KIRJALLINEN KYSYMYS 388/2013 vp Kehysriihen leikkauspäätösten vaikutus säteilyturvallisuuteen Eduskunnan puhemiehelle Hallitus teki kehysriihessä kansalaisten kannalta raskaita päätöksiä. Yleisen turvallisuuden kannalta huomionarvoinen on päätös, jossa sosiaalija terveysministeriön alaisten tutkimuslaitosten määrärahoista on määrä leikata 30 miljoonaa euroa. Myös Säteilyturvakeskus (STUK) on leikkausten kohteena, ja leikkaukset kohdistuisivat etenkin mittaus- ja analyysikaluston ylläpitoon ja johtaisivat asiantuntijoiden irtisanomiseen. Leikkaukset koskevat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL), Työterveyslaitosta (TTL) ja Kelan tutkimusosastoa. Merkilliseksi asian tekee tapa, jolla se tuotiin julkisuuteen. Tutkimuslaitoksille ei ole kerrottu, miten leikkaukset kohdennetaan, ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson sanoi (HS 27.4.2013), että vastuu määrärahaleikkauksista kuuluukin hallituspuolueiden puheenjohtajille. Sekavaa kokonaisuutta kuvaa peruspalveluministerin lausunto, jonka mukaan kehysriihen tiimellyksessä ei huomioitu kaikkia leikkauksia, ja toteamus, että ministeriön leikkauslista oli lopputulokseen verrattuna "ihan erilainen". Leikkaukset johtaisivat lehtitietojen mukaan arviolta 30 40 henkilön irtisanomiseen Säteilyturvakeskuksesta. Muu toiminta, kuten ydinvoimalaitoksista ympäristöön pääsevän radioaktiivisuuden valvonta, joutuisi myös kärsimään. Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan Tero Varjorannan mukaan (HS 26.4.2013) ydin- ja säteilyonnettomuuksien valmiustoiminta suurilta osin jopa loppuisi. Varjorannan tietojen perusteella se tarkoittaisi, että Säteilyturvakeskus ei voisi arvioida tilannetta ja tehdä säteilymittauksia, jos lähialueella tapahtuisi ydinonnettomuus. Myös voimalaitosten ja kaivosten ympäristössä olevan säteilyn mittaaminen loppuisi lähes kokonaan. Vaikutuksista ei kuitenkaan voi vielä keskustella, koska STUK ei ole saanut päätöksen perusteluja ja riittävää taustatietoa hallituksen suunnitelmista. Peruspalveluministerin pitäisi tietää leikkausten vaarallisuus, sillä vieraillessaan Säteilyturvakeskuksessa 15.6.2012 ministeri tutustui Talvivaaran kaivoksen uraanin talteenottoon, säteilysuojelun EU-direktiivin vaikutuksiin Suomessa, radonin kansanterveydellisiin haasteisiin sekä kännyköiden ja voimalinjojen turvallisuuteen erityisesti lasten kannalta. Kelan tutkimusosaston johtaja Olli Kangas mainitsi (HS 26.4.) heidän vastaanottaneen kirjeen, jossa sanottiin, että leikkauspäätökset ovat peruuttamattomia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen sosiaali- ja terveysministeriön tekemien tutkimuslaitosten määrärahaleikkausten vaikutuksista säteilyturvallisuuteen, millainen osa leikkauksista kohdistuu Säteilyturvakeskukseen, Versio 2.0
joko hallitus on antanut riittävät pohjatiedot ja perustelut päätöksestään Säteilyturvakeskukselle, miksi päätös tuli sosiaali- ja terveysministeriölle yllätyksenä ja kuka tai ketkä ovat päätöksestä vastuussa ja mitä ministeriö aikoo nyt tehdä, että ainakin Säteilyturvakeskukseen kohdistuvat leikkaukset voidaan perua, vai ovatko hallituksen päätökset peruuttamattomia, kuten tutkimuslaitoksille on kirjeellä annettu ymmärtää? Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2013 James Hirvisaari /ps 2
Ministerin vastaus KK 388/2013 vp James Hirvisaari /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 388/2013 vp: Onko hallitus tietoinen sosiaali- ja terveysministeriön tekemien tutkimuslaitosten määrärahaleikkausten vaikutuksista säteilyturvallisuuteen, millainen osa leikkauksista kohdistuu Säteilyturvakeskukseen, joko hallitus on antanut riittävät pohjatiedot ja perustelut päätöksestään Säteilyturvakeskukselle, miksi päätös tuli sosiaali- ja terveysministeriölle yllätyksenä ja kuka tai ketkä ovat päätöksestä vastuussa ja mitä ministeriö aikoo nyt tehdä, että ainakin Säteilyturvakeskukseen kohdistetut leikkaukset voidaan perua, vai ovatko hallituksen päätökset peruuttamattomia, kuten tutkimuslaitoksille on kirjeellä annettu ymmärtää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallinnonalan asiantuntijalaitokset toimivat laajassa yhteistyökentässä yhdessä muiden tutkimuslaitosten sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Säästöpäätöksen kohteena on neljä laitosta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Säteilyturvakeskus (STUK) ja Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. Ne vastaavat koko väestön terveyden, työ- ja toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja toimeentulon edistämisestä sekä ydinturvallisuudesta ja säteily- ja ympäristöriskien torjunnasta. Ne palvelevat koko valtioneuvostoa ja eduskuntaa lainvalmistelussa ja yhteiskunnallisessa uudistamistyössä yleisesti. Näissä asiantuntijalaitoksissa on kyetty kehittämään sellaista tietotuotantoa