HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 196 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2011-210 Esityslistan asia TJA/27 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä hakija) palkan takaisinperintää koskevan kohtuullistamisvaatimuksen. Samalla terveyslautakunta päätti kuitenkin myöntää hakijalle maksuaikaa 31.5.2014 saakka sekä määrätä, että takaisinperittävästä palkasta ei peritä viivästyskorkoja, jos hakija maksaa palkan takaisin 31.5.2014 mennessä. Maksuaika myönnetään kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että hakija lyhentää joka kuukausi velkaansa taloushallintopalvelun palkanlaskennan kanssa erikseen sovittavalla summalla. Perustelut: Työnantajalla on ns. perusteettoman edun takaisinpalauttamista koskevien periaatteiden nojalla oikeus palkan takaisinperimiseen. Näin on, vaikka palkka olisi maksettu virheellisesti kaupungin työntekijän virheen tai laiminlyönnin seurauksena. Voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Kun työntekijälle on työsuhteen perusteella myönnetty toistaiseksi työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi kuntoutustuki, ei hänelle myönnetä sairauslomaa enää palkallisena siitä alkaen, kun hänen ehdoton oikeutensa palkan saamiseen sairausloman ajalta on päättynyt. KVTES:n mukaan ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta sen jälkeen, kun eläketapahtumaan tai määräaikaiseen kuntoutustukeen johtaneen sairauden perusteella on myönnetty palkallista sairauslomaa yhteensä 180 kalenteripäivän ajalta. Kalenterivuoden vaihtuminen ei tällöin oikeuta täyteen palkkaan.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 2 Henkilöstökeskus on antanut asiasta ohjeen kaupungin virastoille ja liikelaitoksille. Taloushallintopalvelun palkanlaskennan lausunnon mukaan Kuntien eläkevakuutus (jatkossa KEVA) myönsi hakijalle osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisen kuntoutustuen 1.2.2010 alkaen määräaikaisena 31.1.2011 saakka. Tällöin hakija palasi osa-aikaiseen työhön 1.2.2010 lukien. Hakijan sairausloma-ajan palkkaedut päättyivät 9.8.2009. Sairausajan palkkaetujen maksamisessa noudatetaan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti kalenterivuosilaskentaa. Tämän jälkeen ei ole enää maksettu sairausajan palkkaetuja ko. kalenterivuoden aikana. Ennen vuoden 2010 tammikuun palkanmaksua taloushallintopalvelusta palkkasihteeri otti yhteyttä esimieheen ja pyysi toimittamaan sairauslomapäätöksen sekä lääkärinlausunnon palkanmaksua sekä KELA:n sairauspäivärahahakemusta varten. Palkkaa ei maksettu 14.1.2010 maksupäivänä asian epäselvyyden vuoksi, vaan se maksettiin 29.1.2010. Hakija jäi sairauslomalle uudestaan 26.8.2010 saman sairauden perusteella, josta hänelle oli maksettu sairausajan palkkaedut 180 päivältä vuonna 2009. Vuonna 2010 lokakuun alussa, ennen kuin 14.10.2010 maksupäivän ns. järjestelmän palkka-ajo päättyi, hakija ilmoitti palkanlaskentaan, ettei hän hae kuntoutustukea, koska tulossa on luultavasti uudelleensijoitus. Siinä vaiheessa palkanlaskentajärjestelmään tallennettiin tiedot sairausajan kaksi kolmasosaa palkkaeduista aina 30.11.2010 saakka. Hakija soitti palkkasihteerille marraskuun lopulla ja tällöin hän ilmoitti, että hänelle tullaan hakemaan kuntoutustukea ajalle 1.12.2010 31.12.2011. Samalla hän tiedusteli, maksetaanko hänelle joulukuussa sairausajan palkkaa. Tällöin marraskuussa 2010 palkanlaskennasta otettiin sähköpostitse yhteyttä terveyskeskuksen henkilöstösuunnittelijaan ja tarkistettiin maksetaanko joulukuun sairausajan palkkaetuja. KELA ilmoitti 8.11.2010 tekemällään päätöksellä hylkäävänsä sairauspäivärahahakemuksen ajalta 26.8.2010 30.11.2010, koska
