LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? kyllä pääosin pääosin kantaa 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Tavoitteet ovat oikeaan osuneet, mutta toteutus tulee olemaan vaikea prosessi. Erityisesti alkuvaiheeseen (1-4 vuotta) tulee keskittyä asiakasprosessien osalta eikä tehdä liian voimallisia muutoksia vaan kehittää maakunnallista toimintamallia ketterillä kokeiluilla. Valinnanvapaus ei toteudu heti, vaan toimivan markkinan kehittymiselle on varattava aikaa. Normiston karsiminen soveltuu hyvin maakuntauudistuksen tavoitteisiin. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? pääosin kantaa 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Ehdotus ei huomioi kaupunkien merkitystä ja roolia kasvun ja työllisyyden edistäjänä ja keskeisenä toimijana. Ehdotuksessa tuodaan esille, että kunnat tuottavat elinvoimatehtävän osana palveluita, jotka täydentäisivät valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja. Laissa tulisi tuoda vahvasti ja selkeästi esille kunnan roolitus sekä kuntien ja maakunnan aito yhteistyö ja palveluiden yhteensovittaminen. Kunta on edelleen lähin yhteisö, johon yritykset ovat yhteydessä ja vuorovaikutus luontevampaa kuin esim. maakuntatasolla. Uudistuksen todetaan teknisesti tarkoittavan vain nykyisten ELY-keskusten ja maakunnan liittojen tehtävien siirtämistä uusille maakunnille. Kuitenkin uudistuksen perusteluissa luodaan ristiriitainen tavoite, jossa uudet maakunnat saavat johtavan, strategisen roolin toiminnoissa, joissa kaupungit käyttävät merkittävimmät resurssit. Kunnilla tulee edelleen säilyä elinvoimatehtävien osalta yleinen toimivalta. Uusien maakuntien rooli on edistää, tukea ja mahdollistaa eri toimijoiden kehittämishankkeita osallistumalla niiden hankkeiden rahoitukseen kuten ELY-keskukset ja maakunnan liitot ovat toimineet aiemmin. Yhdessä maakuntauudistuksen kanssa muodostuva toimivaltaepäselvyys- ja päällekkäisyys ovat omiaan haittaamaan koko kansantaloudelle avainasemassa olevaa suurten kaupunkiseutujen kehittämistä. Maamme 22 suurinta kaupunkia käyttivät elinkeino- ja työllisyyspoliittisiin toimiin 153 milj. euroa vuonna 2016. Elinvoimastrategioissaan kaupungit ohjaavat näiden resurssien lisäksi laajasti koko yhdyskunnan kehittämistä, jolla on urbanisaatioon liittyvä merkittävä kasvuvaikutus. Kaupunkien panostuksen tuloksellisuus edellyttää selkeää omaa toimivaltaa. Kasvupalvelukertoimessa oleva yritysten toimipaikkojen lukumäärä tulisi korvata pitkäaikaistyöttömyyttä kuvaavalla indikaattorilla. Kasvupalvelukertoimen määrittely perustuu esityksen mukaan työ- ja elinkeinohallinnolta maakunnille siirtyvien tehtävien keskeisiä kustannuksia määrittäviin tekijöihin. Yritysten toimipaikkojen määrä toimii maakunnille kannustimena toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät alueen yritysten määrää. Tämä on vahvasti ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, ettei maakunnille ja kunnille muodostu päällekkäisiä tehtäviä. Varsinkin suurimmissa kaupungeissa on helposti nähtävissä tilanne, jossa pahimmillaan alkaa muodostua keskenään kilpailevia elinkeinopoliittisia yksiköitä, joista osa on kuntien ja osa maakunnan. Alueuudistuksessa on painotettu, että kuntien rooli on nimenomaan elinvoiman kehittäminen. Pitkäaikaistyöttömyys mainitaan kasvupalvelukertoimen kriteerien perusteluteksteissä, mutta sitä ei kuitenkaan ole nostettu kriteeriksi. Etelä-Karjalassa on tutkittu asiaa
