Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen
2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti % Tehtaat (2008) 1000* t, m3 1000* t, m3 lukumäärä Metsäteollisuuden tuotantolaitokset Suomessa 2009 Paperi, t 8 100 (10 200) 7 400 91 25 (26) Kartonki, t 2 500 (2 900) 2 250 90 13 (14) Puumassa, t 8 700 (11 600) 1 450 17 35 (40) - markkinasellu, t 1 700 (2 400) 1 370 81 Havusahatavara, m3 8 000 (9 800) 5 200 65 170 (170) Vaneri, m3 780 (1 300) 680 87 11 (11) Lastulevy, m3 170 (250) 50 29 2 (2) Kuitulevy, t 46 (66) 34 74 2 (2)
3 Metsäteollisuuden kehitys Suomessa 2000 luvulla Rakennemuutos katkaisi tuotannon kasvun Kysynnän hiipuminen keskeisillä vientimarkkinoilla ja siitä seurannut ylikapasiteetti erityisesti paperin tuotannossa johti metsäteollisuuden kannattavuusongelmiin Suomessa viime vuosikymmenellä. Samanaikaisesti heikentynyt toimintaympäristö; kilpailijamaita nopeampi kustannusten nousu sekä epävarmuus puuraaka-aineen saatavuudesta (Venäjän vientitullipäätösten vuoksi) vaikuttivat myös osaltaan yritysten päätöksiin sulkea kannattamattomimpia tuotantolinjoja. Lama pudotti metsäteollisuudenkin tuotannon väliaikaisesti Maailmantalouden äkillinen heikkeneminen vuoden 2008 lopulla ja sitä seurannut lama pudotti Suomen metsäteollisuuden tuotannon ja viennin määriä merkittävästi. Talouden paraneminen näkyy jo tuotannon selvänä kasvuna 2010.
4 Metsäteollisuus osana Suomen huoltovarmuutta Vientituloja ja merkittävä osa kansantaloutta Metsäteollisuus on Suomessa kolmanneksi suurin viennin toimiala. Sen osuus viennin arvosta 2009 oli n. 19 % (nettovientituloista vielä suurempi). Toimiala tuottaa n. 15 % kaikesta teollisuustuotannosta ja työllistää n. 13 % teollisuuden työvoimasta (lisäksi välillisesti huomattavasti enemmän). Ala on myös merkittävä asiakas kemianteollisuudelle. Tukee yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja Metsäteollisuus tuottaa kotimarkkinoille, mm. paino- ja hygieniapapereita, pakkaus- ja rakennusmateriaaleja (kartongit, sahatavara, puulevyt). Poikkeusoloissa metsäteollisuuden tuotteilla voidaan korvata muita, vaikeasti saatavia materiaaleja (esim. muovipakkaukset). Lisäksi metsäteollisuus on merkittävä energian ja energiaraaka-aineiden tuottaja sekä laajasti mukana yhdyskuntien lämpö- ja vesihuollossa.
5 Metsäteollisuuden huoltovarmuus Metsäteollisuuden huoltovarmuutta voidaan kuvata yritysten varautumisena erityyppisiin häiriöihin ja poikkeusoloihin, siten että niillä on valmiudet jatkaa suunnitellusti tuotantoaan. Se ei siis tarkoita pyrkimistä mahdollisimman suureen tuotantoon kaikissa oloissa, hinnalla millä hyvänsä, vaan toiminnan kannattavuus on aina mukana yhtenä kriteerinä. Suurilla yrityksillä huoltovarmuuden suunnittelu sisältää myös tuotannon allokoinnin eri tuotantolaitosten välillä ja kansainvälisillä metsäteollisuuskonserneilla se tarkoittaa allokointia myös eri maissa sijaitsevien tuotantolaitosten kesken. Tämä tulee kysymykseen erityisesti alueellisesti rajoittuneissa kriiseissä tai häiriötilanteissa.
