Kuopion teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa,

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 24/2012/1 Dnro ISAVI/246/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.3.2012 ASIA Kuopion teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kuopio, Siilinjärvi. HAKIJA Ekokem-Palvelu Oy PL 181 11101 RIIHIMÄKI HAKEMUS Ekokem-Palvelu Oy laajentaa Kuopion Sorsasalossa sijaitsevan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskustoimintaa. Yritys hakee ympäristölupaa siten, että se kattaa laajennuksen mukaisten toimintojen lisäksi myös nykyiset käsittelykeskuksen toiminnot. Hankkeeseen kuuluvat nykyinen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue toimintoineen, rakennettava ongelmajätteen loppusijoitusalue sekä käsittelykenttä. Käsittelykenttä koostuu käsittely- ja varastoalueesta, lietteidenkäsittelyalueesta, käsittelyhallista sekä vesienkäsittelytoiminnoista, joihin kuuluvat tasausaltaat sekä vesienkäsittelylaitos. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai ongelmajätteitä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätteiden laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Myös toiminnan olennaiseen muutokseen tai laajentamiseen on oltava lupa. (ympäristönsuojelulaki 28 1ja 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohdat 13 d ja f). Aluehallintovirasto käsittelee kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan sekä jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä koskevan ympäristöluvan, jos laitoksella hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa. (ympäristönsuojelulaki 31 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohdat d ja f). ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 30.9.2010. Hakemusta on täydennetty 20.10.2010, 7.1.2011, 23.6.2011 ja 18.1.2012 tulleilla lisäselvityksillä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SOPIMUKSET Ekokem-Palvelu Oy:llä on nykyistä toimintaa koskeva Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.10.2007 myöntämä ympäristölupa nro 110/07/02 (Yhteinen lupa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan kanssa). Loppusijoitusalue on rakennettu vuonna 2001 ja alueelle on lupa vastaanottaa jätettä 35 000 tonnia vuodessa. Maakuntakaavassa käsittelykeskuksen alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi. Kuopion keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa Sorsasalon itäpuoli on osoitettu pääasiassa teollisuusalueeksi. Käsittelykeskuksen alue on merkitty kaavakarttaan pistekatkoviivalla ja merkinnällä eo-2. Sorsasalon koillisrannalla ja Potkunsaaren luoteispäässä on loma-asutusta (RA), joka sijaitsee noin 600 m:n etäisyydellä käsittelykeskuksesta. Alueelle on laadittu Sorsasalon yritysalueen asemakaavaluonnos, joka on päivätty 3.9.2009. Asemakaavaluonnoksessa suunniteltu käsittelykeskuksen alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Ekokem-Palvelu Oy:llä on 16.3.2007 päivätty sopimus jätevesien johtamisesta Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle. LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Sijainti Maaperä Toiminta sijoittuu Kuopion kaupungin Savilahden kylään, Sorsasalon yritysalueelle tilaan Sorsasalo 1:97 kuuluvalle määräalalle, kahdeksan kilometriä Kuopion keskustasta pohjoiseen. Alueella sijaitsevat myös Savon Sellu Oy:n tehtaat. Ekokem-Palvelu Oy:n omistaman tehtaalle johtavan Selluntien varressa sijaitsevan määräalan pintaala on 7,3 ha. Tälle alueelle sijoittuvat sekä käsittelykentät että loppusijoitusalueet. Alueen kaakkoispuolella on Savon Sellu Oy:n omistuksessa oleva alue, jonka liittämisestä jätteenkäsittelykeskukseen neuvotellaan, jolloin koko alueen pinta-ala olisi 8,4 ha. Sorsasalon saari on kokonaisuudessaan kallioista maastoa, jossa kallioperää peittää 0 5 m paksu moreenikerros. Notkelmissa maapeite on paksumpi ja moreenin päälle on kerrostunut pienialaisia savikoita, hienoa silttiä ja turvekerroksia. Käsittelykeskus sijoittuu luode-kaakko-suuntaisen kallioselänteen lounaisrinteeseen ja rajoittuu lounaisreunaltaan luode-kaakko-suuntaiseen notkelmaan. Alueen koillisreunassa maaperä on moreenia, jossa on paikoin kalliopaljastumia. Alueen keski-lounaisosassa notkelmaan kerrostuneet turve- ja silttikerrokset on kaivettu pois ja korvattu moreenilla. Jätealueen lounaissivun kohdalta kulkee kallioperän ruhjevyöhyke.

Pohjavedet Alueen maaperän vedenläpäisevyys on heikko tai kohtalainen. Suurin osa alueelle tulevasta sadevedestä poistuu pintavetenä tai tavanomaisen jätteen vastaanottoalueen suotovesien keräysjärjestelmän kautta. Pohjavedenpinta seuraa alueen topografiaa ja pohjavesi on noin 1 m syvyydessä maan pinnasta. Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee alueella sademäärien ja vuodenaikojen mukaan ainakin 0,6 m. Pohjaveden virtaussuunta on kalliorinteiltä alas käsittelykeskuksen länsipuolella olevaa ojaa kohti, jossa pohjavesi purkautuu pintavedeksi tai virtaa irtomaakerroksen täyttämässä notkelmassa luoteeseen kohti Kuikkalampea tai kaakkoon kohti Kallavettä. Käsittelykeskuksen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät talot, joilla voi olla kaivoja, sijaitsevat Kallaveden rannassa 450 m etäisyydellä käsittelykeskuksesta länteen. Talojen ja käsittelykeskuksen välillä on kalliomäki, joka estää maaperän pohjaveden virtauksen talojen suuntaan. 3 Pintavedet Sorsasalon saaren erottavat mantereesta Virtasalmi, Siilinsalmi, Lukkosalmi ja Kelloselkä. Sorsasalon edustalla, mihin suunnitellun hankkeen suotovedet johdetaan käsittelyn jälkeen, veden kokonaisfosforipitoisuus 2000-luvulla on ollut veden pinnassa keskimäärin 20 µg/l ja pohjassa 27 µg/l. Kokonaistypen vastaavat luvut ovat pinnassa 860 µg/l ja pohjassa 1 066 µg/l. Vesistön ekologinen tila on alueella hyvä. Kallaveden happikylläisyys on syyskierron jälkeen suhteellisen hyvä. Jäteveden purkualueiden syvänteiden hapetus kolmella pohjailmastimella parantaa alusveden happipitoisuutta. Kelloselän vedenlaatu vastaa yläpuolisten vesistöjen aiheuttaman peruskuorman mukaista tasoa. Vesistön päällyskerroksen väri on hyvä ja paranee kuljettaessa vesistöreittiä alaspäin. Veden fosfori- ja klorofylli-a-pitoisuudet osoittavat lievää rehevyyttä. Kallavesi on fosforirajoitteinen. Veden hygieeninen tila on hyvä. Käsittelykeskuksen luoteispuolella sijaitsee Kuikkalampi, johon johtaa oja Selluntien reunasta. Itäpuolella sijaitsevan vanhan suljetun kaatopaikan alueelta pintavedet laskevat kaakkoon ja luoteeseen. Kaakkoon laskeva oja purkaa vedet Kallaveteen ja luoteeseen laskeva oja purkaa vedet Kuikkalampeen. Kuikkalampi laskee Kallan siltojen itäpuolelle Uitukka-nimiseen Kallaveden lahteen. Käsittelykeskuksen puhtaat pintavedet johdetaan Kuikkalampeen johtavaan ojaan. Melu Ilmanlaatu Sorsasalossa melua syntyy tehtaiden toiminnasta ja liikenteestä sekä teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen toiminnasta. Lähimmät asuntoalueet sijaitsevat Kuopion Kettulanlahdessa ja Päivärannassa sekä Siilinjärven alueella Virtasalmen pohjoispuolella noin yhden kilometrin etäisyydellä teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksesta. Lähimmät Savon Sellu Oy:n omistuksessa olevat lomarakennukset ovat noin 600 metrin etäisyydellä Sorsasalon etelärannalla. Vuonna 2008 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 750 t, typen oksidien päästöt noin 2 430 t, hiilimonoksidipäästöt noin 4 900 t, hiilivetypäästöt noin 1 200 t ja hiukkaspäästöt noin 440 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, Savon Sellu Oy:n tehtaat ja erilaiset hajapäästöt. Siilinjärvellä puolestaan vuonna 2008 rikkiyhdisteiden päästöt rikkidioksidina olivat noin 1 200 t, typen oksidien päästöt ilman typpioksiduulia noin 560 t, hiilimonoksidipäästöt noin 1 500 t, hiilivetypäästöt noin 160 t ja hiukkaspäästöt noin

160 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset sekä hajapäästöt. 4 Liikenne Sorsasalon alue yhdistyy Selluntien kautta eritasoliittymällä valtatiehen nro 5. Valtatien liikennemäärä Sorsasalon kohdalla on automaattisten mittauspisteiden mukaan 30 900 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 6,3 %. Selluntien liikennemääräksi on arvioitu noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Savon Sellu Oy:n alueelle saapuu päivittäin noin 45 60 junavaunua. LAITOKSEN TOIMINTA Nykyinen toiminta Toiminnan laajennus Alueella on nyt Ekokem-Palvelu Oy:n käsittelykeskus, jossa on vastaanottotoiminnat, käsittelykenttä ja tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Käsittelykeskuksessa otetaan vastaan teollisuuden jätteitä ja sivutuotteita sekä pilaantuneita maa-aineksia. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka on rakennettu vuonna 2001. Voimassa olevan luvan mukaan kaatopaikan täyttötilavuus on 220 000 m 3 ja täyttökorkeus +112 m. Kaatopaikalle saa sijoittaa Savon Sellu Oy:n toiminnassa syntyvää lentotuhkaa, arinatuhkaa, ruoppauslietteitä, liemisäiliöiden sakkaa ja puhdistamolietteitä sekä muita tai muualla syntyneitä kaatopaikkaluokkaa vastaavia jätteitä noin 35 000 t/a. Käsittelykeskuksessa saa välivarastoida kerrallaan noin 30 000 t jätettä. Jätteitä on vastaanotettu vuosittain noin 15 000 tonnia ja niistä on toimitettu hyötykäyttöön noin 20 %. Laajennuksen myötä teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan, käsitellään, hyödynnetään, sijoitetaan kaatopaikalle ja välivarastoidaan teollisuudessa ja rakennustoiminnassa syntyviä jätteitä ja sivutuotteita, voimalaitostoiminnassa sekä jätteen ja ongelmajätteen poltossa muodostuvia tuhkia, kuonia ja savukaasunpuhdistusjätteitä, autopaloittelussa ja jätteiden käsittelyssä muodostuvia jätteitä, pilaantuneita maa-aineksia, sedimenttejä ja lietteitä. Ympäristölupaa haetaan myös ylijäämämaiden hyötykäyttöön ja välivarastointiin, sekä puhtaiden risujen, pienpuun, kantojen, kuoren sekä kasvillisuusjätteen vastaanottoon ja kompostointiin. Käsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan jätejakeita Sorsasalon yritysalueelta sekä muualta Suomesta. Pääasiassa jätteitä toimitetaan käsittelykeskukseen Kuopion seudulta maksimissaan noin 150 km:n etäisyydeltä käsittelykeskuksesta. Vastaanotettavista jätteistä noin 1/3 muodostuu Savon Sellu Oy:n toiminnasta. Käsittelykeskukseen vastaanotetaan vuosittain maksimissaan 194 000 tonnia jätteitä. Todellisen jätemäärän arvioidaan kuitenkin olevan 30 000 50 000 t/a. Radioaktiivisia, räjähdysvaarallisia, tartuntavaarallisia tai syttyviä jätteitä ei oteta vastaan. Varastossa on kerrallaan korkeintaan 40 000 t jätettä. Ongelmajätteiden kaatopaikka on suunniteltu rakennettavaksi kahdessa vaiheessa ja täytön kokonaistilavuus on noin

405 000 m 3. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan täyttötilavuus on noin 320 000 m 3. Arvioiduilla jätemäärillä täyttötilavuus riittää 25 35 vuodeksi. Toiminta-alueen rakentaminen 5 Uusille toiminnoille rakennettavat alueet: - ongelmajätteen loppusijoitusalue (ongelmajätteen kaatopaikka) noin 2,3 ha - jätteiden käsittelykenttä, osasta loppusijoitusaluetta noin 0,6 ha - jätteiden vastaanotto- ja käsittelyhalli 800 m 2 - lietemäisten jätteiden vastaanottoallas noin 200 m 3 - vesien käsittely- ja tasausaltaat, yhteensä noin 2 000 m 3 ja jätevedenpuhdistamo - tukitoiminnot: toimistotilat, vaaka-asema ja autojen pesupaikka. Kaatopaikka-alue louhitaan suunnitelman mukaiseen korkoon, tasataan murskeella ja kiilataan ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Alueen pohjalle ja reunoille asennetaan salaojat pohjan kuivatuksen varmistamiseksi. Kallio- ja moreenialueiden liittymäkohtiin tehdään siirtymäkiilat painumien tasaamiseksi. Käsittelykeskuksen pohja- ja pintarakenteet toteutetaan joko puhtaista maaaineksista tai soveltuvista jätemateriaaleista. Kaatopaikan pohjan tiivistyskerros ja sen alapuoliset rakenteet tehdään ensisijaisesti materiaaleista, joiden ominaisuudet täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikan vaatimukset. Tiivistyskerroksen yläpuolella suojakerroksessa ja kuivatuskerroksessa voidaan käyttää materiaaleja, jotka täyttävät kaatopaikan luokituksen mukaisen vaatimustason. Mikäli vaatimustaso ei jonkun yksittäisen komponentin osalta täyty, voidaan soveltuvuutta kohteeseen arvioida lisäksi riskinarvioinnilla. Käytettävät materiaalit tarkentuvat ennen rakentamisen aloittamista ja materiaalit ympäristökelpoisuusselvityksineen esitetään valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. Koko alueen tiivistysrakenteiden alapuolinen pohjan kuivatus toteutetaan murske- ja louhekerroksella sekä salaojilla, joista rakenteiden alapuoliset vedet johdetaan alueen kaakkoispuolen puhtaiden pintavesien ojaan. Alueelle tällä hetkellä tuleva pohjoispuoleisten puhtaiden vesien avo-oja siirretään kaatopaikka-alueen kaakkoispuolelle kulkemaan uutta ojalinjaa. Vastaanotto- ja vesienkäsittelyalueella tehdään massanvaihto ja pohjamaa tiivistetään tarvittavilta osin, pohjan kantavuus varmistetaan louheella ja murskeella. Altaiden alle asennetaan salaoja pohjamaan kuivatuksen varmistamiseksi. Alusrakenteen salaojilla voidaan seurata tiivistysrakenteiden toimivuutta salaojakaivoista tehtävillä mittauksilla ja näytteenotoilla. Rakennuspohjan salaojien vedet johdetaan puhtaiden vesien ojaan. Ongelmajätteen kaatopaikka Kaatopaikan rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Louhittava alue ulottuu ensimmäisessä vaiheessa nykyiseltä vaaka-asemalta käsittelykentälle menevän tien reunaan ja noin 15 m toimistorakennuksen seinämästä etelään. Ensimmäisessä vai-