tietojohtamisen välinein ja pystytty selkeästi osoittamaan, että pitkäaikaistyöttömyys indikoi myös laajemmin sosiaali- ja terveystoimen menoihin tai kääntäen katsoen, sosiaali- ja terveyspalveluita paljon käyttävät ovat usein myös pitkäaikaistyöttömiä. Tehtävämuutosten jälkeen maakunnalla on annettu tehtäväksi käytännössä kaikki ne asiat, joilla yksittäisen henkilön pitkäaikaistyöttömyyteen voidaan vaikuttaa. Kunnilla puolestaan on tehtävissään yritysten määrän lisääminen alueellaan ja niillä on myös tähän hyvin selkeä kannustin, veropohja. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? kyllä pääosin pääosin kantaa 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupungeilla tulee edelleen säilyä ensisijainen vastuu mm. innovaatio- ja korkeakoulupolitiikassa, kulttuurin edistämistehtävissä sekä elinvoimapolitiikassa laajasti ottaen. Yritysten asiakasohjauksen tulee olla kuntien tehtäväalaa. Valinnanvapauden toteuttamiseksi myös maakunnan omilla yhtiöillä ja kaupungeilla tulisi olla mahdollisuus osallistua kilpailuun myös muulloin kuin markkinapuutetilanteessa, kun se on palvelujen saatavuuden ja kilpailutilanteen näkökulmasta tarpeellista. Perustelu siitä, että maakuntien omat yhtiöt estäisivät uusien toimijoiden tulon markkinoille osaamiskapasiteettisensa ja koonsa vuoksi (s. 63), on kyseenalainen perustelu etenkin asiakasnäkökulmasta. On kaikkien etu, että maakunnassa varmistetaan osaavien palveluiden saatavuus ja kilpailullisessa monituottajamallissa asiakas lopulta valitsee haluamansa palvelutuottajan maakunnan nimeämien palvelutuottajien joukosta. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Koko maata (pois lukien pääkaupunkiseutu) ei pidä katsoa homogeenisena kokonaisuutena. Maakuntahallinnon ja kaupungin tulee tiiviisti ylläpitää vuoropuhelua keskenään. Yrityspalveluiden vahva perusosaaminen Etelä-Karjalassa on kuntien yrityspalveluyksiköissä ja erikoisosaaminen yksityisillä palvelutuottajilla. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? pääosin kantaa 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Yhdessä maakuntauudistuksen kanssa muodostuva toimivaltaepäselvyys ja -päällekkäisyys ovat omiaan haittaamaan koko kansantaloudelle avainasemassa olevaa kaupunkiseutujen kehittämistä. Koska maakunnat päättävät itse määrärahan kohdentamisesta demokraattisesti, tulee kuitenkin varmistaa riittävä resursointi kasvupalveluiden järjestämiseen maakunnassa. Mikäli maakunta päättää järjestää palveluita, joita tuotetaan kunnan toimesta, tämä tarkoittaa kunnalle panostusten uudelleen suuntaamista ja päällekkäisyyksien karsimista. Maakunnan tulee tiiviissä yhteistyössä keskustella kunnan kanssa palveluiden roolituksesta. Uudistus siirtää nykyisiä viranomaistehtäviä tuotettavaksi yksityisillä markkinoilla. Yrityksiä palveltaessa vaarantuu pitkäjänteinen asiakassuhde ja palvelun neutraliteetti. Kuntien yrityspalveluorganisaatioita kannattaa hyödyntää julkisten yrityspalveluiden jakelukanavana. Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät riittävästi tunnista tarvetta kunnan yrityspalveluiden maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kunnan rooli yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Toimiakseen esitetty malli vaatii järjestäjältä osaamista hankkia palvelutuotantoa, joka aidosti edistää maakunnan ja valtion kasvun kokonaistavoitteita. Yhden yksittäisen palveluja tuottavan yrityksen tavoitteena on pääsääntöisesti voiton tekeminen, mikä ei aina johda yhteneväisiin toiminnallisin tavoitteisiin, ellei järjestäjä osaa ostaa oikeanlaisia tuloksia. Vaikka nykyinen TE-hallinto on sinänsä kokenut palvelujen hankkija, ei nykymallissa hankita juurikaan laajoja palvelukokonaisuuksia. Tällaisten
