JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

JÄSENLEHTI 3 2012 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

SISÄLTÖ 3 2012 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 JHY tiedottaa 5 Matkakertomus Münchenin opintomatkalta 6 Pääartikkeli: Bromatut palonestoaineet 11 Venäjällä mahdollisuuksia jätealan toimijoille 12 Vuoreksen putkikuljetusjärjestelmä 13 Jätteitä tienpohjiksi 14 Hyötypalat 15 Yhteisöjäsenet 16 Jätehuoltopäivien ohjelma 2

PÄÄKIRJOITUS Syksy on uuden alkua ja oppimista Syksy on usein kaikenlaisen uuden alkua. Kesäloman rentojen päivien jälkeen on intoa aloittaa uusia asioita, tehtäviä ja töitä. Koulujen lisäksi myös harrastuspaikat, seuravuorot ja opiskelupaikat täyttyvät kaiken ikäisistä innokkaista oppijoista. Kannattava ja tehokas toiminta perustuu osaamiselle ja ammattiylpeydelle. Ammattiylpeys ei anna periksi mennä sieltä, missä kaatopaikan aita on matalin tai sujahtaa läpi jätehierarkian porsaanreiästä. Ammattitaito ei tarkoita yksistään alan tietojen ja taitojen hallintaa, vaan myös asenteita, joilla työtehtäviin ja kanssaihmisiin suhtaudutaan. Tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen ja toimenpanoon tarvitaan monenlaisia ihmisiä, osaamista ja kokemusta. Ratkaisut on tehtävä hyvin paitsi teknistaloudellisesti, myös ympäristö- ja sidosryhmähyödyn kannalta. Kaatopaikkakäsittelyn rajoittamisen sekä kierrätys- ja materiaalitehokkuusvaatimusten myötä tarvitaan erikoistuneempaa palvelutuotantoa ja osaamista. Entistä spesifisempien ja syvällisempien taitojen tarve kasvaa. Lisäksi tarvitaan moniosaamista sekä sosiaalisia taitoja. Myös väestön ikääntyminen muuttaa työmarkkinoiden rakenteita ja aikuiskoulutuksen tarve kasvaa. Työssä oleva väestö saa elämänsä aikana kouluttautua useisiin ammatteihin ja asioihin, joten ammattitaito tarkoittaa myös halua kehittää itseään jatkuvasti. Koulutuksella on yksittäisen yrityksen ja henkilön lisäksi merkitystä koko jätealan houkuttelevuuteen. Osaamisen kautta uudesta jätelaista tulee osa ammattitaitoa. Ilman ammattitaitoa saattaa asiakaspalvelija tuottaa reklamaation, laskuttaja virhelaskun, kuljettaja kolarin, myyjä nollakaupan, tuotannon työntekijä hävikkiä, projektipäällikkö turhan projektin, henkilöstöpäällikkö virherekrytoinnin ja johtaja epäluottamusta. Osaaminen on jätehuollossakin pystyttävä muuntamaan uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja toiminnaksi. Vanhasta pois oppiminen vaatii oman ponnistelunsa. Uudenlaisella moniosaamisella syntyvät uudet ympäristötuotteet, kierrätyspalvelut ja resurssitehokas toiminta. Onnistunut koulutus on enemmän kuin tekijöittensä summa. Se kehittää yksilöä, yritystä ja koko yhteiskuntaa sekä synnyttää tunnistettavaa muutosta kaikissa. Johanna Krabbe hallituksen jäsen Jätehuoltoyhdistys ry JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, 00101 HELSINKI Sähköposti: info@jatehuoltoyhdistys.fi (mm. osoitteenmuutokset) www.jatehuoltoyhdistys.fi Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI53 1064 3000 2090 10 ISSN 1455-3570 PÄÄTOIMITTAJA Auli Westerholm Ekokem Oy Ab PL 181 11101 RIIHIMÄKI puh. 010 755 1254 auli.westerholm@ekokem.fi TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A 5 00560 HELSINKI puh. 050 490 3004 tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi TAITTO JA ULKOASU Tiina Madisson JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. 3

JHY tiedottaa TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidetään Jätehuoltopäivien yhteydessä, keskiviikkona 10.10.2012 kello 16.00 Helsingin messukeskuksessa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Esityslista löytyy yhdistyksen verkkosivuilta. Yhdistyksen säännöt löytyvät klikkaamalla etusivulla kohtaa Lue lisää. VUODEN 2013 OPINTOMATKA Ensi vuoden matkasuunnitelmaa tehdessäsi muista Jätehuoltoyhdistyksen vuosittainen ulkomaille suuntautuva opintomatka. Matkalle lähdetään touko kesäkuussa. Lisätietoja päivitämme verkkosivuillemme heti kohteen vahvistuttua. ANNA PALAUTETTA, LÄHETÄ TIEDOTTEITA TAI JUTTUVINKKEJÄ! Kerro meille jätehuoltoon liittyvistä tutkimuksista ja opinnäytteistä tai ilmoita yrityksesi tai muun taustayhteisösi ajankohtaisista asioista. Lähetä uutisvinkki tai tiedote osoitteeseen tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi. Myös kaikenlainen palaute ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita. Nähdään jätehuoltopäivillä! Jätehuoltopäivien ohjelman löydät takakannesta. Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet HENKILÖJÄSENIKSI: Juha Hämäläinen Harri Latva Päivi Linho, Pirkanmaan ELY-keskus Krista Palonen, Kiertokapula Oy Juha Pietilä Antti Pitkämäki, ISS Palvelut Oy Sisko Pyhähuhta, Pirkanmaan ELY-keskus Justin Salminen, VTT Karoliina Tanskanen, Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy Heli Uimarihuhta, Ramboll Helena Valjakka, Meotek Oy Jani Valkama YHTEISÖJÄSENEKSI: Hyötypaperi Oy Jätelaitosyhdistys ry NCC Roads Oy Procofin Oy 4

OPINTOMATKA IFAT ENTSORGA, BMW:n tehtaat ja autokierrätyksen tutkimuskeskus 9. 11.5.2012 Opintomatkalaiset BMW:n autokierrätyksen tutkimuskeskuksen portilla. Eturivissä 3. vasemmalla emäntämme. Jätehuoltoyhdistyksen vuoden 2012 opintomatka päätettiin toteuttaa uuteen malliin. Matkan pääkohteeksi otettiin vesi- ja jätealan suurtapahtuma IFAT ENTSORGA 2012 Münchenissä. Messuille varattiin kaksi päivää. Muuta nähtävää mietittäessä todettiin, että poltto-, bio-, lajittelu- ja kierrätysprosesseja on vähäksi aikaa nähty ja jotain muuta voisi kehitellä. Matkan ensimmäinen päivä vietettiin BMW:n tehtaiden tuotantoon sekä yhtiön autokierrätyksen tutkimuskeskukseen tutustumalla. BMW:n Münchenin tehtailla valmistuu vuorokaudessa 700 900 3-sarjan bemaria, joista 40 prosenttia jää Eurooppaan ja 60 prosenttia viedään Bremerhavenin kautta muualle maailmaan. Tutustuimme tuotantohalleihin, joissa tapahtui peltien prässäys, runko-osien pistehitsaus ja maalaus sekä Tana Oy:n osasto IFAT- messuilla. moottorien kokoaminen. Varsin vaikuttavaa varsinkin niille, jotka eivät olleet aikaisemmin nähneet teollisuusrobottiryhmien tanssia autonrunkojen ympärillä. Yksi runko kootaan noin 500 leikatusta ja prässätystä levystä 2 500 3 000 kappaleella hitsipisteitä. Kierroksella isäntänä oli vuonna 2002 eläkkeelle jäänyt autoinsinööri, jolta kuulimme lukuisia muitakin yksityiskohtia tuotannosta tosin kohtalaisen vähän jätehuolto- ja ympäristöasioista. Münchenin pohjoispuolella Unterschleissheim issa sijaitsee vuonna 1994 aloittanut BMW:n autokierrätyksen tutkimuskeskus (Recycling und Demontage Zentrum). Oppaana oli 30 vuotta yhtiön leivissä ollut autoinsinööri Sybille Noor. Tutkimuskeskuksessa kehitetään menetelmiä käytöstä poistetun auton esikäsittelyyn ennen murskausta: vaarallisten jätteiden ja muiden nesteiden poisto, kierrätettävien osien talteenotto sekä muovi- ja tekstiiliosien karkea poisto. Osana ajoneuvon neutralointia on turvatyynyjen kauko-ohjattu poksauttelu, jota rahastonhoitajamme pääsi menestyksekkäästi kokeilemaan. Nesteiden poistossa uusinta oli BMW:n kehittämä iskunvaimentimen puhkaisu- ja nesteenpoistolaite. Meille esiteltiin myös tela-alustainen kaivuri, joka eri työlaitteilla pystyi leikkaamaan ja levittämään autonromun auki sekä poimimaan erilleen ei-metalliset isommat osat kuten penkit ja kojelaudan. Tutkimuskeskuksessa ei pureta kovinkaan paljoa tavallisia autoja. Suurin osa autoista on eri testikäytössä olleita bemareita, morriksia ja rollsseja(!), joita ei voi sellaisenaan enää ottaa uudelleenkäyttöön. Amatöörin mielestä osa purkua odottavista autoista oli pakasta vedetyn näköisiä. Siten BMH Technology Oy:n näyttelyosasto IFAT- messuilla. joku opintomatkalaisista saattoi surkutella esimerkiksi uudehkon BMW X-sarjalaisen romutuskohtaloa. Järjestäjän mukaan IFAT ENTSORGA 2012 rikkoi aikaisemmat ennätykset. Messuilla vieraili 125 000 henkilöä 180 eri maasta (v. 2010 109 500 vierailijaa). Vierailijoista 50 000 tuli Saksan ulkopuolelta. Näytteilleasettajia oli 54 maasta reilu 2 900. Allekirjoittaneen havaintojen mukaan IFAT kilpailee Jätehuoltopäivien kanssa osallistujamäärältään suurimpana suomalaisten jätealalla toimivien tapahtumana. Yhdistyksen matkalle osallistui 19 jäsentämme, ja käytävillä ja ständeillä kohdattiin lukuisia muitakin. Sakari Salonen 5

TUTKIMUS Bromattuja palonestoaineita jätteissä vielä pitkään Etenkin sähkö- ja elektroniikkaromussa sekä autojen muoviosissa on käytetty paljon bromattuja palonesto- aineita. Vaikka niiden käyttöä on rajoitettu, jätehuollon ongelmana vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat aineet ovat vielä pitkään. Palonestoaineita käytetään varo- toimena tulipalon varalta. Niiden tarkoituksena on suojata ihmis- henkiä ja omaisuutta. Paloturval- lisuusmääräysten tiukennuttua on erilaisten materiaalien suojaamiseen käytettyjen palonestoaineiden käyttö lisääntynyt. Palonestoaineita on useita eri- laisia. Niistä tunnetuimpia ovat organofos- faatit sekä epäorgaaniset, halogenoidut ja typpipohjaiset yhdisteet. Halogenoitujen palonestoaineiden ryhmään kuuluvat kloo- ratut ja bromatut palonestoaineet. Maailmanlaajuisesti bromatut palonestoai- neet ovat eniten käytettyjä, koska niitä voi käyttää useimmissa polymeereissä muutta- matta polymeerin teknisiä ominaisuuksia tai ulkonäköä. Bromattuja palonestoaineita käytetään pääosin muovituotteissa ja tekstiileissä. Yli 50 prosenttia bromatuista palonestoaineista on käytetty sähkö- ja elektroniikkalaitteiden muoviosien suo- jaamiseen. Bromattuja palonestoaineita on käytetty yli 25 vuotta, ja niiden käyttö lisääntyi 2000- luvun alkupuolelle saakka. Palonsuojauksen yleistyttyä käytettyjä yhdisteitä on vapautunut ympäristöön tiettyjen bromattujen yhdisteiden pitoi- suudet ympäristössä ja eliöissä ovat selvästi kasvaneet viimeisen kahden vuosikym- menen aikana. Tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi polybromatut difenyylieetterit (PBDE). Kyseisten yhdisteiden käyttöön on alettu kiinnittää erityistä huomiota, koska ne ovat pysyviä, biokertyviä, rasvaliukoisia ja myrkyllisiä. Bromattujen palonestoainei- den pitoisuuksia ympäristössä on seurattu 1980- luvulta saakka. Bromattujen palonestoaineiden päästöjen oletetaan kasvavan jätehuollon proses- seissa, joissa murskataan palonsuojat- tuja esineitä. Laitteista syntyvät päästöt kasvavat niiden ollessa ulkotiloissa, jolloin altistus kulumiselle ja UV- säteilylle kasvaa. Laitteiden purkamisen ja murskaamisen yhteydessä vapautuu työtilan ilmaan palo- nestoaineita. Näissä tiloissa työskentelevillä on todettu normaalia enemmän kilpirau- hasen vajaatoimintaa. Käyttöä rajoitettu Polybromattujen difenyylieettereiden käyttöä on rajoitettu maailmanlaajuises- ti. Euroopan unionissa niiden käyttö on kielletty muun muassa kulutustuotteissa. Lainsäädäntö on edelleen kiristymässä näi- den yhdisteiden osalta, ja niitä sisältäville jätteille ollaan asettamassa raja- arvot. Nämä jäteraja- arvot voivat rajoittaa materiaalien kierrätystä ja lisätä kierrätys- yrityksien kustannuksia. Esimerkiksi uusiomuovia ei voida valmistaa sähkö- ja elektroniikkaromusta, josta bromattuja palonestoaineita ei ole kerätty erilleen. 6

Polybromatuista difenyylieettereistä kiel- lettiin ensimmäisenä kaupallisten penta- (PeBDE) ja oktadifenyylieetteri- seosten (OBDE) käyttö. Niiden käyttö kiellettiin EU:ssa vuonna 2004, eikä niitä ole saanut tuoda EU:n alueelle vuoden 2005 jälkeen. Myös dekadifenyylieetterin (DBDE) käyttöä on rajoitettu EU:ssa, mutta yhdistettä on saanut käyttää SE- laitteissa vuoteen 2008 asti. EU:n osalta tärkeimmät rajoitteet bromattu- jen palonestoaineiden käytöstä on säädetty RoHS- ja WEEE- direktiiveissä sekä REACH- ja POP- asetuksissa. EU:ssa on voimassa RoHS- direktiivi (2002/95/EY), jonka mukaan sähkö- ja elekt- roniikkalaitteissa ei saa käyttää palonestoaineena polybromibifenyyliä (PBB) tai polybromidifenyylieetteriä (PBDE). Vaarallista jätettä Euroopassa WEEE- direktiivi (2002/96/EY) määrittelee aineet, seokset ja komponen- tit, jotka on poistettava erikseen kerätystä sähkö- ja elektroniikkaromusta. Suomessa asiaa säätelee asetus sähkö- ja elektroniik- karomusta (852/2004). Poistettavat aineet, seokset ja komponentit on käsiteltävä tai hyödynnettävä jätelain (646/2011) luvun 2 mukaisesti. Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaitteista edellyttää, että bromattuja palonestoaineita sisältävät muovit on poistettava kerätystä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta riippumatta siitä, mitä bromiyhdistettä palon- estoon on käytetty. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevassa Tukholman yleissopimuksessa (34/2004) Päästöt kasvavat, kun laitteet altistuvat ulkona kulumiselle ja uv- säteilylle. tullaan määrittämään POP- yhdisteille raja- arvot jätehuoltovelvoitteita varten. Jätteen tuottajien ja haltijoiden on pyrittävä mah- dollisuuksien mukaan estämään jätteen saastuminen bromatuilla palonestoaineilla. Raja- arvon ylittävät jätteet on tuhottava tai muunnettava niin, ettei niillä ole enää mitään pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, ellei jokin muu menettely ole ympäristön kannalta parempi ratkaisu. POP- aineita voidaan hävittää joko ilman energian talteenottoa tai hyödyntäen jäte energiana. Sellaiset hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmät, jotka voivat johtaa POP- yhdisteiden hyödyntämiseen, kierrätykseen, talteenottoon ja uudelleen- käyttöön, ovat kiellettyjä. POP- aineiden pitoisuutta jätteissä ei saa laimentaa sekoit- tamalla saastuneita materiaaleja puhtaisiin. Raja- arvoista ei ole vielä päätetty, eikä Suomi ole määritellyt väliaikaisia arvoja. Nykyisessä lainsäädännössä polybroma- tuille seoksille on myös asetettu raja- arvot, jonka jälkeen niitä sisältävät jätteet katso- taan vaaralliseksi jätteeksi. PeBDE:n vaarallisen jätteen raja- arvo on 2500 ppm ja OBDE:n 5000 ppm. Vaaralli- sen jätteen määritelmä täyttyy laitteissa, joissa bromattuja palonestoaineita on käytetty palonsuojaustarkoituksessa. Nämä laitteet täytyy hävittää vaarallisten jätteiden polttolaitoksessa. Huomattavaa on, että halogenoidut yhdisteet on poltettava korkeammassa lämpötilassa kuin muut vaaralliset jätteet. Rajoitukset vaikuttavat erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromun ja romuajoneuvo- jen käsittelyyn. Palosuojattuja muoveja käytetään pääosin laitteiden kotelointiin ja komponenttien valmistamiseen, mutta myös kylmälaitteiden lämpöeristeinä käytetään palosuojattuja polyuretaanivaah- toja. Muita yleisiä suojattuja materiaaleja ovat elektroniikkalaitteiden piirikorteissa käytettävät epoksit. Kiellettyjä palonestoaineita esiintyy vielä uusissa laitteissa pieninä pitoisuuksina, muun muassa uusiomateriaaleista tehdyis- sä tuotteissa. Lisäksi osa esineistä, jotka eivät välttämättä vaadi palosuojausta, ku- ten lasten lelut, elektronisia leluja lukuun ottamatta, voivat sisältää jäämiä kielletyistä palonestoaineista. Nämä pienet pitoisuudet johtuvat uusioraaka- aineiden käytöstä. KUVA: SCANSTOCKPHOTO 7

