouse management System. Käytettäessä olemassa olevaa järjestelmää toiminnot on usein määritelty valmiiksi ja ominaisuuksien muokkaaminen voi olla rajoitettu, mutta pienillä muutoksilla niistä saadaan tehtyä tarpeita vastaava kokonaisuus. WMS-järjestelmässä varastokirjanpitoa sekä erillistä tuotetietokantaa ylläpitää ja muokkaa vain varaston ylläpitäjä, eikä siihen ole mahdollista jakaa muokkausoikeuksia muille tahoille. Varastonhallintajärjestelmämallin tulisi sisältää ainakin seuraavat ominaisuudet: yhteinen varastosaldonäkymä varastonäkymä online tietona eli reaaliajassa mahdollisuus lisätä valmiit lopputuotteet samaan järjestelmään tuotetietoluettelo (erillinen tietokanta) multivarastointimahdollisuus tullivarastointimahdollisuus toimintaraportin tulostus. MCH eli Master Cargo Handling -varastonhallintajärjestelmä Selvityksessä järjestelmän malliesimerkkeinä käytetään demoyrityksellä käytössä olevaa Master Cargo Handling -varastonhallintajärjestelmää. Demoyrityksen varastonhallintajärjestelmä soveltuu pienin muutoksin yhteisen järjestelmän tarpeisiin. Varastonhallintajärjestelmä toimii yrityksen palvelimelta ja asiakkaat pääsevät käyttämään sitä intranetin kautta. MCH-varastonhallintajärjestelmästä voi hakea tietoa muun muassa tuotenumerolla tai saapumisviitteellä, kuten tullinumerolla. Tietoa voi hakea varastosaldosta tai esimerkiksi yksittäisestä tuotteesta, jos tahdotaan nähdä, milloin tuote on syötetty tietokantaan, milloin tuote on tullut varastoon tai milloin se on lastattu jatkoa varten. Varastosaldo näkyy tietokannassa aina ajantasaisena. Tilauksia tai muutoksia järjestelmän kautta ei ole mahdollista tehdä, eli järjestelmässä on ainoastaan katselumahdollisuus. MCH-järjestelmän kohdalla tuotetietoluettelo toimii erillisenä järjestelmänä, koska ohjelmaan ei ole mahdollista liittää varastokirjanpidon lisäksi muita tietoja. Järjestelmä toimii myös Tullihallituksen hyväksymänä tullivarastona. Pienin muutoksia järjestelmään on mahdollista liittää myös multivarastointiominaisuus ja todennäköisesti tilausominaisuus, jonka avulla järjestelmässä 10

olevien tietojen pohjalta olisi mahdollista tehdä lisätilauksia. Järjestelmä mahdollistaa toimintaraporttien tulostamisen Excel-tiedostomuodossa. Seuraava kuva on demonäkymä varastonhallintajärjestelmästä. Järjestelmä näyttää tiedot valitusta tuotteesta tai tapahtumista valitulla aikavälillä. Kuva 3. Esimerkkinäkymä varastonhallintajärjestelmästä (Nurminen Logistics Oy 2013.) 6.2 Vaihtoehtoinen järjestelmämalli Vaihtoehtoisesti yhteiskäyttöä varten voidaan perustaa kokonaan uusi ohjelmistopohja, käyttämällä esimerkiksi verkon pilvipalvelua. Pilvipalveluna toimivat järjestelmät ovat yleensä monipuolisempia kuin pelkät varastonhallintajärjestelmät, ja ne on lähes järjestäen mahdollista muokata jo perustusvaiheessa kunkin asiakasryhmän tarpeiden mukaan. 11

Microsoft SharePoint Online -pilvipalvelu Demoyrityksellä käytössä oleva Microsoft SharePoint Online -pilvipalvelu on varastonhallintajärjestelmää muuntautumiskykyisempi järjestelmä. Pilvipalvelu toimii verkossa, joten sen katselu ja muokkaus on mahdollista mistä vain. Järjestelmässä pystyy varastotietojen katselemisen lisäksi muokkaamaan ja lisäämään tietoja sekä lisäämään tarpeen vaatiessa esimerkiksi kuvia. Palvelu on helposti räätälöitävissä kulloisenkin tarpeen mukaan; varastotiedon lisäksi järjestelmään voi liittää tuotetietokannan ja järjestelmän muokkausoikeudet voidaan jakaa