heessa toimistorakennus ja vaaka-asema jäävät nykyiselle paikalleen ja ne siirretään käsittelykentän alueelle suunnitelman mukaiseen paikkaan sen jälkeen kun kaatopaikan täyttyminen edellyttää alueen rakentamista lopulliseen laajuuteen. Kaatopaikan ensimmäisessä toteutusvaiheessa tehdään pohjarakenteen ulkoreunaan väliaikainen reunapenger, joka puretaan laajennuksen yhteydessä. Toisessa vaiheessa kallioleikkaukseen tehdään pystyeristysrakenne, joka sisältää vastaavat toiminnalliset rakenteet kuin pohjarakenteessa. Kaatopaikka-alue toteutetaan siten, että alue jaetaan neljään noin 0,5 0,6 ha:n kokoiseen altaaseen. Altaat erotetaan toisistaan HDPE-kalvorakenteena toteutettavalla eristysseinällä, joka nostetaan ylös täytön edetessä. Pohja tasataan kaltevuuteen >1,5 %, jolloin täytön suotovedet voidaan johtaa tehokkaasti alueelta pois käsiteltäväksi. Loppusijoitusalue rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkana alimmillaan tasolle +91,5 m seuraavilla rakennekerroksilla alhaalta lukien: - tasattu ja tiivistetty pohjamaa, irtilouhittu kallio kiilataan - tiivistyskerros 1 000 mm, k 6,0x10-10 m/s; savi, moreenibentoniitti tai vastaava - keinotekoinen eriste, HDPE-kalvo 2 mm - kalvon suojageotekstiili tai suojakerros 100 mm - kuivatuskerros 500 mm, k 1,0x10-3 m/s; esim. sepeli, sora, rengasrouhe, tiilimurske, jätteen tai ongelmajätteenpolton kuona ja seulaylitekivet pilaantuneen maan käsittelystä - suodatinkangas N3. Alueen länsi- ja itäreunat luiskataan kaltevuuteen 1:3 ja alueen pohjoisreuna toteutetaan pystyeristysseinärakenteena. Pohjarakenne toteutetaan yhdistämällä nykyisen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen pohjarakenne uuteen rakenteeseen siten, että tiivistyskerroksen yläreunat tulevat samalle tasolle. Keinotekoinen eriste yhdistetään vanhaan rakenteeseen joko hitsaamalla tai limittämällä ja suoja- ja kuivatuskerrosrakenteet yhdistetään toisiinsa. Reunarakenne toteutetaan siten, että molempien alueiden suotovedet pidetään tulevaisuudessakin erillään ja johdetaan omaan purkulinjaansa. Loppuun täytetyn kaatopaikan päälle tehdään ongelmajätteenkaatopaikan vaatimusten mukaiset pintarakennekerrokset seuraavasti: - esipeitto / tasauskerros - suodatinkangas - kaasunkeräys tarvittaessa - suodatinkangas - mineraalinen tiivistyskerros > 0,5 m - keinotekoinen eriste - suojageotekstiili - kuivatuskerros > 0,5 m - suodatinkangas - pintakerros > 1 m. Rakenteiden paksuudet ja materiaalit määritetään myöhemmin siinä yhteydessä, kun kaatopaikan sulkemissuunnitelma tehdään. 6

7 Tasausaltaat ja lieteallas Alueelle rakennetaan kaksi 1 000 m 3 :n tasausallasta ja lieteallas. Lietealtaaseen rakennetaan välipenger, jonka kautta kuivatettavista massoista suotautuvat vedet johdetaan tasausaltaaseen. Tasausaltaat ja lieteallas rakennetaan massanvaihdolla toteutettavalle rakennuspohjalle. Pohjarakenne koostuu seuraavista rakennekerroksista: - louhetäyttö 1200 mm - murske 150 mm+50 mm profilointikerros - tiivis asfaltti ABT 16, 2x50 mm. Altaiden luiskat toteutetaan maksimikaltevuuteen 1:3. Lietealtaan tyhjennysluiskan kaltevuus on 1:5, josta allas voidaan tyhjentää pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella sen jälkeen, kun käsiteltävät massat ovat kuivaneet. Kenttäalueet Loppusijoitukseen varatulta alueelta varataan ensi vaiheessa vastaanotettavien jätteiden varastointiin ja käsittelyyn noin 0,6 ha:n kokoinen käsittelykenttä, jonka pohjarakenne toteutetaan tiivistyskerroksen osalta kaatopaikan pohjarakennetta vastaavalla rakenteella. Kuivatuskerros korvataan asfalttisella kulutuskerroksella, joka muutetaan kaatopaikan pohjarakenteeksi sen jälkeen, kun alue otetaan kaatopaikkakäyttöön. Vastaanotto- ja allasalueen piharakenteet toteutetaan normaalina kenttärakenteena, jossa rakennekerrokset ovat massanvaihdon jälkeen alhaalta lukien seuraavat: - louhetäyttö 1 250 mm - murske 150 mm + 50 mm profilointikerros - asfaltti AB 22/120 50 mm. Käsittelyhalli ja muut toiminnot Alueelle rakennetaan massojen varastointia ja käsittelyä varten noin 800 m 2 :n kokoinen kevytrakenteinen halli. Halli perustetaan anturoilla suoraan piharakenteiden päälle. Hallin pohja lasketaan noin 1,0 m piha-alueen pintaa alemmaksi ja halliin tehdään erillinen vesieristys, jossa vedet johdetaan kaivojen kautta käsittelyyn tai niillä kastellaan esim. hallissa kompostoitavia maita. Hallin viemäröintijärjestelmä varustetaan venttiilikaivolla, jolloin vedet voidaan kerätä ja pumpata erikseen käsiteltäväksi. Lisäksi alueelle rakennetaan toimistorakennus ja stabilointiasema sekä vesienkäsittelylaitos. Vesienkäsittelylaitos toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Liikennöintiä varten alueelle tulee renkaiden pesupaikka ja alueelle varaudutaan rakentamaan ajoneuvovaaka. Käsittelykentällä varastoitavat massat sijoitetaan erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti aumoihin ja kasoihin kenttäalueelle.

8 Käsittelymenetelmät Jätteiden vastaanotto ja lajittelu Teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa on henkilökunta aina paikalla arkisin klo 7 16. Tarpeen vaatiessa henkilökuntaa on paikalla myös muulloin. Jätteen vastaanotto pyritään ajoittamaan normaalisti klo 6 20 väliselle ajalle, pois lukien prosessiteollisuuden pakolliset jätteiden purkamiset, joissa käytetään ennalta koulutettuja jätteenkuljettajia. Prosessiteollisuuden jätteiden purkamista voidaan joutua suorittamaan kaikkina viikonpäivinä ympäri vuorokauden. Käsittelykeskuksen henkilökunta ottaa jätekuormat vastaan käsittelyalueelle. Vastaanoton yhteydessä tarkastetaan kuormat ja niitä koskevat asiakirjat. Jäte-erät kirjataan tietojärjestelmään. Kustakin jäte-erästä kirjataan laji, määrä, alkuperä, toimituspäivämäärä, tuottaja, tuoja ja purkupaikka. Jätteiden määrä mitataan käsittelykeskuksen omalla vaa alla. Myös keskuksesta poisvietävistä kuormista kirjataan vastaavat tiedot. Mikäli jäte ei vastaa ilmoitettua laatua, kuormat palautetaan tai varastoidaan välivarastoon odottamaan niiden laadun selvittämistä. Ongelmajätteiden pienerät varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan erilleen lajiteltuna varastossa niille varatuissa astioissa ja toimitetaan erissä Ekokem Oy Ab:lle tai muulle ao. luvan saaneelle ongelmajätteen käsittelijälle. Murskaus Seulonta Murskauksessa kappaleet, kuten betoni, tiili, puujäte, kivet ja lohkareet, murskataan paremmin hyödynnettävään palakokoon. Murskaus voidaan tehdä esim. rammerilla. Mikäli murskattavan jätteen määrä on suuri, käytetään murskauksessa murskausyksikköä. Jätteet murskataan joko käsittelykentällä tai hallissa. Kuivaus Seulontaa käytetään erityisesti pilaantuneiden maa-ainesten ja karkeiden kuonien esikäsittelyssä. Seulonta voidaan tehdä joko maanrakennuskoneiden seulakauhoilla tai siirrettävillä seulontalaitteilla. Seulonta toteutetaan joko käsittelykentällä tai hallissa. Kuivaus soveltuu lietteiden, sedimenttien ja teollisuuden sakkojen, ts. märkien jätteiden esikäsittelyyn. Kuivauksessa vettä poistetaan jätteistä mekaanisesti laskeuttamalla, puristamalla, linkoamalla tai lämmittämällä. Kuivaus voi tapahtua esim. suotonauhapuristimella, lietelingolla tai rumpu-uunissa. Kuivaus toteutetaan lietealtaassa, käsittelykentällä tai hallissa.

