LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Transkriptio

1 LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi Kajaanin kaupunki 3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite jari.tolonen@kajaani.fi 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä) Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) Annetut vastausvaihtoehdot: kyllä kyllä pääosin ei pääosin ei ei kantaa 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja?: Kyllä pääosin 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakuntaliittojen aluekehityslain mukaisten tehtävien ja ELY-keskusten palvelujen sekä TE-palvelujen kokoaminen maakunnittain on perusteltu ja hyvä ratkaisu. Kajaanin kaupunki on esittänyt aiemmin mm. Kainuun hallintokokeilun yhteydessä Kainuun Liiton ja Kainuun ELY-keskusten synergistä yhdistämistä, joka helpottaisi asiakkaiden ja aluekehityksen käytännön toimijoiden asiointia ja toimintaa aluekehitysrahoituksen ja palvelujen ollessa saatavilla yhden luukun periaatteella. Valtionhallinnon yritys- ja työvoimapalvelujen kokoaminen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi (kasvupalvelut) on myös oikea tavoite. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita?: Kyllä pääosin 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalveluihin, eli nykyisiin ELY-keskusten ja TE-toimistojen kautta saatavilla oleviin yritys- ja työvoimapalveluihin, luodaan kilpailullinen monituottajamalli. Maakunnan vastuu on palvelujen järjestämisessä, mutta palvelujen tuottaminen on siirrettävä markkinoille. Markkinaperusteiseen tuottamismalliin liittyy riskejä ja heikkouksia, joita tulee tarkastella lain jatkovalmistelussa. 1) Kasvupalvelutehtävien siirtäminen markkinoille on harkittava tarkoin. Rajanveto markkinoilla tuotettavien palvelujen ja maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvien tehtävien kesken on oltava sellainen, että maakunta säilyttää riittävän vahvan toiminnan ohjausvallan ja koordinointimahdollisuuden siten että palvelujen laatu ja tasapuolisuus asiakkaisiin nähden säilyy, koska kyse on julkisista verovaroin rahoitetuista palveluista. 2) Palvelujen tuottaminen yksityisten palveluntuottajien toimesta on periaatteessa kannatettava tavoite ja lisää yksityistä yritteliäisyyttä. Se myös todennäköisesti tehostaa palvelujen tuottamista sekä tuottaa uusia palveluinnovaatioita. Mutta varsinkin pienemmissä maakunnissa myös kasvupalvelujen potentiaaliset tuottajayritykset ovat varsin pieniä. Uudistuksessa on mahdollistettava aidosti, että paikalliset yritykset voivat toimia kasvupalvelujen markkinoilla. 3) Kuntien elinkeinoyhtiöt tai omat elinkeinopalvelut ovat nykyisin keskeisin paikallinen ja alueellinen yritystoiminnan tukiorganisaatio ELY-keskusten ja TE-toimistojen rinnalla. Lakiluonnoksen peruslinjaus kasvupalvelujen tuottamisen rajaamisesta vain markkinalähtöisesti toimiville yrityksille tai markkinapuutteessa maakunnille itselleen sivuuttaa alueellisen yrityskehittämisen realiteetit ja kuntien keskeisen roolin sen resursoijana ja toimijana. Kunnalliset yhtiöt voisivat toimia kasvupalvelujen tuottajan vain jos niiden ei katsota olevan hankintalain sidosyksikkösuhteessa omistajakuntiin. Suomessa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen on luotu tehokas julkisten palvelujen ketju alkaen Team Finlandin ja Tekesin valtakunnallisista palveluista päättyen kuntien paikallisiin elinkeinopalveluihin. Tulokset ovat olleet hyvät ja pieni kansakunta on pärjännyt globaalissa kilpailussa. Nyt kasvupalvelu-uudistuksella ollaan palveluketjusta sulkemassa pois toimivaksi osoitettu kuntien paikallinen yrityspalvelu. Oikeampi ratkaisu tehokkaiden ja toimivien kasvupalvelujen kansallisen ketjun luomiseksi on se, että kasvupalvelulaissa mahdollistettaisiin oikealla tavalla jo olemassa olevien kunnallisten yrityspalvelujen toiminta kasvupalvelujen tuottajana eikä pyrittäisi rajaamaan sitä julkisia hankintoja säätelevän erillislain perusteella. Laki julkisista hankinnoista on tarkoitettu ohjaamaan julkistoimijoita ottamaan tasapuolisesti huomioon yksityisen palvelutarjonnan mahdollisuudet oman tuotannon vaihtoehtona yksilöityjen palvelujen järjestämisessä, mutta ei ohjaamaan palvelustrategioita ja palvelutuotannon järjestämiskokonaisuuksia.

