TUTKIMUSRAPORTTI

TUTKIMUSRAPORTTI 22.8.2017 Ulla Lignell Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, Rakennusten kunnossapito Vantaan Kaupunki ulla.lignell@vantaa.fi Kohde Kartanonkosken päiväkoti, tilat 1001 ja 1002, Vantaa SISÄILMAN LAADUN SEURANTATUTKIMUS JA LATTIAMATERIAALIEN PÄÄSTÖTUTKIMUS 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT Kartanonkosken päiväkoski on vuonna 2006 rakennettu tiilivuorattu rakennus, jossa on tiloja yhdessä tasossa. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennuksessa on tehty Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus ( 30.1.2015 ja 2.2.2017). Sisäilma todettiin mittaushetkellä mikrobien ja hiilidioksidipitoisuuden osalta normaaliksi. Ikkunaliittymien tiiveydessä havaittiin puutteita. Lattiapinnoitteen alapuolella ei havaittu tutkimushetkellä kohonneita kosteuslukuarvoja. Lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin poikkeavaa, liimamaista hajua tiloissa 1002, 1008 sekä 1036. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus oli tiloissa 1002, 1008 ja 1022 normaalilla tasolla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua, lattiarakenteen kosteutta sekä muovimatolla päällystetyssä lattiarakenteessa mikrobipitoisuuksia ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia eri rakenneosissa. Tutkittaviksi tiloiksi on valittu Vantaan kaupungin toimesta pienryhmätila 1001 sekä leikki- ja lepohuone 1002. Molemmat tilat olivat poissa käytöstä. Lisäksi tarkoituksena oli mitata lattiapinnan pintamateriaalipäästöjä ennen lattiapinnoitteen poistamista ja lattiapinnoitteen poistamisen jälkeen tasoitteen pinnasta sekä tasoitteen poistamisen jälkeen betonin pinnasta. Lattiapinnoitteen poistamisen jälkeen tehtäviä pintamateriaalipäästötutkimuksia ei voitu suorittaa, sillä tiloissa oli jo uusittu lattiapinnoite 25.7.2017, kun tiloihin oltiin menossa tekemään ko. tutkimusta. Näytteenottajina olivat Reeta Aitto-Oja, Hanna Hartikainen sekä Milla Mattila. Tutkimukset tehtiin 7.6.-5.7.2017. 2 TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI 2.1 Rakenteiden kosteudet Päiväkotirakennuksessa on tuulettuva alapohjarakenne (pintamateriaali, 1 (5) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