9 Välivarastointi Välivarastoinnilla tarkoitetaan yksittäisten erien kokoamista myöhemmin paikan päällä tai muualla tapahtuvaa käsittelyä varten. Välivarastointia voidaan toteuttaa käsittelykentällä, hallissa tai kaatopaikka-alueella. Kapasiteetti riippuu käytettävissä olevasta em. välivarastointipaikkojen kapasiteetista. Mikäli vastaanotetulle jätteelle on olemassa hyötykäyttöä tai sitä tutkitaan varastoinnin aikana, esitetään varastointiajaksi maksimissaan kolmea vuotta. Mikäli tutkimusten mukaan hyötykäyttö ei ole mahdollista, varastointiajaksi esitetään em. kolme vuotta. Jätteitä, joille ei ole olemassa hyötykäyttöä ja jotka täytyy loppusijoittaa, varastoidaan käsittelyalueella maksimissaan kahden vuoden ajan. Stabilointi ja kiinteytys Stabiloinnissa seosaineiden avulla pienennetään jätteen sisältämien haitta-aineiden vaaraominaisuuksia ja käsiteltävä massa kiinteytetään, jolloin haitta-aineiden liukoisuus pienenee. Mahdollisia seosaineita ovat sementti, kalkki, bitumi, tuhkat tai muut soveltuvat materiaalit. Haitallisten aineiden liukoisuutta voidaan pienentää tai olomuotoa muuttaa myös sekoittamalla jätteeseen hapettavia tai pelkistäviä yhdisteitä. Stabilointi parantaa jätteen kaatopaikkakelpoisuutta sekä hyötykäyttömahdollisuuksia. Stabilointi mahdollistaa myös jäteluokituksen muuttamisen ongelmajätteestä tavanomaiseksi, jotta jätteen hyötykäyttö tai loppusijoitus on mahdollista. Kiinteytyksessä sideaineiden avulla käsiteltävä massa kiinteytetään, jolloin haittaaineiden liukoisuus pienenee oleellisesti. Kiinteytyksessä muutetaan jätteen fysikaalista olomuotoa ja pienennetään jätteen vedenläpäisevyyttä. Jätteen kemiallisia ominaisuuksia ei muuteta. Mahdollisia sideaineita ovat sementti, kalkki, bitumi, tuhkat tai muut soveltuvat materiaalit. Stabiloinnin ja kiinteytyksen soveltuvuus varmistetaan aina ennakkokokein. Stabilointi sekä kiinteytys soveltuvat teollisuuden prosessijätteille, sakoille sekä lietteille, tuhkille ja pilaantuneille maa-aineksille. Ennen käsittelyä jätteistä poistetaan seulomalla yli 40 100 mm:n kivet ja muut kappaleet. Esikäsittelyn yhteydessä massan sekaan voidaan lisätä aineita, jotka pienentävät haitta-aineiden liukoisuutta ja massan vedenläpäisevyyttä. Pesu Pesumenetelmässä jätteistä (lietteet, sedimentit, teollisuuden sakat, pilaantuneet maat) erotetaan hienoaines sekä liotetaan haitta-aineita pesuaineiden avulla. Haittaaineet siirtyvät liuokseen tai rikastuvat hienoainekseen. Pesemällä voidaan käsitellä mm. raskasmetalli-, PAH-, kloorifenoli- ja mineraaliöljy-pitoisia maamassoja, jotka täyttävät menetelmän asettamat tekniset vaatimukset. Pesutekniikan soveltuvuus selvitetään etukäteen tehtävillä laboratoriomittakaavan pesukokeilla. Pesu toteutetaan siirrettävällä pesulaitteistolla, jossa on vesikierto. Laitteisto sijoitetaan käsittelykentälle. Prosessissa saatava karkea aines (sora, hiekka) on yleensä

puhdasta ja sitä voidaan käyttää maanrakennustöissä sen jälkeen, kun puhtaus on varmistettu. Hienoaines ja muut fraktiot, joihin osa haitta-aineista rikastuu, stabiloidaan tai käsitellään muulla sopivalla menetelmällä. Hienoaines varastoidaan alueella vesitiiviillä lavoilla tai lietealtaissa. Pesunesteeseen liuenneet haitta-aineet poistetaan saostamalla, flokkaamalla, biologisella menetelmällä tai saostamalla aktiivihiilen läpi. Puhdistettu vesi palautetaan kiertoon. Mikäli pesussa muodostuu vesiä tai jätteitä, joita ei voida käsitellä käsittelykeskuksessa, toimitetaan ne käsiteltäväksi laitokseen, jolla on siihen asianmukaiset luvat. Ekokem-Palvelu Oy:llä ei ole pesulaitteistoa. Alipainekäsittely 10 Alipaine synnytetään imulla ja sen avulla jätteestä haihdutetaan haihtuvat yhdisteet. Imetty ilma puhdistetaan ja siihen haihtuneet haitalliset yhdisteet hävitetään paikan päällä esim. aktiivihiilisuodatuksella tai katalyyttisesti polttamalla. Alipainekäsittelyllä puhdistetaan maamassoja tai muita materiaaleja, jotka sisältävät helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet). Menetelmää voidaan käyttää myös useita erityyppisiä yhdisteitä sisältävien jätteiden yhtenä käsittelyvaiheena. Käsittely toteutetaan alipaineistetussa, tiivispohjaisessa hallissa tai peitetyissä aumoissa. Käsittelyssä VOC-yhdisteet haihdutetaan jätteestä alipaineella. Höyrystyneet VOC-yhdisteet kerätään aktiivihiileen, johdetaan katalyyttiseen polttimeen tai käsitellään muulla tavoin siten, että haitallisia päästöjä ilmaan tai muuhun ympäristöön ei pääse syntymään. Käsittelyn aikana VOC-pitoisuuksia seurataan säännöllisin mittauksin sekä käsiteltävästä jätteestä että sen kanssa kosketuksiin joutuneesta ilmasta. Vastaanoton ja käsittelyn aikana pumpattavat ilmamäärät ja käsittely mitoitetaan siten, että ympäristössä ei ole HTP-arvoja ylittäviä pitoisuuksia eikä räjähdysherkkiä kaasuseoksia pääse muodostumaan. Katalyyttisen polttimen ja aktiivihiilisuodatuksen reduktiot ovat 95 % ja 96 99 %. Alipainekäsittelyä jatketaan kunnes VOC-yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet riittävästi esim. hyötykäyttöä tai jatkokäsittelyä varten. Käsittelytulos varmennetaan laboratorioanalyysien avulla Ekokem-Palvelu Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Käsittelyn jälkeen massat toimitetaan hyötykäyttöön, jatkokäsittelyyn tai loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Alipainekäsittelyn massakapasiteetti riippuu käytettävästä tilasta, massan pitoisuuksista, yhdisteistä ja puhdistustavoitteista. Kaasukäsittelyn kapasiteetti on katalyyttisellä polttimella yhdellä laitoksella 500 650 Nm 3 /h, hiilivetymäärät 0,1 20 g/m 3 (autoterminen piste 1 g/m 3 ). Biologinen käsittely Biologisella käsittelyllä vähennetään orgaanisten, biologisesti hajoavien haitallisten aineiden kuten öljy-yhdisteiden pitoisuuksia jätteessä, parannetaan massan soveltuvuutta hyötykäyttöön tai varmistetaan jätteen kaatopaikkakelpoisuutta. Biologinen käsittely soveltuu pilaantuneille maa-aineksille ja orgaanisia yhdisteitä sisältäville jätteille.

