Vastine 1 (5) Rantamäki Reko 29.3.2010 GEN-LO3VALM-469 FORTUM POWER AND HEAT OY:N LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN LAAJENTAMINEN KOLMANNELLA VOIMALAITOSYKSIKÖLLÄ FORTUM POWER AND HEAT OY:N VASTINE VALTIOVARAINMINISTERIÖN PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA ANTAMAAN LAUSUNTOON 1 JOHDANTO Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy jättivät 5.2.2009 valtioneuvostolle Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevan periaatepäätöshakemuksen. Työ- ja elinkeinoministeriö sai järjestämällään lausuntokierroksella ydinenergialain edellyttämät hakemusta koskevat lausunnot. Työ- ja elinkeinoministeriö varasi hallintolain 34 :n mukaisesti Fortum Power and Heat Oy:lle tilaisuuden esittää vastineensa periaatepäätöshakemuksesta annettuihin lausuntoihin ja kannanottoihin. Fortum Power and Heat Oy toimitti vastineensa ministeriölle 30.11.2009. Tämän jälkeen ministeriö on toimittanut 23.3.2010 valtiovarainministeriön periaatepäätöshakemusta koskevan lausunnon Fortum Power and Heat Oy:lle ja varannut samalla yhtiölle tilaisuuden esittää lausuntoa koskeva vastine. Kaikkiin lausunnossa esitettyihin väittämiin ei välttämättä esitetä vastinetta, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n näkemys olisi yhtenevä kaikkien vastineetta jätettyjen väittämien kanssa. 2 VASTINE VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAUSUNTOON Fortum yhtyy valtiovarainministeriön lausunnon johtopäätökseen, jonka mukaan kullekin kolmelle ydinvoimalaitoshankkeen periaatepäätöksen hakijalle voitaisiin myöntää periaatepäätös ydinvoimatuotannon rakentamiseksi edellyttäen, että ydinenergialaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lupien myöntämisessä tulisi edetä nopeasti, kuten valtiovarainministeriö toteaa, jotta hankkeet saataisiin konkreettisesti liikkeelle ennen nähtävissä olevaa ydinvoimarakentamisen merkittävää kiihtymistä kansainvälisesti. Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä noin 50 ydinvoimalaitosprojektia. Suunnitteilla hankkeita on reilusti yli 100 lisää. Fortum yhtyy valtiovarainministeriön näkemykseen siitä, että mikäli Suomen ydinvoimalaitoshankkeiden käynnistys viivästyy, riski sen suhteen, että luvan saanut hakija ei pystykään saattamaan hankettaan loppuun suunnitellussa aikataulussa kasvaa. Kuten VM:n lausunnossa todetaan, hankkeet on myös järkevää jaksottaa siten, että ne eivät etene samassa vaiheessa. Fortum on valmis aikatauluttamaan omista lähtökohdistaan hankkeensa siten, että se valmistuu myös markkinoiden sähköntarpeen ja resurssitarpeen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Loviisa 3 otettaisiin käyttöön vuosina 2022 23. Tämä pienentää riskiä rakennustoiminnan ja Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus 1463611-4 ALV-NRO FI14636114 Kotipaikka Espoo
Vastine 2 (5) Rantamäki Reko 29.3.2010 GEN-LO3VALM-469 -markkinoiden ylikuumenemisesta, rahoituksen riskilisän noususta ja työvoimapulasta. Aikataulu varmistaisi myös nykyisten Loviisan ydinvoimalaitosten hallitun korvaamisen. On kuitenkin korostettava, että myös tämä ajoitus edellyttää myönteistä periaatepäätöstä nyt, sillä kielteinen periaatepäätös tarkoittaisi koko lupaprosessin aloittamista alusta. Sähkön saatavuuden ja toimitusvarmuuden osalta poliittiseksi tavoitteeksi on asetettu Suomen omavaraisuus myös sähkön huippukulutustilanteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvavan kysynnän lisäksi on katettava myös tuonti ja poistuva tuotantokapasiteetti. Viime vuosina Suomeen on tuotu sähköä Venäjältä lähes täydellä siirtokapasiteetilla, joka on noin 1 500 MW. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan Suomesta poistuu sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä noin 5 000 MW. Poistuvan tuotantokapasiteetin merkittävä määrä on Suomessa jäänyt vähälle huomiolle. Osittain tämä on johtunut siitä, että useimmissa sähkön tarvetta koskevissa arvioinneissa tarkasteluaika on rajattu vuoteen 2020. Lausunnossa sähkön hintaa, ydinvoimatuottajan valintaa ja ydinjätteen loppusijoitusta on käsitelty osittain yksipuolisesti, eivätkä arviot kaikilta osin perustu selvityksiin sähkömarkkinoiden todellisesta toiminnasta, laajuudesta ja kehityksestä. Sähkön hinta Kuten lausunnossa tuodaan esille, Pohjoismaissa sähkön hinta muodostuu Nord Pool - sähköpörssissä. Pohjoismaissa kulutetusta sähköstä myytiin Nord Poolin kautta yhteensä 72 % vuonna 2009, mikä tekee siitä erittäin likvidin kauppapaikan. Lausunnossa tuodaan oikealla tavalla esiin myös se, että pörssisähkön hinta toimii referenssinä käytännössä kaikelle käytävälle sähkökaupalle. Pohjoismaissa on noin 350 sähkötuottajaa. Fortum ei vaikuta sähkön hintaan kilpailua rajoittavalla tavalla, eikä sillä myöskään ole tähän mahdollisuuksia. Lausunnossa esitetään edelleen, että ns. Mankala-toimintaperiaate saattaisi pienentää sähkön tuotannon kustannuksia. Tälle ei kuitenkaan ole osoitettavissa mitään tosiasiallisia perusteita. Toimintaperiaatteesta riippumatta yhtiöt hankkivat laitoksensa samoilta toimittajilta ja polttoaineensa samoilta markkinoilta, minkä lisäksi niitä sitovat samat lakisääteiset velvoitteet mm. ydinturvallisuutta ja käytettyä polttoainetta koskien. Ydinvoimatuottajien valinta Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan, että rajoitettu pääsy sähkön tuotannon markkinoille sekä ydinvoiman korkeat investointi- ja alhaiset muuttuvat kustannukset merkitsevät sitä, että ydinvoimaluvan saanut sähköntuottaja kykenee hankkimaan merkittäviä voittoja markkinoilta. Ydinvoiman kannattavuus riippuu investointikustannuksista, voimalaitosten käytettävyydestä sekä tulevaisuuden sähkömarkkinatilanteesta mukaan luettuna EU:n päästökauppa. Tulevaisuudessa eri sähköntuotantomuodot kilpailevat entistä tehokkaammin Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus 1463611-4 ALV-NRO FI14636114 Kotipaikka Espoo
Vastine 3 (5) Rantamäki Reko 29.3.2010 GEN-LO3VALM-469 keskenään, kun uusiutuvan energian investoinnit lisääntyvät merkittävästi ja sähkönsiirtokapasiteettia rakennetaan lisää. Lisäksi lausunnossa todetaan, että sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi myönteistä, ettei markkinoiden rakenne keskity ja tarjoa mahdollisuuksia markkinavoiman käyttöön taikka kilpailua välttävään yhteisymmärrykseen, jossa markkinakäyttäytymistä sovitetaan yhteen. Kolmesta luvanhakijasta lausunnossa käsitellään vain Fortumin asemaa markkinoilla. Johtopäätöksissä esitetään, että vaikka Fortumin kapasiteetti ei vallitsevassa markkinatilanteessa antaisikaan Fortumille mahdollisuutta vaikuttaa sähkön markkinahintaan Pohjoismaissa, on mahdollista, että markkinatilanne tulevaisuudessa muuttuu kilpailun kannalta epäedullisemmaksi, esimerkiksi häiriöiden taikka suurten voimalaitosten tai siirtokapasiteetin huollon vuoksi. Lausunnossa