Iijoki-kyselyn ja ryhmätöiden tuloksia Tulosten hyödyntäminen vetovoiman kehittämisessä?

Samankaltaiset tiedostot
Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Kollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

v v v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Kysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

IIJOEN VESISTÖVISIO 2030

IIJOEN VESISTÖVISIO 2030

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

VYYHTI II hanke

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Halutuin.

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Yhteistyömalleja vesien tilan parantamiseen

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Pohjolan Voima

VYYHTI II hanke

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Kyllä maalla on mukavaa!

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Toimenpideohjelma Iijoen vesisto visioon

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

SUISTOKAUPUNKIVISION RAPORTTILUONNOKSESTA SAATU PALAUTE Yhteenveto

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

HIIHTOKESKUS. KÄYTTÄJÄPROFIILIT Hiihtokeskus KÄYTTÄJÄ PROFIILIT

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

Asukaskysely helmi-maaliskuussa 2016 SVEITSI-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN TULEVAISUUS

1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

Kysely Jako-Muuraissuon turvetuotantohankkeen vaikutuksista

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Oulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus Aleksinkulma

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.

Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen. Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

SKITEKO. KÄYTTÄJÄPROFIILIT Hiihtokeskus KULUTTAJA PROFIILIT

Kittilän matkailuyrityskysely

Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

Jokamiehenoikeudet kiertueella

LIIKUNTAKESKUS KÄYTTÄJÄ PROFIILIT

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA Susanna Harvio

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

ASUKASKYSELY Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos

VYYHTI II hanke

Kouvola esimerkkinä Kymijoki

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

HE 260/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hossan kansallispuistosta

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Lestijärven tila (-arvio)

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Transkriptio:

Iijoki-kyselyn ja ryhmätöiden tuloksia Tulosten hyödyntäminen vetovoiman kehittämisessä? Iijoki Foorumi, Pikku Syöte 18.5.2017 Lauri Rantala, Akordi oy lauri@akordi.fi

Asukaskysely Iijoen arvoja ja kehittämiskohteita kartoittava karttapohjainen kysely järjestettiin 2016 lokakuussa (Mapita Oy) Vastaajia 805, joista ulkopaikkakuntalaisia 225 2713 karttapaikannusta

Yhteenveto karttapaikannusten määristä (n=2713) Harrastukset ja virkistyminen Luontoarvoiltaan arvokas paikka Henkilökohtaisesti arvokas paikka Ainutlaatuinen paikka Vesistössä havaitsemani ongelmat Kunnostettava paikka Kohtaamisten paikka Muut kehitysehdotukseni alueelle Muista syistä arvokas paikka Yhteentörmäykset eri toimintojen välillä Taloudelliset mahdollisuudet Paikka jossa haluaisin päästä helpommin rantaan Maaston kuluminen, eroosio Liikun vesillä tai jäällä Liikun metsässä Käytän jokirantaa Harrastukset, vapaa-aika ja virkistyminen Elinkeinoni paikka 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Paikannusten lkm

Harrastukset ja virkistyminen Tässä paikassa Kalastan Liikun vesillä Tarkkailen luontoa Retkeilen Uin Hiihdän, luistelen Kävelen, juoksen, pyöräilen Sienestän, marjastan Mökkeilen Rantaudun Kohtaamisten paikkoja: Kevätalvella mökkiläisten yhteinen pilkkitapahtuma (mahtavaa). Osallistun Iijokisoutuun ja huimaan koskenlaskuun Veneilyväen tärkeä rantautumis- ja kokoontumispaikka Metsästän Kelkkailen Nautin kulttuurista Ajan valjakolla 0 200 400 600

Luontoarvoiltaan arvokas paikka Eniten luontoarvoiltaan arvokkaita paikkoja merkittiin järvi-, suisto-, ja koskialueille. Luontoarvoina vastauksissa toistuivat maisema-arvot, veden puhtaus, erämaisuus sekä kalakantojen runsaus. Suistoalue Pudasjärven itäpäässä. Tulvaniittyjä. Runsas linnusto. Hirvet laiduntavat. Todella ainutlaatuinen paikka. Maisemat ja saaret sivuhaaroineen tekee paikasta ainutlaatuisen. Yhdessäkään Perämeren jokisuistossa ei ole vastaavaa.

Taloudelliset mahdollisuudet Iijoella nähdään olevan suuri potentiaali erityisesti kalastusja matkailutoiminnan näkökulmasta. Alueelle ehdotettiin mm. erilaisten keskusten perustamista sekä virkistystoiminnan ja majoitustoiminnan kehittämistä. Merkittävä koskimelonta ja urheilukalastuspaikka, jonka potentiaalin käyttö vielä ideointivaiheessa.

Vesistössä havaitsemani ongelmat Samea tai likainen vesi Levät, pohjan limaisuus Liettynyt ranta Umpeenkasvu Liialliset vedenpinnan tasovaihtelut 0 50 100 150 Veden laadun on koettu heikentyvän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ongelmien taustalla nähdään ulkoiset lähteet, kuten turvetuotanto, maatalous, metsäojitukset, kalanviljelylaitokset sekä voimalaitosten sääntely. Lisääntyneet sateet voivat selittää joiltain osin vedenlaadussa havaittuja muutoksia.

