ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles»

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» 19.10.2011 1

Organisaatiokaavio Pääjohtaja Tuotantojohtaja Logistiikkajohtaja Tuotantovarajohtaja Kuljetuksenohjaus keskus Operaatiopäällikkö korjuu Tienrakennustyönjohtaja Sisäinen talousosasto Kuljetuspäällikkö Tuotannonhankintaosato Terminaalityönjohtajat Insinööri, Metsätalous Kirjanpito Talouskontrolleri Laskutusosasto Työsuojelu spesialisti, IT osasto Työnjohtajat Hakkuukoneita 10 Ajokoneita 10 Puutavara-autoja 15 Henkilökunta 203 henkilöä josta teknisessä työnjohdossa 30 henkilöä.

Korjuukelpoisuus, Puutavaralajijakauma Hankintasuunnite, m3 (kuorenalta) 644 000 Ympärivuotinen leimikkovaranto, m3 400 000 Talvikorjuukelpoinen leimikkovaranto, m3 244 000 Talvivarannon riitto, m3/kk (yht. 4kk) 61 000 Ympärivuotisen hakkuuvarannon riitto, m3/kk (yht. 8 kk) 50 000 Ladenso Tukki Kuitu Polttopuu Olonetsles Tukki Kuitu Polttopuu 10,8 % 9,5 % 42,5 % 46,7 % 57,1 % 33,4 %

Aliurakoitsijan tarjoamat työt - Kaikki metsänhoidolliset työt (ml. metsäpalojen sammutus) - Metsäteiden rakennus ja ylläpito - Polttoaineen toimitus ja henkilöstön kuljetus - Työkoneiden korjaus- ja kunnostustyö - Puunkorjuu ja lähikuljetus - Raakapuun kaukokuljetus: : Vesitiekuljetus Rautatiekuljetus Autokuljetus - Raakapuun varastoinnin operointi - Puutavaravaunujen lastaus - Lastaus tai siirto vesikuljetukseen - Vartiointipalvelu (aluekohtainen tai infrakohtainen) 4

Metsätalous SUUNNITELMA Yksikkö Olonetsles Ladenso Yhteensä Kustannukset "FGUP Lesa Karelij" Kustannukset: muut organisaatiot Summa Työlaji Taimikonhoito ha 1043 644,7 1687,7 4200 1650 7 088 340 Hakkuualan suunnittelu ha 1413 2700 4113 Avohakkuut ha 492,8 0 492,8 1636 800 806 221 Poimintahakkuut ha 920,5 2700 3620,5 3010 1100 10 897 705 Metsänuudistustyöt Maanmuokkaus ha 335 0 335 3200 1865 1 072 000 Tulevalle vuodelle ha 153 0 153 Nykyiselle vuodelle ha 182 0 182 Istutus ha 381 0 381 6240 7700 (4500) 2 377 440 Luotaisen uudistamisen edistämistoimet ha 412 121 533 1900 1 012 700 Alikasvoksen hoito ha 277 320 597 500 298 500 Täydennysistutus ha 285 160 445 1860 1400 (600) 827 700 Palontorjuntatoimet Palokujien teko km 80 41 121 1338 161 898 Palokujien hoitotoimet km 202 111 313 642 200 946 Palovaroituskylttien asentaminen kpl 4 8 12 Virkistyspaikkojen ylläpito kpl 5 8 13 Kvarttaalilinjojen raivaus km 70 58 128 500 64 000 Kvarttaalitolppien asennus kpl 55 0 55 400 22 000 YHTEENSÄ 24 829 450

Metsäteiden rakentaminen Metsäteiden rakentaminen ja ylläpito vuonna 2010 (todellinen) 2010 OAO Ladenso OAO Olonetsles Yhteensä Teiden rakennus, Rub Teiden ylläpito, Rub 32 697 979 38 024 848 70 722 827 18 289 749 28 368 46 658 629 Metsäteiden rakentaminen ja ylläpito vuonna 2011 (suunnitelma) 2011 OAO Ladenso OAO Olonetsles Yhteensä Teiden rakennus, Rub Teiden ylläpito, Rub 29 694 340 36 818 700 66 513 040 17 300 000 20 004 000 37 304 000 ***Teiden rakentaminen sisältää tieprofiilin teon ja päällystämisen

Kustannusrakenne (vuonna 2010) Виды Kustannustekijä затрат % Сумма, руб. Summa ruplissa Лесные Metsämaksut подати 6 53 899 014 Лесовостановление Metsänuudistus 3 31 694 577 Заготовка Puunkorjuu 18 174 765 880 Трелевка Lähikuljetus 17 166 357 499 Транспортировка Kaukokuljetus 21 206 606 841 Содержание Metsätiestön ylläpito дорог 5 46 658 630 Терминальные Terminaalikustannus операции 8 72 912 881 Таможенные Tullimaksut платежи 18 176 871 060 Общепроизводственные Tuotannon yleiskustannukset затраты 2 15 559 451 Административные Hallinnon kustannukset затраты 2 22 571 921 Итого Yhteensä 100 967 897 754

OAO Ladenson 20-vuotinen kokemus poimintahakkuista ja jatkuvan kasvatuksen hakkuista

Tutkimuksen tavoite tutkia metsävarojen tilaa ja antaa arvio OAO Ladenson vuokrametsien nykyaikaisesta käytöstä metsätalouden ja ekologian näkökulmasta. Tehtävä: Tutkia yhtiön metsävarojen tilaa. Tutkia männyn ja kuusen kasvua korjuun jälkeen, kun korjuu suoritetaan tavaralajimenetelmällä ilman avohakkuuta. Tutkia muiden korjuumuotojen kuin päätehakkuun vaikutusta hakkuukypsien ja ylikypsien metsien tilaan ja niiden uudistamiseen sekä näiden mahdollisia haittavaikutuksia.