Haaste jätehuollolle KUVA: RISTO RETKIN Jätehuollon kannalta bromattujen palones- toaineiden tunnistaminen on ongelma. Tunnistamista varten on kehitetty stan- dardisoituja menetelmiä, kuten kaasu- erilaisia menetelmien yhdistelmiä muihin tunnistuslaitteistoihin. Menetelmät eivät kuitenkaan sovi kierrätysyrityksien linjas- toille analysoinnin hitauden ja hajottavien toimenpiteiden takia. Tällä hetkellä ainoa käytännön kannalta sopiva menetelmä seuloa ja eritellä kielletyt kaupalliset palo- nestoaineet jätejakeesta on poistaa kaikki bromia sisältävät kappaleet muovin seasta WEEE- direktiivin vaatimusten mukaan. Ajoneuvoista voidaan joutua poistamaan istuimet muoviosien lisäksi. Bromia sisältävien komponenttien poista- minen ei sekään ole täysin ongelmatonta. Bromia sisältävät muovit voidaan erotella spark (SS) - menetelmän avulla. Molemmat menetelmät mittaavat käsittelylinjastolle syötetyistä kappaleista bromipitoisuuden ja nämä bromia sisältävät kappaleet kerätään erilleen muusta jakeesta. Heikkoutena on, vain bromin, eivät bromattuja palonesto- aineita, ja mittauksen täytyy tapahtua hankintakustannuksiltaan kalliimpi ja mittausaika näytettä kohti on pidempi - kuus bromin havaitsemisessa on parempi. Bromattujen palonestoaineiden erottelu voidaan tehdä myös ennen laitteiden ja materiaalien murskausta. Tällainen esierot- telu on käytössä Ruotsissa, ja se perustuu yleensä työntekijöiden tekemään erotte- voidaan käyttää apuna käsin erottelussa. Bromattuja palonestoaineita on käytetty etenkin tele- ja tietoteknisissä laiteissa, erityisesti kuvaputkimonitorien ja - televisi- oiden koteloissa. Näitä bromilla suojattuja laitteita päätyy edelleen kierrätykseen, vaikka laitteiden odotetun eliniän mukaan niiden olisi pitänyt päätyä jo kaatopaikoille tai polttoon. Polybromattujen difenyylieettereiden mää- rä jätejakeissa on vähentynyt asetettujen käyttörajoitusten takia, mutta niitä esiintyy edelleen vielä käytössä olevissa laitteissa ja materiaaleissa. SE- laitteista kaupallisen PeBDE:n ja OBDE:n oletetaan suurimmaksi osaksi poistuvan vuoteen 2016 mennessä, mutta ajoneuvoissa olevan PeBDE:n poistuminen kestää vielä useita vuosia. Pidemmän käyttöiän tuotteissa yhdisteitä päätyy jätteiksi vielä vuosien ajan. Ajoneuvoissa bromattuja palonestoainei- ta on käytetty erityisesti pehmusteiden ja kankaiden suojaamiseen. Suomessa ajoneuvojen keskimääräinen käyttöikä on noin 12 vuotta ja romutusikä noin 20 vuotta. Romuajoneuvoista näiden yhdis- Bromattuja palonestoaineita on käytetty etenkin tele- ja tietoteknisissä laitteissa, kuten kuvaputkimonitorien koteloissa teiden arvioidaan poistuneen vuoteen 2025 mennessä. Ajoneuvojen bromatut palones- toaineet vaikeuttavat murskauksessa muo- dostuvan heterogeenisen kevyen aineksen käyttöä, joka päätyy yleensä läjitykseen. Vuonna 2009 romutettavaksi tuotiin yli 50 000 ajoneuvoa ja noin kaksinkertainen määrä ajoneuvoja poistetaan rekisteristä vuosittain. Vuonna 2009 Suomessa käsiteltiin sähkö- ja elektroniikkaromua noin 8,7 kiloa asu- kasta kohden. SE- romun määrä on noussut vuosittain. Sähkö- ja elektroniikkalaitteissa on muovia noin 25 prosenttia, ja tästä osuudesta 8 prosenttia on bromatuilla palonestoaineilla suojattua. Tämä tarkoit- taa, että vuonna 2013 muodostuisi noin 17 000 tonnia bromatuilla palonestoaineilla käsiteltyä muovia, joka täytyy käsitellä vaarallisena jätteenä. Risto Retkin, FM, ympäristötieteet Aiheesta lisää syksyllä Suomen ympäristö julkaisusarjassa ilmestyvässä verkkojulkaisussa, joka pohjautuu Risto Retkinin viime keväänä valmistuneeseen Pro Gradu -työhön. Bromatut palonestoaineet tulee kerätä erilleen sähkö- ja elektroniikkaromusta Vaarallisen jätteen raja-arvot ovat pentabromidifenyylieetterille 2500 ppm ja oktabromidifenyylieetterille 5000 ppm Bromattuja palonestoaineita sisältäville jätteille hyväksyttävät käsittely-menetelmät ovat fysikaaliskemiallinen käsittely ja poltto 8

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN MESSUKOKONAISUUS Toimivan ympäristön rakentaja Ympäristötekniikan messukokonaisuus 2012 on ammattitapahtuma, joka koostuu kolmesta näyttelystä: Ympäristö ja Yhdyskunta, Vesi ja Viemäri sekä Jäte ja Kierrätys. Näytteilleasettajien tuotteiden ja palveluiden lisäksi tarjolla on monipuolinen valikoima ohjelmaa Tule kuulemaan mm. ajankohtaista asiaa jätehuollosta valtakunnallisille Jätehuoltopäiville ke-to 10. 11.10. Ilmaiseksi sisään! Rekisteröidy veloituksetta kävijäksi joko ennakkoon netissä tai Messukeskuksen sisäänkäynneillä. Samanaikaisesti myös FinnBuild, InfraExpo ja Arena. Aukioloajat: ti 9.10. klo 9-17, ke 10.10. klo 9-18, to-pe 11.-12.10. klo 9-17. Mediayhteistyössä: Helsingin Messukeskus 9. 12.10.2012 ymparistotekniikkamessut.fi

