Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Toimeentulotuen menettelytapaohje 2013
2 (34) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEENTULOTUEN MENETTELYTAPAOHJEIDEN TARKOITUS 4 2 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 5 2.1 SÄÄNNÖKSET 5 2.2 KESKEISET TOIMINTALINJAT 5 2.3 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS SEKÄ OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 5 2.4 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE, SUURUUS JA MÄÄRÄYTYMINEN 6 2.5 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN, MYÖNTÄMINEN JA MÄÄRÄYTYMISAIKA 6 2.6 OLESKELUKUNTA 7 2.7 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ 8 2.8 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRÄAIKOJA 9 2.9 MUUTOKSENHAKU 11 3 PERUSTOIMEENTULOTUKI 12 3.1 TULOT JA VARALLISUUS 12 3.1.1 Tulojen huomioiminen 12 3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin 14 3.1.3 Varojen huomioiminen 14 3.2 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 15 3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen 15 3.2.2 Asumismenot 18 3.2.3 Terveydenhuollon menot 20 4 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI 22 4.1 LASTEN PÄIVÄHOITOMENOT 22 4.2 MUUT ASUMISESTA AIHEUTUVAT MENOT 22 4.2.1 Vuokravakuus 23 4.2.2 Muuttokulut 23 4.3 ERITYISISTÄ TARPEISTA TAI OLOSUHTEISTA JOHTUVAT MENOT 24 4.3.1 Lasten tarpeisiin liittyvät erityiset menot 24 4.3.2 Hautausmenot 25 4.3.3 Muita erityisestä tarpeesta aiheutuvia menoja 26 5 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 27 6 ERITYISTILANTEITA TOIMEENTULOTUESSA 28
3 (34) 6.1 YRITTÄJÄT 28 6.2 OPISKELIJAT 28 6.3 ITSENÄISESTI ASUVAT ALAIKÄISET 31 6.4 VANGIT 31 6.5 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT 32 6.6 PALVELUASUMINEN JA LAITOSHOITO 33
4 (34) 1 Toimeentulotuen menettelytapaohjeiden tarkoitus Toimeentulotukilaki 1412/1997 on tullut voimaan 1.3.1998 alkaen. Lain säädökset koskevat muun muassa toimeentulotuen määräytymisperusteita, sen rakennetta ja määrää, menettelyä toimeentulotukiasioissa sekä tuen takaisinperintää. Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa (Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4). Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä toimeentulotukiohjeet on vahvistanut Eksoten hallitus 9/2011. Lakimuutosten ja vastaavien syiden perusteella tehtävät muutokset hyväksyy Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Ohjeistuksen tarkoituksena on myös selvittää tuen hakijoille toimeentulotuen perusteita, menettelytapoja ja tuen määräytymistä. Näihin ohjeisiin on koottu käytännön kannalta keskeisimpiä kohtia toimeentulotukilaista ja Opas toimeentulotukilain soveltajille julkaisusta. Laajemman ja yksityiskohtaisemman tiedon saa tutustumalla ko. lähteisiin kokonaisuudessaan.
5 (34) 2 Toimeentulotuen yleiset perusteet 2.1 Säännökset Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava mm. seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4 2.2 Keskeiset toimintalinjat Toimeentulotuen käsittelyssä painotetaan seuraavia toimintatapoja: Kirjallisella hakemusmenettelyllä ohjeistoineen turvataan päätösten tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Nuorten asioihin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien selvittämiseksi. Uuden erityisesti täysin tulottoman asiakkaan tilanne selvitetään perusteellisesti. Korostetaan kaikille toimeentulotuen hakijoille/saajille oman elämänhallinnan saavuttamista ja omatoimisuutta (esim. asiakas maksaa laskut ja hankkii tarvittavat tositteet itse). Pyritään ehkäisemään pitkittyvää asiakkuutta ja tarvittaessa tutkimaan kuntoutumisvaihtoehdot, jos on kyse pitkittyneestä työttömyydestä tai terveydellisistä ongelmista. 2.3 Toimeentulotuen tarkoitus sekä oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo (TOTUL 1 ). Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat (TOTUL 2 ). Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai
varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TOTUL 2 ). Esimerkiksi vanhempien tai muiden omaisten avustukset elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. 6 (34) 2.4 Toimeentulotuen rakenne, suuruus ja määräytyminen Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen (TOTUL 6, 7 ja 13 2005/1218). Perustoimeentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo (TOTUL 1 ). Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 ja 7 ). Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Toimeentulotukilaskelmaan selvitetään perheen tulot, varat ja välttämättömät toimeentulotukilaissa määritellyt menot. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuviin menoihin. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita (TOTUL 7 c ). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (TOTUL 1 ). Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa aina perheen kokonaistilanne ja päätös tuesta perustuu viranhaltijoiden tekemään tilannearvioon ja harkintaan (TOTUL 7 c ja 13 ). 2.5 Toimeentulotuen hakeminen, myöntäminen ja määräytymisaika Toimeentulotukea haetaan vakituisesta oleskelukunnasta kirjallisesti, sähköisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla (TOTUL 14 ). Toimeentulotukihakemuksia käsitteleviä viranhaltijoita ovat mm. etuuskäsittelijät, sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä (TOTUL 14 ). Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta (TOTUL 15 ). Toimeentulotukea ei siis pääsääntöisesti myönnetä takautuvalle ajalle. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti, voidaan tehdä erityisistä syistä toimeentulotuen laskelma ja päätös silloin, kun hakijalla on TOTUL 15 :n 4 mom. mukaisia toimeentulotukeen oikeuttavia, toteennäytettyjä menoja. Lähtökohtana on, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä ja häntä uhkaa esimerkiksi häätö.
