ESIPUHE. 2. painos Pohjolan voima Oy on vuonna 1999 käynnistänyt tutkimushankkeen Merituulivoima

KANSALAISET JA MERITUULIVOIMALAITOS

1 ESIPUHE 2. painos Pohjolan voima Oy on vuonna 1999 käynnistänyt tutkimushankkeen Merituulivoima teollisena energialähteenä. Tämä raportti on osa tätä tutkimushanketta. Sen toteuttamiseen on saatu rahoitusta kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Tutkimushankkeen tavoitteena on Suomessa ensimmäisen kerran selvittää, millä edellytyksillä on meidän oloissamme mahdollista rakentaa teollisen mittakaavan merituulivoimalaitos rannikon edustan merialueelle. Selvitystyössä tutkitaan merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia, oikeudellisia edellytyksiä sekä ympäristövaikutuksia. Nämä vaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyä noudattaen. Suunnittelutyön kohdealueeksi valittiin Kokkolan edustan merialue, jonne suunniteltiin yhteensä yli 300 MW suuruinen merituulivoimalaitos. Tärkeä osa tutkimustyötä aivan hankkeen alussa oli selvittää kansalaisten näkemyksiä merituulivoimalaitoksesta ja sen vaikutuksista. Kansalaiskyselyn jälkeen on tehty muut tutkimushankkeen selvitykset. Kyselytutkimus tehtiin Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:ssä. Tutkimushankkeesta vastasi dosentti, FT Joonas Hokkanen. Kyselyn suunnitteluun osallistuivat lisäksi MMM Antti Lepola ja RA Matti Kautto. Tulosten analysointiin ja raportointiin osallistui lisäksi fil.yo. Sari Apilo. Tämä osaraportti on toinen painos 27.9.2000 julkaistusta raportista Kansalaiset ja merituulivoima.

2 SISÄLTÖ ESIPUHE...1 TIIVISTELMÄ...3 1 JOHDANTO...5 2 KYSELYTUTKIMUS ON OSALLISTUVAA SUUNNITTELUA...6 2.1 Osallistuvan suunnittelun eri muotoja...6 2.2 Aiempia kokemuksia...8 3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 10 4 KYSELYTUTKIMUS... 11 4.1 Kansalaiskyselyn merkitys ja tavoitteet...11 4.2 Kyselyn otanta-alue ja kohderyhmä...11 4.3 Vastausmäärät ja luotettavuus... 13 5 KANSALAISKYSELYN TULOKSET... 14 5.1 Vastaajien yleistiedot... 14 5.2 Merialueen merkitys... 16 5.2.1 Asukkaiden suhde merialueeseen... 16 5.2.2 Tärkeiksi koetut kohteet... 17 5.2.3 Mihin asukkaat merialuetta käyttävät... 18 5.2.4 Asiat, joita merituulivoimalaitos ei saa muuttaa... 20 5.3 Vastaajien suhde energiapolitiikkaan... 20 5.4 Merituulivoimalaitoksen kielteiset ja myönteiset vaikutukset... 24 5.4.1 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset ympäristöön... 24 5.4.2 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset talouteen ja työllisyyteen... 27 5.4.3 Merituulivoimalaitos ja asuminen... 30 5.4.4 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset vapaa-aikaan ja harrastuksiin... 31 5.5 Suhtautuminen suunniteltuun merituulivoimalaitokseen... 33 6 INTRESSIRYHMILLE JÄRJESTETYN ERILLISKYSELYN TULOKSET... 39 6.1 Merialueen merkitys... 39 6.2 Merituulivoimalaitoksen kielteiset ja myönteiset vaikutukset... 42 6.2.1 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset ympäristöön... 42 6.2.2 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset talouteen ja työllisyyteen... 43 6.2.3 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset asumiseen ja vapaa-aikaan... 43 6.3 Suhtautuminen suunniteltuun merituulivoimalaitokseen... 44 7 INTERNETISSÄ JÄRJESTETTY KYSELY... 46 7.1.1 Merituulivoimalaitoksen kielteiset ja myönteiset vaikutukset... 47 7.1.2 Suhtautuminen merituulivoimaan... 47 7.2 Kokemuksia internet-kyselystä... 48 8 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA... 48 8.1 Tuulivoimalan sijoittaminen... 48 8.2 Merituulihankkeita edistäviä ja hidastavia tekijöitä... 50 8.3 Mitä muuta olisi hyvä huomioida... 51 9 TULOSTEN TARKASTELU... 52 10 KIRJALLISUUTTA... 57 Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/01

3 13014 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS KANSALAISET JA MERITUULIVOIMALAITOS TIIVISTELMÄ Merituulivoima teollisena energialähteenä tutkimushankkeen osaraportti Kansalaiset ja merituulivoima kokoaa yhteen Kokkolan seudulla järjestetyn kansalaisten mielipiteitä ja asenteita kartoittaneen kyselytutkimuksen tulokset. Kyselytutkimuksen tavoitteita olivat: Selvittää paikallisten asukkaiden ja erityisten intressiryhmien tuulivoimaan ja tuulivoiman rakentamiseen liittyviä mielipiteitä, uskomuksia ja asenteita Saada tietoa Kokkolan merialueen merkityksestä ja käyttömuodoista Selvittää merituulivoiman rakentamiseen liittyviä ristiriitoja ja konflikteja Tuottaa tuulivoimahankkeiden suunnittelua tukevaa tietoa Tiedottaa tuulivoimasta Kysely toteutettiin otantatutkimuksena. Tutkimus kohdistettiin Kokkolan ja Kälviän alueiden asukkaille sekä neljälle erityyppisiä intressejä puolustavalle ryhmälle; loma-asunnonomistajille, veneilijöille, kalastajille ja kaupungin valtuuston jäsenille. Kaikki ryhmät sisältäväksi otoskooksi valittiin 1280 henkilöä. Otantatutkimuksessa käytetty kyselylomake vietiin myös internetiin. Vastaajien havaittiin yhdistävän tuulivoimaan hyvin erilaisia mielikuvia ja usein vastaajien tiedot tuulivoimalan todellisista vaikutuksista olivat puutteellisia. Tuulivoima miellettiin saasteettomaksi ja ympäristöystävälliseksi energiantuotantomuodoksi. Tuulivoiman rakentamisen odotettiin mm. parantavan ilmanlaatua ja hidastavan ilmastonmuutoksen nopeutta. Toisaalta tuulivoiman pelättiin pilaavan tutun merimaiseman arvon ja rajoittavan vapaaajanviettomahdollisuuksia.

4 Ihmisten pelot ja toiveet liittyvät tavallisimmin uskomuksiin tuulivoi-malan ja tuulisähkön vaikutuksista: tuotetun energian puhtauteen ja ympäristöystävällisyyteen päästöihin ja ilmanlaatuun ilmastomuutokseen paikalliseen imagoon talouteen ja työllisyyteen maisemaan ja totuttuun maa- ja merialueiden käyttöön meluun luontoon Tuulivoimaan liittyvät odotukset ja pelot olivat ristiriitaisia. Vaikka valtaosa vastaajista koki merialueen tärkeäksi tuulivoimalan konkreettisesti omaan elinympäristöönsä kohdistuvat vaikutukset kielteisiksi, tuulivoimalan rakentamista Kokkola pidettiin myönteisenä asiana. Toisaalta myönteiseen asenteeseen liitettiin suuria ja osin epärealistisia odotuksia. Useimpien vastaajien asenne tuulivoiman rakenteeseen olikin uhrautuva. Tuulivoima miellettiin puhtaaksi ja ympäristöystävälliseksi tulevaisuuden energiantuotantomuodoksi, jonka eteen oltiin valmiita uhraamaan paikallisesti ja henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja. Tulosten perusteella päätös- ja suunnittelutilanteiden keskeisimmät konfliktityypit; arvokonflikti, intressikonflikti ja tiedollinen konflikti ovat löydettävissä myös tuulivoimanrakentamiseen liittyvistä kysymyksistä.