kuvatut häiriömahdollisuudet tai huollot eivät rajoitu yksinomaan Fortumiin, vaan koskevat kaikkia toimijoita samalla tavalla. Markkinoiden toimintaa ja kilpailullisuutta ei ylipäätään ole järkevää arvioida tilapäisten ja ennakoimattomien häiriö- ja huoltotilanteiden näkökulmasta. Lausunnossa eritellään Fortumin ydin- ja vesivoiman tuotantokapasiteettia Pohjoismaissa yksityiskohtaisesti. On myös otettava huomioon, että Fortum käyttää ainoastaan Loviisan ydinvoimalaitosta, muissa se on vähemmistöomistaja. Olkiluodon voimalaitosta käyttää TVO ja Ruotsin ydinvoimalaitoksia E.ONin ja Vattenfallin konserniyhtiöt. Kuten lausunnossa on otettu lähtökohdaksi ja kuten useat viranomaisratkaisut ovat vahvistaneet, sähkömarkkinat ovat Pohjoismaiden laajuiset ja sähkön hinnanmuodostus tapahtuu Nord Pool -sähköpörssissä. Ydinvoimalle tai vesivoimalle ei ole olemassa erillisiä markkinoita. Fortumin markkinaosuus pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla on noin 13 % (vastaavat osuudet Vattenfallilla ja E.ONilla ovat 19 % ja 8 % vuonna 2008). On myös otettava huomioon se, että Loviisan nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden korvaaminen on yksi keskeinen peruste Loviisa 3 -hankkeelle. Nykyiset käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030. Lausunnossa annetaan pessimistinen kuva siirtoyhteyksien toimivuudesta, niiden häiriötiloihin liittyvistä riskeistä sekä niiden tulevasta kehityksestä. Suomen sähköverkon toimintavarmuudesta järjestelmävastuuta kantava kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on esittänyt, että siirtokapasiteettitilanne Suomen ja Ruotsin välillä on ollut koko ajan hyvällä tasolla ja ns. pullonkaulat Suomen ja Ruotsin välillä marginaalisia, samoin kuin niiden vaikutus Suomen sähkön hintoihin. Pullonkaulatilanteita, joissa Suomen aluehinta on ollut Ruotsin hintaa korkeampi, on esiintynyt esimerkiksi vuonna 2007 vain 0,5 %, vuonna 2008 vain 0,3 % sekä vuonna 2009 1,1 % kaikista tunneista. Suomessa ja Ruotsissa on siten käytännössä lähes koko ajan yksi yhteinen sähköpörssin tukkuhinta. Tämä on pitänyt paikkansa myös kuluneen talven 2009 2010 hetkittäisten sähkön hintapiikkien aikana. Jatkossa EU:n sähkömarkkinaintegraatio vahvistaa maiden välisiä siirtoyhteyksiä edelleen. EU:n ns. kolmas sisämarkkinapaketti, joka parhaillaan on jäsenmaissa toi- Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus 1463611-4 ALV-NRO FI14636114 Kotipaikka Espoo
Vastine 4 (5) Rantamäki Reko 29.3.2010 GEN-LO3VALM-469 meenpantavana kansalliseen lainsäädäntöön, velvoittaa kantaverkko-operaattorit entistä tiiviimpään yhteistyöhön maiden välisten yhteyksien parantamiseksi. Eurooppalaisten kantaverkko-operaattoreiden yhteenliittymä (ENTSO-E) on hyväksynyt asetukseen (EY) 714/2009 perustuvan ensimmäisen kymmenen vuoden verkkosuunnitelman. Konkreettisista toimista on sovittu esimerkiksi Baltian maiden integroimisesta pohjoismaiseen markkinaan (Baltic Energy Market Interconnection Plan, BEMIP). Lissabonin sopimuksen myötä EU:n perustamissopimukseen tullut energiaa koskeva artikla (176a) korostaa jäsenmaiden välistä solidaarisuutta energian toimitusvarmuutta koskien, mikä ilmenee tarpeena parantaa maiden välisiä siirtoyhteyksiä. Tähän perustuen EU:n komissiolta odotetaan vielä kuluvan vuoden 2010 lopulla erityistä energiainfrastruktuuria koskevaa aloitetta, jossa alustavien tietojen mukaan pyritään