2015 Taskutietoa Nurmijärveltä www.nurmijarvi.fi
Tämä taskutilasto kertoo tiivistetysti Nurmijärven kunnasta ja sen asukkaista. Tiedot ovat pääosin tilastoja, mutta mukana on myös esittelyä kunnasta sekä havainnollistavia karttoja. Lisää tilastoja ja tarkempaa tietoa löytyy kunnan kotisivuilta: www.nurmijarvi.fi. 2
Sisältö Nurmijärven historiaa...4 Yleistietoa Nurmijärven kunnasta...6 Nurmijärvi on osa Helsingin seutua...7 Työmatkaliikenne...8 Muuttoliike 2004 2014...9 Nurmijärvi on kasvava kunta...10 Väestö ja väestönkasvuennuste...10 Väestön kasvu osatekijöittäin 1980 2013...11 Väestön ikäpyramidi...11 Nurmijärven taajamat...12 Väestö iän mukaan suuralueittain...17 Nurmijärven tilastolliset suuralueet...18 Asunnot ja rakentaminen...19 Asuntokanta...19 Asuntokanta hallintoperusteen mukaan...19 Valmistuneet asunnot 1995 2014...20 Rakennuskanta...20 Työpaikat, työvoima ja yrittäminen...21 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan...21 Työttömyysprosentti kuukausittain 2005 2015...22 Työpaikat, työvoima ja työpaikkaomavaraisuus...22 Yritysten lukumäärä 2005 2012...23 Perustetut ja lopetetut yritykset...23 Yrityskanta päätoimialoittain...24 Nurmijärven palvelut...25 Varhaiskasvatus...25 Koulujen oppilasmäärät...25 Lukioiden oppilasmäärät...26 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut...26 Liikuntapalvelut...27 Sosiaali-ja terveyspalvelut...28 Kunnan talouden tunnuslukuja...29 Kuntaorganisaatio ja valtuusto...30 Nähtävyyksiä...31 3
Nurmijärven historiaa Nurmijärven erämaita alettiin keskiajalla asuttaa hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi. Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta perustettiin v. 1558 ja se itsenäistyi v. 1605. Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin v. 1775, jolloin kunnassa oli asukkaita 1 471. Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä v. 1917. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n. 7 500. Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Nurmijärven talonpojat alkoivat 1700-luvun alusta käyttää metsiä laajalti hyväkseen kun Helsingin porvarit tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa ulkomaankauppaan. 1700-luvulla sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta ja Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisesti merkittävä sahatavaran tuottamisessa. Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen. 1940-luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama. 1960-luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen. 1970-luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö. 4
Nurmijärven pitäjänkartta vuodelta 1843. 5
Yleistietoa Nurmijärven kunnasta Pinta-ala: 367,33 km 2 Maapinta-ala: 362,50 km 2 Asukasluku (ennakkotieto) 30.4.2015: 41 732 Asukkaita per maa-km2 30.4.2015: 115 Tuloveroprosentti 2014: 19,50 Päätaajamat: Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. 6
Nurmijärvi on osa Helsingin seutua 25 3 E12 7
Työmatkaliikenne 31.12.2012 Suurin osa nurmijärveläisistä käy töissä kunnan rajojen ulkopuolella. Pendelöinti on voimakasta sekä Nurmijärveltä muualle että muista kunnista Nurmijärvelle. Vuonna 2012 oman kunnan sisällä kävi töissä 7 093 nurmijärveläistä. HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI JÄRVEN- PÄÄ JÄRVEN- PÄÄ PORNAINEN VIHTI 1 TUUSULA KERAVA 1 ESPOO VANTAA 5 HELSINKI SIPOO KIRKKONUMMI RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI PORNAINEN VIHTI 2 TUUSULA KERAVA 3 ESPOO VANTAA HELSINKI SIPOO 8
