Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Samankaltaiset tiedostot
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Tutkimustoiminta kaivosjätteiden parissa

Kaivosten sivuvirrat - ympäristölainsäädännön näkökulmaa

Luonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta

Kaivoskivien hyötykäyttö infrarakentamisessa Moduuli 1: Inventointi ja varannot

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kaivoskivien hyötykäyttö infrarakentamisessa Moduuli 2: Logistiikka ja käyttökohteet

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Kaivannaisjätedirektiivi ja pysyvän jätteen määritelmä. Margareta Wahlström, Tommi Kaartinen & Jutta Laine-Ylijoki VTT

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

MUTKU-päivät Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Parhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Kaatopaikalle sijoittaminen

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Pohjois-Savon malmipotentiaalista

VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Kaivannaisjätteiden määrittely, määrä ja hyötykäytön problematiikka

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU Teija Tohmo

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

MetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella

Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

SAARENMAA-RUSKO OYK, KANGASALA KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Ympäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

TALVIVAARA SOTKAMO OY

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Outotec kasvava teknologiayritys

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä

ALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot

Lastenruokien vierasaineet

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Renkaankierrätyksen uudet ratkaisut ja käyttökohteet Risto Tuominen Suomen Rengaskierrätys Oy

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Kaivosten sivuvirtojen hallinta suunnitteluvaiheen optimoinnin kautta. Seppo Gehör

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

Transkriptio:

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos (Joonas Toivanen, GTK)

Sivukivihankkeen taustaa Kaivosten ja louhimoiden sivukivet muodostavat suuren, pääosin hyödyntämättömän infra-rakentamisen raaka-ainevarannon Yksi avokaivos tuottaa 10-20 miljoonaa tonnia sivukiveä vuodessa (30-40 % koko Suomen rakennuskäyttötarpeesta) Suomessa kiviainesten kierrätys sekä uusio- ja toisiokäyttö on EUtasoon nähden vähäistä Kestävän luonnonvaratalouden kehittäminen edellyttää suurempaa materiaalitehokkuutta kaivannais- ja rakennusaloille

Hankkeen tavoitteita Kuva: Kallan sillat (Hannu Nurmi, Liikennevirasto)

Hankkeen tavoiteet Luodaan toimintamalli kaivosten ja louhimoiden sivukivien hyödyntämiselle Sivukivivarannon inventointi ja tuotteistaminen osana kaivossuunnittelua Sivukivet osaksi maankäytön suunnittelua, viranomaispäätöksiä ja luvitusta sekä rakennusteollisuuden kiviaineskaupankäyntiä Tehdään Pohjois-Savosta kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäytön pilottialue Tuetaan mineraalistrategian ja kestävän luonnonvaratalouden tavoitteita myös muualla Suomessa Rakennetaan eurooppalaista yhteistyöverkostoa (NEW-MARC, COST)

Kaivannaisjätteiden määrittely Kaivannaisjätteitä ovat mm: Rikastusjäte Sivukivi Pintamaa Kaivannaisteollisuudessa syntyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonnia jätettä Suuri osa täyttää pysyvän kaivannaisjätteen kriteerit Taustana pysyvän kaivannaisjätteen määrittely; kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY), komission päätös (2009/359/EY) ja kaivannaisjäteasetus (VNa 379/2008) Valtaosa kaivosten ja louhimoiden sivukivistä on pysyvää jätettä

Pysyvä kaivannaisjäte Jäte ei hajoa eikä liukene tai muutu siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle Jätteen sulfidirikkipitoisuus on enintään 0,1 % tai enintään 1 % jos neutraloimispotentiaalisuhde suurempi kuin 3 Jätteestä ei aiheudu itsesyttymisen vaaraa eikä se pala Jäte sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet eivät ylitä tiettyjä kynnysarvoja tai ympäristön maaperän taustapitoisuuksia Arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, elohopea, molybdeeni, nikkeli, lyijy, vanadiini ja sinkki Louhinnassa tai rikastuksessa käytetyt haitalliset aineet esim. typpi, elohopea Jos jäte ei täytä asetettuja kriteerejä, tuottaja voi luokitella jätteen ei-pysyväksi ilman erillisiä selvityksiä

Osoittamismenettelyt Louhinnan sivukivet voidaan luokitella pysyväksi kaivannaisjätteeksi Tapauskohtaisen arvioinnin kautta Esim. kansallisen kivilajiluettelon perusteella Erityisesti on osoitettava, että jätteessä ei ole ympäristölle tai ihmisen terveydelle haitallisia määriä räjähdysainejäämiä

Hankkeen konsortio Geologian tutkimuskeskus Savonia ammattikorkeakoulu Liikennevirasto Yara Suomi Oy Palin Granit Oy Betonimestarit Oy Savon Kuljetus Oy Pohjois-Savon ELY-keskus (EAKR)

Hankkeen pilottikohteet YARA Suomi Oy:n apatiittikaivos Siilinjärvellä Palin Granit Oy:n luonnonkivilouhimo Varpaisjärvellä

Hankkeen sisältö Moduuli 1: Kaivosten ja louhimoiden sivukivivarannon inventointi ja tilinpito Moduuli 2: Käyttökohteet ja logistiikka Moduuli 3: Sivumateriaalien käytön edistäminen ja informaatio