sopimaan EU:n vahvemmasta osallistumisesta energian siirtoyhteyksien rakentamiseen samalla tavalla kuin EU:n elvytyspaketissa on jo tehty. Siirtoyhteyksien odotetaan siis merkittävästi edelleen paranevan pohjoismaisen markkina-alueen sisällä. Lisäksi siirtoyhteydet Pohjoismaiden ja koko Pohjois-Euroopan välillä kaksinkertaistuvat kuluvan vuosikymmenen aikana, siis ennen kuin nyt puheena olevat ydinvoimalaitokset käynnistyvät. Kun nyt lupahakemusten kohteena olevat ydinvoimalaitokset käynnistyvät 2020-luvulla, Suomi on osa Pohjoismaitakin laajempaa sähkömarkkinaa, joka kattaa vähintään Pohjois-Euroopan. Tämä merkitsee sitä, että sähkön hinta ei enää määräydy pohjoismaisilla vaan pohjoiseurooppalaisilla markkinoilla, joilla Fortumin markkinaosuus on vain noin 4 % ja esimerkiksi E.ONin markkinaosuus noin 10 %. Lausunnossa tuodaan myös esille vesivoimatilanteen vaikutus sähkön hintatasoon ja spekuloidaan sillä, että vesivoiman tuottajalla saattaa tietyissä tilanteissa olla kannustin säätää vesivoiman tuotantoa alas, jotta markkinahinta ja tuottajan voitot kasvavat. Lausunnossa spekuloidaan edelleen, että vesivoimaa hallitsevat yhtiöt voivat pyrkiä kilpailun välttämiseen ja sovittaa yhteen markkinakäyttäytymistään, jolla myös pyritään markkinahinnan korotuksiin. Fortum ei toimi missään olosuhteissa vapaan hinnanmuodostuksen vastaisesti. Lausunto antaa kilpailutilanteesta vääristyneen kuvan viittaamalla ainoastaan Fortumin omistuksessa oleviin vesivoimalaitoksiin, mutta ei muiden ydinvoimalupaa hakeneiden omistuksiin. Oikean kuvan saamiseksi lausunnossa olisi pitänyt tarkastella koko pohjoismaista sähköntuotantoa ja vesivoiman säädettävyyttä Pohjoismaissa. On tärkeää ottaa huomioon myös se, että Fortumin omistuksessa oleva vesivoima on pääosin ns. jokivesivoimaa, jossa sähköä syntyy pääsääntöisesti joen virtaaman mukaisesti. Jokivesivoiman säädettävyys on hyvin vähäistä erityisesti verrattuna ns. allasvesituotantoon, jota esimerkiksi Norjassa on runsaasti. Kun lisäksi huomioidaan, että Fortumin vesivoiman osuus koko pohjoismaisesta sähköntuotannosta on alle 5 %, ei Fortumilla teoriassakaan olisi mahdollisuuksia vaikuttaa Nord Poolissa muodostuvaan sähkön tukkuhintaan. Markkinaosuudesta riippumatta vesivoimaa on taloudellisinta käyttää maksimaalisesti korkeiden hintojen aikana muutoinhan vastaava vesimäärä pitäisi käyttää alhaisten hintojen aikana. Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus 1463611-4 ALV-NRO FI14636114 Kotipaikka Espoo
Vastine 5 (5) Rantamäki Reko 29.3.2010 GEN-LO3VALM-469 Lausunnossa esitetään huolenaiheita Fortumin markkinavoimasta, tuotannon keskittymisestä, sähkömarkkinoiden tulevasta kehityksestä sekä erilaisista häiriötilanteista. Puolueettomat selvitykset osoittavat kilpailun toimivan (mm. työ- ja elinkeinoministeriön ydinvoimapäätöksen perustaksi tilaama VTT:n selvitys). Jo saavutettu sähkön siirtoverkkojen toimintavarmuus ja sähkömarkkinoiden integraatiokehityksen jatkuminen sekä siihen liittyvät verkkoinvestoinnit parantavat entisestään sähkömarkkinoiden toimivuutta ja lisäävät kilpailua. Kilpailun kannalta ei ole merkityksellistä kenelle lupa myönnetään. Johtopäätös pätee, vaikka päädyttäisiin myöntämään vain yksi lupa ja se annettaisiin Fortumille. Mikäli tuotannon keskittymistä kuitenkin pidettäisiin huolenaiheena, olisi asianmukaista ottaa huomioon myös muiden ydinvoimalupaa hakeneiden