2 Lakiehdotusta tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa eikä rajaa - kuntien resursoimien yritys- ja työvoimapalvelujen osallistumisen kasvupalvelujen tuottamiseen osana julkisten palvelujen ketjua yhteistyössä valtiohallinnon kanssa. Silti samalla lain tulee avata nykytilaa enemmän mahdollisuuksia yksityiselle palvelutuotannolle osallistua yritys- ja työvoimapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen, koska siinä on selvästi nähtävissä potentiaalia palvelujen tehostamiseen ja kehittämiseen. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? Kyllä pääosin 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Luomalla kasvupalveluista toimiva kansallinen, valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimivien palvelurakenteiden kokonaisuus edellä esitetyllä tavalla, jossa otetaan huomioon nykyinen toimiva palvelurakenne sekä yksityisen sektorin osallistuminen ja kehityspotentiaali siihen oikealla tavalla lisäten. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Lakiluonnoksen mukaan yritykset ja henkilöasiakkaat saisivat jatkossa aiempaa enemmän palvelut yhden luukun periaatteella. Näin ei välttämättä tule käymään, jos markkinaehtoisuus toteutuu lakiehdotuksen esittämässä laajuudessa. Yritys- ja työvoimapalvelujen käytännön tuottaminen voi hajaantua merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, kun kilpailutuksen kautta mukaan tulee eri alueilla useita eri yrityksiä. Paitsi horisontaaliseen eri palveluntuottajien määrän kasvuun uudistus voi johtaa eri alueiden palvelujen laatutason vertikaaliseen eriytymiseen. Tämä voidaan välttää mm. maakuntien vahvalla ohjaus- ja koordinaatiovastuulla. Lakiluonnoksesta ei saa selkeää kuvaa, kenellä on jatkossa vastuu vaikeimmin työllistyvien palveluista ja miten ne tullaan järjestämään. Nykyisin tehtävä kuuluu vahvasti kunnille ja keskeinen laajasti käyttöön otettu toimintatapa on palvelukokonaisuuden eri toimijoiden yhteistyö työvoiman alueellisissa palvelukeskuksissa (TYP-toiminta). Hallitus linjasi maakuntauudistuksen yhteydessä , että kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden edistämisestä. Oletettavasti palvelukokonaisuus tulisi olemaan osa maakuntien kasvupalveluja, mutta lakiluonnos ei sitä selkeästi kerro. Nykytiedon valossa markkinaehtoiset toimijat eivät vaikuta olevan kiinnostuneita vaikeimmin työllistettävien asiakasryhmä palveluista. Maakunnalle ei myöskään olla antamassa oikeutta sopia työllisyyspalveluista kuntien kanssa, sillä sen pitää lakiluonnoksen mukaan hankkia kaikki palvelut kilpailullisilta markkinoilta. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? Kyllä pääosin 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Kainuun Liiton lausuntoluonnokseen MYR viitaten lakiehdotuksen yksityisiä markkinoita lisäävät vaikutukset on todennäköisesti yliarvioitu. Lakiehdotuksen mukaan uusia markkinoita syntyisi noin 400 milj. euron verran. Kainuun Liiton arvion mukaan markkinoiden nettokasvu olisi alle 100 milj. euroa. Vaikutuksena nykyiseen aluekehittämisen ja työvoima- ja yrityspalvelujen alueilla toimivaan henkilöstöön lakiluonnoksessa on arvioitu, että % nykyisistä viranomaistehtävistä siirtyisi tuotettavaksi yksityisillä markkinoilla. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi valtionhallinnon aluepalvelujen merkittävää alasajoa. ELY-keskusten toimintamäärärahoja on leikattu jo pitkään. Sillä on ollut negatiivista vaikutusta aluekehittämiseen. Tehtävien keskittäminen resurssien vähetessä on johtanut rahoitusprosessien hidastumiseen ja hankaloitumiseen erityisesti pienemmillä alueilla keskuspaikkakuntiin nähden. Kasvupalvelusopimukset ovat määräaikaisia, joten uudistus johtaa siihen, että nykytilanteen kaltaisia pitkäaikaisia, valtiorahoitteisia asiantuntijatehtäviä ja niihin kertyvää aluekehitysosaamista ei enää jatkossa alueilla ole. Jäljelle jää vain pienentynyt maakuntien palvelujen järjestäjäorganisaatio kilpailuttamaan määrävuosin