Muuttoliike Nurmijärven muuttovoitto pääkaupunkiseudulta on voimakkaan positiivinen, mutta muuhun kehysalueeseen, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen verrattuna pääosin negatiivinen. Muuttoliike 2004 2014 1200 1000 800 600 400 200 0 200 400 600 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ntt Nettomuutto muu Suomi 70 245 208 282 209 171 230 237 134 294 83 125 Nettomuutto muu Uusimaa 32 34 6 41 12 7 36 25 15 5 1 25 Nettomuutto Helsingin 53 111 100 128 101 76 24 209 124 108 99 95 kehysalue Nettomuutto pääkaupunkiseutu 932 690 772 656 621 307 559 490 335 420 367 345 Kuntien välinen nettomuutto 777 300 470 205 299 53 269 19 62 13 186 100 Kokonaisnettomuutto Nurmijärvelle oli suurinta 2000-luvun alkupuolella. Vuodesta 2008 muuttovoitto on pienentynyt, mutta säilynyt positiivisena. 9
Nurmijärvi on kasvava kunta Nurmijärven väestö on kasvanut tasaisen voimakkaasti 1950- luvulta lähtien. 1990-luvun puolessa välissä ja aivan viime vuosina kasvu on ollut hieman hillitympää. Väestön tavoitellaan Nurmijärvellä kasvavan tulevina vuosina noin 670 asukkaan verran vuosittain. Realistiset odotukset ovat kuitenkin hieman pienemmät (n. 500 hlöä / vuosi) varsinkin lähivuosille. asukasta 70 000 Nurmijärven väestö 1980 2014 ja väestönkasvuennuste vuoteen 2040 Nurmijärven väestö 1980 2015 ja väestön kasvuennusteet vuoteen 2039 60 000 50 000000 40 000 30 000 20 000000 10 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Nurmijärven väestösuunnite, tavoite Nurmijärven väestösuunnite, odote Tilastokeskuksen ennuste 2011 2040 Väestönkasvu 1980 2015 Nurmijärven vuosittaisesta väestönkasvusta yleensä noin 200 300 henkilön verran selittyy korkealla syntyvyydellä ja loput muuttoliikkeellä. Kuntien välinen nettomuutto vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon kunnassa rakennetaan asuntoja. Muuttovoitto ulkomailta on hienoisessa kasvussa. 10
1200 Väestön kasvu osatekijöittäin 1984 2014 1000 800 600 400 200 0 200 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Kokonaismuutos Syntyneiden enemmyysenemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kunnassa on paljon 35 54-vuotiaita ja paljon lapsia. Opiskeluikäisten lasten lähtömuutto pois Nurmijärveltä on kuitenkin voimakasta. Väestön ikäpyramidi 1.1.2015 Naiset Miehet 1 271 75 849 747 70 74 694 1 228 65 69 69 1 108108 1 209 60 64 1 163 1 237 55 59 1 298 1 548 50 54 1 553 1 693 45 49 1 816 1 610 40 44 1 620 1 583 35 39 1 477 1 225 30 34 1 116 759 25 29 771 789 20 24 955 1 423 15 19 1 583 1 593 10 14 1 660 1 611 5 9 1 643 1 347 0 4 1 398 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 11
Nurmijärvellä on kolme päätaajamaa ja useita maaseutumaisia kyliä Klaukkala Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on kunnan taajamista suurin. Klaukkalan suuralueella on 16 814 asukasta (1.1.2015). Klaukkala on kasvanut nopeasti 1960 70-lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien an siosta. Taajama on rakentunut sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalalle on luonteenomaista myös maaston voimakkaat korkeuserot. Klaukkalassa on kattavien kunnallisten palveluiden lisäksi kunnan parhaat kaupalliset palvelut. 12
Kirkonkylä Kirkonkylän suuralueella on 8 062 asukasta (1.1.2015). Taajama sijaitsee Hämeenlinnanväylän (Valtatie 3) tuntumassa. Kirkonkylä on kunnan päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonkylässä sijaitsevat mm. kunnanvirasto, kirjastotalo, tori ja pääterveysasema. Kirkonkylässä onkin huomattavan paljon palvelualan työpaikkoja. Kirkonmäen ja hautausmaan tienoilla Aleksis Kiven tieltä löytyy vielä perinteistä kirkonkylän ilmettä. Tien varrella ovat kirkon ja hautausmaan lisäksi vanha pappila, Lukkarila ja Nurmijärven ensimmäisen koulumestarin, Aleksis Kivenkin opettajana toimineen Malakias Costianderin talo. Nurmijärven tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna 1793. Kirkkoa vastapäätä sijaitsi aikanaan myös Albin Koposen perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. 13