5 13014 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS KANSALAISET JA MERITUULIVOIMALAITOS 27.9.2000 (2. painos) 1 JOHDANTO Pohjolan Voima Oy on käynnistänyt merituulivoima teollisena energialähteenä tutkimushankeen. Sen tavoitteena on selvittää Suomen oloissa suuren, teollisen mittakaavan merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia lähtökohtia ja toteutusmahdollisuuksia, ympäristövaikutuksia ja toteutuksen oikeudellisia edellytyksiä. Energian tuotantoon liittyvillä hankkeilla on monenlaisia vaikutuksia ympäristöönsä. Hyvän suunnittelun avulla voidaan ennalta ehkäistä erityisesti haitallisia vaikutuksia. Vaikutuksiin luetaan perinteisten luontovaikutusten lisäksi ihmisiin, yhteisöihin ja muihin vastaaviin kohdistuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Asiantuntijat pystyvät tunnistamaan varsin huomattavan osan kaikista mahdollisista vaikutuksista. Kuitenkin eri intressitahoilla on omat näkemyksensä tarkasteltavasta hankkeesta ja sen erilaisista vaikutuksista. Näitä voidaan selvittää osallistuvan suunnittelun avulla. Osallistumisen muotoja ovat kyselyt ja haastattelut, joiden kautta saatua tietoa voidaan hyödyntää suunnittelussa, hankkeiden valmistelussa, konfliktien ratkaisuissa jne. Vuorovaikutteisen ohjauksen toteuttamiseksi tässä tutkimushankkeessa on koottu keskeiseen rooliin ohjaus- ja seurantaryhmät, joiden työhön osallistuvat viranomaisten lisäksi eri kansalaisryhmien edustajat. Seurantaryhmään on kutsuttu edustajia mm. kalastajien, loma-asukkaiden, luonnonsuojelijoiden sekä lintuharrastajien järjestöistä. Näin eri tahoilta voidaan kysellä suoraan erilaisia vaikutuksia ja selvitettäviä asioita. Hankkeen erilaisten vaikutusten ja eri intressitahojen näkemysten selvittämiseksi laajemmin tuulivoiman tutkimushankkeen yhteydessä tehtiin myös kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin tuulivoimaan liittyviä vaikutuksia laajemmilta kansalaisryhmiltä. Kyselytutkimus on näin yksi esimerkki sosiaalisten vaikutusten arvioinnista ja osa osallistuvaa suunnittelua. Tämä raportti kokoaa yhteen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä kartoittaneen kyselytutkimuksen tulokset. Vastaavanlaisia tutkimuksia tuulivoimasta on tehty eri puolilla maailmaa. Suomessa tuulivoimaan liittyviä asenteita selvittäviä tutkimuksia on toisaalta tehty suhteellisen vähän. Esimerkiksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa on kuitenkin tehty oppilastöinä tuulivoiman käyttöön ja tuulivoimaan asennoitumiseen liittyviä markkinatutkimuksia.

6 2 KYSELYTUTKIMUS ON OSALLISTUVAA SUUNNITTELUA 2.1 Osallistuvan suunnittelun eri muotoja Tämän päivän suunnittelu on tietynlaista intressitahojen kohtaamista, jossa eri tahot puolustavat omia arvojaan ja näkemyksiään. Kansalaisryhmät haluavat osallistua ja vaikuttaa. Erityisesti tämä näkyy siinä, että eri tahot tuovat itselleen tärkeitä vaihtoehtoja ja vaikutuksia esille. Tämä edellyttää näiden tahojen tunnistamista ja niiden huomioonottamista suunnittelu- ja päätösprosessin aikana. Eri intressitahojen mahdollisuuksia osallistua suunnitteluprosesseihin on lukuisia. Kuhunkin suunnittelu- tai tutkimustilanteeseen joudutaan soveltamaan tiettyjä tapoja tai yhdistämään erilaisia tapoja. Millään tavoin poikkeuksellista ei ole tilanne, jossa esimerkiksi kaikkia jäljempänä kuvattuja menetelmiä käytettäisiin samassa prosessissa. Yleisellä tasolla osallistuvan suunnittelun menetelmät voidaan jakaa jatkuviin ja kertaluonteisiin. Jatkuvia osallistumisen muotoja ovat esimerkiksi: 1. Ohjausryhmätyöskentely 2. Seurantaryhmätyöskentely 3. Ryhmämenetelmät 4. Yhteissuunnittelu 5. Tiedon jakaminen; kirjastot, lehdet, nauhoitteet 6. Tiedon kerääminen; nauhat, toimisto jne. Kertaluonteisia osallistumisen muotoja ovat mm. seuraavat: 1. Yleisötilaisuudet 2. Avainhenkilöiden ja -ryhmien haastattelut 3. Kyselyt, haastattelut 4. Radio, televisio, internet Tässä työssä merkittävimpiä osallistumisen muotoja ovat ohjaus- ja seurantaryhmät sekä asukas- ja intressitahokohtaiset kyselyt Ohjausryhmä on keskeisistä intressitahoista koottu työryhmä, joka ohjaa tutkimuksen kulkua sen kaikissa vaiheissa. Se varmistaa, että keskeisiä intressitahoja kuullaan ja että niiden käytössä oleva aineisto tulee huomioonotetuksi. Ohjausryhmässä ovat edustettuina seuraavat tahot: Kokkolan kaupunki Länsi-Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Pohjolan Voima Oy

7 Seurantaryhmään on kutsuttu ohjausryhmä ja kaikki tunnistetut intressitahot: Pohjolan Voima Oy Kokkolan kaupunki Länsi-Suomen ympäristökeskus Pohjanmaan liitto Merenkulkulaitos, Pohjanlahden merenkulkupiiri Vesialueen omistajat (valtio, kaupunki ja kunnat, jakokunnat ja kalastuskunnat) Luodon kunta Kälviän kunta Norra Svenska Fiskeområdet Öjan kalastuskunta Palonkylän kalastuskunta Korpilahden kalastuskunta Rödsön kalastuskunta Suomen ammattikalastajaliitto r.y. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kalajoen toimipiste Gamlakarleby Segelförening r.f. Kokkolan Purjehtijat r.y. Kokkolan moottorivenekerho r.y. Kokkolan Urheilusukelluskerho Merisaukot Morsiussaaren huvilayhdistys Sannanrannan huvilayhdistys Kokkolan seudun Ympäristöyhdistys Luontoliitto, Pohjanmaan luontopiiri Suomen Luonnonsuojeluliitto, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys r.y. Korpelan Voima Oy Kokkolan energialaitos Kaikkia tahoja ei saada mukaan ohjaus- ja seurantaryhmätyöskentelyyn. Ne kattavat yleensä 10..20 % vaikutusalueen asukkaista. Jotta kattavuus saatiin paremmaksi osallistumisjärjestelmää täydennettiin asukas- ja intressitahokohtaisilla kyselyillä. Näillä kyselyillä annettiin kaikille tahoille ja yksittäisille ihmiselle mahdollisuus ilmaista anonyyminä oma kantansa tuulivoimaselvityksiin ja -rakentamiseen. Samalla täydennettiin ohjaus- ja seurantaryhmätyöskentelyä, koska kattavuudestaan huolimatta niiden avulla ei saavuteta kuin tietty osa ihmisistä, joita hanke koskettaa.