palvelut. Valtion aluehallinnon resurssi siirtyisi uudistuksessa yksityisille palveluntuottajille, eikä sinänsä lopu, mutta alueilta häviävät valtion aluehallinnon pitkäjänteinen asiantuntijuus, palvelut ja sen tarjoamat asiantuntijatason työpaikat. Kilpailutuksen kautta resurssit voivat jäädä alueelle, mikäli paikallinen palveluntuottaja menestyy kilpailussa. Jos kilpailutuksen voittaa valtakunnallinen tai kansainvälinen ketju, niin resurssi voi myös valua alueelta pois. TEM:n Owalgropilta tilaamassa kasvupalvelu-uudistuksen markkinavuoropuheluselvityksen mukaan työvoima- tai yrityspalvelujen (yrityskonsultointi) yksityiset palveluntuottajat keskittyvät erittäin voimakkaasti Uudellemaalle. Pienemmissä maakunnissa on palveluntuottajia jonkin verran, mutta silti markkinoiden avaamisen ja toimivuuden haaste on niissä erityisen suuri. Tähän saakka palveluntuottajien enemmistö on ollut julkisomisteisia tahoja. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Luonnoksessa on arvioitu uudistuksen vaikutuksia oppilaitoksiin, ja todettu että todennäköistä, että tulee tilanteita, joissa oppilaitos, joka on tuottanut ostopalveluita ELY-keskukselle tai TE-toimistolle, ei voi ilman organisaatiomuutosta toimia kasvupalveluiden tuottajana. Oppilaitosten osalta muutoksen vaikutusta lieventää se, että 90 miljoonaa

3 aikaisemmin ostopalveluina käytettyjä varoja siirtyy OKM:n hallinnonalaan ja sen osalta palveluiden rahoitustapa muuttuu. Kainuun ammattiopisto on siirtänyt maksullisen palvelutoimintansa Edukai Oy:hyn ja siten varautunut osaltaan myös kasvupalvelu-uudistukseen, mutta on epäselvää miten kunnallinen sidosyksikkökielto vaikuttaa sen mahdollisuuksiin olla jatkossakin mukana työvoiman koulutuspalvelujen tuottajana. Lakiluonnoksesta puuttuu arviointi siitä, miten kasvupalvelu-uudistus vaikuttaa ammattikorkeakouluihin. Ne ovat kuntaomisteisia alueellisen innovaatiotoiminnan keskuksia, jotka tuovat alueelle uutta työvoimaa, uutta yrittäjyyttä, lisäävät kansainvälisyyttä ja tukevat olemassa olevan työelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakouluilla on merkittävä määrä tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuuria, joka edesauttaa innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakoulut ovat ELY-keskusten ja maakuntaliittojen ohella kolmas organisaatio, jolla on lakisääteinen aluekehitystehtävä. Kasvupalvelu-uudistus ei saa vaikeuttaa sen tekemistä. Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Maakunnallisella kasvupalvelulla tarkoitetaan palveluja, jotka maakunta järjestää alueellaan ja jotka kuuluvat maakuntalain 6 :ssä määriteltyyn maakuntien tehtäväalaan. Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan järjestää rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonaisuuksia. Maakunta voi lisäksi järjestää alueellaan myös muita palvelukokonaisuuksia tai palveluita maakuntalain mukaisen toimivaltansa rajoissa. Lakiluonnoksen mukaan maakunnille jätetään harkintavaltaa kasvupalvelujen järjestämisessä, ja siksi ne määritellään väljästi. Maakuntien kasvupalvelut koostuvat ELY-keskusten ja TE-toimistojen sekä maakuntien liittojen niille siirtyvistä palveluista, eli käytännössä ne ovat nykyisten yritys- ja työvoimapalvelujen tuottamista uudella toimintatavalla. Lakia tulisi tarkentaa siten, että kasvupalvelut määritellään myös viittaamalla yritys- ja työvoimapalveluihin. Tätä tukee TEM:n markkinavuoropuheluselvityskin, jossa yksityisten palveluntuottajien kenttä jakautuu selkeästi kahtia, työvoima- ja rekrytointipalvelujen tuottajin ja yrityskonsultoinnin palvelujen tuottajin. Epäselväksi jää, ja tarkentamista kaipaa palvelu luoda edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle. Mikäli se tarkoittaa nykyistä toimintatapaa jossa aluekehitysrahoitusta hyväksi käyttäen erityisesti korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ylläpitävät ja kehittävät alueiden innovaatiojärjestelmiä ja toimintoja, niin se muuttuu ymmärrettäväksi. Edelleen palvelu tarkoittanee mm. keksintöasiamiespalveluja yrityksille. Tekesin palvelut innovaatioiden luomiseksi jatkuvat valtakunnallisina kasvupalveluina. 