Kaivosten ja louhimoiden sivukivivarannon inventointi ja tilinpito Projektin sivukivikohteiden inventointi Yara Suomi Oy, Siilinjärven kaivos Kokonaislouhinta n. 23 milj. tonnia Malmikiveä n. 11 milj. tonnia Sivukiveä 11-13 milj. tonnia Palin Granit Oy, Varpaisjärven luonnonkivilouhimo CE-merkintätason määrittely projektin sivukiville Inerttejä tavanomaisia sivukiviä - Ei haittamineraaleja, kuten kiisuja - Erittäin matala S-pitoisuus

CE-merkintätason vaatimukset sivukiville Kaikille mursketuotteille yhteiset mekaaniset vaatimukset minimikriteerit sivukivien testaamiselle Mm. kokonaisrikkipitoisuuden osalta ( Los Angeles -testi Jäädytys-sulatuskoe jos kiviaineksessa on rapautumisherkkyttä (rapautumattomuus voidaan osoittaa myös muilla mentelmillä esim. petrografinen tutkimus, vedenimeytyminen)

Sivukivinäytteiden testitulokset ja soveltuvuus 45 Yaran sivukivet Los Angeles -testi 40 35 30 25 20 15 Losa 10 5 0

Hankkeen sisältö Moduuli 1: Kaivosten ja louhimoiden sivukivivarannon inventointi ja tilinpito Moduuli 2: Käyttökohteet ja logistiikka Moduuli 3: Sivumateriaalien käytön edistäminen ja informaatio

Käyttökohteet ja logistiikka Logistiikka muodostaa 50 % kiviaineksen hinnasta Projektissa selvitettiin kuljetuskustannukset pilottikohteista potentiaalisiin käyttökohteisiin Teollisuuskohteet Pohjois-Savossa Suuremmat etäisyydet vesireittikuljetuksena (esim Pietarin auleelle) Kuljetusmuodot (vesi, rautatie, maantie)

Costs of different transportation modes considering delivering of crushed stone from Siilinjärvi to Iisalmi (27 000 mt per year) Service/Transport mode Loading and discharging range per mt Freight estimation per mt Transhipment costs per mt Road (40 mt) Rail (1 000 mt) Water (1 800 mt) 0.5 1.0 1.0-2.5 1.5 2.8 9-10 10-12 4.5-1.9 1.75 Total costs per mt 10.25 14.65 8.4 Total cost per year contract (27 000 mt) 276 750 395 550 226 800

Hankkeen sisältö Moduuli 1: Kaivosten ja louhimoiden sivukivivarannon inventointi ja tilinpito Moduuli 2: Käyttökohteet ja logistiikka Moduuli 3: Sivumateriaalien käytön edistäminen ja informaatio

Sivumateriaalien käytön edistäminen ja informaatio Rakennettiin opintokokonaisuus sivukivien hyötykäytöstä sidosryhmille maankäytön suunnittelijat, viranomaiset, kiviainesten tuottajat, rakennusalan ammattilaiset, kaivos- ja louhimoyrittäjät Testattiin infra-alan ammattiopiskelijoilla Savoniaammattikorkeakoulussa

KAIVANNAISTEOLLISUUDEN SIVUKIVIEN HYÖTYKÄYTTÖ Koulutuksen kesto 2 pv (+ lisäksi 1 pv verkko-opiskelua) Koulutuksen pääteemat: 1. Kaivosten ja louhimoiden sivukivien määrittely (0.75 pv) Muodostuminen Karakterisointi 2. Inventointi ja volyymit (0.25 pv) 3. Hyötykäyttömahdollisuudet (0.5 pv) 4. Logistiikka ja ympäristö (0.5 pv) 1) Kaivosten ja louhimoiden sivukivien määrittely Louhinta ja kaivosympäristöt (1 h) Kaivosympäristössä muodostuvat materiaalit (1h) Kaivannaisjätteiden karakterisointimenetelmät (1 h) Pysyvät jätteet (1h) Vapaavalintaisia luentoja Kivilajit ja kallioperä (1h) Maalajit ja maaperä (1 h) Suomen kaivokset (1 h) Mineralogiset ja kemialliset tutkimusmenetelmät (1 h) 2) Inventointi ja volyymit Inventointimenetelmät (1 h) Esimerkkejä muodostumisvolyymeistä (0.5 h) Vapaavalintaisia luentoja Malmiesiintymien kannattavuusarviot (1h) Malmiesiintymien 3D-mallinnus (1 h) 3) Hyötykäyttömahdollisuudet Lainsäädäntö (2 h) [sis. myös ympäristölainsäädäntöä] Tuotteisiin ja rakentamiseen liittyvät vaatimukset (1h) Esimerkkejä sivumateriaalien hyödyntämisestä (1h) Vapaavalintaisia luentoja Louhosten ja louhimoiden jälkikäyttö (1h) 4) Logistiikka ja ympäristö (toteutetaan verkkoopiskeluna) Logistiikka (1h) Ympäristökysymykset ja sivukivien elinkaari (1,5 h) Vapaavalintaisia luentoja Rakentamisessa käytettävän luonnonkiven elinkaari (1h)

Lisätietoa ja tuloksia hankkeen verkkosivuilla Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa 2013-2014 http://codez.savonia.fi/gtk

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Kiitos mielenkiinnostanne Kuva (Satu Hietala, GTK): Yaran Siilinjärven kaivoksen sivukivivarasto Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013