tuotantokapasiteetti ja sen markkinavoima tulevilla integroituvilla sähkömarkkinoilla. Ydinjätteen loppusijoitus Valtionvarainministeriön lausunnossa on esitetty, että vuosien kokemus loppusijoituksen valmistelusta Suomessa on muodostanut Posiva Oy:lle erittäin vahvan aseman. Lausunnossa esitetäänkin, että ydinpolttoaineen loppusijoittamista koskevassa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon kaikki markkinavaikutukset ja varmistaa Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoitus, mikäli periaatepäätös myönnetään sille. Fortum haluaa kyseenalaistaa koko lausunnon lähtökohtana olevan markkinanäkemyksen. Ydinjätteen loppusijoituksella ei ole markkinoita, vaan ydinenergialain mukaan jokainen ydinenergian tuottaja vastaa omista ydinjätevelvoitteistaan. Fortum ja TVO ovat perustaneet Posivan hoitamaan niiden ydinenergialaissa säädettyjä ydinjätehuollon tehtäviä. Fortum ja TVO myös vastaavat näistä toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista. Posiva ei siis toimi, eikä sen ole tarkoituskaan toimia, markkinaehtoisesti millään ydinpolttoaineen loppusijoitusmarkkinoilla, vaan hoitaa omistajiensa lakiin perustuvia velvoitteita omakustannushintaan. Posivan periaatepäätöslupahakemuksessa on kysymys vain omistajan lain mukaisten velvoitteiden hoitamisesta Loviisa 3 -yksikköä varten. Tähän lupaharkintaan ei Fortumin käsityksen mukaan tule sekoittaa kilpailuoikeudellista arviointia Posivan mahdollisesta markkina-asemasta tulevaisuudessa koskien muiden kuin sen omistajien voimalaitoksissa syntyvän käytetyn polttoaineen loppusijoitusta. Ei ole Posivan tai sen omistajien tai ylipäätään kenenkään kolmannen osapuolen asiana tai velvollisuutena järjestää Fennovoiman lakiin perustuvaa velvollisuutta huolehtia sen käytetystä ydinpolttoaineesta. Posiva ja sen hankkima asiantuntemus ei myöskään millään tavalla estä tai heikennä Fennovoiman tai muiden mahdollisten ydinvoimayhtiöiden mahdollisuuksia hoitaa omia lakisääteisiä velvoitteitaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen osalta. Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus 1463611-4 ALV-NRO FI14636114 Kotipaikka Espoo
Sähkömarkkinat nyt ja tulevaisuudessa 29.3.2010
Pohjoismainen sähkömarkkina on kilpailtu Sähköntuottajat Pohjoismaissa > 350 yhtiötä Markkina 2008 ~400 TWh Sähköntuotanto energialähteittäin Pohjoismaissa Muut toimijat Vattenfall 19% Fortum 13% Tuuli Maakaasu Biomassa Hiili Ydinvoima Muut Vesivoima E.ON 8% Lähde: Nordel, Fortum, Yritystiedot, 2008
Sähkömarkkinoiden laajeneminen lisää kilpailua edelleen Markkina 2020 ~2000 TWh Muut toimijat Vattenfall ~11% E.ON ~10% Fortum ~4% EDF E.ON+WGC-4 Enel+WGC-5 RWE Gazprom Rosenergoatom Vattenfall Electrabel NNEGC Energoatom Iberdrola RusHydro CEZ EnBW Fortum+OAO Fortum IES Irkutskenergo DEI Edison PGE Statkraft WGC- Scottish& 1 Southern Lähde: Eurprog 2008, Fortum, Yritystiedot (uudet hiili- ja kaasulaitokset 6,000 h/a oletus) Suurimpien sähköntuottajien vuosituotanto Euroopassa ja Venäjällä, TWh 0 100 200 300 400 500 600 Lähde: Yhtiötiedot, Fortum
Energiasisämarkkinat - EU-maiden yhteinen tavoite Tänään Huomenna Eilen Kansallinen Pohjoismainen Eurooppalainen Laajempi markkina - enemmän kilpailua - parempi palvelutaso Tehokkaampi tuotantokapasiteetin hyödyntäminen Parantunut toimitusvarmuus & vakaampi hintakehitys Ympäristötavoitteiden kustannustehokas saavuttaminen (CO 2, uusiutuvat, jne.)