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 ) Kyllä 19) Mahdollinen sanallinen perustelu 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? Kyllä 21) Mahdollinen sanallinen perustelu 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? Kyllä pääosin 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Edellä kohdassa 8) huomiot keskeisiin tavoitteisiin ja ehdotuksiin sekä kohdassa 16) huomiot lakiehdotuksen lukuun 1.

4 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? Ei pääosin 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Edellä kohdassa 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1. Lisäksi lakiluonnoksen 30 mahdollistaa sen, että valtioneuvosto voi tarvittaessa täsmentää kasvupalvelujen strategisia tavoitteita maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvien kasvupalvelujen osalta mm. palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? Kyllä 29) Mahdollinen sanallinen perustelu 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Lakia aiotaan täydentyy 15 pykälällä, jossa säädetään valtiolle ja maakunnalle vastuu siitä, ettei minkään maakunnan työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa ja maakunnille vastuu siitä, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys olennaisesti ylitä maakunnan keskimääräistä tasoa. Lisäksi säädetään valtion toimenpiteistä siinä tapauksessa, että tavoite ei täyty ja vastuu toteutuu. Tällaisen velvoitteen säätäminen on kyseenalaista. Esimerkiksi pienemmissä maakunnissa yksittäinen suuri yritystoiminnan rakennemuutos voi nostaa työttömyyden erittäin korkealle tasolle, jolloin vastuu voi toteutua julkisen hallinnon toimenpiteistä huolimatta. Lakiluonnoksessa ei ole selvitystä, mihin perustuu 18 :ssä mainittu alle euron yritystukien jättäminen pois maakunnan viranomaistehtävistä. Mikäli se on ajateltu tavalla tai toisella kuuluvan palveluntuottajien tehtäviin, niin sitäkään ei ole missään tarkennettu. Julkisen rahoituksen päätösvallan siirto viranomaistehtävien ulkopuolelle vaatii selkeät perustelut ja säädösperustan. 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? Kyllä pääosin 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Huomiot vaikutuksista ja muutostarpeista edellä kohdissa 8) ja 13). 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? Kyllä pääosin 35) Mahdollinen sanallinen perustelu 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? Kyllä pääosin 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Valinnanvapaus ei tule toteutumaan yhtäläisesti koko maassa. Eri alueilla on aivan erilaiset lähtökohdat saada aikaan toimivat yksityiset markkinat. Lakiehdotusta tulee muuttaa siltä osin mm. edellä kohdassa 8 kuvatulla tavalla. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 }

5 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? Kyllä pääosin 43) Mahdollinen sanallinen perustelu Nykyisessä aluekehittämisen järjestelmässä on puutteita kansallisen ja alueellisen kehittämistoiminnan yhteensovittamisessa. Lakiehdotuksen keskustelumenettely valtion ja maakunnan välillä tuo siihen jonkin verran parannusta, mutta sitä tulisi viedä pidemmälle neuvottelumenettelyn ja sopimuksellisuuden suuntaan, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? Kyllä pääosin 45) Mahdollinen sanallinen perustelu Edellä kohdassa 27). 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? Kyllä 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? Kyllä 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? Kyllä 53) Mahdollinen sanallinen perustelu 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? Kyllä pääosin 55) Mahdollinen sanallinen perustelu 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? Kyllä pääosin 57) Mahdollinen sanallinen perustelu 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?