60 mm pintabetoni, ontelolaatta, 160 mm solupolystyreenilevy, >800 mm tuuletettu alustatila, sepeli, suodatinkangas, perusmaa). Tiloihin 1001 ja 1002 tehtiin lattia- ja ulkoseinäpinnoille pintakosteuskartoitus pintakosteudenilmaisimen avulla. Kosteuskartoitus on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Tilan 1001 ulkoseinän lähellä havaittiin lattiapinnalla kohonneita kosteuslukemia pintakosteudenilmaisimen avulla. Kohta oli sama, jossa aiemmassa tutkimuksessa oli todettu kohonneita pintakosteusarvoja. Tilassa 1002 ei tässä tutkimuksessa havaittu kohonneita pintakosteusarvoja. Molemmissa tiloissa tarkastettiin lattiapinnoitteen alapuolinen kosteuspitoisuus ns. viiltokosteusmittausmenetelmän avulla. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tilassa 1001 kosteus oli koholla pinnoitteen alla (RH 85,6 %, lt 19,8 C). Kyseisessä kohdassa havaittiin myös lattiapinnoitteen alla pistävää liimamaista hajua. Tilassa 1002 lattiapinnoitteen alla kosteuspitoisuus oli 73 % (lt 21,0ºC), eikä lattiapinnoitteen alla havaittu poikkeavaa hajua. Tilassa 1002 oli aiemmassa tutkimuksessa määritetty lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus (21.12.2016, 78 %, lt 21,4ºC). Kosteuspitoisuus oli laskenut ko. kohdassa puolen vuoden sisällä selvästi. Rakennekosteuden määrittämiseksi molempiin tiloihin tehtiin alapohjarakenteeseen eri rakennesyvyyksiin porareikäkosteusmittaukset. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tilan 1001 syvin mittausreikä (135 mm) oli porattu onteloiden väliin. Siinä kosteuspitoisuus oli 87 % (lt 19,2 C). Suhteellinen kosteus oli kuitenkin pintavalussa 30 mm mittaussyvyydellä 76 % ja 65 mm syvyydellä 81,7 % eli kosteuspitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Tilassa 1002 syvin mittareikä osui ontelon sisälle, suhteellinen kosteus oli ontelotilassa 68,3 %. Pintavalussa 40 mm syvyydellä suhteellinen kosteus oli 75,5 % ja 70 mm syvyydellä 82,3 %. Kosteuspitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. 2.2 Rakennusmateriaalien mikrobit Rakennusmateriaalien mikrobeja selvitettiin molempien tilojen muovimattojen alapuolisesta liimasta sekä tasoitteesta. Materiaaleista otettiin lisäksi uusintanäytteet, joilloin materiaalit viljeltiin myös erilaisille bakteerikasvatusalustoille ilman antibioottia kahdessa eri lämpötilassa Bacillustyyppisten bakteerien tunnistusta varten. Näytteet analysoitiin Metropolilabissa laimennossarjamenetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. 2 (5) TUTKIMUSRAPORTTI 22.8.2017

Kuvat 1 ja 2. Tilan 1002 näytteenottokohta ennen muovimaton liiman poistamista (vasemmalla) ja poistamisen jälkeen. Tiloissa oli samanlaiset muovimatot. Kaikissa näytteissä esiintyi alle määritysrajan sieni-itiöitä ja aktinomykeettejä. Myöskään bakteereita ei havaittu THG-maljalla lukuunottamatta tilan 1002 muovimaton alapuolista liimakerrosta, jossa havaittiin vähäisiä määriä (600-3300 kpl/g) bakteereita. Viljeltäessä liima- ja tasoitemateriaaleja erilaisille Bacillus-kasvatusalustoilla eri kasvatuslämpötiloissa, kasvoi bakteereita maljoilla alle määritysrajan. 2.3 Rakennusmateriaalien päästötutkimus, bulk-mittaus Molempien tilojen muovimatosta, muovimaton liimasta, tasoitteesta sekä betonin pinnasta tutkittiin rakennusmateriaalista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä laboratoriossa ns. bulk-mittausmenetelmän avulla. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Työterveyslaitokselle. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Rakennusmateriaaleille on määritelty M1-luokan perusteella haihtuvien orgaanisten yhdisteiden emissiolle 200 µg/m 3 g päästöraja. Työterveyslaitos on asettanut kokonaisemissiolle viitearvon 200-500 µg/m 3 g riippuen matossa käytetystä pehmittimestä. Lisäksi muovimaton erittämälle 2-etyyliheksanolille on asetettu viitearvoksi 50-70 µg/m 3 g ja C9 alkoholeille 320 µg/m 3 g. Tasoitteen ja betonin kokonaispitoisuuden viitearvo on 50 µg/m 3 g ja 2-etyyli-1-heksanolin 40 µg/m 3 g. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaisemissio oli muovimatossa 210-630 µg/m 3 g, liimassa 280-530 µg/m 3 g, tasoitteessa 40-80 µg/m 3 g ja betonin pinnassa 110-130 µg/m 3 g. Tilan 1001 materiaalien pitoisuudet olivat korkeammat kuin tilan 1002 materiaalien. Sekä muovimaton että liiman kokonaisemissio ylitti molemmissa tiloissa M1-luokitellun materiaalin päästörajan. Myös 2- TUTKIMUSRAPORTTI 22.8.2017 3 (5)