Rajamäki Rajamäki on perinteikäs 1880-luvulta vanhan Alkon Rajamäen tehtaiden yhteyteen kasvamaan lähtenyt taajama. Tehtaalla on ollut merkittävä vaikutus Rajamäkeen ja koko kuntaan. Asukkaita Rajamäen suuralueella (1.1.2015) on 7 526. Ensimmäiset Rajamäen työväenasunnot rakennettiin 1800-luvun päättyessä ja ne ovat nykyisin suojelukohteita. Entiseen tehdasyhdyskuntaan on muodostunut asuinalue, jossa vanhaa rakennuskantaa on korjattu ja uutta rakennettu vanhaan sopeuttaen. Rajamäellä on taajamista eniten teollisia työpaikkoja. Nykyiset Altia Oyj:n Rajamäen tehtaat on suurin työnantaja kunnan jälkeen. 14
Röykkä Lopentien halkoma, nykyisin 2 311 asukkaan (koko suuralue 1.1.2015) Röykkä on syntynyt Suomen ensimmäisen keuhkotautiparantolan eli Nummelan parantolan perustamisen ja sen asiakkaiden sekä vieraiden tarpeisiin perustetun Röykän aseman myötä 1900-luvun alussa. Taajamassa on ollut teollista toimintaa vuosikymmenien ajan. Sääksjärven ulkoilualue ja Vaaksinjärvi ovat taajaman helmiä. 15
Kyläkeskukset Kunnassa on useita kyläkeskuksia, joista elinvoimaisimpia ovat Lepsämä, Perttula, Nummenpää, Metsäkylä, Palojoki ja Nukari. Maaseutualueiden asuinrakentaminen sijoittuu Nurmijärvellä miljöötä kunnioittaen kyläkeskuksiin. 16
Väestö iän mukaan suuralueittain 2015 Suuralue Yht. 1.1. 0 6 7 14 15 24 Koko kunta yht. 41 577 4 047 5 205 4 750 Rajamäki 7 526 785 997 798 Röykkä 2 311 243 295 231 Nukari 1 515 159 211 143 Perttula- 1 787 183 219 195 Nummenpää Kirkonkylä 8 062 675 846 1 011 Palojoki 895 65 133 85 Lepsämä 1 309 102 201 157 Metsäkylä 874 80 132 109 Klaukkala 16 814 1 748 2 148 1 949 Tuntematon 484 7 23 72 Suuralue 25 64 65 74 75 Koko kunta yht. 21 678 3 777 2 120 Rajamäki 3 920 706 320 Röykkä 1 270 184 88 Nukari 806 121 75 Perttula-Nummenpää 931 177 82 Kirkonkylä 3 992 858 680 Palojoki 457 97 58 Lepsämä 654 141 54 Metsäkylä 434 79 40 Klaukkala 8 918 1 381 670 Tuntematon 296 33 53 17
Nurmijärven tilastolliset suuralueet 18
Asunnot ja rakentaminen Asuntokanta 1.1.2014 Asuinkerrostalot, Muut rakennukset, 22,6 % 1,1 % Rivi ja ketjutalot, 16,9 % Erilliset pientalot, 59,4 % Suurin osa nurmijärveläisistä asuu omakotitalossa ja itse omistamassaan talossa. Asuntokanta hallintaperusteen mukaan 1.1.2014 Omistaa asunnon osakkeet, 27,4 % Muu tai tuntematon hallintaperuste, 7,4 % Arava tai korkotukivuokra asunto, 8,4 % Asumis oikeusasunto, 1,1 % Muu vuokra asunto, 8,4 % Omistaa talon, 47,3 % 19
800 700 600 500 400 300 200 100 0 Valmistuneet asunnot 1995 2014 126 198 95 99 88 30 140 79 29 91 116 9 76 82 78 80 104 95 38 17 24 156 216 17 381 19 61 55 136 30 54 28 27 8 39 120 99 122 133 146 161 221 283 29 195 229 45 194 197 179 119 102 153 39 147 129 97 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Omakotitalot Rivi ja ketjutalot Kerrostalot Vuoden 2007 jälkeen vuosittainen tuotanto on ollut pääsoin 200:n ja 300:n välillä, mutta toissa vuonna asuntoja rakennettiin yli 400 ja viime vuonnakin yli 350. Rakennuskanta 1.1.2014 Rakennuksia, lkm % Kerrosala (m 2 ) Asuinrakennukset yht. 10 312 87,6 2 074 374 70,1 Liikerakennukset 104 0,9 103 647 3,5 Toimistorakennukset 47 0,4 42 789 1,4 Liikenteen rakennukset 570 4,8 63 495 2,1 Hoitoalan rakennukset 63 0,5 69 762 2,4 Kokoontumisrakennukset 66 0,6 34 037 1,2 Opetusrakennukset 54 0,5 106 313 3,6 Teollisuusrakennukset 312 2,7 310 988 10,5 Varastorakennukset 203 1,7 141 465 4,8 Muut rakennukset 42 0,4 10 456 0,4 % 20