8 2.2 Aiempia kokemuksia Kansainvälisissä tutkimuksissa kansalaisten suhtautumista tuulivoimaan on tarkasteltu sekä merelle että maalle sijoittuvien tuulivoimalahankkeiden yhteydessä. Mielipiteitä on kartoitettu maailmalla hankkeen suunnitteluvaiheessa sekä tuulivoimalan rakentamisen jälkeen. Näissä tutkimuksissa kansalaiset ovat pitäneet tuulivoimaa juuri ympäristöystävällisyytensä ansiosta potentiaalisena vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille ja ydinvoimalla. Tavallisimpia tuulivoimaan liittyviä myönteisiä mielikuvia ovat olleet tuotetun energian puhtaus ja saasteettomuus, tuulivoiman uusiutuvuus ja tuulivoimaloiden turvallisuus. Ihmisten on havaittu yhdistävän tuulivoimalan rakentamiseen ja tuulienergian tuottamiseen kuitenkin myös kielteisiä asioita. Tutkimuksissa tärkeimmiksi vastustuksen aiheuttajiksi ovat ilmenneet pelot maiseman pilaantumisesta ja meluhaitoista sekä muutokset totutussa maankäytössä. Ihmiset ovat pitäneet tuulienergiaa lisäksi mm. epäluotettavana, tehottomana ja kalliina rakentaa ja käyttää. Aikaisempien tutkimusten yhteydessä on havaittu ihmisten suhtautuvan tuulivoimaan kuitenkin pääsääntöisesti myön-teisesti. Suurimman osan ihmisistä on myös havaittu hyväksyvän tai olevan valmiita hyväksymään tuulivoimalan rakentamisen omaan elinympäristöönsä. Kuitenkin tuulivoiman kannattajien osuus on useimmissa tutkimuksissa ollut suurempi kuin niiden, jotka ovat valmiita asumaan tuulivoimalan läheisyydessä. Tuulivoiman onkin havaittu synnyttävän esimerkiksi fossiilisia polttoaineita vahvemman nk. NIMBY (Not in my backyard) ilmiön. Tuulivoimasta saadun tiedon määrän on havaittu vaikuttavan tuulivoimaan suhtautumiseen. Lähes poikkeuksetta tutkimuksissa tuulivoimalan vastustuksen on todettu vähenevän tuulivoimalan rakentamisen jälkeen. Myöskin ennakkopelot maiseman muutoksista ja meluhaitoista ovat tuulivoimalan valmistuttua vähentyneet. Kielteisimmin tuulivoimalan rakentamiseen ovat tavallisimmin suhtautuneet paikalliset asukkaat, jotka näkevät tuulimyllyt päivittäin asunnoiltaan. Toisaalta sijoitusalueiden loma-asukkaiden on havaittu vastustavan tuulivoiman rakentamista vakituisia asukkaita voimakkaammin. Tärkeimmiksi tuulivoimalaan liittyviksi sosiaalisiksi vaikutuksiksi nimetään tavallisimmin vaikutukset paikallisten ihmisten elinympäristöön; vaikutukset maisemaan, meluhaitat ja muutokset totutussa maankäytössä sekä tuulivoiman taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. Myös energiantuotannon päästöjen väheneminen osana tuulivoiman toteutusta on usein tulkittu tuulivoimaan liittyväksi ihmisiin kohdistuvaksi vaikutukseksi. Laajemmassa mittakaavassa tuulivoimaan liittyvät sosiaaliset vaikutukset on

9 pääosin koettu myönteisiksi. Koska paikallisesti tuulivoimalasta koetaan aiheutuvan myös kielteisiä seurauksia, tuulivoimalan huolellinen suunnittelu ja erilaisten näkemysten huomioiminen on havaittu tärkeäksi. Muita tuloksia, joita ulkomaisissa hankkeissa on noussut esille ovat mm. seuraavat: Yleisö tietää yleensä hyvin vähän siitä, mitä tuulivoima on käytännössä Julkisella mielipiteellä on ollut selvästi vaikutusta tuulivoiman hyödyntämisen kehittymiseen. Esimerkiksi kontrasti fossiiliset uusiutumattomat energialähteet/uusiutuvat energialähteet Julkinen mielipide on yleensä fossiilisten polttoaineiden käyttöä vastaan ja esim. tuulivoiman puolesta. Ympäristövaikutukset suhteessa muihin energiantuotantomuotoihin on ollut yleinen mielenkiinnon kohde Mielipiteet muuttuvat voimakkaasti rakentamisen jälkeen (asiaan totutaan ja on pakko tottua eli etsitään edut) Meluvaikutus riippuu kohteena olevan ärsytyskynnyksestä; esim. huoltoaluksen työntekijä, lomailija Maisemallinen vaikutus on yleensä ollut merkittävä Todella tärkeää jokaisessa kontekstissa on selvittää mitä maisemallisia arvoja halutaan säilyttää, mihin maisemalliseen arvoon ei haluta muutoksia Tuulivoimaloiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia huoltoja, muodostuvia jätteitä ym. ei ole juuri mielletty lainkaan

10 3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan tavallisimmin ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Muutos voi olla kehitystä parempaan tai huonompaan suuntaan riippuen siitä, kenen näkökulmasta ja kenen arvoilla sitä tarkastellaan. Kaikilla ympäristövaikutuksilla on sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaaliset vaikutukset voivat olla siten joko esimerkiksi luontoon ja talouteen kohdistuvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia tai ns. suoria sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi tutun maiseman muuttuminen voi vaikuttaa paikallisten asukkaiden viihtyvyyteen. Muutokset merialueen kalakannoissa vaikuttavat puolestaan yksittäisten ihmisten elinkeinonharjoittamis- ja virkistysmahdollisuuksiin ja siten heidän elinoloihinsa. Keskeistä onkin sosiaalisen näkökulman muodostaminen erityyppisistä vaikutuksista. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on kyse ympäristöä muuttavan hankkeen sosiaalisesta kestävyydestä: mitä muutoksia hanke aiheuttaa siinä yhteisössä tai sillä alueella, johon se sijoittuu, ja mitä edellytyksiä tai ehtoja yhteisö hankkeelle asettaa. Kysymys on siis hankkeen paikallisista vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin, elämäntapaan ja yhteisöihin sekä hankkeen synnyttämistä konflikteista ja niihin liittyvistä eturistiriidoista. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhtenä tavoitteena on edistää kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun sekä parantaa edellytyksiä sovittaa yhteen näkökantoja ja tavoitteita jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Jotta erimielisyydet tunnistettaisiin ja niistä voitaisiin keskustella avoimesti, kaikkien osapuolien osallistuminen tulisi taata. Pitkällä aikavälillä ympäristövaikutusten arviointi edesauttaa pienentämään hankkeiden ja toimien kustannuksia. Mitä paremmin suunnittelussa pystytään ennakoimaan hankkeiden välittömät ja välilliset vaikutukset ja varautumaan niihin asianmukaisesti, sitä vähemmän joudutaan myöhemmin suunnittelemaan ja tekemään korjaavia toimenpiteitä. Tiedollisten ja arvokonfliktien ratkaisu jo suunnitteluvaiheessa edesauttaa yleensä aina hankkeiden toteutusta. Suomessa sosiaalisten vaikutusten arviointi on nykyään jo varsin yleisesti käytetty osa ympäristövaikutusten arviointiprosessia.

11 4 KYSELYTUTKIMUS 4.1 Kansalaiskyselyn merkitys ja tavoitteet Kyselyt ja haastattelut ovat yleisiä menetelmiä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Kyselyn avulla tavoitetaan, kuten aiemmin on jo kuvattu, kansalaisryhmiä jotka eivät muutoin osallistu suunnitteluprosessiin. Kyselyiden avulla voidaan selvittää asianosaisten käsityksiä mahdollisista vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Kyselytutkimuksin voidaan näin kartoittaa myös tavallisten ihmisten ja erilaisten intressiryhmien arvoja ja näiden pohjalta nousevia pelkoja ja mahdollisia ristiriitatilanteita. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa eri kansalaisryhmien näkemysten ja tärkeinä pitämien asioiden selvittämiseksi toteutettiin Kokkolan seudulla kyselytutkimus. Tutkimuksessa kartoitettiin mm. vastaajien suhtautumista erilaisiin energiantuotantomuotoihin, tarkasteltavan merialueen merkitystä sekä hankkeen synnyttämiä mielikuvia, pelkoja ja ristiriitoja. Kokkolan seudun asukkaiden lisäksi kyselyssä selvitettiin myös muiden intressiryhmien kuten loma-asukkaiden, veneilijöiden, ammattikalastajien ja kaupunginvaltuuston jäsenten mielipiteitä. Tärkeä kansalaiskyselyn tehtävä oli myös toimia tiedottamisen välineenä. 4.2 Kyselyn otanta-alue ja kohderyhmä Kysely suoritettiin otantatutkimuksena. Tutkimuksen otanta-alueet sijaitsivat Kokkolassa ja Kälviällä. Alueilta valittiin yhteensä 1 280 hen-kilön otos, jolle kyselylomakkeet ja hankkeesta kertova esite kuvasovitteineen lähetettiin. Lisäksi omana ryhmänään tarkasteltiin internetkyselyyn vastanneita. Kyselyn kohderyhmä, tarkasteltavan otanta-alueen vakituiset ja loma-asukkaat, jaettiin viiteen ryhmään. Paikalliset asukkaat (=kansalaiskysely) sekä erilliset intressiryhmät; loma-asukkaat, veneilijät, kalastajat ja paikalliset päätöksentekijät käsiteltiin omina ryhminään. Suurin kohderyhmä oli kansalaiskyselyssä mukana olleet Kokkolan ja Kälviän asukkaat. Kansalaisnäkökulman edustajiksi alueen asukkaista valittiin 1 000 asukkaan satunnaisotos. Otanta suoritettiin postinumeroalueittain, jolloin sijoituskohteita lähimpänä sijaitsevia alueita voitiin painottaa enemmän. Kunkin postinumeroalueen väkilukuun ja kohteen läheisyyteen suhteutetut otoskoot on esitetty alla olevassa taulukossa. Asukkaiden yhteystiedot saatiin Väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmästä.