Yleinen viesti: Kalat, vaelluskalat ja hyvä vedenlaatu luovat pohjan matkailuelinkeinolle ja virkistysarvoille Vaelluskalojen palauttamista edistetään Otvan kautta Kalatiet, alasvaellus, poikasistutukset jne. Tunnistettiin myös lukuisia vesistökunnostuskohteita, joita osaltaan tullaan edistämään mm. Otvan ja Vyyhti-hankkeen kautta Vanhat uomat, virtaamat, järvien kunnostukset ja kuormitusten vähentäminen jne. Entä matkailuelinkeinojen ja vetovoiman edistäminen?

Iijoen vetovoima ja matkailu Mistä vetovoima koostuu? Kyselyssä ja paikallistilaisuuksissa korostuivat: Luontoelämykset: puhdas luonto ja puhdas vesi, jokivarren maisemat, kulttuuri ja perinnemaisemat, luonnonrauha, kansallispuistot Harrastukset: kalastus, melonta, marjastus, mökkeily, pyöräily, metsästys, hiihto, valokuvaus Myös porot, huskyt, pohjoinen ruoka, revontulet ja valoisat yöt ovat osa Iijokea joiden varaan vetovoimaa voidaan rakentaa eri vuodenaikoina, varsinkin ulkomailta tulevien matkailijoiden osalta

Matkailun ja virkistyksen kehittämisideat

Pudasjärven matkailun kehittäminen Pudasjärven matkailun toimiva ja helppokäyttöinen kokonaispaketti, merkitty reitistö, kartta, älypuhelimen sovellus tms. Kalastus, veneily sekä luontoelämykset jokivarressa ja luonnossa Kipinänkosken koskikalastus/melonta/matkailukeskuksen kehittäminen Muu monipuolinen tekeminen ympärivuotisesti Syötteen ja kansallispuiston rinnalle: mökkeily, metsästys, marjastus, veneily, melonta, pyöräily, hiihto, kelkkailu, pilkkiminen, suomatkailu Digitaalinen markkinointi?

Karhusaaren siltahanke ja merellisen Iin kehittäminen virkistykseen ja matkailuun Sillan rakentamiseen liittyy moninaisia virkistys-, maankäyttö- ja asuinkäyttömahdollisuuksia, se ei ole vain mökkiläisiä varten (jotka ovat valmiita myös rahoittamaan hanketta). Suunnitelmia on ollut aiemmin, mm. golf-kenttä Silta helpottaa merellisen vapaa-ajan toimintaa ja virkistysarvoja, seurakunnan leirikeskuksen toiminnan sekä hiekkavarantojen hyödyntämisen ja kulkuväylien parantamisen

Taivalkoski Kuusamo Järvet, kosket ja Hossan kansallispuisto Kasvava matkailun potentiaali Iijoen latvavesillä Hossan kansallispuiston myötä Tarvitaan infraa (esim. reitistöjä), kohteiden kartoitusta, investointeja, vesistöjen kunnostuksia, kalatie (Irni) Pienimuotoisia suunnitelmia olemassa joissain kohteissa, esim. Kurjenjoki Tyräjärven ja sen valuma-alueen kunnostukset osana suurempaa kokonaisuutta? Suunnittelurahaa? Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa? Naturpolis aloittamassa kehittämistyötä

Hankeidea: Portti Iijoelle Pysäytetään 4-tien virta Raasakan kalaportaille Maailman paras kalatie Iijoen matkailukohteiden infopiste Voimalaitoksen/padon taideinstallaatio / ulkoasun muokkaus? Kalaravintola, jossa voi katsella vaelluskalojen nousua?

Wild Iijoki River brändi -hanke Kansainväliseen matkailuun soveltuvan brändin kehittäminen Iijoen matkailu-, ruoka- ja kulttuurituotteiden jalostaminen, yrittäjien verkostoituminen ja yhteismarkkinointi Perustetaan Iijoelle matkailuyhdistys Jatkuvuutta Iijoen Otvassa aloitetulle yhteistyölle?

Ideapankki Ideapankkiin on koottu edellä esitettyjen aihioiden lisäksi lukuisia ideoita vaelluskaloista, kalastuksesta ja vesistöjen kunnostuksista Moni ideoista tukee toisiaan ja voidaan yhdistää suurempiin kokonaisuuksiin Seuraava toimenpide: Ideapankin kommentointi, luokittelu, jatkokehittäminen ja rahoituslähteiden pohdinta

Jatkotoimenpiteet Paikalliset tapaamiset hankeideoiden jatkotyöstämisessä kesällä Kyselyn raportti kokonaisuudessaan: http://akordi.fi/wp-content/uploads/iijoki_arvokartoitus_raportti_291116.pdf Lauri Rantala Akordi Oy, Otvan visiotiimi YTM, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto 040 4865329 lauri@akordi.fi