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 3 sairauspäivärahan enimmäisaika oli täyttynyt 31.1.2010. Em. KELA:n päätöksen sekä mahdollisen kuntoutustuen alkamisen perusteella hakijalle ei maksettu sairausajan palkkaa joulukuulta 2010. Hakija oli vuosilomalla ajan 1.12.2010 16.12.2010 ja siltä ajalta hänelle maksettiin vuosiloma-ajan palkkaa. Palkaton sairausajan jakso alkoi 17.12.2010 lukien. KEVA teki 25.1.2011 päätöksen täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisesta kuntoutustuesta 1.9.2010 lukien määräaikaisena 31.8.2011 saakka. KEVA:n tekemän päätöksen perusteella hakijan sairausajan palkkaedut tarkistettiin uudestaan kuntoutustukeen johtavan sairauden perusteella 11.2.2009 lukien ja palkkaedut päättyivät 9.8.2009 jolloin tuli täyteen 180 päivää. Kotihoidon ohjaajan lausunnon mukaan kotihoito, palkanlaskenta tai työterveyshuolto ei olisi informoinut hakijaa etukäteen palkan takaisinperinnän mahdollisuudesta. Taloushallintopalvelun lausunnon mukaan sen sijaan kaksi palkkasihteeriä on syksyllä 2010 keskustellut hakijan kanssa ja he ovat tuoneet esille mahdollisen maksetun palkan takaisinperinnän, jos sairaus johtaa kuntoutustukeen. Lausunnon mukaan ei voida todentaa, onko hakijan kanssaan puhuttu ko. asiasta vuoden 2010 alussa tai aiemmin. Hakija mainitsee kohtuullistamispyynnössä, että hänellä on saamatta maksamattomia rahoja. Palkanlaskenta on hakijan kanssa 10.2.2011 sopinut siitä, että palkanlaskenta voi pidättää 28.2.2011 maksuun menneen 415,86 euron tulospalkkion kokonaisuudessaan. Samalla kertaa hakijan kanssa sovittiin, että myös 14.2.2011 6.3.2011 vuosiloma-ajan palkasta voidaan pidättää yksi kolmasosa eli 498,19 euroa. Tähän mennessä hakijalta on pidätetty 914,05 euroa bruttona. Hakijalle tullaan maksamaan 942,84 euron suuruinen lomaraha heinäkuussa 2011. Hakija on hakenut kohtuullistamista koko 4089,07 euron nettosummalle. Ko. summassa ei ole huomioitu 28.2.2011 pidätettyä 914,05 euron bruttopidätystä. Saatavan voi suorittaa nettosuorituksena 31.8.2011 saakka, jonka jälkeen saatava muuttuu bruttomääräiseksi.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 4 Hakijalle on myönnetty määräaikainen työkyvyttömyyseläke 1217,97 euroa/kk 31.8.2011 saakka. Hakijalla on kaksi alaikäistä lasta, josta hakija saa elatustukea 303,70 euroa/kk sekä lapsilisää 259,86 euroa/ kk. Lisäksi hakija saa asumistukea 433,65 euroa/kk. Hakijan asuinhuoneiston vuokra on 869,61 euroa/kk. Lisäksi hakijalla on opintolainaa 2115,04, jota hän lyhentää 95 eurolla kuukaudessa. Hakijan taloudellista tilannetta koskevan selvityksen perusteella on pääteltävissä, että hakija on tällä hetkellä pienituloinen. Tulojen ja välttämättömien elinkustannusten jälkeen edellytyksiä toimeentulotuen saamiseen ei kuitenkaan liene olemassa. Ottaen huomioon hakijan työkyvyttömyyseläkkeen suhteellisen lyhyt määräaikaisuus ja hakijan oletettavissa olevat työvuodet, on oletettava, että hakijan maksukyky tullee parantumaan merkittävästi. Asiassa ei ole esitetty näyttöä, että takaisinperittävän palkan määrä olisi