Työpaikat, työvoima ja yrittäminen Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1.1.2014 Eläkeläiset 17 % Muut 3 % Opiskelijat ja koululaiset 7 % 0 14 vuotiaat 22 % Työlliset 48 % Työttömät 3 % Suurin osa nurmijärveläisistä on työllisiä. Heitä on lähes puolet kaikista kuntalaisista. 21
Työttömyysprosentti kuukausittain 1/2005 4/2015 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 40 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan Nurmijärven työttömyysprosentti on vaihdellut pitkään 3 6 % välillä. Vuoden 2013 jälkeen työttömyys on ollut hiljalleen nousussa. Nurmijärven työpaikat, työllinen työvoima ja työpaikkaomavaraisuus Nurmijärven työpaikat, työvoiman määrä ja työpaikkaomavaraisuus ovat hieman kasvaneet 2000-luvulla. 22
Yritysten lukumäärä 2005 2012 3 000 2 500 2 228 2 376 2 497 2 647 2 696 2 758 2 871 2 916 2 597 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Nurmijärvellä sijaitsevien yritysten määrä on ollut nousussa 2000-luvun puolesta välistä. Vuodesta 2013 alkaen Tilastokeskus on tarkentanut lopettaneiden yritysten tarkastelua, mikä on nostanut lopettaneiden yritysten määrää ja vaikuttanut siten alentavasti yrityskantaan. Perustetut ja lopetetut yritykset 2005 2013 Kpl 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Perustetut 230 274 285 291 231 252 216 236 228 Lopettaneet 131 169 162 193 203 168 107 103 193 23
Nurmijärven yrityskanta päätoimialoittain 2013 Kuljetus ja varastointi; 9 % Teollisuus; 7 % Hallinto ja tukipalvelutoiminta; l t i i t 6 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 13 % Muut toimialat; 27 % Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus; 16 % Rakentaminen; 22 % Suurin osa nurmijärveläisistä yrityksistä toimii rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Kunnan yritysalueiden yritykset 2012 ja 2014 120 100 99 102 80 60 40 20 0 7 6 63 57 41 32 13 11 9 11 20 22 16 18 5 6 4 3 2012 (268 kpl) 2014 (277 kpl) 24
Nurmijärven palvelut Ohessa tilastotietoa nurmijärven kunnallisista palveluista vuoden 2013 lopusta. Varhaiskasvatus 31.12.2014 Lapsia kunnallisessa kokopäivähoidossa 1 406 Lapsia kunnallisessa osapäivähoidossa 528 Kunnallisia päiväkoteja, kpl 36 Lapsia perhepäivähoidossa 82 Lapsia kodinhoidontuen piirissä 1 120 Lapsia esiopetuksessa 633 Koulut Koulujen oppilasmäärät 2009 2014 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1. 9. vuosiluokat yhteensä 5 741 5 732 5 767 5 769 5 785 5 821 7. 9. vuosiluokat 1 927 1 876 1 855 1 889 1 897 1 927 1. 6. vuosiluokat 3 814 3 856 3 912 3 880 3 888 3 894 25
Lukioiden oppilasmäärät 2007 2014 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Nurmijärven yhteiskoulu 190 202 202 205 194 209 207 222 Rajamäen lukio 177 155 138 136 117 123 128 134 Arkadian lukio (yksityinen) 369 385 409 435 399 388 402 399 Nurmijärvellä toimii lisäksi muita oppilaitoksia: Nurmijärven opisto, kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja tanssiopisto. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 2014 Kirjaston toimintayksiköitä 4 Kirjastossa käyntejä yhteensä 376 575 Lainauksia yhteensä 761 278 Kulttuuripalveluiden tapahtumia yhteensä 56 Näistä taidenäyttelyitä 12 Tapahtumiin osallistuneita 19 763 Museonäyttelyitä 6 Näyttelyissä kävijöitä 13 588 26