etyyliheksanolipitoisuus ylitti molempien tilojen muovimatossa sekä tilan 1001 tasoitteessa viitearvon. Myös betonissa ylittyi kokonaispitoisuuden viitearvo. 2.4 Pintamateriaalipäästötutkimus, Flec-mittaus Molemmista tiloista otettiin muovimaton päältä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet FLEC-menetelmällä pintamateriaalipäästön mittaamiseksi. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Molempien tilojen pintamateriaalipäästöt olivat vähäisiä. Vähäpäästöisen, M1- luokitellun uuden materiaalin emissionopeuden raja-arvona TVOC-arvon osalta on 200 µg/m 2 h julkaisun Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaan. Tutkituissa tiloissa pintamateriaalipäästö oli 8-26 µg/m 2 h, mikä alitti M1-luokitellun materiaalin emissionopeuden. 2-Etyyli-1-heksanolia voi esiintyä tavanomaisesti dietyyliheksyyliflataattia sisältävissä PVC-lattiapinnoitteissa ja liimoissa, mutta sen esiintyminen voi viitata myös lattiapäällysten ja liiman hajoamisreaktioon kosteuden vaikutuksesta. VTT:n sisäilma- ja mittaustietopankki on esittänyt maton päältä FLEC-mittauksena tehdyille muovilattiapäästöille tavanomaiseksi etyyli-1-heksanoli päästöksi 5-30 µg/m 3. 2-etyyliheksanoliemissio oli muovimaton pinnalla tiloissa 5-19 µg/m 2 h, mikä on normaali pitoisuus. 2.5 Sisäilman mikrobit Sisäilman mikrobinäytteet otettiin tiloista 1001 ja 1002. Vertailunäyte otettiin ulkoilmasta. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tutkimustuloksia verrataan samanaikaisiin ulkoilman mikrobipitoisuuksiin ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobikoostumuksessa mahdollisesti todettavia eroja. Tutkittujen tilojen sieni-itiö- ja aktinomykeettipitoisuudet alittivat ulkoilman vertailunäytteen pitoisuudet ja sieni-itiökoostumus oli ulkoilman kaltainen. Bakteeripitoisuudet tiloissa olivat alhaisia. 2.6 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tiloista 1001 ja 1002. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus, ns. TVOC-arvo, oli tiloissa 7-26 µg/m 3. Asumisterveysasetuksen 2015 mukainen toimenpideraja asunnoissa ja vastaavissa tiloissa on 400 µg/m 3. Tutkittujen näytteiden TVOC-pitoisuudet olivat alhaisia. Näytteissä ei myöskään havaittu mitään yksittäistä yhdistettä kohonnutta määrää. 4 (5) TUTKIMUSRAPORTTI 22.8.2017