palvelukokonaisuuksien tuloksellisuuden ja laadun monitorointi on vaikeaa. Esityksenkin mukaan suurimpia tehokkuushyötyjä voidaan odottaa sellaisista palveluista joiden laatua on helppoa mitata. Epäselväksi jää myös maakuntien kasvupalvelujen rahoituksen riittävyys siirtymäaikana. Kun alkuvaiheessa taataan koko nykyisen henkilöstön työllistyminen, ylittävät palkkakustannukset todennäköisesti järjestämiseen vaadittavan henkilöstön palkat. Näin markkinoilta ostettavien kasvupalvelujen ostoon jäänee siirtymäaikana suhteellisen vähän rahaa etenkin kun kasvupalvelujen kokonaisrahoitus laskee neljänneksellä 2015-2019. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Kasvupalvelu määritelmä on epämääräinen ja vaatii selkeyttämistä mm. asiakkaiden näkökulmasta siten, että palvelun sisältö avautuisi paremmin. Olisiko selkeämpää puhua edelleen valtakunnallisista ja maakunnan yritys ja työvoimapalveluista. 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? pääosin kantaa 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Suurille kaupungeille on tärkeää, että suora kasvusopimus- ja neuvottelumenettely toimii myös jatkossa. Lakiesityksessä tulee tuoda selkeämmin esiin suurten kaupunkien ja niiden omien toimien ja verkostojen roolia ja suoraa sopimista valtion kanssa aluekehitykseen liittyen. Nyt esityksessä lähdetään siitä, että maakuntaohjelma määrittäisi sopimusten sisältöä lakiluonnoksen 11 mukaan. Tähän mennessä kasvusopimusten sisältö on käytännössä ollut vuorovaikutteinen maakuntaohjelman kanssa eikä maakuntaohjelma ole suoraan ohjannut sopimusten sisältöä. Esitetty maakuntamalli ja maakuntakaavoitustehtävän siirto perustettaville maakunnille poistaa kunnilta niiden tosiasiallisen kaavoitusmonopolin etenkin, koska kuntien välillisenkin vaikutusvallan ulkopuolella ratkaistavan oikeusvaikutteisen maakuntakaavan yleispiirteisyyden tasoa ei laissa säädellä. Tuleva maakunta voisi edelleenkin hyväksyä maankäyttöä ohjaavan strategisen maakuntakaavan kuitenkin siten, ettei se muodosta oikeusvaikutusta kuntien yleis- ja asemakaavoitukseen. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? pääosin kantaa 21) Mahdollinen sanallinen perustelu 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2
23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin kantaa 25) Mahdollinen sanallinen perustelu 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? pääosin kantaa 27) Mahdollinen sanallinen perustelu 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin kantaa 29) Mahdollinen sanallinen perustelu Valtakunnallisten palvelukeskusten hyödyntäminen pitäisi olla vapaaehtoista paitsi valtakunnallisten työnvälitysjärjestelmän ja siihen liittyvien tilastojärjestelmien osalta. 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? pääosin kantaa 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Malli rajaa toimintatapoja asettamalla oman tuotannon viimesijaiseen asemaan ja pakottaa yhtiöttämiseen. Julkisen sektorin intressi kehittää ja tarjota palveluja on yrityksiä laajempi. Maakunnan järjestämiin palveluihin kuuluu olennaisena osana asiakkaiden valinnan vapaus. Vaikeasti työllistyvien asiakkaiden kohdalla tämä tarkoittaa todennäköisesti lisääntyvää palveluohjauksen tarvetta ja mahdollisesti samalla palvelujen pirstaloitumista. Sen sijaan, että kohdennettaisiin resursseja kasvavaan palveluohjaukseen, voisi maakunta ottaa vastuun vaikeimmin työllistettävien palvelukokonaisuuden tuottamisesta. Yksityisellä palvelutuotannolla
pystytään turvaamaan ja täydentämään asiakkaiden valinnanvapautta kuten tähänkin asti on tehty mm. valmennuspalvelujen osalta.
