KAAVOITUSKATSAUS 2009 SIIKAJOEN KUNTA Siikajoen valtuusto hyväksynyt 11.3.2009 51
Laatinut: Timo Jaakkola, Merja Ojanperä, AIRIX Ympäristö Oy Kannen kuvat: AIRIX Ympäristö Oy, Siikajoen kunta ja Pekka Aitto-oja SIIKAJOEN KUNTA Siikasavontie 1a 92400 RUUKKI
Mitä on kaavoitus? Kaavoituksella eli maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Suunnittelun tavoitteena on edistää mm. - turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta ja toimivuutta - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - palvelujen saatavuutta - liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) sekä eräät muut lait. Kaavoituksen vuorovaikutusmenetelmistä yksi on MRL 7 :n mukainen kaavoituskatsaus, jossa esitellään lyhyesti perustietoja kaavoituksesta sekä kerrotaan Siikajoen kunnan kaavoitusasioista. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. (MRL 7 ) Millaisia kaavoja on olemassa? Alueiden käytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa, joka käsittelee pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä, kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnalla on oikeus ja velvollisuus huolehtia oman alueensa maankäytön suunnittelusta. Kunnat voivat laatia kaavoja itse tai käyttää apuna asiantuntijoita (esim. konsultteja). Asemakaavan tai ranta-asemakaavan laatimisesta voi huolehtia myös maanomistaja. Kunnat kuitenkin hyväksyvät kaikki yleis- ja asemakaavat. Kuvan lähde: Ympäristöministeriö 3
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti vuonna 2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelussa. Tämä koskee kaikkea kaavoitusta. Tavoitteiden tarkistaminen on tehty ja tarkistetut tavoitteet tulevat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Maakuntakaava Maakuntakaava on koko maakunnan tai sen osan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava ohjaa alempia kaavatasoja. Siikajokea koskee Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä (17.2.2005). Maakuntakaava koskee koko Pohjois-Pohjanmaata. Maakuntahallitus on päättänyt (7.4.2008) käynnistää maakuntakaavan muutoksen laatimisen Hanhikivenniemelle sijoittuvaa ydinvoimalahanketta varten. Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaavalla osoitetaan periaatteet tarkemmalle suunnittelulle. Joissain tapauksissa yleiskaava on rakentamista suoraan ohjaava kaavamuoto. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain, jolloin kaavan nimi on osayleiskaava. Ranta-alueille laaditaan rantayleiskaavoja tai rantaosayleiskaavoja. Siikajoen yleiskaavatilanne on esitetty myöhemmin tässä asiakirjassa. Asemakaava Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin maankäytön suunnittelun taso. Asemakaavan tarkoitus on osoittaa yksityiskohtaisesti eri alueiden käyttötarkoitukset, esimerkiksi viheralueet, asumisen alueet, teollisuuden ja palvelujen alueet sekä ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Ranta-asemakaavalla ohjataan pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueille. Oikeusvaikutteisuus Osayleiskaavat voidaan laatia oikeusvaikutteisena ja oikeusvaikutteettomina. Asemakaavat laaditaan aina oikeusvaikutteisina. Siikajoella osayleiskaavat laaditaan pääsääntöisesti oikeusvaikutteisena, jolloin niillä on maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetut oikeusvaikutukset. Osayleiskaava voidaan laatia myös oikeusvaikutuksettomana. Tällaista kaavaa on käytännössä pidettävä valtuuston tahdonilmauksena halutusta kehityksestä. Kuvissa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ote, Paavolan osayleiskaavan ote, ote Paavolan asemakaavojen ajantasakaavasta sekä Paavolaan valmistumassa oleva omakotitalo. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen vaikutukset. Kaavoituksessa tulee arvioida ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset. Lisäksi tulee arvioida yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut mahdolliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnin apuna käytetään kaavaprosessin alussa laadittuja selvityksiä. 4
