PÄÄTÖS UUDELY/1129/07.00/2010 13.9.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Toiminta kunnostusalueella Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Keravan kaupunki Kauppakaari 11 04200 Kerava Keravan kaupunki Myllylaakso RN:ot 245-9-341-1 ja 245-9-9901-0. Keravan kaupunki Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistö on ollut asuinkäytössä. Asuinrakennukset on purettu. Alueella on rakennusten purkujätettä sekä muuta jätettä. Alue on tällä hetkellä rakentamaton ja heinittynyt. Alue on suunniteltu teollisuuskäyttöön sekä liikennealueeksi. Piha-alueella on varastoitu vanhoja autoja, akkuja, tynnyreitä, ym. tavaraa. Alueella on myös runsaasti rakennusten purkujätettä. Maksu 1 008 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1129/07.00/2010 2/13 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 8.7.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava kohde sijaitsee Keravalla Ali-Keravan kaupunginosassa (liite 1.). Kohde sijaitsee keskellä rakentamatonta heinittynyttä aluetta. Kohteesta pari sataa metriä länteen kulkee junarata. Kohteesta sata metriä etelään ja itään on katualueet. Kohteen pohjoispuolella on toimitilarakennus noin kahden sadan metrin päässä. Kiinteistö on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. - Keravan kaupunki, Kerca, Myllylaakson alueen pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman täydennys. Pöyry Finland Oy. 7.7.2010. - Keravan kaupunki, Myllylaakson alueen maaperän kunnostussuunnitelma. Suunnittelukeskus Oy. 24.8.2004. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alueen luonnontilainen maaperä on savea. Kunnostettavalla alueella on ohuita täyttömaakerroksia. Kohteen itäpuolella virtaa Karhuntassunoja, johon alueen pintavedet valuvat. Kohteen pohjoispuolella Karhuntassunoja ja Nissinoja yhtyvät ja virtaava etelään Savionojaan. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistöllä tehdyt maaperätutkimukset Kiinteistöllä on tehty maaperätutkimuksia tammikuussa ja kesäkuussa 2004. Maaperänäytteitä otettiin yhteensä seitsemästä koekuopasta. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kuoppien kaivusyvyys oli 0,8 1,0 metriä. Näytteet pääosin otettiin pintamaakerroksesta. Kenttämittauksilla tutkittiin raskasmetallit ja öljyhiilivedyt kahdesta maanäytteestä. Laboratoriossa tutkittiin raskasmetallit yhteensä kuudesta maanäytteestä ja öljyhiilivedyt viidestä maanäytteestä.
UUDELY/1129/07.00/2010 3/13 Näytteenoton yhteydessä maaperässä havaittiin useissa kohdissa öljyläikkiä. Koekuopasta KK11 pintamaasta otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä C 11 C 23 470 mg/kg ja raskaita öljyjakeita C 24 C 39 2 510 mg/kg. Keskitisleiden pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja raskaiden öljyjakeiden pitoisuus ylemmän ohjearvon. Näyte oli otettu kohdasta, jossa oli poltettu akkuja ja maaperässä oli aistinvaraisesti havaittavissa öljyä. Koekuopista KK13 ja KK14 pintamaasta otetuissa näytteissä todettiin sinkkiä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet 270 mg/kg ja 310 mg/kg. Lisäksi todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia lyijypitoisuuksia koekuopissa KKK13 (63 mg/kg) ja KK14 (72 mg/kg). Pitoisuudet todettiin pintamaassa. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostuksen tarkoitus on poistaa voimakkaasti pilaantuneesta maaperästä mahdollisesti aiheutuva terveysriski alueella oleskeltaessa. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen maaperä on pääosin savea. Alueen kaavamerkintä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Yksi pilaantunut piste (KK11) sijaitsee tulevalla liikennealueella. Puhdistuksen tavoitetaso on ylempi ohjearvotaso. Nykyisen käsityksen mukaan maaperässä ylittyy kunnostustavoite muutamassa pisteessä, joissa on autojen varastoinnin ja huollon yhteydessä muodostuneita öljyläikkiä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kunnostustavoite on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen ylempi ohjearvotaso. Lisäksi alueelta poistetaan purku- ja muut jätteet. Alueen tulevan rakentamisen vuoksi mahdollisesti poistettavat maamassat tutkitaan pilaantuneisuuden suhteen ja ne käsitellään pitoisuuksien perusteella pilaantuneina maina tai puhtaina ylijäämämassoina. Kunnostussyvyys on tutkimusten perusteella noin 0,3 metriä. Jos massoja joudutaan välivarastoimaan laboratorioanalyysien edellyttämän ajan (korkeintaan yksi viikko), pilaantuneet maat varastoidaan muovin päällä ja sateelta suojattuina mahdollisimman lähellä kaivupistettä. Maan kaivun aikana paikalla on kenttävalvoja, joka valvoo ja ohjaa massojen kaivua niin, että puhtaat ja eriasteisesti pilaantuneet massat saadaan eroteltua ja toimitettua oikeisiin loppusijoituspaikkoihin. Kenttävalvoja kirjoittaa massojen siirtoasiakirjat ja ottaa tarvittavat näytteet.