34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? pääosin pääosin 35) Mahdollinen sanallinen perustelu 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? pääosin kantaa 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Valinnanvapaus voi olla heikosti saavutettavissa pienten asiakasvolyymien vuoksi. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 Vaikeasti työllistyvien työmarkkina-aseman parantaminen edellyttää elinkeino-, työllisyys-, koulutus-, terveys-, kuntoutus- ja sosiaalipalvelujen tehokasta integroimista palvelukokonaisuudeksi. Maakunnan tuottamista kasvupalveluista säänneltäessä tuleekin huomioida pitkään työttömänä olleen asiakkaan moninaiset palvelutarpeet ja näiden yhteensovittamisen tarpeet. Maakunnalla on käytännössä järjestämisvastuu kaikista niistä palveluista, joita vaikeasti työllistettävä usein tarvitsee. Kuntien roolia työmarkkinatuen kuntaosuuden maksajana on perusteltu usein kuntien järjestämisvastuulla sosiaali- ja terveyspalveluista. Sote- ja maakuntauudistuksessa työmarkkinatuen kuntaosuus tulisi siirtää palveluista järjestämisvastuulliselle maakunnalle tai kokonaan valtion maksettavaksi. Kunnilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen enää uudistuksen jälkeen. Uudistuksen toteutuessa esitetyn mukaisesti, kunnan mahdollisuus vaikuttaa pitkäaikaistyöttömien palveluihin muuttuu radikaalisti, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin. Samalla siirtyy henkilöstö, jolla on paras asiantuntemus pitkäaikaistyöttömien palvelujen turvaamiseen. Etelä-Karjalassa on tutkittu pitkäaikaistyöttömyyden ja sotepalveluiden käytön välistä yhteyttä tietojohtamisen välinein ja pystytty osoittamaan, että pitkäaikaistyöttömillä palveluiden käyttö on huomattavasti laajempaa. Maakunnalle on siirtymässä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että TE-hallinnon alaisten palvelujen järjestämisvastuu. Vaikeimmin työllistettävien osalta maakunnalla on parhaat edellytykset vastata ko. ryhmän palvelutarpeisiin ja samalla vastata ko. ryhmän työmarkkinatuen kuntaosuuksista. Kunnat voisivat sille jäävien tehtävien näkökulmasta vastata nuorten (alle 29-v) työllistymisestä, palveluohjauksesta (Ohjaamo) yhteistyössä maakunnan kanssa ja kantaa vastuun ko. ryhmän sakkomaksuista. Nuorisotyöttömyydenehkäisy on kunnille luonnollinen tehtävä toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuun sekä nuorisotoimen ja elinkeinotoiminnan kautta. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä tulevan maakunnan (TE-hallinto ja sote) kanssa. Ohjaamo-toiminnasta saatujen kokemusten perusteella tämä edellyttää sitovia sopimuksia henkilöresurssin (TE-hallinnon ja sote:n) kohdentamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan. Rahoitusmalliin tulisi luoda kannustin, joka sitoo nämä toimijat yhteisiin tavoitteisiin ja estää osaoptimoinnin. Vaikeasti työllistyvät ovat merkittävä työvoimapotentiaali, joka huomattavalta osin vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen. Suurimpina ongelmina vaikeasti työllistyvien työllistymisessä ovat puutteet heidän ammatillisessa osaamisessaan. Maakunnassa tulee olla valmius reagoida koulutus- ja valmennuspalveluilla nopeasti työttömien osaamisvajeisiin ja työmarkkinoiden osaamisvaatimuksiin. Maakunnalla tulisi olla käytössään ja vastuulla myös osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluja. OKM:n vastuulle siirtyvä työvoimakoulutus ei ole maakunnallinen kasvupalvelu, jolloin merkittävä aikuiskoulutuksen muoto on jäämässä maakunnan järjestämisvastuun ulkopuolelle. Lakiluonnoksessa rekrytointi- ja osaamispalveluista säännellään kasvupalvelukoulutuksesta, mutta tämä ei sellaisenaan takaa maakunnan tarvitseman koulutuspalvelun saatavuutta. Alueiden ja yritysten kilpailukyky ja kasvu voidaan varmistaa vain sillä että työvoimavarannon osaamisesta pidetään huolta ja kaikki potentiaalinen työvoima on yrityselämän käytössä. Panostuksia tulisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän siihen suuntaan, että työttömyyden vaihtoehtona olisi aina mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Tietojärjestelmät (Kysymykset 40 ja 41 ja/tai ja 53)