3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Tilassa 1001 havaittiin muovimattopinnoitteen alla kohonnut kosteuspitoisuus (RH 85,6 %) ja mittauspisteessä havaittiin pistävää, liimamaista hajua. Tilassa 1002 kosteuspitoisuus muovimattopinnoitteen alla oli normaali eikä poikkeavia hajuja havaittu. Pintavalussa kosteuspitoisuudet olivat molemmissa tiloissa tavanomaisella tasolla. - Tutkituissa rakennusmateriaaleissa (muovimaton liima ja tasoite) mikrobipitoisuudet olivat ohjearvoihin nähden alhaisia. Muovimaton liimaa ja tasoitemateriaaleja viljeltiin lisäksi selektiivisillä kasvatusalustoilla eri lämpötiloissa Bacillus-tyyppisten bakteerien määrittämistä varten. Bakteereita kasvoi näissä alle määritysrajan. Rakennusmateriaaleissa ei ole viitteitä mikrobivauriosta. - Rakennusmateriaalien (muovimatto, sen alapuolinen liima, tasoite ja betonipinta) päästötutkimuksessa ylitti molempien tilojen muovimatto- ja liimanäytteiden kokonaisemissio M1-luokitellun materiaalin kokonaisemission viiterajan. 2-etyyli-1-heksanolia havaittiin viitearvoihin nähden kohonneina pitoisuuksina molempien tilojen muovimatoissa sekä tilan 1001 tasoitteessa. Todennäköisesti materiaaleissa on tapahtunut jonkin verran kosteuden aiheuttamaa kemiallista hajoamista. Menetelmän avulla ei voida kuitenkaan päätellä tämän vaikutuksia sisäilmaan. Lattian pintamateriaalipäästöt olivat molemmissa tiloissa alhaisia, millä perusteella muovimatossa ja sen alapuolisissa liima- ja tasoitemateriaaleissa olevat kemialliset yhdisteet eivät pääse haihtumaan muovimaton pinnan läpi sisäilmaan. - Sisäilman laatu oli normaali sisäilman mikrobien sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta. Helsingissä, 22.8 2017 Sanna Pohjola MML Rakennusterveysasiantuntija Ilkka Jerkku DI, yksikön johtaja Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Kosteuskartoitus 5 (5) TUTKIMUSRAPORTTI 22.8.2017

Sisäilman mikrobit 1 Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar (M2) ja DG 18 agar homesienille sekä tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG) bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Näytteenottopiste Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M1 1001 Pienryhmä 7.6.17 Yhteensä Penicillium sp. Cladosporium sp. steriilit 18 50 % 25 % 25 % 110 4 M2 1002 Leikki- ja lepohuone 2 7.6.17 Yhteensä alle 4 100 4 M3 Ulkoilma 7.6.17 Yhteensä Cladosporium sp. Aureobasidium sp. Eurotium sp. steriilit hiivat 560 51 % 1 % 1 % 44 % 3 % 110 7 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % 7.6.17 21,2 21,7 40,8 42,0 22,7 38,0 Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 ja Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 2008 mukaan: Sieni-itiöt - taajamassa sijaitsevien asuntojen sieni-itiöpitoisuus 100 500 cfu/m 3 talviaikana on poikkeavan suuri. Jos myös näytteen mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeava, mikrobikasvun esiintyminen on todennäköistä, - cfu/m 3 :n mikrobipitoisuus voi viitata mikrobikasvustoon asunnossa talviaikana, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja eli ns. kosteusvaurioindikaattoreita, - taajamassa sijaitsevan asunnon talviaikainen sieni-itiöpitoisuus yli 500 cfu/m 3 on mikrobikasvustoon viittaava, - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3. Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein 50-100 cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja. Mikäli sisäilman mikrobipitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, voi tämä viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä. Mikrobilähteeseen viittaa myös se, että sisäilmassa esiintyy mikrobilajeja, joita ei esiinny ulkoilmassa. Bakteerit - pitoisuustaso yli 4 500 cfu/m 3 asunnoissa ja koulujen luokkatiloissa on kohonnut ja viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tilan käyttöön nähden, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3 ja viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tai sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen.