12 Taulukko 4.1. Kyselytutkimuksen otoskoot postinumeroalueittain. Postinumeroalue Otoskoko 67100 300 67200 150 67300 200 67400 75 67410 10 67600 50 67700 50 67800 15 67900 100 68300 50 Kartta 4.2. Kokkolan ja Kälviän postinumeroalueet Tarkastelun kohteeksi valitut erityiset intressiryhmät olivat loma-asunnon omistajat, veneilijät, kaupunginvaltuuston jäsenet ja kalastajat. Kiinteistörekisterin tietoja hyödyntäen kysely lähetettiin 98 satunnaisesti valitulle lomaasunnon omistajalle ja veneilyseurojen jäsenrekistereiden perusteella 89 veneilynharrastajalle. Kyselylomake lähetettiin kaikille alueen ammattikalastajille sekä kaupunginvaltuuston jäsenille.

13 4.3 Vastausmäärät ja luotettavuus Lähetetyistä 1 280 kyselylomakkeesta palautui 338. Ryhmäkohtaiset tiedot vastausaktiivisuudesta on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 4.3. Vastausmäärät ja vastausprosentit ryhmittäin. Ryhmä Vastauksia (kpl) Vastausprosentti (%) Asukkaat 222 22,2 Loma-asunnon omistajat 47 48,0 Veneilijät 27 30,3 Kaupunginvaltuutetut 22 41,5 Kalastajat 20 48,8 Yhteensä 338 26,4 Ryhmäkohtaiset vastausprosentit kertovat erilaisten ryhmien aktiivisuuden lisäksi tarkasteltavan asian tärkeydestä varsinkin intressiryhmien edustajille. Kyselytutkimuksissa ei todennäköisesti koskaan saada vastauksia kaikilta tutkimukseen valituilta. Tässä tutkimuksessa vastausten kato vaihteli kansalaiskyselyn vajaasta 80 %:sta loma-asunnon omistajien reiluun 50 %:iin. Huomattava osa kysymyksistä oli avoimia, mikä merkitsee työläämpää vastaamista. Tämän vuoksi kyselyyn vastanneiden voidaan olettaa olleen motivoituneita vastaamaan. Todennäköisesti vastaamatta jättäneistä suurin osa ei kokenut asiaa läheiseksi ja siten tuloksissa korostuvat vahvat mielipiteet. Kyselyssä saavutetut vastausprosentit vastasivat kuitenkin hyvin muita vastaavan kokoisilla ja vastaavantyyppisillä kyselyillä saavutettuja palautusprosentteja maassamme. Periaatteessa saavutettu asukaskyselyn palautusprosentti voi asettaa rajoitteita tulosten yleistettävyyden kannalta. Vastanneiden jakaumat noudattivat kuitenkin hyvin koko otanta-alueen jakaumia. Koska alkuperäinen otos oli lisäksi laaja ja kattava, voidaan olettaa hankkeeseen liittyvien mielipiteiden ja asenteiden olevan vastauksissa edustettuina. Muilla intressitahoilla vastausprosentti oli riittävän korkea, jotta vastauksia voidaan luotettavasti yleistää.

14 5 KANSALAISKYSELYN TULOKSET 5.1 Vastaajien yleistiedot Paikallisten asukkaiden tietojen, näkemysten ja mielipiteiden kartoitus oli tärkeä osa kyselytutkimusta. Seuraavassa on ensiksi kerrottu yleistietoja vastanneista. Jatkossa on tarkasteltu, mitä kyseinen merialue merkitsee vastanneille, mitkä ovat heille tärkeitä kohteita ja mihin he merialuetta käyttävät. Vastaajille annettiin myös tehtäväksi pohtia energiapolitiikkaa: mitä ominaisuuksia eri energiantuotantotapoihin liittyy ja mihin suuntaan energiantuotantoa tulisi kehittää. Esitetyn suunnitelman kielteisten ja myönteisten vaikutusten arviointi oli keskeinen osa kyselyä. Lopuksi vastaajilta kysyttiin suhtautumista, kantaa, merituulivoimalaitoksen rakentamiseen. Tätä analysoitiin lisäksi vastaajien ilmoittamien muiden taustamuuttujien suhteen. Keskeisimmät tulokset esitetään jakaumakaavion. Ellei toisin mainita, ilmoitetut prosenttiluvut kuvaavat tietyn vastauksen antaneiden määrää kyselyyn vastanneista. Kyselyyn vastanneista 63 % oli miehiä ja 35 % naisia. Vastanneis-ta 2 % ei ilmoittanut sukupuoltaan. Tarkasteltavan otannan perusjoukossa vastaava jakauma oli 51,5 % ja 48,5 %, joten miehet vastasivat kyselyyn aktiivisemmin. Vastaajien sukupuoli 100 80 60 40 35,3 63,4 20 0 naiset miehet Kuva 5.1. Vastanneiden sukupuolijakauma (221 vastannutta). Otanta suunniteltiin siten, että saatu otos noudatti tarkasteltavan väestön ikäjakaumaa. Koska myös vastanneiden ikäjakauma noudatti kohtuullisen hyvin alueen väestön ikäjakaumaa, iällä ei tässä kyselyssä ollut vaikutusta vastausaktiivisuuteen. Määrällisesti eniten vastasivat 54-65- ja 30-41-vuotiaat.

15 Vastaajien ikäjakauma 60 50 40 30 20 18,8 27,7 23,7 28,6 10 0 18-29 v 30-41v 42-53 v 54-65 v yli 65 v 1,3 Kuva 5.2. Vastanneiden ikäjakauma (224 vastannutta). Yhteensä 66 asui tarkasteltavien alueiden läheisyydessä postinumeroalueilla 67100, 67200, 67300. Asuinpaikka ei kuitenkaan vaikuttanut vastausaktiivisuuteen. Lähetettyjen lomakkeiden määrään suhteutettuna niin kohteen lähellä sijaitsevilta asuinalueilta kuin kauempaakin saatiin yhtä paljon vastauksia (vrt. Taulukko 4.1.) Aktiivisinta vastaaminen oli nykyisessä asuinpaikassa 1-5 vuotta ja yli 15 vuotta asuneiden keskuudessa. Jakautuminen postinumeroalueittain 40 35 30 25 20 15 10 5 0 29,5 14,7 21,9 7,6 2,2 4,0 4,5 0,4 9,4 2,7 67200 67300 67400 67410 67700 67800 67900 67100 67600 68300 Kuva 5.3. Vastanneiden asuinpaikka postinumeroalueittain(218 vastannutta).