Usean eri toimijan palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla tiedon kulusta huolehtiminen on tärkeää. Kasvupalvelulakiluonnoksessa on esitetty pyrkimys toimiviin järjestelmiin kasvupalvelujen osalta. Asiakastietojärjestelmiä koskevissa ratkaisuissa tulee huomioida monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden kytkös useaan eri palveluun ja palveluntuottajaan. Tällä hetkellä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) käytössä on TYPPI-järjestelmä sekä jokaisella emo-organisaatiolla oma järjestelmänsä. Uudistuksen yhteydessä tulisi hakea mallia, jossa tavoitteena olisi yksi asiakastietojärjestelmä, jonka eri osioita käytettäisiin sen mukaan, missä palvelussa asiakas on. Mikäli järjestelmiä on useita, tulisi huolehtia siitä, että kokonaisuus on selkeä, yksikertainen ja jossa eri järjestelmät seurustelevat keskenään niin paljon kuin mahdollista. Valtakunnallinen asiakastietojärjestelmäratkaisu on oltava lähtökohta, jota maakunnallisen ratkaisut tukevat vain välttämättömin osin. Lisäksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden osalta tulisi miettiä heidän tarpeisiinsa räätälöityjä sähköisiä palveluja. Yleisiä huomioita (palkkatuki ja välityömarkkinat joko järjestämistä tai tuottamista koskevien vapaiden huomioiden kohdalle) Kasvupalveluilla haetaan tehokkuutta ja nopeita vaikutuksia asiakkaan työmarkkinatilanteessa. Tässä tulee huomioida, että vaikeasti työllistyvien asiakkaiden palveluiden tavoitteet tulee asettaa realistisiin mittasuhteisiin. Avoimille työmarkkinoille työllistyminen suoraan palvelun jälkeen ei ole useinkaan palveluiden ensisijainen tavoite (erityisesti heikoimmassa työmarkkinaasemassa oleville). Tärkeitä tavoitteita ovat vaikeasti työllistyvien työ- ja toimintakyvyn kohentuminen sekä osaamisen vahvistuminen. Lisäksi tavoitteina voi olla vahvistaa ihmisten osallisuutta, elämänhallintaa sekä motivaatiota. Tällöin puhutaan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden hyvinvoinnin lisääntymisestä, joka sinällään parantaa työmarkkinavalmiuksia, vaikka ei johdakaan välittömään työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Vaikeasti työllistyvillä asiakkailla tie avoimille työmarkkinoille voi olla pitkä, joka tarkoittaa tiettyjä vaatimuksia palvelujen riittävyydelle ja henkilöstön resursoinnille. Kasvupalvelumalliluonnos antaa sen mielikuvan, että työllisyyspalveluiden painopiste henkilöasiakkaissa on jatkossakin lyhyen aikaa työttöminä olleissa asiakkaissa. Tämä taas voi johtaa siihen, että vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelut heikkenevät. Vuoden 2019 alusta maakunnat vastaavat alueellaan kasvupalveluista sekä sote-palvelujen järjestämisestä. Maakunnalla on palvelut ns. omissa käsissään ja näin ollen mahdollisuus varmistaa vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tarvitsevien palvelujen palvelukokonaisuuksien muodostuminen ja oikea-aikaisten palveluketjujen toteutuminen. Maakuntauudistuksen myötä eri palvelujen yhteensovittaminen asiakkaiden tarpeisiin pitäisi helpottua, koska palvelujen ja palvelukokonaisuuksien suunnittelu ja järjestämisvastuu ovat yhdellä taholla. Mikäli lait, esimerkiksi kasvupalvelulaki, eivät rajaa palvelujen järjestämistä liikaa, on maakunnilla ja