Biologinen käsittely toteutetaan aumakäsittelynä joko käsittelykentällä tai hallissa. Käsittelyä käytetään myös alipainekäsittelyn jatkopuhdistuksena heikommin haihtuville yhdisteille. Ennen aumaamista jätteet esikäsitellään esim. seulomalla, jolloin isot kivet, kannot ym. poistetaan, jotta aumoja voidaan käsitellä koneellisesti. Esikäsittelyn jälkeen massaan lisätään tukiaineeksi kuoriketta, puuhaketta tai muuta soveltuvaa tukiainetta. Tukiaineksen lisäyksen yhteydessä massat homogenisoidaan ja rakennetaan kompostiaumat. Sekoitusvaiheessa lisätään myös tarvittavat ravinteet. Massojen ph mitataan ja säädetään optimaaliseksi. Biologisen käsittelyn aikana aumoja sekoitetaan säännöllisesti ja tarvittaessa kastellaan. Puhdistumisen edistymistä seurataan näytteenoton ja analysoinnin avulla Ekokem-Palvelu Oy:n laatujärjestelmän ohjeiden mukaisesti. Käsittelyn jälkeen massat toimitetaan hyötykäyttöön (esim. kaatopaikan peittomaaksi) tai loppusijoitukseen mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista. Terminen käsittely Termisessä käsittelyssä jätteitä kuumennetaan, jolloin haitta-aineet irtoavat ja ne voidaan käsitellä jälkipolttimella. Menetelmä soveltuu pilaantuneille maa-aineksille, lietteille ja teollisuusjätteille. Siirrettävän termisen käsittelylaitteiston puhdistuskapasiteetti on 25 100 t/h riippuen maa-ainesten ja haitta-aineiden laadusta sekä haitta-aineiden pitoisuuksista. Termisen käsittelyn energianlähteenä käytetään esim. polttoöljyä. Laitteisto on suunniteltu niin, että tuotettua lämpöä voisi kiertää mahdollisimman paljon itse käsittelyasemassa. Käsiteltävät jätteet siirretään pyöräkuormaajalla syöttösiiloon, jossa ylisuuret (>100 mm) ja muut kappaleet erotetaan. Syöttösiilossa voidaan jätettä myös esilämmittää noin +60 o C asti muun laitoksen tuottamalla lämmöllä. Syöttösiilosta maa-aines kuljetetaan hihnakuljettimella puhdistusrumpuun, jossa massaa kuumennetaan aineksen laadusta ja haitta-aineiden määrästä ja laadusta riippuen suoralla lämmityksellä. Lämmityksen vaikutuksesta irronneet haitta-aineet johdetaan kaasumaisessa muodossa jälkipolttimelle, jossa ne tuhotaan korkeissa lämpötiloissa. Poistokaasujen puhdistus suoritetaan syklonissa, hiukkassuodattimella, haitta-ainesuotimella sekä tarvittaessa myös kaasupesulla. Puhdistetut massat kuljetetaan ulos puhdistusrummusta ruuvikuljettimella. Samassa yhteydessä puhdistettuun maa-ainekseen sitoutetaan vettä massan jäähdyttämiseksi ja pölyn sitomiseksi. Veden syöttö mitoitetaan niin, että puhdistetut massat eivät ole valuvan märkiä. Massat siirretään pyöräkuormaajalla käsittelykentälle, jossa niistä otetaan näytteet puhdistustuloksen varmistamiseksi. Maa-aines voidaan puhdistaa haluttuun pitoisuustasoon, myös alempien ohjearvojen alle. Puhdistetut massat siirretään lopulliseen käyttökohteeseen vasta laboratoriotulosten osoitettua maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien olevan voimassa olevien lupamääräysten sallimissa rajoissa. Prosessin toimintoja ja polttolämpötiloja säätämällä voidaan tuhota lähes kaikki pilaantuneiden maiden sisältämät haitta-aineet. Termiseen käsittelyyn soveltuvia haittaaineita ovat öljyhiilivedyt, liuottimet, VOC -yhdisteet, kloorifenolit, PAH -yhdisteet, tor- 11

junta-aineet, PCB, dioksiinit sekä furaanit. Maa-aineksissa olevat palamattomat haitta-aineet, kuten raskasmetallit käsitellään tarvittaessa stabiloinnilla polton jälkeen. Puhdistuslaitteistona käytetään laaja-alaiseen puhdistukseen pystyvää, menetelmiltään ja kokoonpanoltaan joustavaa siirrettävää kokonaisuutta. Valittava puhdistusmenetelmä valitaan tapauskohtaisesti siten, että puhdistettu maa-aines täyttää puhdistusasteeltaan jätteenpolttoasetuksen (362/2003) asettamat vaatimukset. Kaikissa vaihtoehdoissa käytettävät käsittelylämpötilat, hiukkas- ja savukaasun erotusmenetelmät on suunniteltu ilmapäästöjen minimoiminen huomioon ottaen. Termisten menetelmien etuna on käsittelyn nopeus, lopullisuus ja hyvä puhdistustulos. Puhdistettuja massoja voidaan käyttää esim. maisemointiin tai tienrakennukseen. Kokoonpano matalan lämpötilan terminen desorptio (LTTD) terminen poltto, jossa suora lämmitys: Maa-aineksen syöttölaite, jossa maa-aineksesta poistetaan prosessiin ylisuuret kivet, maa-aines esilämmitetään +60 o C lämpötilaan ja josta maa-aines annostellaan hihnavaa an avulla kuljettimella puhdistusrumpuun. Kahdella polttoyksiköllä varustettu pyörivä kuumennusrumpu, jossa käsiteltävä maamassa kuumennetaan +90 320 o C lämpötilaan ja jossa se on käsittelyn ajan hajottavassa mekaanisessa liikkeessä. Pölynsidontayksiköt, jossa kuuma ja kuiva maa-aines jäähdytetään ja tehdään pölynsidonta. Sykloni, jossa savukaasuvirran sisältämästä hienoainesmäärästä poistetaan 60 80 %. Hiukkassuodatin, jossa savukaasuvirran hienoainekset poistetaan 99,9 %:sesti. Haitta-ainessuotimet, joissa savukaasuvirran haitta-aineista poistetaan 80 90 %. Mahdollisesti kaasunpesu. Haitta-aineiden määrästä ja laadusta riippuen yksiköt ovat käytössä kokonaan tai osittain. Myös yksikköjen järjestystä voidaan muuttaa. Haitta-aineita ei pyritä polttamaan käsittelyrummussa, vaan ne höyrystetään ja johdetaan jälkipolttimelle hävitettäväksi. Matalan lämpötilan käsittely ei vielä muuta maa-aineksen fysikaalisia ominaisuuksia oleellisesti. 12 Korkean lämpötilan terminen desorptio (HTTD) terminen poltto, jossa on suora lämmitys, puhdistusprosessiin tehdään seuraavat lähinnä käsittelylämpötiloihin keskittyvät muutokset: Kuumennus/polttorummussa haitta-aineiden käsittelylämpötila on +320 850 o C (keski-lämpötilauuni). Jälkipolttimen lämpötila on +850 1150 o C. Itse prosessin kulku on identtinen LTTD, suora lämmitys vaihtoehdon kanssa. Käsittelyssä osa haitta-aineista tuhoutuu rummussa ja osa höyrystyy riippuen haittaaineiden ominaisuuksista. Käsittelyn aikana maamassa muuttaa fysikaalisia ominaisuuksiaan merkittävästi.