YMPÄRISTÖ JA TERVEYS-lehti 10 ajankohtaista ja täyttä asiaa sisältävää teemanumeroa vuodessa Syksyllä ilmestyvät : 7/2012 Yhdyskuntasuunnittelu ja ympäristö - lehti ilmestyy 15.10.2012, deadline 24.9.2012 8-9/2012 Jätehuolto ja pilaantuneet maat - lehti ilmestyy tuplanumerona 19.11.2012, deadline 29.10.2012 10/2012 Ympäristöriskit ja niiden hallinta - lehti ilmestyy 17.12.2012, deadline 26.11.2012 Kysy tarjousta mainostilasta! Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@ymparistojaterveys.fi TILAUSHINNAT 2012 Vuosikerta 67,58 e (sis. alv. 9 %) Kestotilaus 63,22 e (sis. alv. 9 %) Opiskelijahinta 45,78 e (sis. alv. 9 %) Irto/tuplanumerot 9,50 e (sis. alv. 23 %) tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja yhdyskunta messuilla osastolla 5b30 9.10. - 12.10.2012 Helsingin Messukeskus Tervetuloa! www.ymparistojaterveys.fi

Suomalaisten yritysten kanssa Ecwatech- messuilla Moskovassa 5.- 8.6.2012 TEKSTI: KATARIINA KRABBE Suomalainen jäteosaaminen KUVAT: ISBE OY JA SCANSTOCKPHOTO Yritysten Ympäristötiedotuskeskus Pieta- rissa auttaa suomalaisyrityksiä solmimaan kontakteja Venäjällä. Jätealan toimijoille olisi Venäjällä paljon mahdollisuuksia. kiinnostaa Venäjällä Yritysten Ympäristötiedotuskeskus Pietarissa on vähän yli kaksivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on auttaa suo- malaisia ympäristöalan pieniä ja keskisuu- ria yrityksiä aloittamaan tai vahvistamaan liiketoimintaansa Venäjän markkinoilla. Hankkeen puitteissa järjestetään muun muassa messukäyntejä ympäristö- teknologia- alan messuille Pietariin ja Mos- kovaan sekä suomalaisten ja venäläisten yritysten välisiä tapaamisia. Hankkeen toimintakautta on vielä vuosi jäljellä, joten mukaan ehtii hyvin, hank- keen projektipäällikkö Karoliina Tanskanen ISBE Oy:stä kertoo. Vaikka hanke on suunnattu Kaakkois- Suomessa toimiville yrityksille, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Tilaisuudet ovat yrityksille maksuttomia, sillä hanketta rahoittavat Suomi, Venäjä ja EU. Matkat, viisumit ja majoitukset yrityk- set kustantavat itse. Hankkeen toimijoita ovat Itä- Suomen Businessedustusto ISBE Oy, Mikkelin seu- dun elinkeinoyhtiö Miset Oy sekä venäläi- set partnerit AsEP ympäristöyritysten liitto ja ympäristöalan konsulttiyritys KOSMOS. Jätealaan satsataan Hankkeen aihealueita ovat muun muassa puhdas vesi, puhdas ilma, maa- perän puhdistus, jätteenkäsittely sekä ympäristöjohtaminen ja ympäristö- lainsäädäntö. Olimme hankkeen alkaessa hieman huolissamme jätealan suhteen, sillä Pieta- rin seudulla on paljon laittomia kaatopaik- koja ja ala on korruptoitunut. Hankkeen idea tuli kuitenkin juuri Pietarin kau- pungilta, ja olemme saaneet sieltä paljon tukea. Noin seitsemän miljoonan asukkaan jätehuolto on todella iso markkina, ja sinne mahtuu toimijoita. Jätehuoltoon tarvitaan ratkaisuja kipeästi. Venäjän mielestä jätehuolto on aihe- alueistamme kaikkein kuumin, ja siihen ollaan todella halukkaita panostamaan, Tanskanen sanoo. Yritystreffit jätealan yrityksille Jätehuoltoalan toimijoille olisikin nyt loistava tilaisuus luoda kontakteja Venä- jälle. Moskovassa järjestetään lokakuussa, 23. 25.10, jätealaan keskittyvät WASMA 2012 - messut, ja samalla viikolla järjeste- tään Pietarissa verkottumistilaisuus jätteenkäsittelyn alalla toimiville venäläi- sille ja suomalaisille yrityksille. Messuille on mahdollisuus päästä näyt- teilleasettajaksi Ympäristötietokeskuksen yhteisosastolle ilmaiseksi. Lisäksi ISBE Oy järjestää maksullisena lisäpalveluna etukäteen sovittuja tapaamisia venäläisten toimijoiden kanssa. Messuosasto pystytetään ryntäysperiaat- teella, eli mukaan tulijat saavat pystyttää roll- upinsa siihen mihin haluavat. Hyvin kaikki ovat aina mahtuneet, Tanskanen sanoo. Pietarissa 26.10. järjestettävään Jätteen- käsittelyn ratkaisut - verkottumis- tilaisuuteen voi kätevästi osallistua paluumatkalla, mutta tilaisuuteen voi tulla myös varta vasten. Ilmoittautumisia toivotaan 12.10. mennes- sä, jotta mukaan tuleville suomalaisyri- tyksille voidaan järjestää mahdollisimman sopivia kumppaniehdokkaita. Tilaisuu- dessa kuullaan kahdesta kolmeen asian- tuntijapuheenvuoroa toimialan tilanteesta Venäjällä, ja sen jälkeen on aikaa verkottu- miselle. Tilaisuuteen voi tulla vaikka vain hais- telemaan mahdollisuuksia, eikä mitään valmista Venäjä- suunnitelmaa tarvita. Tämä on matalan kynnyksen toimintaa, jossa yritys ei sitoudu mihinkään. Hankkeen tavoitteena onkin herätellä suo- malaisia yrityksiä huomaamaan naapurissa olevia mahdollisuuksia. Venäläisiä toimi- joita on tilaisuuksissa ollut enemmän kuin suomalaisia, joten venäläiset ovat selkeästi kiinnostuneita yhteistyömahdollisuuksista suomalaisten yritysten kanssa. Lisätietoja: Karoliina Tanskanen, puh: 044 7678482, karoliina.tanskanen@isbe.fi www.isbe.fi, www.ecoprofi.info 11