palveluntuottajilla mahdollisuus luoda jotain uutta ja innovatiivista palvelua, jota nykyinen järjestelmä ei ole mahdollistanut. Vaikeasti työllistyvät tarvitsevat usein palkkatukea työllistymisensä edistämiseksi. Palkkatukea tulisi kohdentaa suoraan vaikeasti työllistyvien työllistämiseen ja turvata tämä lakitasoisella sääntelyllä. Vaikeasti työllistyvistä etenkin ikääntyneillä, joilla osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia, on huomattavia vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Näiden työttömien osalta olisi tärkeää turvata välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuudet. Jos palkkatukea ei enää jatkossa myönnetä välityömarkkinatoimijoille, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat voivat jäädä kokonaan ilman työllistymismahdollisuutta. Usein palkkatuki on ollut se tukimuoto, jonka avulla välityömarkkinoilta, esimerkiksi säätiöistä, on päästy avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Järjestöissä ja säätiöissä palkkatuella työskentelevät saavat samalla työkykyä ja osaamista vahvistavaa tukea, jota he eivät useinkaan saa yrityksissä. Palkkatukityöllistämisen turvaamisen ohella vaikeasti työllistyvät voivat tarvita tukea työssään, jolloin palveluvalikoimassa tulisi olla työhönvalmennus tai muu vastaava tuki, jolla madalletaan työllistymiskynnystä ja edistetään mm. heidän työkykynsä vahvistumista. Palkkatuetun työllistämisen lisäksi välityömarkkinatoimijoilla on vaikeasti työllistyvien auttamisessa osaamista, jota tulisi hyödyntää jatkossakin. Järjestöjen, säätiöiden ja kuntien toimintamalleilla on onnistuttu parantamaan vaikeasti työllistyvien työmarkkinatilannetta. Lailla tai alempitasoisella sääntelyllä voisi varmistaa sen, että esimerkiksi julkista rahoitusta suunnataan välityömarkkinoiden toimintaan työllistymisen edistämiseksi. Rahoituslain valmistelun yhteydessä esille noussut mahdollinen välityömarkkinoiden yhtiöittäminen on riski toiminnan jatkuvuudelle ja esim. kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiselle. 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 }
40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? pääosin pääosin 43) Mahdollinen sanallinen perustelu 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? pääosin pääosin 45) Mahdollinen sanallinen perustelu 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? pääosin pääosin 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? pääosin pääosin 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? kyllä pääosin pääosin kantaa 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Palvelutuotanto yksityisten osalta on laadultaan vaihtelevaa ja alueen asiakasvolyymit eivät kanna erikoisosaamisen liiketoimintaa 100%.
54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? pääosin kantaa 55) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupunkien elinkeinotoimen ja kaupunkiseutujen kehittämisyhtiöiden tehtävänä on toimia verkonkutojana (kehityksen katalyyttina) alueensa yritysten, oppilaitosten, tutkimuksen ja näitä yhteistyösuhteita kehittävien hankkeiden rahoittajien kanssa. Tämä verkonkutojarooli on julkisen elinkeinopolitiikan tehtävä. Elinkeinopolitiikan strategista ohjausta ja verkonkutojaroolia ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti. Markkinapuutteeseen vaikuttaa palveluiden kysynnän volyymit pienissä kunnissa ja maakunnissa. Sähköisten palveluiden tuottaminen on kasvussa mutta ns. lähipalvelu on välttämätön joissain tapauksissa. 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin kantaa 57) Mahdollinen sanallinen perustelu 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana: 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?