13 Kasvualustan valmistus Kasvualustan valmistuksen tavoitteena on valmistaa hyötykäyttöön kompostoitua kasvualustamateriaalia ja maanparannusainetta. Kompostoitavia jätteitä voivat olla puhtaat risut, pienet puut, kannot, kuori, kasvillisuusjäte, ylijäämämaat, lanta ja muut kompostointiin soveltuvat jakeet. Kasvualustamateriaalia ja maanparannusainetta valmistetaan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen alueella, käsittelykentällä, hallissa tai kaatopaikkaalueella. Materiaalit murskataan koneellisesti ja tarvittaessa niitä sekoitetaan ennen niiden kompostointia aumoissa. Sekoituksen aikana materiaaleista poistetaan isoimmat kivet, kannot ja puun kappaleet. Murskattu materiaali siirretään kompostoitavaksi sitä mukaa, kun seosta valmistuu. Kompostoinnin aikana aumoja sekoitetaan säännöllisesti ja tarvittaessa käsiteltäviä massoja kastellaan. Kompostin kypsyys määritetään VTT:n tiedotteen 2n 2351: kompostin kypsyystestit, menetelmäohjeen mukaisesti. Näytteet otetaan standardin SFS-EN 12579:1999 mukaisesti. Näytteitä otetaan vähintään 1 kpl/5 000 m 3. Näyte otetaan kokoomanäytteenä osanäytteistä. Kokoomanäyte yhdistetään kerätyistä osanäytteistä siten, että kokoomanäytteen tilavuus on 20 litraa. Kasvualustamateriaalia ja maanparannusainetta varastoidaan korkeissa aumoissa. Valmista, kompostoitua materiaalia käytetään viherrakennustöissä ja maanparannusaineena. Mikäli kompostista valmistetaan tuote, noudatetaan lannoitelakia ja sen säädöksiä. Käsittelykeskuksessa ei käsitellä biojätteitä tai muuta sellaista jätettä, joka houkuttelisi haittaeläimiä. Mikäli haittaeläimiä havaitaan, selvitetään mitkä jätteet niitä houkuttelevat ja selvitetään miten eläimiä voidaan torjua. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet sijoitetaan kaatopaikalle. Kaatopaikalle läjitetään pääosin epäorgaanista jätettä, mutta jäte voi sisältää pieniä määriä orgaanista ainetta. Jätteen kaatopaikkakelpoisuus testataan, jos jätteen arvioidaan ennakkotietojen perusteella olevan sijoituskelpoinen kaatopaikalle sellaisenaan tai onnistuneiden laboratoriossa tehtyjen käsittelykokeiden jälkeen. Kaatopaikkakelpoisuustestin perusteella tarkastellaan, soveltuuko jäte sijoitettavaksi käsittelykeskuksen kaatopaikalle. Ongelmajätteen kaatopaikka on jaettu lohkoihin, jotta erityyppiset jätteet voidaan sijoittaa toisistaan erilleen ja niiden suotovedet kerätä erikseen. Jätteet sijoitetaan eri lohkoihin noudattaen Euroopan neuvoston päätöstä 2003/33 vaarallisten aineiden sijoittamisesta ongelmajätteen kaatopaikalle. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka on jaettu kahteen lohkoon niin, että toiseen sijoitetaan biohajoavaa jätettä ja toiseen vakaata reagoimatonta ongelmajätettä. Tavanomaisen jätteen kaatopaikkalohkolla, johon voidaan sijoittaa biohajoavaa jätettä, ei sovelleta tavanomaisen jätteen kaatopaikan DOC/TOC kriteerejä.

Käsittelykeskuksessa otetaan jätteistä näytteitä Ekokem-Palvelu Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä ja niitä otetaan vähintään yksi vastaanotettua erää kohden. Yli 500 tonnin eristä otetaan lisänäyte jokaista alkavaa 1 000 tonnia kohden. Jäte-erällä tarkoitetaan aina yhtä jätelaatua. Näytteitä tutkitaan Ekokem-Palvelu Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Käsittelykeskukseen jätetään rinnakkaisnäytteet laboratorioon toimitettavista näytteistä. Käsittelykeskuksessa näytteitä säilytetään kaksi vuotta. Jätetäyttö tehdään täyttösuunnitelman mukaan lohkoittain kerrostäyttönä. Kerrospaksuutena käytetään 0,2 1,5 m materiaalista ja tiivistystavasta riippuen. Jätteet pyritään tiivistämään maksimitilavuuspainoon. Peittomateriaalina hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jätemateriaaleja. Asbestipitoinen teollisuusjäte sijoitetaan täyttöalueella erilliselle alueelle, joka on merkitty kaatopaikan täyttösuunnitelmaan. Kaatopaikalle ei sijoiteta nestemäisiä jätteitä, eikä jätettä, joka on jäteluokittelun perusteella kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, syövyttävää, hapettavaa taikka helposti syttyvää tai syttyvää siten kuin nämä ominaisuudet määritellään jäteasetuksen liitteessä 4. Veden hankinta, viemäröinti ja vesien käsittely Käsittelykeskuksen talousvesi otetaan porakaivosta. Puhdasta vettä alueella tarvitaan vuosittain 300 500 m 3. 14 Teollisuusjätteen käsittelykeskuksen toiminnassa pyritään minimoimaan vesien likaantuminen sekä puhdistamaan ne vedet, jotka ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta likaantuvat tai ovat jo alueelle tullessaan likaantuneita. Käsiteltävän veden määrän minimoimiseksi estetään niskaojilla ulkopuolisten vesien pääsy alueelle. Nykyiseltä tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta muodostuu suotovesiä noin 8 500 m 3 /a ja ne johdetaan nykyisen käytännön mukaisesti Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle, mutta ne voidaan tarvittaessa käsitellä myös käsittelykeskuksen omassa puhdistamossa. Käsittelykenttäalueen pinta-ala on 1,4 ha. Käsiteltäviä vesiä tältä alueelta arvioidaan muodostuvan noin 6 000 m 3 /a. Ongelmajätteen loppusijoitusalue muodostuu kolmesta lohkosta, joiden pinta-alat ovat 0,5 0,6 ha, yhteispinta-ala on 1,7 ha. Loppusijoitusalueen suotovedet kerätään lohkoittain kuivatuskerroksella ja salaojajärjestelmällä alueen eteläosaan, josta ne johdetaan kokoojakaivoon ja kokoojaviemäriin. Vedet kerätään alueen kaakkoiskulmaan kaivoon, josta ne pumpataan tasausaltaisiin. Kaikkien lohkojen vedet kerätään pohjarakenteen ulkopuolelle omaan kaivoonsa, joten vedet voidaan pitää tarvittaessa erillään lohkoittain. Myöhemmässä vaiheessa voidaan osa käsittelykentän alueesta liittää loppusijoitusalueeseen. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan suotovesien määrän olevan noin 2 000 m 3 /a ja kaikkien lohkojen ollessa käytössä noin 5 000 m 3 /a.

Puhtaat vedet kerääntyvät käsittelykeskuksen ja Selluntien välillä kulkevaan ojaan, josta ne virtaavat Kuikkalampeen. Pohjarakenteiden alapuoliset puhtaat vedet johdetaan tarkkailupisteen kautta Kuikkalampeen johtavaan ojaan. Alueella likaantuneet vedet sekä vedet, joiden voidaan epäillä likaantuneen, kerätään tasausaltaisiin ja vesienkäsittelyyn. Käsittelykeskuksesta kerättävissä vesissä voi olla liuenneena tai kiintoaineksena sekä orgaanisia (esim. öljy-, PAH- tai fenoliyhdisteitä) että epäorgaanisia (raskasmetalleja ja arseenia) epäpuhtauksia. Uusille, rakennettaville varasto- ja käsittelykentille satava vesi kerätään tasausaltaisiin. Myös loppusijoitusalueen suotovedet johdetaan tasausaltaisiin. Vedet käsitellään ennen niiden johtamista Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Jätteiden käsittely- ja varastotoiminnan loputtua kentällä, puhdistetaan kenttä ja puhdistuksessa käytetty vesi ohjataan käsittelyyn. Puhdistuksen jälkeen käyttämättömältä kentältä pintavedet ohjataan ympärysojaan. Tiivispohjaiseen halliin maiden mukana tulevat vedet kerätään umpikaivoon. Umpikaivosta vedet johdetaan käsittelyyn tai niillä kastellaan esim. hallissa kompostoitavia maita. Rakennettavan käsittelyalueen sekä kaatopaikan vedet esikäsitellään ensin omalla vedenkäsittelylaitoksella, jonka jälkeen vedet johdetaan jatkokäsittelyyn Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Erityistapauksia varten käsittelyä voidaan täydentää siirrettävillä yksiköillä kulloinkin käsiteltävän veden laadun, määrän ja puhdistustavoitteen mukaan. Tasausaltaista vedet pumpataan vesienkäsittelyyn, joka perustuu kemialliseen käsittelyyn ja suodatukseen. Käsittelyprosessi rakennetaan niin, että vesiä pystytään käsittelemään talvellakin. Tasausaltaiden vesiä voidaan käyttää myös hyödyksi jätteiden käsittelyssä tai esim. varastoitujen jätemateriaalien pölynsidontaan. Käsittelyn jälkeen puhdistettua vettä monitoroidaan näytteenotoin ja mittarein, jonka jälkeen vesi puretaan jatkokäsiteltäväksi Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle tai pumpataan käyttövedeksi käsittelyalueen prosesseihin. Vesienkäsittelyssä käytettäviä materiaaleja: Saostus ph:n säätö Saostuksen apuaineet 15 Saostusmateriaalit ferrosulfaatti natriumhydroksidi flokkulanttina toimivat suodatinhiekka polymeerit ferrisulfaatti kalkki (Ca(OH) 2 ) aktiivihiili ferrikloridi rikkihappo alumiinisulfaatti Teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa käsitellään ja loppusijoitetaan pääasiassa epäorgaanisia jätteitä. Vesiä käsitellään kemiallisella käsittelyllä, joka soveltuu liuenneiden epäorgaanisten haitta-aineiden kuten raskasmetallien, poistoon vedestä. Kemiallisessa käsittelyssä vedestä saostetaan haitta-aineet niukkaliukoiseen muotoon. Vedenpuhdistuskemikaalien ja flokkulanttien avulla nopeutetaan ja parannetaan suotautumista. Kirkas puhdistettu vesi erotetaan laskeutuksella sekä suodatuksen yhdis-