Miten kaavoitukseen voi osallistua? Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat maanomistajien lisäksi kaikki, joiden oloihin tai etuihin kaavoitus vaikuttaa. Myös viranomaiset sekä yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, ovat osallisia. Jokainen voi siis vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kaavoituksesta tiedottamisesta, osallistumisesta sekä viranomaisten yhteistyöstä. Tavoitteena on turvata kansalaisten tiedonsaanti ja mahdollisuus osallistua suunnitelmien valmisteluun. Kaavaprosesseissa kaavoituksen alkamisesta eli vireilletulosta kuulutetaan esim. paikallisissa lehdissä. Prosessin aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on esitetty vuorovaikutusprosessi. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaprosessin valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Luonnoksen nähtävilläolon aikana voi jättää sitä koskevan mielipiteen. Tämän jälkeen kaavasta valmistellaan ehdotus, joka asetetaan nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Ehdotuksesta voi jättää muistutuksen nähtävilläolon aikana. Siikajoella kaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta. Yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta kunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Valmisteluvaihe eli luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksyminen Mikä on kaavatilanne Siikajoen kunnassa? Siikajoella on vireillä seuraavat yleis- ja asemakaavatyöt: Yleiskaavat Revonlahden osayleiskaavan tarkistus Revonlahdella rakentaminen on ohjautunut voimassa olevan osayleiskaavan vastaisesti, mikä on tarkoittanut rakentamishankkeiden ratkaisemista poikkeamismenettelyin ja suunnittelutarveratkaisuin. Revonlahden osayleiskaavan tarkistus ja muutostyö on käynnistetty vuoden 2007 alussa. Työn aikataulu: - tiedotustilaisuus kyläläisille 9.10.2007, asukaskysely - Revonlahden osayleiskaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksytty Siikajoen kunnanhallituksessa 15.10.2007 561 - vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolokuulutus 22.10.2007 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtävillä 22.10.2007 6.11.2007 - osayleiskaavaluonnos julkisesti nähtävillä 14.4. 14.5.2008 - osayleiskaavaehdotus nähtävillä 19.2.2009 asti - osayleiskaava hyväksytään alkuvuonna 2009 - Revonlahden asemakaavaa tarkistetaan ja laajennetaan samanaikaisesti Saarikosken ohjeellinen osayleiskaava Saarikosken kylä- ja maaseutualueelle on aloitettu osayleiskaavan laatiminen vuonna 2005. Hankkeen alussa on tehty perusselvityksiä hyödyntäen alan opiskelijoiden työpanosta. Alkuvaiheessa hankkeessa tehtiin yhteistyötä Rantsilan Mankilan alueen kanssa. Osayleiskaavatyötä ei ole pariin vuoteen edistetty selvitysvaihetta pidemmälle kuntien ohjatessa rajalliset suunnitteluresurssit strategisesti tärkeämmille alueille. Saarikosken valmistelutöitä ei haluta päästä vanhentumaan, joten kaavoitusta on päätetty jatkaa. Kaavassa on päätetty kehittää alueelle soveltuvia ns. kevennetyn kaavoituksen malleja, koska alueen 5