Aktinomykeetit (Sädesienet) - aktinomykeettien eli sädesienien esiintymistä talviaikana taajama-asunnoissa pidetään ns. kosteusvaurioindikaattoreina, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta. Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: 2 Näyte Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g M2 Bakteerit, kpl/g THG Aktinomykeetit, kpl/g THG MR1 1001 Muovimaton liima 7.6.17 5.7.17 MR2 1001 Tasoite 7.6.17 5.7.17 MR3 1002 Muovimaton liima 7.6.17 5.7.17 600 3300 MR4 1002 Tasoite 7.6.17 5.7.17 * kosteusvaurioindikaattori Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 mukaan näytteessä on - mikrobikasvustoa, jos näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on suurempi kuin 10 000 kpl/g tai aktinomykeettien pitoisuus on yli 3000 kpl/g, - mikrobikasvustoa, jos näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on 5000 10 000 kpl/g ja näytteessä havaitaan ns. kosteusvaurioindikaattoreita tai sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua). Aktinomykeettien esiintymistä alle 3000 kpl/g:n pitoisuuksissa arvioidaan niiden indikaattorimerkityksen avulla koko näytteessä (homesienipitoisuus on 5 000 10 000 kpl/g, näytteessä on kosteusvaurioindikaattoreita, yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia), - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin 100 000 kpl/g. Ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Jos rakennusmateriaalinäytteen sienipitoisuus on alle määritysrajan tai näytteessä havaitaan vain yksittäisiä pesäkkeitä, kyseessä voi olla vaurioitumaton näyte tai kuiva kasvusto. Tällöin materiaaleille tehdään suoramikroskopointi esimerkiksi ns. teippinäytteestä. Mikäli suoramikroskopoinnissa nähdään sienirihmastoa, tämä voi viitata homekasvustoon tai lahovaurioon näytteessä. Pelkkien itiöiden havaitseminen voi viitata kontaminaatioon muusta lähteestä. Suoramikroskopointi ei sovellu bakteerikasvustojen havainnointiin. Rakennusmateriaalien bakteeripitoisuudet määritettiin Bacillus-tyyppisille bakteereille ja Bacillus cereukselle tarkoitetulle spesifiselle maljalle ilman antibioottia kahdessa eri lämpötilassa laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g:

3 Näyte Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Anaerobiset Bacillustyyppiset bakteerit, kpl/g Antibiootiton Plate count agar 25ºC Anaerobiset Bacillustyyppiset bakteerit, kpl/g Antibiootiton Plate count agar 50ºC Anaerobiset Bacillus cereus ryhmä, kpl/g Bacillus cereus select. agar 25ºC Bacillustyyppiset bakteerit, kpl/g Antibiootiton Plate count agar 25ºC Bacillustyyppiset bakteerit, kpl/g Antibiootiton Plate count agar 50ºC Bacillus cereus ryhmä, kpl/g Bacillus cereus select. agar 25ºC MR1 1001 Muovimaton liima 5.7.17 MR2 1001 Tasoite 5.7.17 MR3 1002 Muovimaton liima 5.7.17 MR4 1002 Tasoite 5.7.17 Menetelmää varten ei ole olemassa ohjearvoa. Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen kosteus mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Mittauspiste Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C K1 1001 lattia 128cm ikkunaseinästä, 8cm toisesta ulkoseinästä 122cm ikkunaseinästä, 8cm toisesta ulkoseinästä 116cm ikkunaseinästä, 8cm toisesta ulkoseinästä 30 65 135 12.6.17 12.6.17 12.6.17 76,0 81,7 86,9 19,6 19,3 19,2 K2 1002 lattia 73cm oviseinästä, 29cm toisesta väliseinästä 73cm oviseinästä, 19cm toisesta väliseinästä 73cm oviseinästä, 11cm toisesta väliseinästä 40 70 ontelo 12.6.17 12.6.17 12.6.17 75,5 82,3 68,3 20,0 20,2 20,7 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C 12.6.17 40,8 42,0 21,2 21,7 98 13,5

4 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41- näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Mittauspisteen sijainti Pvm Suhteellinen kosteus, % Mittauspiste Rakenneosa Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C VK1 1001 lattia 77cm ikkunaseinästä, 24cm toisesta ulkoseinästä. Pistävää hajua muovimattopinnoitteen alla VK2 1002 lattia 49cm oviseinästä, 22cm toisesta väliseinästä. Ei hajua muovimattopinnoitteen alla 7.6.17 85,6 14,7 19,8 7.6.17 73,2 13,5 21,0 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C 7.6.17 40,8 42,0 21,2 21,7 38 22,7 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Laboratorioanalyysin mittausepävarmuus on 30 %. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 1001 Pienryhmä 7.6.17 7 V2 1002 Leikki- ja lepohuone 2 7.6.17 26 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat seuraavat. Yhdisteet on esitetty aineen omalla vasteella ja tolueenivasteella määritettyinä (oma vaste / tolueenivaste). Omalla vasteella saadun tuloksen puuttuessa merkintä on muotoa - / tolueenivaste (esitäytetyt luvut ovat esimerkkejä, tämä poistetaan asiakasversiosta): Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 Alkaanit:

5 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä - / 1,6 - / 4,5 Alkaanit yhteensä - / 1,6 - / 4,5 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 1,4 / 1,4 3,0 / 3,0 Butanoli 0,8 / - 1,4 / 0,5 Fenoli 1,0 / 0,9 Alkoholit yhteensä 2,2 / 1,4 5,4 / 4,4 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 1,0 / 1,2 Tolueeni 1,0 / 1,1 1,0 / 1,1 1,4-Ksyleeni 0,3 / - Aromaattiset yhdisteet yhteensä 1,0 / 1,1 2,3 / 2,3 Esterit Butyyliasetaatti 0,8 / - 0,8 / - Esterit yhteensä 0,8 / - 0,8 / - Karbonyylit: Heksanaali 1,6 / 0,6 Bentsaldehydi 1,3 / 0,5 2,2 / 0,9 Oktanaali 1,7 / 0,8 Nonanaali 6,2 / 3,1 Dekanaali - / 0,8 Karbonyylit yhteensä 2,9 / 1,1 10,1 / 5,6 Terpeenit: Pineeni 0,2 / - 0,2 / - Terpeenit yhteensä 0,2 / - 0,2 / - Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 7,1 / 5,2 18,8 / 16,8 * Määritetty tolueenina. ** TVOC -alueen ulkopuolella. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) ja / tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2016) toimistoympäristöjen sisäilman TVOC pitoisuuden viitearvona, jonka alapuolella 90 %:ssa mittauskohteita pitoisuus on ollut, on 100 µg/m 3. Yksittäisille yhdisteille on annettu viitearvoja, jotka vaihtelevat ainekohtaisesti välillä 1 12 µg/m 3. Yksittäisten yhdisteiden viitearvot on annettu käyttäen aineiden omaa vastetta.

6 15.5.2015 voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että jos kokonaispitoisuus jää alle 400 µg/m 3, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ei voisi aiheutua terveyshaittaa. Kokonaispitoisuuden toimenpiderajan ylittyminen edellyttää yksittäisten yhdisteiden merkityksen selvittämistä. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3, 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3, naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 40 µg/m 3. Rakennusmateriaalista haihtuvat orgaaniset yhdisteet, bulk-tutkimus Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa tenax - putkeen. Näytteet analysoitiin kaasukromatografisesti Työterveyslaitoksen laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3 g. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 g BULK1 1001 Muovimatto 7.6.17 630 BULK2 1001 Muovimaton liima 7.6.17 530 BULK3 1001 Tasoite 7.6.17 80 BULK4 1001 Betonin pinta 7.6.17 130 BULK5 1002 Muovimatto 7.6.17 210 BULK6 1002 Muovimaton liima 7.6.17 280 BULK7 1002 Tasoite 7.6.17 40 BULK8 1002 Betonin pinta 7.6.17 110 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat seuraavat. Yhdisteet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 g BULK1 BULK2 BULK3 BULK4 BULK5 BULK6 BULK7 BULK8 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 610 1) 590 1) 61 1) 39 1) 200 1) 350 24 33 1-Butanoli 360 1) 79 87 1) 220 1) 80 1) 41 36 180 1) Etanoli 1 2) - - 1 2) - 2 2) - 4 2) C9-C10-alkoholit - - - - 8* - - - Alkoholit yhteensä 971 669 148 260 288 393 60 217 Alifaattiset hiilivedyt Dodekaani - 1 - - - 3 2 - Tetradekaani - - - - - 2 - - Alifaattiset hiilivedyt yhteensä - 1 - - - 5 2 -