Kirjastoissa käynnit ja lainaukset 2008 2014 30 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Käyntejä/asukas 12,4 11,7 10,9 10,7 10,7 10,0 9,1 Lainauksia/asukas 24,2 21,8 20,7 20,7 20,4 19,5 18,3 Liikuntapaikat ja -palvelut 31.12.2014 Jäädytettävät kentät 29 Tekojäärata 1 Kaukalot 3 Hiihtoladut 105 km Uimarannat 2 Uimapaikat 3 Ulkoilualueet ja reitit 7 Urheilukentät 2 Tekonurmikentät 3 Liikuntapuistot 2 Lähiliikuntapaikat 1 Hiekkakentät 24 Liitokiekkorata 2 Skeittialue 2 Kunnan liikuntapalveluiden järjestämiä ryhmiä 153 Osallistujia liikuntapalveluiden tunneilla 30 282 27
Sosiaali-ja terveyspalvelut 2014 Päivystyskäynnit lääkärillä 13 878 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käynnit 8 508 Käynnit vastaanoton lääkärillä 31 284 Käynnit hoitajan vastaanotolla 22 077 Hammaslääkärillä käynnit 32 593 Käynnit suuhygienistillä 8 056 Käynnit hammashoitajalla 4 043 Käynnit neuvolalääkärillä 3 881 Käynnit neuvolan terveydenhoitajalla 14 873 Erikoissairaanhoidon bruttokulut, per asukas 1 022 Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit 1 225 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm 1 245 Päihdehuollon ostopalvelu, hoitovuorokaudet 2 551 Vaikeavammaisten palveluasumisen vuorokaudet 4 065 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat 464 Henkilökohtaisen avun saajat 50 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 442 Lastensuojelun sijaishuollon asiakkaat 93 Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat 58 Kotihoitoa saaneet taloudet, alle 65-vuotiaat 96 Kotihoitoa saaneet taloudet, yli 65-vuotiaat 519 Kotihoitoa saaneet vammaistaloudet 10 Kotihoitoa saaneet lapsiperheet 90 28
Omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä yhteensä 186 Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen asiakkaita 118 Ikäihmisten tuetun palveluasumisen asiakkaita 3 Terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitopäiviä 17 981 Pitkäaikaishoidon asiakkaiden hoitopäiviä 37 480 Intervalliasiakkaiden hoitopäiviä 7 597 Kunnan talouden tunnuslukuja 2014 1 000 Toimintatuotot 35 330 Toimintakulut -224 268 Toimintakate -188 937 Verotulot 173 204 Valtionosuudet 26 012 Vuosikate 11 485 Vuosikate, euroa/asukas 276 Vuosikate/poistot, % 85 Lainat euroa/asukas 2 499 Verotulot 2014 1 000 000 Kunnallisvero 159,1 Yhteisövero 6,5 Kiinteistövero 7,5 Tuloveroprosentti 19,50 Verotulot yhteensä, euroa/asukas 4 206 29
Nurmijärven kuntaorganisaatio ja valtuusto Kunnan palveluksessa työskentelee yli 2 500 henkilöä. Kunnan henkilöstön määrä 2004 2014 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2 256 2 325 2 365 2 392 2 498 2 482 2 487 2 544 2 566 2 627 2538 Valtuusto 2013 2016 Valtuutettuja yhteensä 51 Kansallinen kokoomus 14 Suomen Keskusta 12 Suomen sosialidemokraattinen puolue 9 Perussuomalaiset 8 Vihreät 5 Kristillisdemokraatit 1 Ruotsalainen kansanpuolue 1 Vasemmistoliitto 1 Valtuuston puheenjohtaja Petri Kalmi I varapuheenjohtaja Kaisa Suominen II varapuheenjohtaja Elli Aatela Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä I varapuheenjohtaja Maiju Tapiolinna II varapuheenjohtaja Kirsti Handolin 30
Nähtävyyksiä 1 Aleksis Kiven patsas 2 Aleksis Kiven syntymäkoti 3 Aleksis Kivi -huone 4 Klaukkalan kirkko 5 Museokahvila 6 Nukarin koulumuseo 3 Galleria Ville 7 Nurmijärven kirkko 8 Pyhän Nektarioksen kirkko 9 Rajamäen kirkko 10 Taaborinvuoren museoalue 11 Vanha hautausmaa Nurmijärvi- ja matkailuinfo: Pääkirjasto puh. 040 317 2500 31
Nurmijärven kunta Puhelin: (09) 250 021 Faksi: (09) 2500 2010 Sähköposti: kunta@nurmijarvi.fi Katuosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Lähteet: Julkaisija: Nurmijärven kunnan tilastot, Tilastokeskus Nurmijärven kunta, elinkeino- ja kuntakehityskeskus, viestintä, kesäkuu 2014 www.nurmijarvi.fi