rakentamis- ja muutospaineet ovat vähäisiä. Saarikosken esimerkin avulla myös muille pienemmille kyläalueille voidaan laatia kaavoja tulevaisuudessa. Työn aikataulu: - hanke vireille vuonna 2005 - rakennusinventointi ja maisemaselvitys 2005 2006 - suunnittelu käynnistetty syksyllä 2007 - kaavoitus viedään läpi vuosien 2008 ja 2009 aikana Siikajoenkylän jokivarren osayleiskaava (Revonlahden ja Siikajoen osayleiskaavojen välialue) sekä Siikajoenkylän keskeisten alueiden osayleiskaavan muutos Siikajokivarsi on haluttua rakentamisen aluetta, mutta jokivarressa ei ole juurikaan tonttitarjontaa. Revonlahden ja Siikajoenkylän väli on kaavoittamatonta aluetta, jossa on tarvetta maankäytön suunnittelulle. Samalla tarkistetaan Siikajoenkylän keskeisten alueiden osayleiskaavaa siten, että jokivarteen tehdään kantatilaselvitys. Yleiskaava on tarkoitus laatia sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan myöntää rakennuslupia ilman poikkeamismenettelyä. Työn aikataulu: - kantatilaselvitys (emätilaselvitys) laadittu vuonna 2007 - maisema- ja luontoselvitys alueella kesällä 2008 - varsinainen suunnittelutyö käynnistyy vuonna 2009 Ruukin asemanseudun osayleiskaava Ruukin asemanseudun osayleiskaava on hyväksytty Ruukin kunnanvaltuustossa vuonna 1991. Kaava vaatii tarkistamista ja ajanmukaistamista. Uudistustyö on tarkoitus käynnistää vuonna 2009. Asemakaavat Yrityspuiston asemakaava (Ruukki) Ruukin Yrityspuiston teollisuusalueella on käynnissä asemakaavamuutos. Työ on käynnistetty tie- ja tonttialueiden tarkistamiseksi. Asemakaava on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville sekä hyväksyä vuoden 2009 alkupuolella. Revonlahden asemakaavan muutos (jokivarsi) ja laajennus (Eläintarhan alue) Revonlahden asemakaavan muutos on päätetty toteuttaa, koska alueella on rakentumattomia tontteja ja osa tonteista on todettu maaperältään heikoiksi. Asemakaavaa on tarkoitus laajentaa. Työ on kulkenut yhtä aikaa Revonlahden osayleiskaavan tarkistuksen kanssa. Työn aikataulu: - käynnistys vuonna 2007 - luonnos julkisesti nähtävillä 14.4. 14.5.2008 - ehdotus nähtävillä 15.12.2008-31.1.2009, nähtävilläoloaikaa jatkettu 19.2.2009 asti Asemakaavan muutos katujen nimistöstä Siikajoen ja Ruukin kuntien yhdistymisen johdosta uuden Siikajoen katujen nimiä on muutettu. - asemakaavan muutos on ollut nähtävillä 15.12.2008 30.1.2009 Järvelänjärven ranta-asemakaava Järvelänjärven ranta-asemakaava on yksityisen maanomistajan hanke. - kaavaehdotus on nähtävillä vuoden 2009 tammikuun loppuun Mitä muita maankäyttöön liittyviä asiakirjoja Siikajoella on? Rakennusjärjestys Siikajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 17.6.2002, Ruukin kunta taas 7.4.2003. Alkuvuodesta 2008 on aloitettu rakennusjärjestysten uudistaminen yhteistyössä Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Vihannin kuntien kanssa siten, että rakennusjärjestykset saadaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vaatimusten mukaiseksi. Tavoitteena on pyrkiä löytämään kuntien yhteinen näkemys rakennusjärjestyksestä, joka tulee olemaan uusi Raahen Seutukunnan rakennusjärjestys. Uudistamistyöhön on asetettu toimikunta, johon kuuluu jäseniä jokaisesta kunnasta. Työn aikataulu: - kuntien päätökset rakennusjärjestys toimikunnan asettamisesta 21.2.2008 6
- osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 20.10. 21.11.2008 - rakennusjärjestysluonnoksen nähtävilläpito ja kuuleminen 20.10. 21.11.2008 - rakennusjärjestysehdotus nähtäville nähtävillä 19.1.2009 23.2.2009 - rakennusjärjestyksen hyväksyminen vuoden 2009 alkupuolella (kaupungin- ja kunnanvaltuustot) Maankäyttösopimukset Siikajoen kunta on tehnyt maankäyttösopimuksen koskien yksityismaan asemakaavoitusta. Asemakaavoitettava alue liitetään kaavoituksella Revonlahden asemakaavaan ja sijaitsee Revonlahden asemakaavasta Siikajoen yläjuoksulle päin. Tämä maankäyttösopimus koskee tiloja Kuiva-ala 748-411-25-64, Välikangas 748-411-25-65 ja Kiviriutta 748-411-25-66. Muut suunnitelmat ja selvitykset kunnassa Kulttuuriympäristöohjelmat Entisen Ruukin kunnan kulttuuriympäristöohjelma valmistui vuonna 2006. Vanhan Siikajoen kulttuuriympäristöohjelma toteutetaan Tapani Tommilan opinnäytetyönä Oulun yliopisto arkkitehtuurin osaston arkkitehtuurinhistorian laitoksella ja valmistuu vuoden 2009 aikana. Osoitekartta Uusi osoitekartta on painettu loppuvuodesta 2008. Voimassa olevat kaavat Yleiskaavat Siikajoella on voimassa seuraavat yleiskaavat (suluissa hyväksymispäivämäärä): Paavolan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (Siikajoen kunnanvaltuusto 29.8.2007 115) Revonlahden osayleiskaava, oikeusvaikutteinen (Ruukin kunnanvaltuusto 25.6.2001 69) Ruukin Asemaseudun osayleiskaava, oikeusvaikutukseton (Ruukin kunnanvaltuusto 22.5.1991 22) Siikajoen osayleiskaava, Siikajoen kylän keskeiset alueet, oikeusvaikutteinen (Siikajoen kunnanvaltuusto 3.4.2001 56, saanut lainvoiman kesäkuussa 2004) Siikajoen rantayleiskaava, oikeusvaikutteinen (Siikajoen kunnanvaltuusto 07.10.1999 67, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vahvistanut 1.6.2001 ja saanut lainvoiman vuonna 2004) Asemakaavat Siikajoen kunnassa on voimassa seuraavat viisi asemakaavaa: Paavolan Kirkonseudun asemakaava Revonlahden asemakaava Ruukin Asemaseudun asemakaava Siikajoen keskikylän asemakaava Tauvon ranta-asemakaava Muut maankäytön suunnitelmat Siikajoen ja Ruukin kunnan yhdistymisen jälkeen uuteen kuntaan, Siikajoelle, päätettiin laatia maankäyttöstrategia. Kuntien yhdistyminen toi monenlaisia haasteita mm. palveluiden järjestämisen ja kunnan kehittämisen osalle. Vanhojen kuntien maankäytölliset painotukset ja tavoitteet olivat osittain erilaisia, joten tavoitteet oli tärkeä saattaa yhteen. Työkaluksi valittiin maankäyttöstrategia, jossa näytetään uuden kunnan maankäytölliset puitteet ja painotukset. Maankäyttöstrategiaa on valmisteltu ohjausryhmätyöskentelynä vuonna 2008. Strategiaa on esitelty eri työvaiheissa Siikajoen kunnanvaltuustolle kahdesti. Maankäyttöstrategia on hyväksy kunnanvaltuustossa 17.12.2008 ( 151). 7
Mistä saan lisätietoa Siikajoen kaavoitusasioista? Siikajoen kunnan kotisivuilta (http://www.siikajoki.fi) löytyvät ajankohtaiset kaavoitushankkeet. AIRIX ympäristö paikkatietopalvelimelta (http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/siikajoki/index.htm) löytyy tietoa kunnan voimaan tulleista ja vireillä olevista kaavoitushankkeista sekä muista maankäytön suunnitelmista. Sivuilta on linkki ajantasakaavoihin. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun (http://www.ymparisto.fi) sivuilta löytyy tietoa mm. suunnittelujärjestelmästä sekä maankäyttö- ja rakennuslaista ja -asetuksesta. Lisätietoa Siikajoen kunnan maankäyttösuunnitelmista saa seuraavilta henkilöiltä: Timo Jaakkola, aluearkkitehti puh. 040 3156 242 timo.jaakkola@siikajoki.fi Merja Ojanperä, maanmittausinsinööri puh. 040 3156 234 merja.ojanpera@siikajoki.fi 8