Nykyinen sähkönsiirtokapasiteetti Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä on ~4000 MW Siirtokapasiteetti MW Pohjoismaista Pohjoismaihin Tanska - Saksa 2 100 1 550 Ruotsi - Saksa 600 600 Ruotsi - Puola 600 600 Norja - Hollanti 700 700 Total 4 000 3 450 350 Teoreettinen maksimisiirtokapasiteetti on ~35 TWh per vuosi Nettovienti Pohjoismaista Manner-Eurooppaan oli vuonna 2007 ~9 TWh ja 2008 ~15 TWh (NorNed otettiin käyttöön toukokuussa 2008) 700 2100 600 600 5
Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sähkömarkkinat yhdentyvät konkreettisin askelin 700 MW kaapeli NO-NL selvitettävänä 700-1400 MW NO-DE selvitettävänä DK-NL linkki tutkittavana ja EU-rahoitusta tarjolla offshore-tuulivoiman verkkoonliittämiseen Jyllanti DE kapasiteettia lisätään 500 MW:lla 2011 ja edelleen 500 MW:lla vuoteen 2017mennessä Baltic Wind 1100 MW kaapeli selvitettävänä; yhteys SE, DK ja DE Kriegers Flak'in offshore-tuulipuistoon Siirtokapasiteetin odotetaan kaksinkertaistuvan yli 8 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä Pohjoismaiden sisäiset yhteydet parantavat siirtomahdollisuuksia Baltiaan ja Keski- Eurooppaan EU:n elvytyspaketista rahoitusta Estlink 2:lle and NordBalt'ille (SE-LT) LitPol 1000 MW kaapeli Baltian ja Puolan välille 2015/18. Uusi siirtoyhteys Pohjoismaista Keski- Eurooppaan
Suomen sähkövaje kasvaa merkittävästi vaikka kysyntä ei kasvaisi TWh/a Kasvu Poistuma ja tuonti
Sähkön hintaan vaikuttavat tekijät ja niiden suhteellinen merkittävyys - ennen ja tänään
Ydinvoimahanke kestää melkein 15 vuotta Loviisa 3 tarvitsee luvan nyt! Loviisan nykyisten laitosten käyttöluvat päättyvät 2027 ja 2030, jolloin alunperin 25 vuodeksi suunnitellut laitokset ovat toimineet 50 vuotta Uusi laitos pitää olla tuotannossa hyvissä ajoin, 3-4 vuotta, ennen käyttölupien päättymistä Maailmalla rakennetaan tämän vuosikymmenen loppupuolella runsaasti uusia ydinvoimalaitoksia, mikä pidentää toimitusaikoja ja nostaa kustannuksia Kielteinen periaatepäätös tarkoittaisi sitä, että lupaprosessi alkaisi kokonaan alusta, ja joustovara Loviisan nykyisten laitosten sujuvaan korvaamiseen syötäisiin