Tutkimuksen kohteita: Suojellut metsät; Hakkuukypsien männiköiden ja kuusikoiden ikärakenne (tasaikäinen ja eri-ikäinen ikärakenne) Monikerroksinen puusto

Metsämaan jakautuminen suojelumetsien Metsänkäyttömuoto kategorioiden mukaan Pinta-ala ha % I. Suojelumetsät kokonaisuudessaan 124089,7 100 Muun muassa: 1. Vesiensuojeluvyöhykkeillä sijaitsevat metsät 2. Metsät, joiden tehtävänä on suojella arvokkaita luontokohteita 15765,7 13,0 2995,9 2,0 3. Arvokkaat metsät kokonaisuudessaan 105328,1 85,0 Muun muassa: а) Täysin suojellut vyöhykkeet vesistöjen varrella 92005,1 74,0 б) suojelumetsävyöhykkeet 13323,0 11,0

Valtapuulaji Metsäalajakauma ja varannot valtapuulajeittain Metsäala t/ha Taimik ko Ikäryhmät, % Puuvarannot t/м 3 Nuoret kasvatusmetsät Varttu- neet Kypsät ja ylikypsät yhteensä kypsät ja ylikypsät Mänty 45460,6 29,1 15,1 16,1 39,7 7494,9 4188,0 Kuusi 44478,2 13,9 6,3 18,4 61,4 10812,1 7887,0 Koivu 19919,6 9,6 26,8 16,0 47,6 3104,8 1906,2 Haapa 744,0 16,5 9,6 40,5 33,4 114,2 61,5 Leppä 300,9 20,1 9,9 41,3 28,7 34,5 13,4 Lehti- kuusi 1,4 0,3 Yht. 110904,7 19,4 13,6 17,3 49,7 21560,8 14056,1

% 60 50 40 Havumetsien ikärakenteen kehittyminen Pitkärannan metsänhoitopiirin vuokraalueella 30 20 10 2011 2018 0 taimikot nuoret kasvatusmetsät varttuneet kasvatusmetsät kypsät ja ylikypsät

% Havumetsien ikärakenteen kehittyminen Sortavalan metsänhoitopiirin vuokraalueella 90 80 70 60 50 40 30 20 10 2011 2018 0 taimikot nuoret kasvatusmetsät varttuneet kasvatusmetsät kypsät ja ylikypsät metsät

Läpimitan kasvu Kuusen läpimitan kasvu poimintahakkuin käsitellyissä metsiköissä riippuen matkasta ajouraan (läpimitta 24 cm) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi 0-2 м 2-5 м Пасека = ajourien välinen metsikkö

Läpimitan kasvu Kuusen läpimitan kasvu poimintahakkuin käsitellyissä metsiköissä riippuen matkasta ajouraan (läpimitta 28 cm) 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi 0-2 м 2-5 м пасека Пасека = ajourien välinen metsikkö

Keskimääräisen ja nykyisen kasvun suhde 3. boniteettiluokan kuusikossa Z, м 3 6 5 4 3 2 Kasvu keskimäärin Kasvu nykyisin 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 v.

Määrä, m3/ha Järeiden runkojen määrä mustikkatyypin kuusikossa vuoden 1991 hakkuiden jälkeen ja 20 vuotta hakkuun jälkeen 220 200 180 160 140 120 100 80 60 32 % 48 % 41 % 40 20 0 14 15 16 Koeala Vuonna 1991 hakattujen järeiden runkojen määrä Järeiden runkojen varanto 2009

Kuusen luontainen uudistuminen ajourilla 18 vuoden kuluttua hakkuista

alikasvoksen määrä kpl. ha Luontaisesti uudistuneen alikasvoksen määrän riippuvuus harvennuksen jälkeisen puuston tiheydestä 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 0,5 0,6 0,7 0,8 suhteellinen tiheys

Päätelmiä: 1. Pitkällä tähtäimellä kestävän metsätalouden suunnittelu vaikeutuu merkittävästi Laatokan pohjoispuolella puuston jatkuvan vanhenemisen vuoksi. 2. Hakkuukypsän puuston väheneminen keskimäärin männyllä 8% ja kuusella 12%. 3. Kuusen alikasvoksen epätasaisuus ei johda tuottavaan kuusikkoon ilman metsänuudistustoimia.

4. Laatokan alueella kuusikon ja männikön poimintahakkuut 40% intensiteetillä mahdollistavat 20-25 vuoden kuluttua korjuun täysin ennallistuneessa metsälössä. 5. Tasaikäisessä puustossa kiertoajan tulisi päättyä avohakkuuseen, joka useimmiten on ainoa rationaalinen menetelmä puuston uusimiseksi Laatokan alueella. 6. Metsien tuottavuuden parantamiseksi on välttämätöntä perustaa pilottialue Ladenson alueelle. 7. OAO Ladenson vuokrametsissä tapahtuva intensiivisen metsänkäytön normiston kehittäminen tulee ottaa huomioon metsän biodiversiteetin säilyttäminen.

23