Toimeentulotukihakemuksessa tulee aina olla hakemuksen käsittelyssä tarvittavat, ohjeistuksen mukaiset liitteet. Myös hakijan puolison ja alaikäisten lasten tulo- ja varallisuustiedot tulee esittää. 7 (34) Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi sekä ilmoittaa välittömästi mikäli tiedoissa tapahtuu muutoksia. Toimeentulotuki tarkistetaan, jos henkilön tai perheen olosuhteissa tapahtuu muutoksia. (TOTUL 17, 18 ). Hakijan voidaan edellyttää tulevan henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen toimeentulotukiasian selvittämiseksi (Hallintolaki 12 :n 1 momentti). Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Hakemus voidaan joutua hylkäämään, jos tarvittavia tietoja ei saada. Sellainen tulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana (TOTUL 15). Toimeentulotukihakemus -lomakkeet, ohjeet hakemisesta ja hakemuksen liitteistä löytyvät sosiaalitoimistosta sekä Eksoten internetsivuilta. 2.6 Oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Satunnainen ja lyhytaikainen oleskelu kunnan ulkopuolella ei poista vakinaisen oleskelukunnan myöntämisvastuuta. Toimeentulotuen perusosaa voidaan vähentää, jos poissaolo on toistuvaa, säännöllistä tai pitkäaikaista ja poissaoloon sisältyy yöpyminen toisella paikkakunnalla (Taulukko 1). Taulukko 1. Kunnasta poissaolon vaikutus toimeentulotukeen. POISSAOLO POISSAOLO KUNNASTA 1 8 VRK/KK POISSAOLO KUNNASTA 9 VRK 15 VRK/KK POISSAOLO KUNNASTA 15 VRK/KK Poissaolo satunnaista/ kertaluontoista Ei vähennetä poissaoloajalta Ei vähennetä poissaoloajalta Vähennetään poissaoloajalta Poissaolo toistuvaa/ säännöllistä Ei vähennetä poissaoloajalta Vähennetään poissaoloajalta Oleskelukunta muualla, ei perustoimeentulotukioikeutta Kotikuntalain 3.2 :n mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa aiheutuu pääasiassa hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa. Kotikunta järjestää ja kustantaa asukkaalleen ao. palvelut oleskelukunnassa. Oleskelukunta on puolestaan velvollinen myöntämään tarvittaessa tällaisessa tilanteessa toimeentulotukea.
8 (34) 2.7 Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei siitä toimeentulotukilaissa toisin säädetä (TOTUL 19 ). Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta (TOTUL 20 ): jos toimentulotukea on myönnetty ennakkona tulevaa etuutta vastaan sinä aikana, kun tuensaajan muu etuushakemus on käsiteltävänä (esimerkiksi eläke, työttömyysturva, elatusapu, asumistuki, opintotuki) jos tuensaajalla on sellaisia tuloja, varoja, omaisuutta tai oikeus sellaiseen etuuteen, joka tukea myönnettäessä ei ole vielä hänen käytettävänään jos tuensaaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta tai perheensä elatuksesta jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta tai hänen elatusvelvolliseltaan. Takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella on asiasta päätettäessä tai myöhemmin oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää tai on velvollinen pitämään huolta. Päätös perinnästä tehdään pääsääntöisesti samalla kun toimeentulotukipäätöskin. Perintä voidaan liittää perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiin. Perinnän kohdistuessa tulossa olevaan etuuteen suorittaa etuuden maksaja (esim. Kela) etuuden sosiaalitoimelle ja sosiaalitoimi palauttaa mahdollisen yli jäävän osan hakijalle. Mikäli perintä epäonnistuu ja etuus maksetaan hakijalle tehdystä perintäpäätöksestä huolimatta, huomioidaan saatu etuus hakijalle tuloksi maksupäivän jälkeiselle ajalle, mikäli olosuhteista ei muuta johdu. Mikäli hakijalla on kiinteää varallisuutta, mutta se ei ole hänen käytettävissään eikä välittömästi realisoitavissa, toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti tilapäisesti ja perinnällä tätä varallisuutta vastaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi (TOTUL 19 23 ).
9 (34) 2.8 Käsitteitä ja määräaikoja TOTUL Tekstissä lyhenteellä TOTUL tarkoitetaan toimeentulotukilakia. Asiakas Toimeentulotukea ja/tai sosiaalityön palvelua hakeva henkilö tai perhe. Perhe Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita, avoliitossa elävää miestä ja naista sekä samaa sukupuolta olevia rekisteröidyssä parisuhteessa. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen laskelma ja tuen katsotaan jakautuvan kullekin yhtä suurena osuutena. (TOTUL 3, Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4, 70). Pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas Asiakas, joka on saanut yhtäjaksoisesti, vähintään vuoden ajan toimeentulotukea. Tilapäinen avustaminen Toimeentulotukea myönnetään noin 1 3 kk ajan. Tilapäinen toimeentulotuen saaja Asiakas hakee kertaluontoisesti avustusta suureen menoerään, esim. silmälaseihin. Tällöin hakijan taloudellinen tilanne kartoitetaan kahden viimeisen kuukauden ajalta tekemällä takautuvat toimeentulotukilaskelmat. Perusosa Perusosien määrät tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaan. Perusosilla kuvataan menoa, joka henkilöllä kuukaudessa kuluu ruokaan ja muihin jokapäiväisiin arjen menoihin. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (TOTUL 7 a ). Toimeentulotukilaskelma Laskelman avulla määritellään hakijan tai perheen käytettävissä olevien tulojen ja varojen sekä toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen välttämättömien menojen erotus. Laskelmavaje Kun toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat pienemmät kuin toimeentulotuessa huomioitavat menot, puhutaan laskelmavajeesta. Tällöin perheen tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja ja erotus myönnetään perustoimeentulotukena. Laskelmaylijäämä Kun toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat suuremmat kuin toimeentulotuessa huomioitavat menot, puhutaan laskelmaylijäämästä. Tällöin toimeentulotukilaskelman perusteella perheen tulot riittävät kattamaan perheen välttämättömät menot ja hakemus pääsääntöisesti hylätään.
10 (34) Kiireellinen tilanne toimeentulotukipäätöksen teossa Akuutti, äkillinen ja ennalta arvaamaton tilanne, johon henkilö ei ole kohtuudella voinut varautua; taloudellinen, terveydellinen tai sosiaalinen kriisitilanne mm. väkivallan tai rikoksen uhriksi joutuminen, erotilanne tai toimeenpanokelpoisen häätöpäätöksen saaminen. Rahattomuus sinänsä ei ole tae saada toimeentulotukietuutta kiireellisenä apuna (TOTUL1, 2 ja 14 ). Palvelutakuu Palvelutakuun mukaisesti kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä, muussa tapauksessa seitsemän arkipäivän kuluessa. Ensimmäinen käsittelypäivä on hakemuksen jättämisestä seuraava arkipäivä. Mikäli hakemus on puutteellinen ja joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, hakemusten käsittelyaika lasketaan alkavan alusta lisäselvitysten toimittamista seuraavasta arkipäivästä. Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä (TOTUL 14 ). Lyhytaikainen laitoshoito Laitoshoito on lyhytaikaista, kunnes hoitotaho on tehnyt pitkäaikaishoitopäätöksen. Pitkäaikaishoitopäätös tehdään 3 kk:n yhtäjaksoisen hoidon jälkeen. - Hoitojakso 14 vrk tai alle: ravintomenoja ei vähennetä perusosasta - Hoitojakso 15 vrk tai yli: ravintomenot vähennetään 14 vrk yli menevältä osalta Pitkäaikainen laitoshoito Terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa kolmen kuukauden yhtäjaksoisen hoidon jälkeen tehty pitkäaikaispäätös hoidosta. Asiakasmaksua koskeva päätös on tehty maksukyvyn mukaan. Selvitysten, liitteiden, tositteiden jättämisen määräaika Pääsääntöisesti kaksi viikkoa tiedoksisaannista. Muut määräajat Varallisuuden realisointikehotuksessa toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan aikaa kolme (3) kuukautta, lopulliseen toteutukseen lisäksi enintään kolme (3) kuukautta. Asioiden vireillepanoon (ensisijaiset etuudet, esim. elatusasiat) annetaan aikaa enintään kuukausi (1 kk) tiedoksisaannista. Asunnon säilyttämisessä vankeusajalla enintään 6 kk (perustuu Kelan asumistuen maksuperusteisiin).