6 Metsäteollisuuden huoltovarmuus Metsäteollisuuden huoltovarmuuden uhkakuvat eivät poikkea yleisesti muista toimialoista. Esimerkkeinä eri tuotannontekijöiden saatavuuteen liittyvät häiriöt, kuten työvoimaan kohdistuvat laajat epidemiat tai tietoverkkojen toimimattomuus. Toimialan luonteen vuoksi energian saatavuuteen liittyvien häiriöiden uhkat ovat metsäteollisuuden huoltovarmuuden kannalta merkittäviä, onhan ala omasta energiantuotannostaan huolimatta myös suuri ostoenergian käyttäjä. Ominaisimmat metsäteollisuuden huoltovarmuuden uhkat liittyvät kuitenkin logistiikan toimivuuteen, mikä vaikuttaa keskeisesti sekä alan raaka-ainehuoltoon että tuotteiden toimituksiin asiakkaille. Teollisuuden arvonlisäys ja kuljetussuorite toimialoittain 2007
7 Metsäteollisuuden kotimaan kuljetukset 2008 Tulevat kuljetukset milj. tonnia Kotimainen raakapuu 38,1 Tuontiraakapuu 11,9 Kotimainen sivutuotepuu 9,7 Tuonti sivutuotepuu 2,2 Puumassa 1,6 Kierrätyskuitu 0,7 Mineraalit 4,2 Kemikaalit 1,7 Energiaraaka-aineet 4,7 * Yhteensä tulevat kuljetukset 74,8 Lähtevät kuljetukset milj. tonnia Paperi ja kartonki 14,3 Sellu 2,4 Sahatavara 5,1 Puulevyt 0,9 Liimapuu 0,2 Pelletit 0,5 Mäntyöljy 0,2 * Yhteensä lähtevät kuljetukset 23,6 Kuljetukset Suomessa yhteensä milj. tonnia ** Yhteensä kuljetukset Suomessa 98,4
8 Metsäteollisuuden tiekuljetukset Metsäteollisuuden kuljetukset päätieverkolla Metsäteollisuuden raaka aineet Puutuotteet Massa, paperi ja kartonki
9 Metsäteollisuuden tiekuljetukset Metsäteollisuuden kotimaan tiekuljetukset olivat vuonna 2009 noin 60 miljoona tonnia ja niiden kuljetussuorite noin 6.5 miljardia tonnikilometriä. Metsäteollisuuden osuudet tieliikenteen tavarankuljetuksista ovat viime vuosina olleet 15-20% kuljetusmääristä ja 25-30% kuljetussuoritteesta. Metsäteollisuuden tiekuljetuksista yli 80 % on puuraaka-aineen kuljetuksia. Tuotteiden ja muiden raaka-aineiden kuljetukset tapahtuvat päätieverkolla (n. 13 000 km), puukuljetuksissa käytetään Suomen tieverkkoa lähes kauttaaltaan(maantiet, metsätiet, muut yksityistiet = yhteensä yli 350 000 kilometriä).
10 Metsäteollisuuden rautatiekuljetukset
11 Metsäteollisuuden rautatiekuljetukset Metsäteollisuuden rautatiekuljetukset Suomessa olivat vuonna 2009 n. 19 miljoonaa tonnia ja niiden osuus oli runsaat 60% kaikista rautatiekuljetuksista. Osuus rautateiden kuljetussuoritteesta oli yli puolet. Metsäteollisuuden rautatiekuljetuksista yli puolet oli raakapuuta (kotimaa + tuonti) ja loput pääasiassa massa- ja paperiteollisuuden tuotteita. Vuonna 2009 kuljetusmäärät alenivat arviolta 30-35%, talouslaman ja puun tuonnin vähenemisen vuoksi. Tuotekuljetukset keskittyvät metsäteollisuuden tärkeimpiin vientisatamiin johtaville pääradoille, raakapuuta kuljetetaan lähes koko rataverkolla ja suurella osalla rataverkkoa puu on ainoa kuljetettava tavaralaji (nk. metsäradat).
12 Metsäteollisuuden merikuljetukset 2006-2009, tuotevienti ja kuituraaka-aineen tuonti milj.t. 30,0 (Huom: kuviosta puuttuu mm. mineraalien ja kemikaalien tuonti; 3 4 miljoonaa tonnia/vuosi) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2006 2007 2008 2009
13 Metsäteollisuuden merikuljetukset Metsäteollisuuden merikuljetukset olivat vuonna 2008 yli 25 miljoonaa tonnia, mistä kaksi kolmannesta oli tuotevientiä ja kolmannes raaka-aineiden tuontia. Metsäteollisuuden kuljetusten osuus oli n. 45% koko meriviennistä ja noin 19% koko merituonnista. Metsäteollisuuden merikuljetuksiin käytetään Suomessa noin 20 merisatamaa ja lisäksi 4-6 Saimaan satamaa. Yli 90% kuljetuksista tapahtuu kymmenen suurimman sataman kautta ja erityisesti paperiteollisuuden vienti on keskittynyt suurimpiin satamiin. Yritysten satamavalinnat perustuvat tuotantolaitosten sijaintiin, tavaravirtoihin, satamien liikenneyhteyksiin sekä niiden hintatasoon ja tuoteosaamiseen. Ne ovat verraten vakaita.