UUDELY/1129/07.00/2010 4/13 Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen yhteydessä mitataan kenttämittauksella öljypitoisuus (Petroflag) sekä raskasmetallipitoisuus (XRF-kenttämittari). Osasta näytteitä tutkitaan laboratoriossa raskasmetallit ja mineraaliöljypitoisuus. Massanvaihdon jälkeen pohjamaan kokoomanäytteistä tutkitaan laboratoriossa haitta-aineiden jäännöspitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan raskasmetallit sekä öljyt. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kaivetut massat viedään pitoisuuksiensa mukaisesti alueen ulkopuolelle käsittely- ja loppusijoituspaikkoihin, joilla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä massoja. Puhtaat ja jätettä sisältämättömät maat toimitetaan ylijäämämaiden loppusijoitusalueelle. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Raportointi Pilaantuneen maan määrä Kunnostuksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia. Alueella ei käsitellä haihtuvia yhdisteitä. Alue on teollisuusaluetta eikä kunnostettavan alueen ympäristössä noin 200 metrin etäisyydellä ole rakennuksia tai oleskele ihmisiä. Haitta-aineiden leviäminen estetään tarvittaessa työteknisillä menetelmillä, estämällä pölyn leviäminen kaivun ja lastauksen aikana. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportti toimitetaan Uudenmaan ELYkeskukselle ja Keravan ympäristöviranomaisille. Raportissa esitetään mm. kunnostusalue kartalla, poikkileikkauskuvat, kuvaus kunnostuksen toteutuksesta, poistetut massamäärät ja jätemäärät ja niiden loppusijoituspaikat, pitoisuusmittausten tulokset taulukossa ja laboratorioanalyysien tulokset. Öljyllä pilaantuneita pintamaita on arvioitu olevan alle 40 m 2 :n alueella alle 10 tonnia.
UUDELY/1129/07.00/2010 5/13 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Keravan kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Keravalla kiinteistöillä RN:o 245-9-341-1 ja 245-9-9901-0, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostusalueelta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 C 21, raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 tai raskasmetallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot. Pilaantuneet maa-ainekset ja muut rakentamisen vuoksi poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi määräyksessä 6. edellytetyn mukaisesti. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Mikäli kunnostustöiden aikana todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan Keravan kaupungin omistamien alueiden ulkopuolelle, on siitä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Keravan kaupungin omistamien alueiden ulkopuolisilla alueilla mahdollisesti tehtäville pilaantuneen maaperän kaivutöille on oltava kyseisen kiinteistön omistajan kirjallinen suostumus tai valtakirja. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jo-
UUDELY/1129/07.00/2010 6/13 kaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/1129/07.00/2010 7/13 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista.
UUDELY/1129/07.00/2010 8/13 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
UUDELY/1129/07.00/2010 9/13 Yleiset perustelut Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi mm. öljyhiilivetyjen keskitisleille >C 10 C 21 1 000 mg/kg, raskaille öljyjakeille >C 21 C 40 2 000 mg/kg ja sinkille 400 mg/kg. Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty öljyhiilivetyjen keskitisleille >C 10 - C 21 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille >C 21 C 40 600 mg/kg ja sinkille 250 mg/kg.
UUDELY/1129/07.00/2010 10/13 Kunnostettava alue rakennetaan teollisuus- ja varastoalueeksi sekä katualueeksi. Ylempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi kohteessa todetuille haitta-aineille alueen tuleva maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioiden. Mikäli rakentamisen vuoksi alueelta poistetaan kunnostustavoitteet alittavia haitta-ainepitoisia maa-aineksia, on myös ne edellytetty toimitettavaksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita kuin öljyhiilivetyjen keskitisleitä, raskaita öljyjakeita tai raskasmetalleja, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta Keravan kaupungin omistamien alueiden ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Mikäli Keravan kaupungin omistamien alueiden ulkopuolisten pilaantuneiden alueiden kunnostus tehdään tällä päätöksellä, on siihen edellytetty pyydettäväksi kyseisen kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja. (Määräys 1.3.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
UUDELY/1129/07.00/2010 11/13 Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1. - 7.)
UUDELY/1129/07.00/2010 12/13 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1. 4. ja 6. 7.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 4. - 8.3.) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 21 tuntia. Keravan kaupunki Kauppakaari 11 04200 Kerava Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
UUDELY/1129/07.00/2010 13/13 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Keravan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135. Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus