Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut lisääntyivät viidenneksen edellisvuodesta, ja myös puunmyyntituloista saatu tuotto nousi selvästi. Puuntuotannon laskennallinen reaalinen sijoitustuotto oli vuonna 27 lähes 15 prosenttia. Se pysyi jo toista vuotta selvästi pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampana. Korkea sijoitustuottoprosentti johtui kantohintojen noususta, jonka osuus kokonaistuotosta oli yli 1 prosenttiyksikköä. Vuonna 27 puuntuotannon reaalituotosta 4,6 prosenttiyksikköä saatiin puunmyyntituloina ja kasvavana puustona realisoituvista tuoton osatekijöistä (kuva 1). 2-luvulla puunmyyntitulojen, kustannusten ja puuston tasearvon muutoksen perusteella laskettu tuotto on noussut trendinomaisesti 199-luvun alun 3 prosentista 4 prosenttiin, mikä pääosin selittyy puuston kasvuprosentin nousulla. Vuonna 26 alkanut kantohintojen nousu sai puukaupan ja hakkuut vauhtiin vuonna 27. Yksityismetsien hakkuut nousivat vajaasta 4 miljoonasta kuutiometristä lähes 47 miljoonaan kuutiometriin. Kantohintojen nousu ja lisääntyneet hakkuut nostivat puunmyyntituloihin perustuvan osan puuntuotannon sijoitustuotosta 3,3:sta 4,4 prosenttiin. Lisääntyneistä hakkuista huolimatta hakatun puuston arvo oli pienempi kuin puuston kasvun arvo, joten pystypuuston tasearvon tuoma tuotto pysyi hiukan positiivisena (,2 %) (kuva 1). Kantohintojen muutos vaikuttaa laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 3-kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset vaikuttavat keskeisesti koko puuntuotannon laskennalliseen sijoitustuottoon (kuva 2). Vuonna 27 joulukuun kantohinnat olivat nousseet 818 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun verrattuna, mikä nosti puuntuotannon sijoitustuoton jo toisena vuonna poikkeuksellisen korkeaksi. Reaalisesti tuotto nousi lähes 15 prosenttiin. Kantohintojen nousun osuus tuotosta oli yli 1 prosenttiyksikköä. Vuosina 197226 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta lähes kaksi kolmasosaa. Kausi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Vuosia 19721982 kuvaa nimelliskantohintojen muutoksen suuri osuus kokonaistuotosta ja korkea inflaatio (kuva 3). Lamaan päättyvällä jaksolla 19831992 puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja pääosin metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvaa jaksoa (199326) kuvaa matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 7 prosentin reaalituotto. Lisäksi siirtymäkaudelle oli tunnusomaista se, että runsaiden päätehakkuiden takia puunmyyntituloista saatu tuotto oli korkea. Vastaavasti puuston tasearvon tuotto oli nolla. Tasearvo nousi jakson alussa ja lopussa, mutta jakson keskivaiheilla se aleni usean vuoden ajan (kuva 1). Vuonna 27 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli kantohintojen nousun takia poikkeuksellisen korkea verrattuna vuosien 197226 keskiarvoon (kuva 3). Vuonna 27 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto (17 %) oli 5 prosenttiyksikköä alempi kuin osakemarkkinoilta keskimäärin saatu tuotto, mutta selvästi parempi kuin asunnoista tai metsäteollisuusosakkeista keskimäärin saatu tuotto. Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio oli 2,6 prosenttia (taulukko 1). Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 197227 keskimäärin 13 prosenttia. Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona Suomen Pankin peruskorkoa vuoden lopussa, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajien ja ajanjaksojen sisällä -,3 ja,6 välillä. Puuntuotannon vaihteluväli oli,1,2. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parempia sijoituskohteita ovat ne, joiden Sharpen luku on korkea (taulukko 2). Vuosina 198627 oli puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi noussut 132:een. Tällä ajanjaksolla omaisuuden arvonmuutokseen ja siitä saatuihin nettotuloihin perustuva tuottojen arvo oli siten 2,3-kertainen alkupääomaan verrattuna (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon sijoitustuotto on ollut runsas kolmasosa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja runsaat kaksi kolmasosaa asuntosijoittamisen tuotosta. Lisätietoja: Esa Uotila, p. 5 391 2214, esa.uotila@metla.fi laatuseloste: www.metla.fi/metinfo/tilasto/laatu/sijoitus.htm SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 28
6 5 Puunmyyntitulot Puuntuotannon investoinnit Pystypuuston tasearvon muutos Valtion tuet Tuotto yhteensä 4 3 2 1-1 -2 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 Kuva 1. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ilman kantohintojen vuotuista muutosta 198327 (elinkustannusindeksi) 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3 Kantohinnan muutos Kokonaistuotto -35 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 Kuva 2. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ja joulukuun hintojen perusteella lasketun kantohintojen muutoksen vaikutus siihen 198327 (elinkustannusindeksi) 2 Metsätilastotiedote 3/28
18 16 14 12 1 Kantohinnan muutos Pystypuuston tasearvon muutos Nettotulos Inflaatio 8 6 4 2 1972-1982 1983-1992 1993-26 27 Kuva 3. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto osatekijöittäin ja infl aatio eri ajanjaksoilla ja vuonna 27 4 3 Nimellistuottoindeksi, % Pörssiosakkeet Metsäteollisuusosakkeet Asunnot Valtion obligaatiot Puuntuotanto Inflaatio 2 1 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 4. Puuntuotannon sekä muiden sijoitusluokkien kumulatiiviset nimellistuottoindeksit ja elinkustannusindeksin perusteella laskettu infl aatio 198627 Metsä sijoituskohteena 198327 3
1. Puuntuotannon ja muiden sijoitusluokkien nimellistuotot sekä inflaatio 197227 Puun- Metsäteollisuus- Kaikki Asunnot Obligaatiot Infl aatio tuotanto osakkeet osakkeet % 19721999 9,2 16, 19,7 1,6 8,6 6,4 2 6,9-16, -9,8 2,8 6,7 3,4 21-3,2 11, -36,6 6,8 5,6 1,6 22 7,9-22,3-39,8 14,2 9,3 1,6 23-1,9 7,3 8,2 11,9 4,1,6 24 6,7 9,6 7,3 9,3 6,4,4 25 2,3 6,4 3,2 13,4 3,5 1, 26 18,8 8,5 19,7 1,8 1, 2,2 27 17,3-8,4 22,4 9,2.. 2,6 Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Helsingin Pörssi; Tilastokeskus; Sampo Oyj 2. Sijoitusluokkien nimellistuotot ja riskit sekä tuoton riskiin suhteuttava Sharpen luku 197227 Nimellistuotto Nimellisriski Sharpen luku 1972 1986 1972 1972 1986 1972 1972 1986 1972 1985 27 27 1985 27 27 1985 27 27 % % % % % % Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki pörssiosakkeet 15,2 15,4 15,4 23,6 35, 3,7,3,3,3 Metsäteollisuusosakkeet 11,4 13, 12,4 23,1 28,7 26,3,1,3,2 Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Vuokra-asunnot 13,1 8,7 1,4 8, 12,1 1,7,6,3,3 Puuntuotanto 12,8 6, 8,7 16,1 9,5 12,7,2,1,2 Matala riski ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot * 8,1 7,6 7,8 3,5 6,5 5,5 -,3,6,4 * Sarja päättyy vuoteen 26. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin Pörssi; Tilastokeskus; Sampo Oyj; Suomen Pankki 4 Metsätilastotiedote 3/28
SVT Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö Metsätilastollinen tietopalvelu PL 18 131 Vantaa Sähköposti: metsatilasto@metla.fi www.metla.fi /hanke/36/index.htm Puhelin 1 211 2139 Faksi 1 211 211 ISSN 1796-479 Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN 1797-374 Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)