7 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 g BULK1 BULK2 BULK3 BULK4 BULK5 BULK6 BULK7 BULK8 Fenolit: 2,6-Di-tert-butyyli-4-metyylifenoli eli BHT 2* - - - 1* - - - Fenolit yhdisteet yhteensä 2 - - - 1 - - - Alkoholit- ja fenolieetterit Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2- Butoksietoksi)etanoli) 10 9 - - - - - - 2-Butoksietanoli 5 5 - - 2 1 - - Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 13 14 - - 2 1 - - Aldehydit n-butanaali 1 2) - - 1 2) - 2 2) 1 2) 1 2 Nonanaali 2 - - - 2 - - - Aldehydit yhteensä 3 - - 1 2 2 1 1 Ketonit Terpeenit: Asetoni 2 2) - - - - 1 2) - - 2,6-Di-tert-butyylibentsokinoni 2* - - - - - - - Ketonit yhteensä 4 - - - - 1 - - Nopoli 3* 3* - - - - - - a-pineeni 3 - - - - - - - Terpeenit yhteensä 6,0 3 - - - - - - Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 999 687 148 261 293 402 63 218 * Määritetty tolueeniekvivalenttina 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus on suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Rakennusmateriaaleille on määritelty M1-luokan perusteella haihtuvien orgaanisten yhdisteiden emissiolle 200 µg/m 3 g päästöraja. Työterveyslaitos on asettanut seuraavat bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille:

8 Pintamateriaalin päästöt Lattian pintamateriaalien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt tutkittiin ns. FLECmittalaitteen avulla. Näyte on analysoitu kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS) Työterveyslaitoksen laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä mikrogrammaa neliömetriä kohden tunnin aikana, µg/m 2 h:

9 Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 FLEC1 1001 Pienryhmä, muovimatto 7.6.17 25,95 FLEC2 1002 Leikki- ja lepohuone 2, muovimatto 7.6.17 7,56 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 2 h FLEC1 FLEC2 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 18,54 5,3 Butanoli 4,21 0,4 Alkoholit yhteensä 22,75 5,7 Aromaattiset yhdisteet Bentseeni 0,33 0,55 Alkyylibentseenejä muita Aromaattiset yhdisteet yhteensä 0,33 0,55 Karbonyylit Nonanaali 0,56 0,53 Dekanaali 0,43 Karbonyylejä muita 0,85 Karbonyylejä yhteensä 1,41 0,96 Orgaaniset hapot Orgaanisia happoja muita 1,46 0,35 Orgaaniset hapot yhteensä 1,46 0,35 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 2 h 25,95 7,56 Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC - arvo eivät usein ole yhtä suuret. Pintamateriaaleista haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole ohjearvoja.

MR1 MR2 BULK1-4 FLEC1 M1 V1 M2 V2 FLEC2 MR3 MR4 BULK5-8 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT FLEC PINTAMATERIAALIN PÄÄSTÖT MR V RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET BULK BULK-TUTKIMUS Kartanokosken päiväkoti Tilkuntie 5, Vantaa 1. krs 9.6.2017 LIITE 2

VK 1 86 % KOSTEUSKARTOITUS 7.6.2017 MM MM 80 AB 70 K2, 40 mm 76 % K2, 70 mm 82 % K2, ontelo 68 % VK 2 73 % K1, 30 mm 76 % K1, 65 mm 82 % K1, 135 mm 87 % MERKINTÖJEN SELITYKSET: MM = muovimatto VK K VIILTOKOSTEUSMITTAUKSET PORAREIKÄKOSTEUSMIT- TAUKSET Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä 60 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 Kartanokosken päiväkoti 22500325 360 Tilkuntie 5, Vantaa 1. krs 12.6.2017 LIITE 3