telmällä. Saostuman mukana laskeutetaan vedestä myös kiintoaines ja sen sisältämät haitta-aineet. Käsittelyssä muodostuva sakka kerätään talteen ja toimitetaan loppusijoitukseen. 16 Hiekkasuodatuksella poistetaan kiintoaines. Ajoittain hiekka huuhdellaan ja huuhtelussa poistettu sakka toimitetaan jatkokäsittelyyn tai hiekka voidaan käyttää uudelleen. Varmistussuodatuksena käytetään tarvittaessa aktiivihiilisuodatusta. Tehokkaimmillaan menetelmä on orgaanisten haitta-aineiden puhdistamisessa. Käytetty aktiivihiili toimitetaan joko regenerointiin tai hävitettäväksi. Puhdistuksessa käytettäville laitteille laaditaan Ekokem-Palvelu Oy:n laatujärjestelmän mukaiset käyttöohjeet. Laitteiston käyttäjille annetaan käyttöönottokoulutus. Laitteistojen käytöstä pidetään käyttöpäiväkirjaa ja käsitellyn veden määrät ja pitoisuustiedot raportoidaan vuosiraportissa. Puhdistuslaitteiston hoidosta vastaa alueen vastaava hoitaja. Laitteiston käyttöön koulutetaan myös käsittelyalueella toimiva muu henkilökunta. Laitteisto varustetaan käyttö- ja turvallisuusohjeilla. PÄÄSTÖT JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET Maaperä Pohjavedet Pintavedet Tavanomaisen jätteen vastaanottoalueen maaperäolosuhteita ei muuteta nykyisestä. Alue on rakennettu vuonna 2001. Hankkeen maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat lieviä. Käsittelyalueet rakennetaan vettä läpäisemättömillä rakenteilla, joten haitta-aineiden kulkeutuminen maaperään on erittäin vähäistä. Merkittävin riski sisältyy jätteiden kanssa kosketuksissa olleen veden varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettujen altaiden vuotoihin, jolloin vettä voi imeytyä maaperään. Altaiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti, joten mahdolliset vuodot havaitaan nopeasti ja tarvittaviin korjaustoimiin voidaan ryhtyä heti. Pölyämisestä aiheutuva maaperän kuormitus on myös vähäistä. Pohjavesien pilaantumisriski vältetään nykylainsäädännön ja viranomaismääräysten mukaisilla pohja- ja kenttärakenteilla, jolloin vuotoja maaperään ja edelleen pohjavesiin ei pääse tapahtumaan. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita, vedenottamoita tai yksityiskaivoja, joihin voisi kohdistua haitallisia pohjavesivaikutuksia. Pintavesien pilaantumisriski käsittelykeskuksen toiminnasta johtuen estetään suojarakentein. Pölyämisestä aiheutuva pintavesien kuormitus on vähäistä. Alueella muodostuvat suoto-, hule- ja jätevedet käsitellään ja ne johdetaan joko Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle tai Kallaveteen.

17 Jätevedet ja päästöt viemäriin Laajennuksen jälkeen kemiallisen hapenkulutuksen sekä kloridin kuormitukset Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle tulevat kasvamaan nykytilanteesta. Sulfaatin kuormitus sekä Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle että edelleen vesistöön tulee vähenemään johtuen teollisuusjätteen käsittelykeskuksen omasta vesienkäsittelystä. Elohopean, öljyhiilivetyjen ja kiintoaineen kuormitusta ei nykytilanteessa ole määritetty, minkä vuoksi kuormituksen lisäystä ei voida prosentuaalisesti arvioida. Käsittelykeskuksen kuormitus verrattuna Kallaveden muuhun kuormitukseen on hyvin pieni. Kallaveden Kelloselän virtaaman on arvioitu olevan 99 m 3 /s, mihin verrattuna teollisuusjätteen käsittelykeskuksen virtaama on 0,2 %. Käsittelykeskuksen aiheuttaman kuormituksen merkittävyys Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolta lähtevään virtaamaan ja kuormitukseen: Parametri Virtaama Kiintoaine COD Cr BOD 7 Typpi, kok-n Ammoniumtyppi, NH 4 -N Fosfori, kok-p Nykyisen kuormituksen osuus % 0,79-0,08 0,03 0,17 0,21 0,82 Laajennuksen jälkeisen kuormituksen osuus % 1,82 0,01 0,10 0,07 0,18 0,37 1,18 Ilma ja ilmasto Käsittelyalueen toiminnasta päästöjä ilmaan muodostuu haihtuvia yhdisteitä sisältävien jätteiden välivarastoinnista ja käsittelystä, työkoneista ja autoista, jätteiden käsittelyssä ja läjityksessä syntyvästä pölystä sekä jätteistä mahdollisesti aiheutuvista hajuista. Esikäsittelytoiminnoista seulonta ja murskaus tuottavat hiukkaspäästöjä. Päästöjen määrä ja kokoluokka ovat riippuvaisia seulottavan ja murskattavan aineksen laadusta ja kosteudesta. Murskaustoimintojen normaalit vaikutusetäisyydet suhteessa ilmanlaadulle määriteltyihin rajoihin ovat tilanteesta riippuen muutamasta kymmenestä metristä enimmillään noin 200 metriin, jos pölynsidonta ei ole käytössä. Käsittelykeskuksesta 200 metrin etäisyydellä ei ole pölylle herkkiä toimintoja tai maankäyttömuotoja. Murskauksen aiheuttamaa pölyämistä voidaan tarvittaessa rajoittaa koteloinnein ja materiaalin kostutuksella. Kaatopaikalle läjitetään pääasiassa epäorgaanista jätettä, mutta jäte voi sisältää pieniä määriä orgaanista ainetta. Orgaaninen aines hajoaa jätetäytössä muodostaen lähinnä metaania ja hiilidioksidia. Kaasussa voi olla mukana myös pieniä määriä muita aineita esim. rikkiyhdisteitä ja ammoniakkia. Ongelmajätteen kaatopaikalla orgaani-