16 Asunut osoitteessa 60 50 40 30 20 10 12,1 35,3 7,6 10,3 33,9 0 alle vuoden 1-5 vuotta 6-10 vuotta 11-15 vuotta yli 15 vuotta Kuva 5.4. Asuinaika nykyisessä osoitteessa (222 vastannutta). 5.2 Merialueen merkitys Tutkimuksen taustatietoina selvitettiin myös asukkaiden suhdetta sijoitusalueeseen sekä merialueen merkitystä ja käyttömuotoja. 5.2.1 Asukkaiden suhde merialueeseen Sijoitusalueiden lähellä sijaitsevat ranta-alueet ja saaret olivat vastaajille tuttuja. Käynyt alueella Trullevinniemi 91,5 Tankar 70,5 Harrinniemi 69,2 Poroluoto 53,6 0 20 40 60 80 100 Kuva 5.5. Onko käynyt mainituissa kohteissa (214 vastannutta). Lähes kaikki vastanneet olivat käyneet Trullevinniemessä ja tuntemattomimmassakin kohteessa, Poroluodossa, oli vieraillut yli puolet vastanneista. Vastaajia pyydettiin myös kuvaamaan suhdettaan Kokkolan edustan merialueeseen ja suunniteltuun merituulivoimalaitokseen. Kyselyyn vastanneiden

17 asukkaiden keskuudessa merialueen tulevaisuus koettiin pääsääntöisesti tärkeäksi. Lähes puolet kysymykseen vastanneista koki Kokkolan merialueen henkilkohtaisesti tärkeäksi ja noin kolmannes vastasi olevansa kiinnostunut merialueen tulevaisuudesta vaikkei tuntenutkaan aluetta tarkemmin. Ainoastaan 17 ei kokenut merialueen eikä suunniteltavan merituulivoimalan vaikuttavan elämäänsä. 60 Suhde merialueisiin 50 46,9 40 30 20 35,3 17,4 10 0 Tärkeä Kiinnostunut alueesta Ei läheinen Kuva 5.6. Mikä kuvaa parhaiten suhdettanne merialueeseen ja suunniteltuun merituulivoimalaitokseen. 5.2.2 Tärkeiksi koetut kohteet Vastaajia pyydettiin myös nimeämään merelliset sijoitusalueet, joita he ensisijaisesti käyttivät tai joista olivat kiinnostuneita. Trullevin ranta jätettiin pois vaihtoehdoista. Kiinnostunut sijoitusalueesta Munakari- Poroluoto 31,3 Tankar-Djupören 27,2 Santapankki 21,0 En liiku merialueella 32,6 0 10 20 30 40 50 Kuva 5.7. Olen kiinnostunut ja käytän ensisijaisesti ko. merituulivoimalaitoksen suunniteltuja sijoitusalueita (223).

18 Munakarin Poroluodon alue kiinnosti vastaajia eniten. Toisaalta erot alueiden käytössä olivat pieniä ja monet vastaajista kokivat kaikkien sijoituspaikkojen olevan tärkeitä. Kolmasosa kyselyyn vastanneista kokkolalaisista ei liikkunut sijoitusalueilla tai niiden rannoilla. Kyselylomakkeessa oli lisäksi kartta, johon vastaajat saivat merkitä heille erityisen tärkeitä alueita ja paikkoja, joihin merituulivoimalaitos vaikuttaa. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan alueen merkitys. Noin 50 % vastaajista vastasi tähän kysymykseen. Pääsääntöisesti kuvatut alueet olivat ihmisille tärkeitä vapaa-ajan ulkoilu- ja virkistysalueina. Merialueella ja rannoilla käveltiin, hiihdettiin, retkeiltiin, tarkkailtiin luontoa, marjastettiin, uitiin, veneiltiin ja kalastettiin. Ylipäänsä alueen luonto ja luonnonrauha koettiin tärkeiksi. Loma-asunnon omistajille vapaa-ajan asunnon ympäristö oli tärkeä. Monet myös korostivat esittämänsä alueen maisema-arvoa ja merialueen tärkeyttä Kokkolan imagolle. Merialueeseen liittyi myös tunnesiteitä. Alueiden kerrottiin olevan tuttuja jo lapsuudesta. 5.2.3 Mihin asukkaat merialuetta käyttävät Asukkaita pyydettiin erittelemään merialueen käyttötapoja. Vaihtoehtoihin kuului niin vapaa-ajan harrastuksiin kuin asumiseen ja työhön liittyviä merkityksiä. Vastausten perusteella merialueella on asukkaille merkitystä erityisesti vapaaaikana. Yli 60 prosentilla vastaajista merialue liittyy vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin vähintään kerran kuukaudessa. 60 Suhde merialueisiin 50 46,9 40 30 20 35,3 17,4 10 0 Tärkeä Kiinnostunut alueesta Ei läheinen Kuva 5.8. Kuinka usein vastaajat käyttävät merialuetta vapaa-aikanaan (muuttujaan yhdistetty virkistyskalastaus, moottoriveneily, purjehtiminen, jäällä kävely ja hiihtäminen talvisaikaan, moottorikelkkailu, ulkoilu, lomailu ja retkeily rannoilla sekä luonnon tarkkailu) (prosentit laskettu 224 vastauksesta, tyhjät on tulkittu vastauksiksi En koskaan ).

19 Tavallisimmin Kokkolan edustan meri- ja ranta-alueet tarjoavat asukkaille ulkoilu- ja retkeilypaikkoja sekä mahdollisuuden tarkkailla luontoa. Talvisin jääalue oli monille tärkeä hiihtopaikka. Myös veneily ja kalastus olivat useille kokkolalaisille tärkeitä vapaa-ajanviettomuotoja. Asumiseen liittyen vastaajia pyydettiin miettimään kuinka usein he katselevat asunnoltaan tai loma-asunnoltaan merelle. Useimpien vastaajien asunnolta avautuvaan maisemaan merituulivoimalaitos ei vaikuttanut. Loma-asunnon omistajien kohdalla tilanne oli kuitenkin erilainen. Heidän asennoitumistaan käsitellään tarkemmin luvussa 0. Katselen vakituiselta tai loma-asunnoltani merelle 80,0 70,0 71,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 6,3 7,6 4,5 5,8 4,9 0,0 Viikottain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin En koskaan Kuva 5.9. Kuinka usein vastaajat katselevat sijoitusalueille vakituisilta tai loma-asunnoiltaan (prosentit laskettu 224 vastauksesta, tyhjät on tulkittu vastauksiksi En koskaan ). Vain harvat vastanneista käyttivät aluetta työssään, tosin on muistettava, että ammattikalastajat käsiteltiin omana, erillisenä tutkimusryhmänään. Käytän alue tta työssäni 80,0 75,0 70,0 60,0 Kuva 5.10. Kuinka vastaajat käyttävät merialueita työssään (prosentit laskettu 224 vastauksesta, tyhjät on tulkittu vastauksiksi En koskaan ). 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,2 7,1 2,2 2,2 2,2 Viikottain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin En koskaan

20 5.2.4 Asiat, joita merituulivoimalaitos ei saa muuttaa Asukkaita pyydettiin erittelemään, mikä heidän asuin- tai vapaa-ajan ympäristössään on sellaista, jota merituulivoiman rakentaminen ei saa muuttaa. Vaikka valtaosa avoimeen kysymykseen vastanneista koki merituulivoiman ja tarkasteltavat suunnitelmat myönteisinä, merituulivoimalan pelättiin muuttavan elinpiirin tärkeitä asioita. Ainoastaan 32 kysymykseen vastanneista 139 asukkaasta uskoi, ettei tuulivoimalaitos muuta mitään tärkeää tai koki ettei alueella ylipäänsä ollut mitään, mikä ei saisi muuttua. Vastauksissa tuotiin esille niin abstrakteja kuin hyvin konkreettisiakin asioita. Selvimmin tuli esille halu säilyttää alueen luonto ja virkistysmahdollisuudet. Vastaajat nimesivät myös yksittäisiä alueita, joiden ei haluttu muuttuvan: Merimaisema (24 vastausta), liikkumisen vapaus ja käyttöoikeus mereen ja rantoihin (20) koettiin yleisimmin asioiksi joihin merituulivoimalaitoksen toivottiin vaikuttavan mahdollisimman vähän. Vastaajat halusivat, että merituulivoimalaitos sulautuisi maisemaan mahdollisimman hyvin. Vastauksissa esitettiin myös toiveita sijoittelun suhteen. Luonnonkauniita merimaisemia haluttiin säilyttää ennallaan ja toisaalta viedä voimalaitos mahdollisimman kauas rannikosta. Osa vastaajista totesi tuulivoimalaitoksen joka tapauksessa pilaavan maiseman. Tuulivoimaloista aiheutuvan melun pelättiin häiritsevän ja alueen rauhallisuus (7 vastausta) ja hiljaisuus (14) haluttiin säilyttää. Muutamat mainitsivat myös alueen viihtyisyyden (4) ja turvallisuuden (1) säilyttämisen sen enempää asiaa erittelemättä. Ympäristön ainakin osittaista muuttumattomuutta (6 vastausta) ja alkuperäisen luonnon säilyttämistä toivottiin (4). Erityisesti lintujen (9) ja kalojen (5) elinympäristöjen toivottiin säilyvän. Kalastusalueet ja kalastajien elinkeino haluttiin turvata. Myöskään veneily- ja purjehdus mahdollisuuksien ei haluttu kärsivän tuulivoiman rakentamisesta. 5.3 Vastaajien suhde energiapolitiikkaan Taustatietoina vastaajilta kysyttiin myös heidän suhtautumistaan eri energiantuotantomuotoihin. Vastaajia pyydettiin miettimään mihin suuntaan sähköntuotantoa tulisi kehittää kivihiilen, öljyn, turpeen, maakaasun, puun, vesivoiman, tuulivoiman, ydinvoiman ja tuontisähkön osalta. Vastaajat saivat myös adjektiivilistan avulla kuvailla energiamuotoihin liittyviä mielikuviaan.

21 Mihin suuntaan eri energiantuotantomuotojen hyödyntämistä tulisi kehittää T uulivoima Puu Maakaasu Vesivoima Ydinvoima Turve Tuonti Öljy Kivihiili 0 20 40 60 80 100 Tuntuvasti lisätä Hieman lisätä Nykyisin sopiva Hieman vähentää Tuntuvasti vähentää Luopua kokonaan Ei osaa sanoa Kuva 5.11. Mihin suuntaan vastaajien mielestä energiantuotantoa tulisi kehittää (prosentit laskettu 224 vastauksesta, tyhjät on tulkittu vastaukseksi Ei osaa sanoa ). Kivihiilen ja öljyn käyttöä energiantuotannossa vastustettiin eniten. Vastanneista ainoastaan 2,2 % kannatti öljyn ja kivihiilen edes jonkinasteista lisäämistä ja jopa 27 % oli sitä mieltä, että kivihiilestä tulisi luopua kokonaan. Öljyn ja kivihiilen saatavuuden epävarmuus ja polton vaikutukset kasvihuoneilmiön kiihtymiseen olivat selkeimpiä käyttöön liittyviä kielteisiä mielikuvia. Fossiilisista polttoaineista ainoastaan maakaasu koettiin kestäväksi energiantuotantomuodoksi. Maakaasu miellettiinkin huomattavasti muita fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmäksi. Myös turpeen käyttöä haluttiin lisätä. Turpeeseen liittyviä myönteisiä mielikuvia olivat energiamuodon kotimaisuus ja positiivinen vaikutus työllisyyteen. Myös uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sähköntuotannossa haluttiin lisätä. Kenties osittain kyselyn aihepiiristä johtuen, etenkin tuulivoiman tuntuvaa lisäämistä kannatettiin. Jopa 86 % vastaajista halusi lisätä tuulivoiman käyttö sähköntuotannossa. Vastaajista 4 % halusi kuitenkin luopua tuulivoimasta kokonaan.

22 Ydinvoima ja tuontienergia jakoivat mielipiteitä. Myös mielikuvat tuotantomuotojen luotettavuudesta, riskeistä ja ympäristövaikutuksista jakautuivat. Esimerkiksi ydinvoiman koettiin olevan samaan aikaan vaarallista ja riskialtista sekä luotettavaa ja tuotantovarmaa. Lisäksi varsinkin tuontienergian tarpeellisuuden arvioiminen koettiin vaikeaksi. Vastaajat kokivat tuulivoiman kysytyistä energiantuotantomuodoista ympäristöystävällisimmäksi. Myös kotimaisuus ja hyvinvoinnin edistäminen koettiin tuulivoiman vahvuuksiksi. Toisaalta noin viidesosa vastaajista koki tuulivoiman saatavuuden epävarmaksi eikä uskonut sen soveltuvan laajamittaiseen energiantuotantoon. Myös tuulisähkön hinta jakoi mielipiteitä. Kun lähes kolmannes vastaajista uskoi tuulisähkön olevan halpaa, viidennes kuvaili tuulisähköä kalliiksi. Mie likuva tuulienergiasta Ympäristöystävällistä 83,9 Kotimaista 50,4 Edistää hyvinvointia 46,0 Luotettavaa 30,4 Kallista 29,0 Halpaa 20,5 Ei laajamittaista 21,9 Saatavuus epävarmaa 17,0 Työllistävää 12,9 Vaarallista 0,9 Kuva 5.12. Millaisia mielikuvia tuulivoima synnyttää (200 vastannutta). Kiihdyttää kasvihuoneilmiötä 0,0 0 20 40 60 80 100 Kyselylomakkeessa kartoitettiin myös asukkaiden suhtautumista tuulisähkön käyttöön. Vastaajista 55 % osti tai harkitsi tuulisähkön ostamista, vaikka se olisi muuta sähköä kalliimpaa, 33 % ei ostanut eikä harkinnut tuulisähkön ostamista. 12 % vastaajista jätti kysymyksen väliin.

23 Ostaako tuulisähköä 60 55,4 50 Kuva 5.13.. Ostavatko vastanneet tuulisähköä (prosentit laskettu 224:stä vastauksesta, vastaamatta jättäneet on koottu joukkoon Ei osaa sanoa ). 40 30 20 10 0 32,6 12,1 Ostaa tai harkitsee Ei osta eikä harkitse Ei osaa sanoa Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka suhtautuminen tuulivoimaan energiantuotantomuotona oli muuttunut viimeisten vuosien aikana puolet vastaajista kertoi myönteisen asenteen säilyneen ja 35 % vahvistuneen. Aiheeseen liittyvä tiedotus oli eräissä tapauksissa saanut kielteisen asennoitumisen muuttumaan myönteiseksi (3 ) ja päinvastoin (4 ). Vastaajista 2 % koki kielteisen asenteensa vahvistuneen ja 6 % säilyneen muuttumattomana. Tosin ohjeista huolimatta monet vastaajista olivat valinneet useamman vaihtoehdon. Suhtautuminen tuulivoimaan Myönteinen, ei muuttunut 51,3 Myönteinen, vahvistunut 35,3 Kuva 5.14. Miten suhtautuminen tuulivoimaan on muuttunut viimevuosina (201 vastannutta). Muutunut myönteiseksi Muuttunut kielteiseksi Kielteinen, vahvistunut Kielteinen, ei muuttunut 3,1 3,6 2,2 5,8 0 10 20 30 40 50 60

24 5.4 Merituulivoimalaitoksen kielteiset ja myönteiset vaikutukset Vastaajia pyydettiin arvioimaan merituulivoimalaitoksesta aiheutuvien vaikutusten suuntaa ja merkitystä. Arvioitavat vaikutukset sisälsivät niin luontoon ja luonnonympäristöön, alueen viihtyisyyteen ja imagoon sekä talouteen ja työllisyyteen kohdistuvia vaikutuksia. Vastaajat saivat myös vapaasti nimetä vaikutuksia asumiseensa, työhönsä ja vapaa-aikaansa. Eniten kielteisiä vaikutuksia vastaajat kokivat aiheutuvan kalastukselle, maisemalle, linnustolle ja merialueen vapaalle käytölle. Eniten myönteisiä vaikutuksia yhdistettiin puolestaan kaupungin imagoon, kunnallistalouteen, energianhintaan ja ilmanlaatuun. Useimmat tarkastellut vaikutukset jakoivat kuitenkin mielipiteitä ja vastaajat eivät joko pystyneet arvioimaan vaikutuksen suuntaa ja merkitystä tai kokivat merituulivoimalan vaikuttavan tarkasteltaviin asioihin sekä myönteisesti että kielteisesti. Yleisesti vaikutusten arvioiminen koettiin vaikeaksi. 5.4.1 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset ympäristöön Ihmisiä pyydettiin arvioimaan merituulivoimalaitoksesta aiheutuvia vaikutuksia mm. kalastukseen, linnustoon ja merenpohjan muutoksiin. Vaikutukset luontoon 80 70 60 50 40 30 20 10 0 52,7 51,8 36,2 37,9 39,3 31,3 22,8 17,0 11,2 kalastus linnusto merenpohja Myönteinen Kielteinen Ei osaa sanoa Kuva 5.15. Kuinka tuulimyllyt vaikuttavat luontoon liittyviin asioihin(prosentit laskettu 224:stä vastauksesta, vastaamattajättäneet on koottu joukkoon Ei osaa sanoa ). Vaikutukset koettiin suurimmaksi osaksi kielteisiksi. Yli puolet vastaajista pelkäsi tuulivoiman vaikuttavan negatiivisesti kalakantoihin ja linnustoon. Myös merenpohjan muutokset koettiin pitkälti kielteisinä. Toisaalta keskimäärin kolmannes ei osannut arvioida tuulivoimalan luontovaikutuksia. Myös avoimista vastauksista välittyi asukkaiden halu säilyttää ainakin osittain luonnon koskemattomuus sekä pelko merituulivoimalaitoksen kielteisistä vaikutuksista merialueen eliöstölle niin rakentamisen kuin varsinaisen toiminnan-

25 kin aikana. Aiheen arkuutta ei ainakaan vähentäne tarkasteltavien sijoituskohteiden sijoittuminen pääosin Natura-alueille. Ihmisiä pyydettiin arvioimaan myös vaikutuksia elinympäristönsä viihtyisyyteen. Lähes puolet vastaajista pelkäsi tuulivoimalaitoksesta aiheutuvan häiritsevää melua. Toisaalta neljännes vastaajista koki meluvaikutukset myönteisenä ja kolmannes vastaajista oli epävarmoja vaikutuksen suhteen. Myös laitoksen turvallisuusvaikutusten arvioiminen koettiin hankalaksi. Vastaukset jakautuivatkin tasaisesti kielteisiin, myönteisiin ja epävarmoihin. Sen sijaan tuulivoiman uskottiin ja toivottiin parantavan ilmanlaatua. Yli 50 % vastaajista uskoi ilmanlaadun paranevan ja ainoastaan 8 % epäili tuulivoimalan huonontavan ilmanlaatua. Vaikutukset ympäristön viityisyytee n 80 70 60 50 40 30 20 10 0 54,5 43,3 34,4 36,2 37,5 29,5 32,1 24,6 8,0 Turvallisuus Melu Ilmanlaatu Myönteinen Kielteinen Ei osaa sanoa Kuva 5.16. Kuinka tuulimyllyt vaikuttavat ympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen (prosentit laskettu 224:stä vastauksesta, vastaamattajättäneet on koottu joukkoon Ei osaa sanoa ). Myös tuulivoimalan vaikutus maisema-arvoihin jakoi mielipiteitä. Kysyttäessä yleisesti maiseman muutoksen suuntaa ja merkitystä yli puolet vastaajista koki merituulivoimalaitoksen vaikuttavan maisemaan kielteisesti. Toisaalta kolmannes vastaajista koki muutoksen myönteiseksi ja noin 15 % ei osannut määritellä kantaansa.

26 Maiseman muutos 80 70 60 50 40 30 20 10 0 52,2 32,1 15,6 Myönteinen Kielteinen Ei osaa sanoa Kuva 5.17. Kuinka tuulimyllyt vaikuttavat maisemaan (prosentit laskettu 224:stä vastauksesta, vastaamattajättäneet on koottu joukkoon Ei osaa sanoa ). Merimaiseman ja tuulivoimalan yhteensovittaminen herätti vastanneissa ristiriitaisia tunteita. Vaikka yli 50 % vastaajista koki merituulivoimalan vaikuttavan kielteisesti ympäröivään maisemaan, ainoastaan vajaa 40 % vastaajista koki kyselyn mukana lähetetyissä kuvasovitteissa tuulimyllyjen häiritsevän tai pilaavan rannikkomaiseman. Lähes puolet vastanneista kertoi tuulivoimalan monipuolistavan ja noin 15 % kaunistavan merimaisemaa. Viidennes vastaajista ei kokenut maisemamuutoksia merkityksellisiksi. Kysymykseen vastanneista useimmat olivat kuitenkin rastineet useamman vaihtoehdon. Vaikutus maisemaan 60 50 42,4 40 30 20 10 15,2 19,6 27,7 9,8 0 Kaunistavat Monipuolistavat Pilaavat Kuva 5.18. Tuulimyllyt rannikkomaisemassa (223 vastannutta).

27 Avoimissa vastauksissa voimalaa arvosteltiin ja kehuttiin. Tuulimyllyjä kuvattiin edellisten lisäksi piristäviksi, elävöittäviksi, eksoottisiksi, massiivisiksi, masentaviksi, keinotekoisiksi ja rumiksi. Tuulivoimaan liittyvät myönteiset mielikuvat vaikuttivat myös maiseman kokemiseen. Tavallinen asenne merituulivoiman aiheuttamiin maisemamuutoksiin oli uhrautuva. Vaikka useat vastaajista olivatkin sitä mieltä, etteivät tuulimyllyt sulaudu luonnolliseen merimaisemaan, he uskoivat kuitenkin vähitellen tottuvansa näkymään. Esteettiset tappiot oltiin pääasiassa valmiita kestämään, jos sen seurauksena ympäristön tila paranisi. Tuulivoimaloiden koettiin viestivän ympäristöystävällisyydestä, puhtaudesta ja positiivisesta suhtautumisesta tulevaisuuteen. Tilannetta kuvaa hyvin vastaus: Tilanne on ristiriitainen. Luonnonmaiseman koskemattomuus on rikottu, mutta tuulimyllyt viestivät edistyksellisyyttä ja luonnon kunnioittamista. Suunnittelijoiden toivottiin kuitenkin paneutuvan maisemointiin ja tuulivoiman sijoitteluun luonnonarvojen säilyttämiseksi. 5.4.2 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset talouteen ja työllisyyteen Vastaajia pyydettiin arvioimaan merituulivoimalaitoksen taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia. Kysymyksissä tiedusteltiin mm. vaikutuksia kunnallistalouteen, kiinteistöjen arvoon, energian hintaan, elinkeinoihin, työllisyyteen ja työhön yleensä. Vaikutukset työhön ja elinkeinoihin % vastauksista 80 70 60 50 40 30 20 10 0 45,5 67,9 45,5 48,7 37,1 26,8 14,3 8,9 4,9 Työ Työllisyys Elinkeinot Myönteinen Kielteinen Ei osaa sanoa Kuva 5.19. Kuinka tuulivoimala vaikuttaa työhön ja elinkeinoihin (prosentit laskettu 224:stä vastauksesta, vastaamattajättäneet on koottu joukkoon Ei osaa sanoa ). Vaikutukset työllisyyteen ja elinkeinoihin koettiin pääsääntöisesti myönteisinä. Tosin monet vastaajista näkivät tuulivoiman vaikuttavan sekä myönteisesti että kielteisesti tai eivät osanneet arvioida mahdollisia vaikutuksia. Valtaosa vastaajista ei kuitenkaan arvioinut tuulivoimalan vaikuttavan omaan työhönsä.

28 Vaikuttaako merituulivoimala työhöni 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 82,1 8,5 2,2 paljon jonkin verran ei ollenkaan Kuva 5.20. Vaikuttaako merituulivoimalaitos työhönne (208 vastannutta). Vastaajat saivat lisäksi kertoa, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia he uskoivat suunnitelmista työlleen seuraavan. Avoimeen kysymykseen merituulivoimalaitoksen myönteisistä vaikutuksista työlle esitti näkemyksiään 76,3 % (171) ja kielteisistä vaikutuksista 45,1 % (101) yhteensä 224 kansalaiskyselyyn vastanneesta. Avoimissa vastauksissa tuulivoimalaitoksen uskottiin virkistävän alueen elinkeinoelämää ja synnyttävän seudulle uusia työpaikkoja (14 vastausta). Osa vastaajista katsoi voimalaitoksen monipuolistavan ja lisäävän myös omia työtilaisuuksiaan (13). Suoranaisia työllistäviä vaikutuksien odotettiin etenkin rakennusalalla, mutta työllistävään vaikutukseen uskovat vastaajat odottivat erityisesti epäsuoria työllistäviä vaikutuksia. Kaupungin uuden imagon toivottiin vetävän puoleensa uusia asiakkaita ja turisteja. Myös puhtaampi ympäristö (5) ja energian halpuus (1) sekä seudun kehittyminen ja vaikutukset talouteen (4) mainittiin työhön liittyvinä myönteisinä vaikutuksina. Valtaosa vastaajista (108) ei kuitenkaan uskonut merituulivoimalaitoksen vaikuttavan myönteisesti työhönsä. Valtaosa vastaajista (87 vastausta) ei nähnyt merituulivoimalaitoksen vaikuttavan työhönsä myöskään kielteisesti. Vastauksissa, joissa koettiin tuulivoimalan vaikuttavan kielteisesti työhön, pelättiin maisemahaittoja, melua, liikenteen vaikeutumista, Kokkolan imagon huononemista ja siitä seuraavaa asiakkaiden vähenemistä sekä energianhinnan kallistumista.

29 Vaikutukset talouteen % vastauksista 80 70 60 50 40 30 20 10 0 62,1 55,8 37,5 38,8 31,7 23,2 20,1 24,1 5,8 Kunnallistalous Kiinteistöjen arvo Energian hinta Myönteinen Kielteinen Ei osaa sanoa Kuva 5.21. Kuinka tuulivoimala vaikuttaa talouteen (prosentit laskettu 224:stä vastauksesta, vastaamattajättäneet on koottu joukkoon Ei osaa sanoa ). Kunnallistalouteen merituulivoimalaitoksella uskottiin olevan myönteinen vaikutus. Kiinteistöjen arvon sen sijaan 38 pelkäsi laskevan ja likimain yhtä moni oli epävarma vaikutuksen suunnasta. Avoimissa vastauksissa kiinteistöjen hinnan nousun tai laskun uskottiin riippuvan tuulivoiman vaikutuksista alueen imagoon. Vastanneista 55 % uskoi merituulivoimalan rakentamisen laskevan energian hintaa. Noin viidennes puolestaan pelkäsi hinnan kallistuvan ja viidennes ei osannut arvioida tuulivoiman vaikutusta energianhintoihin. Kaupungin imagon toivottiin vaikuttavan alueellisesti niin talouteen kuin työllisyyteenkin. Imagovaikutusten uskottiin riippuvan lähinnä tuulivoimaan liittyvistä asenteista. Valtaosa vastaajista (76,3 %) uskoi merituulivoimalan vaikuttavan myönteisesti Kokkolan imagoon. Kaupungin imago Kuva 5.22. Merituulivoimalan vaikutus kaupungin imagoon (prosentit laskettu 224:stä vastauksesta, vastaamattajättäneet on koottu joukkoon Ei osaa sanoa ). 80 70 60 50 40 30 20 10 0 76,3 15,6 8,0 Myönteinen Kielteinen Ei osaa sanoa

30 5.4.3 Merituulivoimalaitos ja asuminen Lomakkeessa tiedusteltiin suunnitelmissa esitetyn merituulivoimalaitoksen vaikutuksia asumiseen. Kysymykseen vaikuttaako asumiseenne vastasi 215 kyselyyn vastanneista 224 asukkaasta. Suurin osa vastanneista uskoi, ettei merituulivoimalaitoksella ollut minkäänlaista vaikutusta asumiseen. Vaikuttaa merituulivoimala asumisee ni 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 4,0 7,1 84,8 paljon jonkin verran ei ollenkaan Kuva 5.23. Vaikuttaako merituulivoimalaitos asumiseenne (215 vastannutta). Mielipiteet mahdollisten vaikutusten suunnasta jakautuivat puolestaan tasaisesti kielteisiin, myönteisiin ja epävarmoihin. Vaikutus asumiseen yleensä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 35,7 31,3 33,0 Myönteinen Kielteinen Ei osaa sanoa Kuva 5.24. Minkä suuntaisia ovat merituulivoimalan yleiset vaikutukset asumiselle (prosentit laskettu 224:stä vastauksesta, vastaamattajättäneet on koottu joukkoon Ei osaa sanoa ).

31 Vastaajat saivat täydentää vastaustaan kertomalla, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia he uskoivat tuulivoimalan rakentamisesta asumiselleen seuraavan. Avokysymykseen merituulivoimalaitoksen myönteisistä vaikutuksista esitti näkemyksiään 55,8 % (125 vastausta) ja kielteisistä vaikutuksista 58,5 % (131) kansalaiskyselyyn vastanneista. Avoimissa vastauksissa asumiselle myönteiseksi koettiin yleisimmin uuden tuulivoimalan rakentamisen oletetut myönteiset vaikutukset sähkön hintaan (35 vastausta) sekä mahdollisuus ostaa imagoltaan positiivista energiaa (49). Ympäristöystävällisyys, turvallisuus, uusiutuvuus ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen sekä saasteettomuus olivat tällöin tuulienergin tärkeimpiä etuja ihmisten vastauksissa. Tuulienergian tuottamisen odotettiin saasteettomuutensa ansiosta parantavan myös paikallista ilmanlaatua (14). Energian hinnan laskuun suhtauduttiin puolestaan epäilevämmin. Aikaisemmissa kysymyksissä esille noussut energian hintaan liittyvien odotusten ristiriitaisuus tuli selvästi ilmi myös avoimia vastauksia tarkasteltaessa. Usein energian hinnan laskua toivottiin ja odotettiin, mutta siihen suhtauduttiin hyvin varauksellisesti. Tarjolla olevan energian pelättiin toisaalta myös tulevaisuudessa kallistuvan (9 vastausta). Myös energian tuottaminen mahdollisimman lähellä kuluttajia koettiin asumisen kannalta tärkeäksi. Tuulivoiman uskottiin synnyttävän mielikuvia puhtaudesta ja edistyksellisyydestä ja näin vaikuttavan joko asuinalueen tai koko kaupungin imagoa kohottavasti (11 vastausta). Parantuneen imagon odotettiin nostavan kiinteistöjen hintoja (1) ja lisäävän alueen turismia (4). Toisaalta ihmisten negatiivisista asenteista, maiseman muutoksesta ja siten alueen imagon muuttumisesta johtuvaa kiinteistöjen arvon laskua (8) pelättiin. Myös pelko vuokran mahdollisesta nousemisesta tuulivoimalan rakentamisen jälkeen tuli esille. Maiseman muutos (17 vastausta) ja melu (12) koettiin asumista haittaaviksi tekijöiksi. Myös liikenteen pelättiin lisääntyvän (4) ja häiritsevän asumista niin voimalaitosta rakennettaessa kuin uteliaiden tullessa myllyjä katselemaan. Kahdessa vastauksessa maiseman uskottiin muuttuvan asumisen kannalta parempaan suuntaan. 5.4.4 Merituulivoimalaitoksen vaikutukset vapaa-aikaan ja harrastuksiin Noin 10 % vastaajista uskoi voimalaitoksen vaikuttavan paljon harrastuksiinsa. Vaikka yli puolet vastaajista ei kokenut tuulivoimalaitoksella olevan minkäänlaista vaikutusta henkilökohtaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiinsa, merituulivoimalaitoksen koettiin vaikuttavan vapaa-ajan viettoon ja harrastus- ja virkistysmahdollisuuksiin useammin kuin työhön tai asumiseen.