Vuoreksessa pahanhajuiset roska-astiat on korvattu moderneilla keräyspisteillä. TEKSTI JA KUVAT: JUKKA NAARANLAHTi Putkikuljetusjärjestelmä esillä asuntomessuilla Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa jätehuolto hoidetaan putkikuljetuksella. Kesän asuntomessuilla suuri yleisö sai ihmetellä jätteiden syöttöpisteitä. Pahanhajuisina pursuilevat jäteastiat ja pihoilla kolistelevat roska-autot ovat vuosien saatossa koetelleet kaupunkiasukkaiden hermojen pitävyyttä. Tämän vuoden asuntomessujen näyttämönä toimivan Vuoreksen asuinalueella tätä ongelmaa ei ole. Jätteet kulkevat maanalaisissa komposiittiputkissa. Maan alla kulkevat jäteputket ovat olleet maailmalla käytössä jo useita vuosikymmeniä, ja Vuoreksen putkikeräysjärjestelmän toteuttavalla MariMatic Oy:llä on yli 25 vuoden kokemus alalta. Suomessa maanalainen jätteiden putkikeräysjärjestelmä on tällä hetkellä käytössä Espoon Suurpellossa, mutta se on toteutettu vanhemmalla tekniikalla. Järjestelmä on rakenteilla Helsingin Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Maan alla kulkevia jäteputkia on esimerkiksi Ruotsissa ollut jo liki neljäkymmentä vuotta. Vuoreksen järjestelmässä energiatehokkuutta on kehitetty eteenpäin, hankinnan MariMaticilta tilanneen Pirkanmaan Putkikeräys Oy:n toimitusjohtaja Pentti Rantala kertoo. Energiatehokkuus onkin yksi menetelmän suurimmista eduista. Kun raskastekoiset moottoriajoneuvot jäävät varikolle, energiaa kuluu vain runsaat 20 prosenttia perinteisestä keräysprosessista. Energian lisäksi putkikeräysjärjestelmä säästää myös pihatilaa, sillä jätekatokselle ei tarvitse varata erillistä nurkkausta. Helppokäyttöinen järjestelmä Vuoreksen neljän jätelajin järjestelmässä jätteet viedään automatisoituihin syöttöpisteisiin, josta ne jatkavat alipaineen kuljettamina matkaansa maanalaisia putkia pitkin koontaasemalle omiin kontteihinsa. Sieltä ne noudetaan jatkokäsittelyyn. Järjestelmän ansiosta jätteetkin menevätpienempään tilaan. Syöttöpisteissä sijaitseva formaattori pakkaa jätteet ennen kuin järjestelmä imaisee ne keruuputkiin. Syöttöpisteitä on alueella tiheässä, mutta hajuttomina ja siisteinä ne istuvat jouhevasti katukuvaan. Vaikka järjestelmä saattaa kuulostaa vanhemman väen korviin monimutkaiselta, Rantala vakuuttaa, että huolta ei ole. Jos osaa laittaa roskat astiaan sekä lajitella biojätteen, kartongin, paperin ja lopun sekajätteeseen, osaa varmasti käyttää järjestelmää, hän sanoo. Sijoitus siistiin tulevaisuuteen Rantala myöntää, että järjestelmän investointikustannukset nousevat kohtuullisen korkeiksi. Hankinnan ensimmäisen vaiheen arvo on 9,5 miljoonaa euroa. Jätehuoltoa on ylipäätään hieman hankala arvottaa liiketalouden mittareilla. Niinpä esimerkiksi investoinnin takaisinmaksuaikaa on mahdoton arvioida, ellei laske ympäristön siisteydelle ja hyvinvoinnille rahallista arvoa, Rantala sanoo ja jatkaa: Kokonaissäästöt tulevat vähentyneestä energiankulutuksesta. Jätehuoltoon sijoittaminen on viime kädessä yleishyödyllinen teko. Siisti elinympäristö on itseisarvo, josta ei ole syytä tinkiä. Jäteautojen poistuminen katukuvasta tekee lisäksi alueesta turvallisemman. Ja luonto kiittää, kun huoltoliikenteen päästöt jäävät pois. Vuoreksessa alueen asuntoyhtiöt, -säätiöt ja muut kiinteistöyhtiöt tulevat Pirkan Putkikeräys Oy:n B-osakkaiksi, jotka maksavat kertaluontoisen liittymismaksun. Pientalot maksavat liittymismaksun tulematta yhtiön osakkaiksi. Järjestelmä otettiin käyttöön heti messujen päätyttyä. Alueen valmistuttua alueella tulee asumaan noin 13 000 asukasta, ja järjestelmän on tarkoitus kattaa kaikki kotitaloudet. 12