ja sellaisia tietovarantoja, jotka auttavat viranomaisia valvonnassa, tarkastustoiminnassa, selvitystyössä sekä käytännön ammattityössä. Ne ovat myös kansainvälisesti arvostettuja. Säästöpäätös on mittava. Se on neljännes päätöksen kohteena olevien laitosten vuotuisesta budjettirahoituksesta. Varsinaisesta t&k -toiminnasta säästö leikkaa kolmanneksen tai miltei puolet. Jotta tehokas viranomaistoiminta ei häiriydy, on arvioitava huolellisesti, kuinka näin mittava säästöpäätös vaikuttaa lakisääteisiin viranomaistehtäviin ja valmiuden ylläpitoon. Tehokkaan toiminnan jatkamiseksi ministeriö ja ao. laitokset ovat ryhtyneet yhteisiin toimiin. Yhteisvalmistelussa on päädytty siihen, että laaditaan erillinen tilanneraportti hallituksen syksyn budjettiriiheen mennessä. Huomioon otetaan t&k-toiminta, viranomaistoiminta (valvonta- ja valmiustehtävät), ulkopuolinen rahoitus, maksullinen palvelutoiminta, sekä tietovarantojen ylläpito ja kehittäminen. Kehysriihen säästöpäätös tehtiin yhtenäisenä säästötoimena, joka koskee koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta. Päätöksessä ei viitata siihen, miten säästöt laitoksittain kohdistetaan eikä siinä viitata laitosten muihin tehtäviin. Ministeriö ja ao. tutkimuslaitokset ovat tästä syystä käynnistäneet yhteisen valmistelutyön, josta edellä olen maininnut. Tämä valmistelutyö on kesken, joten vielä ei ole esitettävissä arviota siitä, millainen osa leikkauksesta kohdistuu Säteilyturvakeskukseen. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 4
Ministerns svar KK 388/2013 vp James Hirvisaari /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 388/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot James Hirvisaari /saf: Är regeringen medveten om effekten på strålsäkerheten av de nedskärningar i anslag till forskningsinstituten som social- och hälsovårdsministeriet gjort, hur stor andel av nedskärningarna gäller Strålsäkerhetscentralen, har regeringen givit tillräcklig bakgrundsinformation och motivering för sitt beslut till Strålsäkerhetscentralen och varför kom beslutet som en överraskning för social- och hälsovårdsministeriet och vem eller vilka bär ansvaret för beslutet och vad ämnar ministeriet nu göra för att åtminstone nedskärningarna som gäller Strålsäkerhetscentralen kan återkallas, eller är regeringens beslut oåterkalleliga, som man i brev till forskningsinstituten låter förstå? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förvaltningsområdets sakkunniginrättningar har ett omfattande samarbete med andra forskningsinstitut samt universiteten och yrkeshögskolorna. Fyra institut påverkas av sparbesluten: Institutet för hälsa och välfärd (THL), Arbetshälsoinstitutet (TTL), Strålsäkerhetscentralen (STUK) och Folkpensionsanstaltens forskningsavdelning. Dessa ansvarar för att främja hela befolkningens hälsa, arbets- och funktionsförmåga, välbefinnande och utkomst samt för kärnsäkerhet och att förebygga strålnings- och miljörisker. De bistår hela statsrådet och riksdagen i lagberedningen och arbetet med reformer i samhället. Dessa sakkunniginrättningar har kunnat utveckla dataproduktion och en informationsbas som hjälper myndigheterna i övervakning, kontroll, utredningar och i det praktiska yrkeslivet. Sakkunniginrättningarna är även internationellt erkända. Sparbeslutet är omfattande. Det utgör en fjärdedel av den årliga budgeten för de institut som berörs av beslutet. Inbesparingen minskar den egentliga f&u -verksamheten med en tredjedel eller nästan hälften. För att undvika störningar i en effektiv myndighetsverksamhet, måste man utvärdera noggrant, hur ett så omfattande sparbeslut påverkar de lagstadgade myndighetsuppgifterna och upprätthållandet av beredskap. För en fortsatt effektiv verksamhet har ministeriet och de berörda instituten inlett ett samarbete. Man har kommit överens om att gemensamt utarbeta en separat situationsrapport till regeringens budgetmangling i höst. Man uppmärksammar f&u-verksamheten, myndighetsverksamheten (övervaknings- och beredskapsfunktionerna), extern finansiering, avgiftsbelagda tjänster samt upprätthållande och utveckling av informationsbaser. Ramförhandlingarnas sparbeslut fattades som en enhetlig sparåtgärd som gäller all forskning inom social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområdes sektor. I beslutet anvisar man inte hur inbesparingarna fördelas mellan instituten och man hänvisar inte till institutens övriga uppgifter. Ministeriet och de berörda forskningsinstituten har på grund av detta inlett ett gemen- 5
Ministerns svar samt beredningsarbete, som ovan nämnts. Detta beredningsarbete pågår fortfarande och det finns ännu ingen utvärdering att tillgå om hur stor del av nedskärningarna som gäller Strålsäkerhetscentralen. Helsingfors den 29 maj 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 6