halutulle käyttäjäryhmälle. Jos tullivarastojärjestelmän halutaan osaksi pilvipalvelua, järjestelmä on hyväksytettävä tullihallituksella ennen käyttöönottoa. Microsoft SharePoint Online -järjestelmä käyttää Microsoftin tiedostomuotoja, joista Excel-tiedosto on kätevin varastonhallintajärjestelmän käyttöön. Excel mahdollistaa kullekin varastolle oman varastotilannenäkymän ja yhteisen yhteenvetosivun, oman välilehden tuotetiedoille, omistussuhde- sekä muille tarvittaville tiedoille. Excel-tiedostomuoto on myös todennäköisesti tuttu useimmille tietokoneen käyttäjille, joten sen käyttöönotto ja siihen perehdyttäminen on helppoa ja nopeaa. 6.3 Ominaisuuksien vertailu Vaikka selvitysten perusteella yhteisen järjestelmän pohjana käytettäisiin WMS-järjestelmämallia, myös pilvipalvelusta löytyy hyviä ominaisuuksia järjestelmäpohjaksi. Alla vertailu järjestelmien perusominaisuuksista TIETOJEN RAJALLISUUS / MONIPUOLISUUS WMS - Järjestelmä voi toimia ainoastaan varastotietokantana; tuotetietokannat yms. rinnakkaisissa järjestelmissä. PILVIPALVELU Järjestelmään on mahdollista liittää varastoinnin lisäksi muitakin tietoja, kuten tuotetietokanta ja tilaus-toimitustietokanta. TIETOJEN PÄIVITYSOIKEUS WMS - Vain järjestelmän ylläpitäjällä on päivityssoikeus (HUOM. lisäksi tullivarastoinnissa tullihallituksen ehdot; muokkausoikeus vain järjestelmän ylläpitäjällä). PILVIPALVELU - Oikeudet on mahdollista jakaa halutuille käyttäjäryhmälle (HUOM. tullivarastoinnissa tullihallituksen ehdot; muokkausoikeus vain järjestelmän ylläpitäjällä). 12

JÄRJESTELMÄN MUOKATTAVUUS WMS - Valmiiseen järjestelmäpohjaan on vain rajalliset mahdollisuudet lisätä uusia ominaisuuksia. PILVIPALVELU - Järjestelmä muokataan tarpeiden ja toiveiden mukaan. TIETOTURVA WMS - Arkaluontoisetkin tiedot ovat suojassa kolmansilta osapuolilta palveluntarjoajan palvelimella. PILVIPALVELU - Järjestelmä toimii verkossa, joten tiedot mahdollisesti helpommin kolmannen osapuolen saatavilla. LIITÄNNÄISET WMS On mahdollista liittää mm. multivarastointisekä tullivarastointiominaisuus osaksi järjestelmää. PILVIPALVELU On mahdollista liittää mm. multivarastointiominaisuus osaksi järjestelmää. TULLIVARASTOINTI WMS On mahdollista liittää tullivarastointiominaisuus osaksi järjestelmää. PILVIPALVELU - Tullivarastoinnin liittäminen osaksi järjestelmää on selvitettävä Tullihallitukselta. Monipuolisemmat muokkausmahdollisuudet tarjoava pilvipalvelu antaa vapaammat kädet perustusvaiheessa, mutta sen heikkona puolena on esimerkiksi tullijärjestelmän liittämisen epävarmuus. Jos järjestelmän ominaisuusvaatimuksena on pelkkä varastokirjanpito, suositellaan ohjelma perustettavaksi WMS-järjestelmän pohjalle, mutta jos ohjelmistolta halutaan varastokirjanpidon lisäksi muitakin lisäominaisuuksia, voidaan suositella pilvipalvelun käyttöä. Jos tuulivoimalavalmistajat haluavat käyttää yhteistä varastojärjestelmää omien järjestelmiensä rinnalla, WMS-järjestelmän ominaisuudet riittävät todennäköisesti kattamaan vaadittavat tarpeet. 7 KUSTANNUKSET Käyttäjät eivät maksa erikseen varastonhallintajärjestelmän käytöstä, vaan siitä syntyvät kulut sisältyvät varastointihintoihin. Yksinkertaisimmillaan varastointikulut jaetaan käyttäjien kesken tasan, mutta vaihtoehtoisesti kulut voidaan jyvittää toimijoille tuotteiden käytön tai varastointitilan mukaan, mikä tosin voi tuoda lisähaasteita yhteiskäytölle. Varastokierroltaan hitaista tuotteista laskuttaisi varaston ylläpitäjä esimerkiksi kuukausittain. Näin varaston ylläpitäjä saa katettua varastoinnista koituvat kulut. Tällöin tuote-erän omistussuhde siirtyy tuotteen lunastavalle taholle, joka jatkossa hoitaa laskutuksen muilta käyttäjiltä. 13