Vuoreksesta mallia Mekkaan Kun jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakentaminen aloitettiin Tampereen Vuoreksen asuntomessualueella, saudiarabialaiset sheikit kävivät tutustumassa tekniikaltaan ainutlaatuiseen menetelmään. Nyt vastaava keräysjärjestelmä on rakenteilla myös Mekkaan, maailman suurimpaan moskeijaan. Jätteiden putkikeräysjärjestelmä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Menetelmä yleistyy maailmalla suurissa kaupungeissa vauhdilla, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kehityspäällikkö Simo Isoaho sanoo. Jätteiden putkikeräysjärjestelmän toimintaperiaate on yksinkertainen. Asukas tuo kotona lajitellut jätteet keräyspaikkaan, jossa on oma syöttöputkensa biojätteelle, paperille, kartongille sekä sekajätteelle. Asukas avaa keräyspaikassa sijaitsevan syöttöpisteen sähköisellä avaimella ja pudottaa jätteet 300 litran kokoiseen varastosäiliöön. Anturit tiedottavat kauempana sijaitsevalle koontaasemalle kyseisen jätelajin varastosäiliön täyttymisestä, jolloin jätteet imetään automaattisesti säiliöstä maanalaisia putkia pitkin koontaaseman suuriin kontteihin. Jätteen viipymä keräyspisteen 300 litran kokoisessa varastotilassa on lyhyt. Isoahon mukaan jätteet siirtyvät koonta-asemalle pari kertaa päivässä. Kun Vuoreksen kaupunginosassa on 12 000 13 000 asukasta, sekajätekontti noudetaan alueen yhteiseltä koonta-asemalta kerran kahdessa, kolmessa päivässä, Isoaho kertoo. Vuoreksen järjestelmä eroaa muista putkikeräysjärjestelmistä siinä, että jäte muotoillaan syöttöpisteen varastosäiliön formaattorissa. Näin järjestelmään riittää pienempi putkikoko, halkaisijaltaan 200 300 mm. Tämän ansiosta Vuoreksen putkikeräysjärjestelmä myös kuluttaa muita järjestelmiä vähemmän energiaa. Keräysautomaatin ohjauspaneelia on helppo käyttää. Nokialla kunnostettiin huonokuntoista soratietä, Pinsiöntietä, kolmen kilometrin matkalta lentotuhkan, kuitusaven ja sementin seoksella. Rambollin tutkimus- ja kehityslaboratorion kehittämä rakenne ehkäisee tien routimista, sillä teollisuuden sivutuotteista valmistettu uusiomateriaali eristää lämpöä paremmin kuin tavallinen kiviaines. Kuitutuhka toimii routanousuja ja painumaeroja tasaavana rakenteena, kertoo Rambollin valvontakonsultti Pietari Kousa. Kuitutuhkan lähtöaineet sekoitettiin asfalttiasemaa vastaavalla laitteistolla valmiiksi seokseksi Valkeakoskella, UPM-Kymmene Oyj:n kaatopaikka-alueella. Materiaali kuljetettiin tämän jälkeen työmaalle, jossa se levitettiin tierakenteeseen takymetriohjatulla tiehöylällä. Teollisuuden jätteitä tienpohjiksi Pinsiöntien rakenteessa kokonainen kerros tehtiin kuitutuhkasta. Kuitutuhkaa kului kaksi tonnia tiemetriä kohden, joten tuhkaa kärrättiin paikalle rekkalasteittain yhteensä noin 6 000 tonnia. Kuitutuhkan ainekset saatiin Valkeakosken UPM:ltä ja Nokian Georgia Pacific Nordicilta. Kun teiden rakenteissa käytetään sivutuotemateriaaleja, perinteisten kiviainesten louhimisesta ja kuljettamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat vähenevät. Myös kiviainesvarat säästyvät. Pinsiöntie on lähellä Natura-aluetta, joten hankkeessa tehtiin Rambollin toimesta myös Natura-arviointi. Teollisuuden jätteiden hyödyntäminen tuo lisää vaihtoehtoja uusien ja kunnostettavien teiden rakenneratkaisuiksi. Lisäksi jätteitä hyödyntämällä voidaan vähentää kaatopaikkojen kuormittumista ja yritysten jäteverotaakkaa, painottaa Kousa. 13

Hyötypalat Nimitys MEPAK-KIERRÄTYS OY Metallipakkausten tuottajayhteisön Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty insinööri Tapani Sievänen 1.6.2012 alkaen. Hän on toiminut viimeiset 8 vuotta kehitysjohtajana Suomen Palautuspakkaus Oy:ssä, jossa hän myös jatkaa osa-aikaisesti. 15 vuotta eli Mepakin perustamisesta lähtien toimitusjohtajana toiminut ekonomi Heikki Riste jäi eläkkeelle 1.7.2012. Suurtalouksista ruokajätettä 18 kg/ henkilö Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin mukaan suurtalouksien ruokajätettä kertyy vuosittain 18 kiloa henkilöä kohden. Neljässä maassa toteutettuun viimeaikaiseen tutkimukseen sekä aiempiin tutkimuksiin pohjautuva raportti koskee ainoastaan syömäkelpoista ruokaa jättäen ulkopuolelle esimerkiksi perunankuoret ja eläinten luut. Ottaen huomioon, että mainittu 18 kilon jätemäärä ei sisällä viemäriin valuvia keittoja, kastikkeita ja juomia, se on häpeällisen suuri ympäristöpioneereiksi tähtääville Pohjoismaille. Ympäristötietoiset opiskelijat ja työntekijät voivat kuitenkin kääntyä ruokaloidensa puoleen tilanteen parantamiseksi. Pohjoismaiden ministerineuvosto on liittänyt raporttiin suurtaloussektorin ruokahävikin määrän vähentämiseen tähtäävän oppaan. Hanaviinipusseja hyötykäyttöön Alko on aloittanut hanaviinipakkausten alumiinisten ja muovisten pussien keräyksen hyötykäyttöön yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa. Asiakkaat voivat palauttaa viinipussit sekä hanapakkauksien sisällä olevat kirkkaat ja alumiiniset pussit hanoineen 29:een Alkon myymälään Länsi-Suomessa. Pakkausten kartonkikuoret kuuluvat kartongin keräykseen. L&T ohjaa pussit teollisuudelle hyödynnettäväksi. Viinipakkauksista saatava materiaali toimitetaan Turkuun käsiteltäväksi, ja siitä valmistettava seos korvaa kivihiilipölyä sementin tuotannossa Paraisissa. Seos sitoutuu tuotantoprosessissa sataprosenttisesti lopputuotteeseen vähentäen näin sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä. L&T:n ja Alkon yhteistyötä kokeiltiin viime vuonna Turun alueella, ja saadun palautteen pohjalta yhteistyötä jatketaan nyt kiinteästi. Keräysastiat löytyvät Alkon myymälöiden pullonpalautuspisteistä tai myymälätiloista. YM tukee kehittämis- ja kokeiluhankkeita Ympäristöministeriö tukee vuosina 2012 2015 jätteiden kierrätystä sekä uusiomateriaalien käyttöä edistäviä kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Hakemukset toimitetaan 28.9. kello 16.15 mennessä sähköpostitse osoitteella kirjaamo.ym@ymparisto.fi tai postitse osoitteella ympäristöministeriö, kirjaamo, PL 33, 00521 HELSINKI. Viestiin tai kirjeeseen merkitään Kierrätyksen kokeiluhankkeiden aiehaku 2012 2015. Lisätietoja: www.ymparisto.fi/ym/ajankohtaista. Ekokemin ympäristöstipendien haku alkaa lokakuussa Ekokemin vuoden 2013 ympäristöstipendien haku avautuu 1.10.2012. Hakuteemat ja stipendien hakuohjeet löytyvät www.ekokem.fi. Hakuaika päättyy 7.12.2012 ja tulokset tullaan julkistamaan kesäkuussa 2013. Ekokem on jakanut ympäristö- ja jätehuollon tutkimuksiin vuodesta 1994 alkaen yhteensä yli miljoona euroa. ISWA Beacon 2nd International Conference on Final Sinks 16. 18.5.2013 Dipolissa, Espoon Otaniemessä. Konferenssin järjestävät Aalto-yliopisto, Vienna University of Technology, National Taiwan University ja ISWA. Lisätietoja: finalsinks.aalto.fi Opas uuden jätelainsäädännön vakuusvaatimuksista Uuden jätelainsäädännön mukaisista vakuusvaatimuksista on julkaistu opas ympäristöministeriön sähköisenä julkaisuna. Oppaan tarkoituksena on toimia sekä toiminnanharjoittajien että viranomaisten apuna uudistuneita vakuussäännöksiä sovellettaessa. Tavoitteena on myös hallintokäytännön yhtenäistäminen. Opas löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Ympäristöhallinnon ohjeita > Ympäristöhallinnon ohjeita sarja 2012. Jätelainuudistus-sivulle www.ymparisto.fi/jatelainuudistus pyritään kokoamaan aina uusin tilanne jätelainsäädännön asetusten valmistelusta. 14

LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla nimi sähköposti organisaatio kotiosoite työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto ALLU Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Biopartners Oy Ab BMH Technology Oy Oy Botniarosk Ab Citec Engineering Oy Ab Compactor Finland Oy Cross Wrap Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Econet Oy EcoSir Group Oy Ekokem Oy Ab Ab Ekorosk Oy Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Europress Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Hansa-Machines Holger Hartmann Oy Humuspehtoori Oy Hyötypaperi Oy Hämetrans Oy Jasto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jyväskylän kaupunki Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Liedon kunta, Kisällikellari Logica Suomi Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Oy Machine Tool Co Metsäsairila Oy Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun yliopistollinen sairaala Pafe Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy/Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Preseco Oy Procofin Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rovaniemen monitoimikeskus-säätiö Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy SER-Tuottajayhteisö ry (SERTY) Silo Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Ab Oy Suomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy TKK Lahden keskus Tramel Oy UFF, U-landshjälp från folk till folk Uusioaines Oy Uusiouutiset /Kempulssi Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT WEG Oy Wise Engineering Group Ympäristöpalvelu Enviroc Oy Ympäristöyritysten Liitto ry 15

Keskiviikko 10.10.2012 09.00-10.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit Jätehuoltopäivien avaus ylijohtaja Tuula Varis, ympäristöministeriö Teema 1 Laki ja asetukset Puheenjohtaja: ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö 10.15.10.45 Jätealan lainsäädännön tilannekatsaus ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö 10.45 11.15 Keskeisten jätealan asetusten sisältö neuvotteleva virkamies Riitta Levinen, ympäristöministeriö 11.15 11.30 Mitä vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on käytännön toimintaan? 11.30 11.45 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:n valossa asiantuntija Satu Räsänen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Brysselin toimisto 11.45 12.00 Keskustelu 12.00-13.15 Lounas Teema 2 Millä eri tavoilla orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ratkaistaan? Puheenjohtaja: yksikönpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus 13.15 13.40 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien kierrätys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ratkaisijana yksikönpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus 13.40 14.05 Millaiselle jätteelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi, Vambio Oy 14.05 14.30 Etanolin valmistus nykyaikaisena biojätteen käsittelytapana Myynti- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Patrick Pitkänen, St1 Biofuels Oy 14.30-15.00 Iltapäiväkahvit 15.00 15.25 Onko leijukerrospoltolla tulevaisuutta Suomessa arinapolttolaitosten lisääntyessä? johtava tutkija Pasi Vainikka, VTT 15.25 15.50 Poltetaanko tulevaisuudessa kaikki jäte arinalla? projektipäällikkö Kalle Patomeri, Vantaan Energia Oy 15.50 16.00 Keskustelu 16.00 Jätehuoltoyhdistya ry:n syyskokous 19.00 Illallinen Restaurant Pörssi, Fabianinkatu 14 Torstai 11.10.2012 08.30 9.00 Ilmoittautuminen Teema 3A Ekskursio 09.00-11.00 Tutustumme ZenRobotics Oy:n jätteenlajittelurobotin toimintaan Suomen hyötykeskuksessa (Viikintie 31-35) sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen uusiin toimitilaratkaisuihin (Viikinkaari 2 a, Helsinki). Aikataulu: Lähtö kahdella bussilla Messukeskuksen edestä 9.15 Saapuminen 1. kohteeseen. Molemmat bussit menevät molempiin kohteisiin, mutta eri järjestyksessä 10.00 Kohteiden vaihto busseilla 10.45-11.00 Paluu Messukeskukseen Huom! Ekskursiolle mahtuu maksimissaan 100 henkilöä. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Luovutathan paikkasi jonossa seuraavalle, jos olet ilmoittautunut, mutta et aiokaan osallistua ekskursiolle. Teema 3B (vaihtoehto) Messuihin tutustuminen 09.00 11.00 11.00 12.15 Lounas Teema 4 Teollisuuden ja rakentamisen jätteiden hyödyntäminen Puheenjohtaja: tutkija Satu Huuhka, Tampereen teknillinen yliopisto 12.15-12.35 Teollisuuden poisteiden tuotteistaminen toimitusjohtaja Tuomo Pikkarainen, Aquaminerals Finland Oy 12.35.12.55 Betonirakenteiden hyödyntäminen tutkija Satu Huuhka, Tampereen teknillinen yliopisto 12.55-13.15 Metsäteollisuuden jätteet ympäristöasiantuntija Tiina Vuoristo, Metsäteollisuus ry 13.15 13.30 Keskustelu 13.30-14.00 Iltapäiväkahvit Teema 5 Jätehuollon valvonta puheenjohtaja: yksikönpäällikkö Lassi Liippo, Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.00-14.25 ELY-keskusten rooli jätehuollon valvonnassa yksikönpäällikkö Lassi Liippo, Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.25-14.50 Jätealan ympäristörikokset lakimies Satu Lyytikäinen, Uudenmaan ELY-keskus 14.50-15.15 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta tulliylitarkastaja Heli Lampela, Tullihallitus 15.15 15.30 Loppukeskustelu OHJELMA Jätehuoltoyhdistys ry