sen aineksen määrä on vähäinen, minkä vuoksi myös kaatopaikkakaasuntuotto on hyvin pientä. Tuhkista voi aiheutua kemiallisten reaktioiden kautta vetypäästöjä metallien reagoidessa veden kanssa. Kaasun sisältö on lähtökohtaisesti vastaava kuin tavanomaisen jätteen kaatopaikalla, mutta metaanin osuus voi olla pienempi. Jätelaadusta johtuen jätteen loppusijoituksesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää vaikutusta ilmanlaadulle. Ongelmajätteen kaatopaikan vähäisestä metaanin tuotosta johtuen ilmastovaikutus on vähäinen. 18 Melu ja tärinä Teollisuusjätteen kierrätyskeskuksen laajennuksen käyttöönoton jälkeen mm. seulonta, murskaus ja stabilointi aiheuttavat melua. Työvaiheet tapahtuvat alueelle tarvittaessa tuoduilla mobiililaitteistoilla, joita käytetään alueella ajoittain ja harvoin yhtäaikaisesti toisen käsittelymuodon kanssa. Voimakkainta ääntä aiheuttaa esikäsittelyssä käytettävä murskain. Laitteiden melun leviämistä voidaan rajoittaa valitsemalla laitteiden sijoituspaikka niin, että esim. maa-aineskasoja voidaan käyttää luontaisina melun leviämisen esteinä. Meluavia toimintoja ei käytetä yöaikaan. Melumallinnuksen mukaan käsittelykeskuksen ja Sorsasaloon tulevan maa-ainestenoton yhteisvaikutus lisää Sorsasalon etelärannan melutasoja 1-3 db silloin, kun esimerkiksi murskaus on käytössä. Tärinävaikutukset ovat suurimmillaan rakennusvaiheessa aluetta louhittaessa. Tärinän vaikutukset pyritään minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa. Maisema Käsittelykeskus ja kaatopaikka muuttavat lähimaisemaa maaston muotojen ja korkeuksien muuttuessa. Lähimaisemaa ja sen kokemiseen tulevat vaikuttamaan myös käsittelykeskuksen avoimet kentät, varastoalueet, säiliöt ja altaat. Aivan alueen läheisyydessä ei kulje virkistyskäyttöön tarkoitettuja reittejä ja lähimaisemaan kohdistuvia vaikutuksia lieventävät alueella jo olemassa olevat teollisuuden merkit. Läjityksen harja tulee olemaan maksimissaan reilun +20 metrin korkeudessa ympäröivästä maanpinnasta. Hanke sijaitsee teollisuusalueella, jota ympäröivät metsät. Selkeimmin kaukomaisemaan vaikuttaa jätetäyttö. Hankkeen koillis- ja kaakkoispuolille syntyviä näkymiä rajaa maastossa kohoava metsäinen selänne. Jätemäen harjanteen vaikutusalue ei myöskään ulotu merkittävässä määrin saarta ympäröiville vesialueille. Käsittelykeskus tulee voimistamaan Sorsasalon saaren kaakkoispuolen luonteen muuttumista teollisuusmaiseman suuntaan. Maiseman luonne ei siis merkittävästi muutu, vaan sen nykyinen teollisuuteen viittaava luonne korostuu voimakkaammin. Kasvillisuus ja eläimistö Suunniteltukäsittelykeskus sijoittuu kokonaisuudessaan käytössä olevalle teollisuusja jätteenkäsittelyalueelle jonka kasvillisuus on jo lähes kokonaan muuttunut luonnon-

Liikenne tilaisesta eikä sillä esiinny merkittäviä luontoarvoja. Liito-oravan tunnetut elinympäristöt sijoittuvat pääasiassa varsin etäälle, yli 500 m päähän käsittelykeskuksesta. Käsittelykeskuksella on positiivisia vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen. Kierrätykseen päätyy materiaaleja, joilla voidaan korvata neitseellisiä luonnonvaroja. Valtatien nro 5 liikennemääriksi Sorsasalon kohdalla vuonna 2020 ennustetaan noin 35 000 ajoneuvoa/vrk. Käsittelykeskukselle arvioidaan tulevan keskimäärin 8 rekkakuormaa päivittäin, josta puolet tulee jo nykyisin toiminnassa olevalle käsittelykeskukselle. Selluntien liikennemäärän arvioidaan kasvavan käsittelykeskuksen johdosta noin 4 %. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käsittelykeskuksessa pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään aukiolopäivittäin jätemääriin, jätteiden käsittelyyn, varastointiin sekä sijoitukseen, kaatopaikan käyttöön, jatkuvaan ympäristötarkkailuun ja muuhun käsittelytoimintaan liittyvät tiedot, sekä tiedot alueella tehtävistä ympäristönsuojelutoimenpiteistä. Nykyisen kaatopaikan suotovesien tarkkailu: Kaatopaikan suotovedet johdetaan täyttöalueen ulkopuoliseen suotovesien kokoojalinjaan kokoojakaivon (K1) kautta. Kokoojalinjasta jätevedet johdetaan Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamon tasausaltaaseen ja edelleen käsittelyyn. Suotovesiä tarkkaillaan pisteestä K1. Lisäksi pisteestä K2 tarkkaillaan sekä nykyisen kaatopaikan että suljetun M-Real Oyj:n kaatopaikan yhteisiä suotovesiä. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi, kun nyt käytössä olevan kaatopaikan suotovedet johdetaan Savon Sellu Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Vesienkäsittelylaitoksen toiminnan tarkkailu: Vesienkäsittelylaitoksen toimintaa ja viemäriin aiheutuvaa kuormitusta tarkkaillaan ottamalla näytteitä käsitellystä vedestä. Käsittelylaitokselta viemäriin pumpattu vesimäärä mitataan käsittelylaitoksen virtaamamittarilla. Ensimmäisen toimintavuoden aikana puhdistettavan ja puhdistetun veden pitoisuuksia tarkkaillaan tehostetusti. Näytteet otetaan keskimäärin 2 000 m 3 käsiteltyä vesimäärää kohden. Näytteistä tutkitaan haitta-aineet, joita alueella kullakin kaudella käsitellyt tai koko toiminnan aikana loppusijoitetut jätteet ovat sisältäneet. Ensimmäisen vuoden tehostetun tarkkailun jälkeen tarkkailtavat aineet ja eri aineiden näytteenottotiheydet tarkistetaan saatujen kokemusten perusteella. Puhdistettavasta ja puhdistetusta vedestä otettavien näytteiden perusteella seurataan myös vesienkäsittelyn puhdistustehoa. Käsittelykenttien toiminnan tarkkailu: Käytössä olevien käsittelykenttien hulevesien tarkkailu toteutetaan vesienkäsittelylaitoksen toiminnan tarkkailun yhteydessä. 19

Kaatopaikkarakenteen toiminnan tarkkailu: Uuden, rakennettavan kaatopaikkarakenteen toimintaa tarkkaillaan ottamalla näytteet kaatopaikan alapuolisesta salaojasta. Näytteet otetaan salaojan kokoojakaivosta kahdesti vuodessa. Nykyisen kaatopaikan pohjarakenteen alapuolisia puhtaita kuivatusvesiä tarkkaillaan pisteestä PV6. Nykyisen kaatopaikan sisäisen veden korkeutta tarkkaillaan jätepenkereeseen rakennettavista kahdesta havaintoputkesta (pisteet S3 ja S4). Mikäli sisäisen veden korkeus nousee tason +100 m yläpuolelle, aloitetaan suotoveden pumppaus havaintoputkista S3 ja S4. Suotovedet pumpataan kokoojakaivolle (K1) johtavaan suotovesilinjaan. Uuden, rakennettavan kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua ei esitetä toistaiseksi järjestettäväksi, koska pohjaeristykseen kuluvan kuivatuskerroksen ja jätetäytön karkearakeisuuden vuoksi läjityksen sisäisen vedenpinnan ei oleteta nousevan kovin korkealle. Mikäli hienorakeisten maalajien määrä muodostuu suureksi, veden pintaa aletaan tarkkailla. Sisäisen veden korkeuden mittaamiseksi asennetaan tarvittaessa havaintoputki. Päästö- ja vaikutustarkkailu 20 Pohjavedet: Pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolisia pohjavesiä tarkkaillaan nykyisin pisteistä PV3 ja PV1. Kaatopaikan yläpuolisia pohjavesiä tarkkaillaan pisteestä PV2 ja samasta pisteestä tarkkaillaan myös M-Real Oyj:n kaatopaikan yläpuolisia pohjavesiä. Pintavedet: Nykyisin käytössä olevan kaatopaikan valuma-alueen yläpuolisia puhtaita pintavesiä tarkkaillaan kaatopaikan kaakkoispuolella sijaitsevasta ojasta (piste P5). Virtaussuunnassa alapuolisia pintavesiä tarkkaillaan avo-ojasta (piste P2) sekä Kuikkalammesta (piste P1). Pisteeseen P2 virtaa pintavesiä myös M-Real Oyj:n vanhan, suljetun kaatopaikan alueelta. Pisteestä P5 tarkkaillaan myös M-Real Oyj:n kaatopaikan yläpuolisia puhtaita pintavesiä ja vastaavasti pisteestä P1 M-Real Oyj:n kaatopaikan alapuolisia pintavesiä. Ilmanlaadun tarkkailu: Pölyämisen laatua seurataan tarvittaessa erillisin mittauksin. Ilman laatua tarkkaillaan tarvittaessa erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Raportointi ja tarkkailuohjelma Raportointi: Vuosittain laaditaan seuranta- ja tarkkailuraportti (vuosiraportti), jossa esitetään alueiden käyttöön liittyvät vuosiyhteenvetotiedot. Tiedot raporttiin saadaan käyttöpäiväkirjasta, vesitarkkailujen tuloksista ja laadunvalvontaraporteista.