Yhteistilauksissa kierroltaan hitaat tuotteet voitaisiin lunastaa esimerkiksi alan yhdistyksen kautta. Tällöin yhdistys lunastaa tuotteet itselleen ja laskuttaa jatkossa yrityksiltä. Tulee sopia selvät pelisäännöt siitä, kuka vastaa mistäkin osasta varastokuluja. Tuotteiden lunastaja lisää hintaan hänelle aiheutuneet kulut. 8 YHTEENVETO Yhteisen varastonhallintajärjestelmän käyttö tuo yrityksille huomattavia kustannussäästöjä ja edistää toiminnan kannattavuutta. Yhteiskäyttö mahdollistaa yhteistilausten tekemisen, osien yhteiskäytön, tarvikkeiden varmemman saamisen ja yhteisten komponenttien rakentamisen, joten järjestelmä tarjoaa varastoinnin lisäksi useita käytännöllisiä ulottuvuuksia. Yhteistoiminta luo yrityksille mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen yhä kiristyvämmässä taloustilanteessa ja hyvät puitteet yhteistyölle. Yhteistyön onnistuminen vaatii yritysten sitoutumista sekä selviä keskinäisiä sopimuksia, ja jos toiminta suunnitellaan ja normit määritellään yhteisymmärryksessä, kilpailutilanne ei ole esteenä yhteistyön onnistumiselle. Tarve ja tavoite määrittelevät pitkälti, kumpi järjestelmistä, WMS vai pilvipalvelu, soveltuu sen hetkiseen tarpeeseen paremmin. Yksinkertaistettuna WMS-varastonhallintajärjestelmä soveltuu järjestelmäpohjaksi silloin, kun yritykset tahtovat käyttää yhteistä varastotietokantaa omien järjestelmien rinnalla. Tällöin vain varastosaldo on yhteisesti jaettavaa tietoa. Jos yritysten intresseissä on tehdä läheisempää yhteistyötä, pilvipalvelu tarjoaa paremmat mahdollisuudet tähän. Pilvipalveluun on mahdollista liittää varastosaldon lisäksi muitakin tietoja, kuten tuoteluettelo ja valokuvia. Tuulivoimateollisuuden logistiikka vaatii erikoiskuljetuskalustoa, suuret varastointitilat sekä erityiset terminaalipalvelut, jotta osien liikuttelu ja kuljetus olisi mahdollista. Kun teollisuus ja sen toiminta istutettaisiin osaksi sataman toimintaa ja aluetta, valmistaminen, varastointi sekä loppukuljetus onnistuvat samasta paikasta. Kuljetusketju lyhenee ja kaluston tarve pienenee, mikä säästää kuluja ja luonnonvaroja. Yritysten yhteistyö korostuu tulevaisuudessa tuulivoimalahankkeiden lisääntyessä. Merituulivoimalahankkeita on tiedossa Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa yhteensä 39. Pelkästään 14

Suomessa hankkeita on 16 ja niiden yhteenlaskettu teho on 2 884 4 600 megawattia (MW) ja turbiinitarve 837 1003 tuulivoimaturbiinia. Muissa Itämeren maissa hankkeita on 23. Yhteiseltä tehokkuudeltaan ne ovat 10 604 12 429 MW ja turbiinitarpeeltaan 1 739 2 354 kappaletta. Tulevaisuudessa hankkeiden määrä lisääntyy, kun osaaminen ja kokemus alalla kasvavat ja samalla kansalliset ja kansainväliset yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät. Liitteen 1 taulukkoon on koostettu kaikki Itämeren alueella vuonna 2013 käynnissä olevat tuulivoimalahankesuunnitelmat. LÄHTEET Kuva 1. Offshore Wind Port Bremerhaven 2013. Information for infrastructure investors. Offshore Terminal Bremerhaven. Tiedosto on ladattavissa sivuilta: http://offshorewindport.de/en/downloads.html [viitattu 13.1.2014] Kuva 2. Autodesk 2013. Sustainable Design, Customer Stories. Saatavissa: http://usa.autodesk.com/sustainable-design/customers/?remotecontentid=18153112 [viitattu 14.1.2014] Kuva 3. Nurminen Logistics Oy 2013. MCH-varastonhallintajärjestelmä 15