virheellinen. Työnantajalla on tämän takia ns. perusteettoman edun takaisinpalauttamista koskevien periaatteiden nojalla oikeus hakijan palkan takaisinperimiseen. Terveyslautakunta päätti tämän takia hylätä hakijan palkan takaisinperintää koskevan kohtuullistamisvaatimuksen. Kokonaisuus huomioon ottaen on kuitenkin kohtuullista myöntää hakijalle maksuaikaa. Myöntämällä kohtuullisen maksuajan, hakija pystyy pienin kuukausilyhennyksin ja ajan kanssa lyhentämään velkaansa ilman, että hänen taloudellinen tilanne kohtuuttomasti vaikeutuisi. Terveyslautakunta päätti myöntää hakijalle maksuaikaa 31.5.2014 saakka sekä määrätä, että takaisinperittävästä palkasta ei peritä viivästyskorkoja, jos hakija maksaa palkan takaisin 31.5.2014 mennessä. Maksuaika myönnetään kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että hakija lyhentää joka kuukausi velkaansa taloushallintopalvelun palkanlaskennan kanssa sovittavalla summalla. Pöytäkirjanote asianomaiselle oikaisuvaatimusohjein (liitteenään taloushallintopalvelun palkanlaskennan lausunto), kotihoidolle sekä taloushallintopalvelun palkanlaskennalle (Kiikonen). Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hylätä hakijan palkan takaisinperintää koskevan kohtuullistamisvaatimuksen.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 5 Esittelijä Samalla terveyslautakunta päättänee kuitenkin myöntää hakijalle maksuaikaa 31.5.2014 saakka sekä määrätä, että takaisinperittävästä palkasta ei peritä viivästyskorkoja, jos hakija maksaa palkan takaisin 31.5.2014 mennessä. Maksuaika myönnetään kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että hakija lyhentää joka kuukausi velkaansa taloushallintopalvelun palkanlaskennan kanssa erikseen sovittavalla summalla. Hakija on tehnyt 15.2.2011 terveyskeskukseen saapuneen esityslistan tämän asian liitteenä numero 1 olevan palkan takaisinperintää koskevan vaatimuksen. Hakija pyytää koko takaisinperittävän summan eli 4089,07 euron kohtuullistamista. Hakija on vaatimuksessaan esittänyt selvityksen nykyisestä taloudellisesta tilanteestaan. Kotihoidon ohjaaja 11.4.2011 on antanut hakijan palkan takaisinperintää koskevasta vaatimuksesta esityslistan tämän asian liitteenä 2 olevan lausunnon. Taloushallintopalvelun palkanlaskenta on 21.4.2011 antanut hakijan palkan takaisinperintää koskevasta vaatimuksesta esityslistan tämän asian liitteenä 3 olevan lausunnon. Toimitusjohtajan kannantotot Terveystoimen johtosäännön 6.1 :n 13-kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, myöntää vapautus virastolle tulevan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen. Terveyslautakunta päätti 16.12.2006, 259, että toimitusjohtaja ja osastopäällikkö päättää yksittäistapauksessa vapautuksen myöntämisestä terveysvirastolle tulevan enintään 4000 euron suuruisen maksun, pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävää maksua lukuun ottamatta, korvauksen ja muun vastaavan saatavan suorittamisesta kukin välittömästi johdettavaan olevan toiminnan yhteydessä syntyneiden maksujen, korvausten ja muiden saamisten osalta ja toimitusjohtaja silloin, kun maksu, korvaus tai muu saatava on syntynyt vähintään kahden osaston toiminnasta. Lisätiedot: Komulainen Joni, hallintolakimies, puhelin 310 69068 LIITE Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 23 kohta
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 6