14 Metsäteollisuuden merikuljetukset satamittain 2009, tuotevienti ja kuituraaka-aineen tuonti milj.t. 5,0 4,0 vienti; massa ja paperi vienti; puutuotteet tuonti; raakapuu ja sellu 55 % 9 % 3,0 2,0 1,0 0,0
15 Metsäteollisuuden merikuljetukset 2008 Viennin merikuljetukset milj. tonnia Massa- ja paperiteollisuuden 13,0 tuotteet (+sivutuotteet) Puutuoteteollisuuden tuotteet 3,9 Pelletit 0,2 * Yhteensä viennin merikuljetukset 17,1 Tuonnin merikuljetukset (* milj. tonnia Raakapuu 6,1 Puumassat 0,4 Mineraalit 2,0 * Yhteensä tuonnin merikuljetukset 8,5 Metsäteollisuuden merikuljetukset yhteensä milj. tonnia ** Yhteensä merikuljetukset 25,6 * ) ilman kemikaalituontia
16 Metsäteollisuuden merikuljetukset satamittain 2006-2009, tuotevienti ja kuituraaka-aineen tuonti milj.t. 7,0 2006 2007 2008 2009 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0
17 Metsäteollisuuden merikuljetusten (* osuus satamien ulkomaanliikenteestä 2009 *) vain tuotevienti ja kuituraaka-aineen tuonti (ei muiden raaka-aineiden tuontia) Metsäteollisuus Muut tavarat Kemi Pietarsaari Pori Hanko Kotka 7 % 22 % 78 % 20 % 80 % 93 % 57 % 43 % 47 % 53 % Oulu Kaskinen Rauma Helsinki Hamina 6 % 49 % 51 % 27 % 73 % 30 % 70 % 94 % 72 % 28 %
18 Kuljetusmuotojen kriittiset uhkat Tiekuljetukset Joustavin kuljetusmuoto. Väyliin kohdistuvat häiriöt todennäköisesti rajallisia (alueellisesti, ajallisesti), vaihtoehtoisia reittejä yleensä käytettävissä. Resurssien (kalusto, työvoima) riittävyys uhkatekijänä esimerkiksi, jos kuljetusetäisyydet kasvavat jouduttaessa vaihtamaan satamia taikka rautatiekuljetukset eivät ole käytettävissä. Rautatiekuljetukset Eräät rataosat jo nyt kapasiteetiltaan riittämättömiä, samoin kalustosta puutetta. Häiriöt väylien käytössä iso uhkatekijä (ei yleensä vaihtoehtoisia reittejä). Diesel vetokalusto ei riitä korvaamaan sähkövetureita häiriötilanteissa.
19 Kuljetusmuotojen kriittiset uhkat Merikuljetukset Väylien käytettävyys altis häiriöille (esimerkiksi jäänmurtokapasiteetin romahtaminen). Ei yleensä vaihtoehtoja (tuonti, vienti). Ulkomaisen tonniston merkittävä osuus uhka vakavissa kriisitilanteissa. Itämeren erityisolosuhteet, kuten jäävahvistukset ja tulevat polttoaine- /moottorivaatimukset (?) rajoittavat vaihtoehtoisen aluskapasiteetin saantimahdollisuuksia. Useiden osapuolten vuoksi muita kuljetusmuotoja alttiimpi työmarkkinahäiriöille.
20 Logistiikka kriittinen tekijä Logistiikalla on erittäin suuri merkitys metsäteollisuuden huoltovarmuuteen, koska häiriöt logistiikassa johtavat nopeasti tuotannon keskeytykseen. Raaka-aineiden varastointi merkittävässä määrin ei suurten volyymien vuoksi ole yleensä mahdollista. Puuraaka-aineiden hankintaan liittyy kyllä varastointia, mutta vain osa siitä tapahtuu tuotantolaitosten yhteydessä. Häiriöt raaka-ainelogistiikassa pysäyttävät yleensä tuotannon muutamien päivien (kemikaalit) tai enintään viikkojen (puu) jälkeen. Tuotteiden toimitusketjussa tapahtuvat häiriöt johtavat myös nopeasti tuotannon keskeytyksiin, koska riittäviä varastotiloja ei ole saatavilla tuotantolaitoksilla tai toimitusketjun varrella (päivätuotanto n. 70 000 tonnia).
21 Lopuksi Teollisuuden suotuisan toimintaympäristön ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäminen Suomessa luo pohjan myös yritysten parhaalle selviytymiselle poikkeusoloissa. Aina sekään ei riitä: Vientiteollisuuden huoltovarmuusajattelussa lähtökohtana on ollut tuotannon varmistaminen ja vientitulojen saaminen myös erityyppisissä häiriötilanteissa. Maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä syntynyt poikkeustilanne vuonna 2009 kuitenkin yllätti; tuotantoa eivät rajoittaneet mitkään tekijät, mutta markkinat romahtivat ja vientitulot samoin.