LIITE 1 Merituulivoimalasuunnitelmat Itämeren alueella Kooste 4C Offshoren ja Suomen tuulivoimayhdistyksen tilastoista 2013 Project Location Project info BALTIC SEA Project capacity Turbine capacity / number of turbines OFFSHORE LATVIA Baltic Wind Park Liepajas, Baltic sea Total 200 MW Model not decided Offshore Wind Park JK ENERGY Liepajas Total 900 MW Model not decided LITHUANIA Lithuania tender Klaipeda, Baltic sea Model not decided Model not decided SWEDEN Kriegers Flak II Trelleborg Total 640 MW 5 MW / 128 turbines Stora Middelgrund Båstad Total 864 MW 8 MW / 108 turbines Storgrundet Söderhamn Total 230-265 MW 5 MW / 46-70 turbines Utgrunden II Mörbylång Total 86,4 MW 3,6 MW / 24 turbines Blekinge Offshore AB Sölvesborg Total 1000-2500 MW 3-6 MW / 350-700 turbines Finngrunden Tierp Total 1 110 MW 6 MW / 185 turbines Kattegat Offshore Falkenburg Total 282 MW 3,6-6 MW / 38-47 turbines Seaw ind Lake Vänern / Stenkalle Kalrstad Total 90 MW 3-4,5 MW / 16-20 turbines Skottarevsprojektet / Skottarevet Falkenberg Total 150 MW 5 MW / 30 turbines Södra Midsjöbanken Mörbylånga Total 700 MW 3,6-7 MW / 100-300 turbines Taggen Vindpark Krisianstad Total 300 MW 3,6-7 MW / 60-83 turbines Trolleboda Karlskrona Total 150 MW 5 MW / 30 turbines Vindpark Vänern - Extension / VPV+, Stenkalles Karlstad Total 22,5 MW 3-4,5 MW / 2-5 turbines Klocktärnan Piteå Total 660 MW 5 MW / 132 turbines Marviken Norrkonping Total 60 MW 3-5 MW / 10-12 turbines Petlandsskär Umea Total 90 MW 3 MW / 30 turbines Klasarden Gotland Total 48 MW 2 MW / 24 turbines ESTONIA Hiiumaa Hiiu Total 500-700 MW Not decided Kihnu South / Kihnuedela Pärnu Total 560 MW Kihnu SouthWest / Kihnuedela Pärnu Total 245 MW 600MW Neugrund Lääne Total 100-190 MW 5 MW / 38 turbines Baltic Blue - Area A,B,C,D,E Saaremaa Total 2716 MW Total 388 turbines -> Area A - Phase III '' Total 1050 MW 7 MW / 150 turbines Area B - Phase III '' Total 700 MW 7 MW / 100 turbines Area C - Phase II '' Total 420 MW 7 MW / 60 turbines Area D - Phase II '' Total 350 MW 7 MW / 50 turbines Area E - Phase I '' Total 196 MW 7 MW / 28 turbines FINLAND Kemi, Ajos, test turbine Kemi, Ajos, Lappi Total 3 MW 3 MW / 1 turbine Suurhiekka Ii, Suurhiekka Total 240-400 MW 3-5 MW / 80 turbines Haukipudas, Hoikka-Hiue / Oulu-Haukiputaanalue 2 Luodeletto Total 400-650 MW Oulun-Haukiputaanalue 1 Haukipudas, Nimettömänmatala Total 100-150 MW ombined capacity of Kihnu South and Kihnu SouthWest w ill not exceed Kemi Ajos III / Extension Kemi, Ajos, Lappi Total 99-185 MW Inkoo-Raasepori Inkoo / Raasepori Total 180-300 MW 3-5 MW / 60 turbines Kristiinankaupunki / Närpiö Kristiinankaupunki / Närpiö Total 240-400 MW 3-5 MW / 73 turbines Kristiinankaupunki / Siipyy Kristiinankaupunki, Siipyy Total 240-400 MW 3-5 MW / 80 turbines Oulunsalo-Hailuoto Oulunsalo / Hailuoto Total 130-180 MW 2,5-3,6 MW / 50 turbines Raahe, Maanahkiainen Raahe Total 300-500 MW 3-5 MW / 100 turbines Tornio, Röyttä III offshore Tornio, Röyttä Total 54-225 MW 3-5 MW / 18-45 turbines Kornäs Korsnäs Total 600-800 MW 120-160 turbines Östra Skärgården Kumlingen, Åland Total 105-120 MW 3 MW / 35-40 turbines Kotka Kotka Total 2 x 2,5 MW 2,5 MW / 2 turbines Raahe- Pertunmatala Raahe, Pertunmatala Total 48-72 MW 2-3 MW / 24 turbines Raahe - Ulkonahkiainen Raahe, Ulkonahkiainen Total 140-210 MW 2-3 MW / 70 turbines