11 (34) 2.9 Muutoksenhaku Viranhaltijapäätöksen liitteenä on ohje muutoksenhakua ja oikaisuvaatimusta varten. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Postitse saadun tiedoksiannon katsotaan saapuneen seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. Muutoksenhaku käsitellään yksilöasioiden jaostossa. Jaoston päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisesti. Tarvittaessa ohjataan hakemaan apua oikaisuvaatimuksen laatimiseen esimerkiksi sosiaaliasiamieheltä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Oikaisuvaatimus toimitetaan Eksoten yksilöasioiden jaostolle osoitteeseen: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Yksilöasioiden jaosto PL 24 53101 LAPPEENRANTA Muutoksenhakua koskevan asiakirjan voi jättää myös sosiaalitoimen toimipisteeseen toimitettavaksi kirjaamoon. Lasku- tai kirjoitusvirhe tai muu asiavirhe korjataan itseoikaisuna. Päätös tulee korjata itseoikaisuna myös, jos tilanteesta on saatu uutta laskelmaan tai päätökseen vaikuttavaa tietoa. Jos hakijalla on edelleen vaatimuksia, joita ei voida itseoikaista, vaatimukset käsitellään muutoksenhakuna yksilöasioiden jaostossa.
12 (34) 3 Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo (TOTUL 1 ). Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus (TOTUL 6 ja 7 ). Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Toimeentulotukilaskelmassa lasketaan, riittävätkö perheen tulot kattamaan perheen toimeentulotuessa määritellyt välttämättömät menot. Hakijan/perheen käytettävissä olevista tuloista ja varoista vähennetään hakijan/perheen perusosat (ruokaan ja muihin perusmenoihin varattu summa) sekä muut huomioitavat menot. Kun tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja, on henkilöllä oikeus saada perustoimeentulotukea. Toimeentulotukilaki määrittelee, millaisia tuloja ja menoja toimeentulotukilaskelmassa voidaan huomioida. 3.1 Tulot ja varallisuus Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Pääsääntönä on, että toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten kaikki tulot siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. 3.1.1 Tulojen huomioiminen Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloista huomioidaan verotuksen tai ulosoton jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. (Taulukko 2.) Kun tuloihin kohdistuu perintä (esim. Kela perii etuudestaan), ohjataan asiakas tarvittaessa kohtuullistamaan takaisinperinnästä tekemäänsä sopimusta. Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan tulona kohtuullisen perinnän (esim. 30 /kk) jälkeinen nettomäärä. Kohtuulliset, tosiasialliset työmatkamenot vähennetään ansiotuloista. Työmatkamenot huomioidaan työssäkäyntialueella (80 km säteellä asuinpaikasta) ja pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksan mukaan (esim. kaupunkikortti, seutu- tai sarjalippu). Työmatkamenot huomioidaan myös osa-aikatyössä käyvälle. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20 /km vain perustellusta syystä esim. jos julkista liikennettä ei ole, aikataulut eivät sovi (selvitys työvuoroista ja aikatauluista) tai terveydelliset syyt tai työtehtävien luonne edellyttävät oman auton käyttöä. Ensisijaisesti on haettava verottajalta ennakonpidätyksen tarkistusta, mikäli työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat ja niitä ei ole huomioitu pidätysprosenttia määrättäessä.
13 (34) Taulukko 2. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavat tulot. Nettomääräisenä Huomioitavaa huomioitavat tulot Ansiotulot Nettomäärästä vähennetään 20 % ja korkeintaan 150e (TOTUL 11 17.12.2010/1172). Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Palkkatuloista huomioidaan suoran ulosmittauksen tai ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman jälkeinen osuus palkkatuloista. Muita vapaaehtoisia lyhennyksiä ulosottoon tai muille velkojille ei huomioida menona. Nostetut palkkaennakot merkitään tuloksi virallisen palkanmaksupäivän mukaan. Mikäli palkkaan sisältyy luontaisetuja (mm. puhelin- ja ravintoetu), nämä katsotaan toimeentulotuessa tuloksi. Työmatkamenot ja palkasta peritty ammattiliiton/ työttömyyskassan jäsenmaksu vähennetään huomioitavista tuloista. Pääsääntöisesti ansiotuloista vähennetään kulukorvaukset. Jos työtulo koostuu pääasiassa verottomista kulu- ja matkakorvauksista, katsotaan nämä tuloksi, kuten veroviranomaisetkin ovat linjanneet. Työttömyysetuudet Huomioidaan nettomääräisenä joitakin aktiiviajan korotusosia lukuun ottamatta (Taulukko 3) Opintotuki (sis. opintoraha, asumislisä ja opintolaina) Opintolaina on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus ja opiskelija velvoitetaan nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti opintolainan myöntöajanjaksolle. Opintolaina voidaan huomioida myös nostettavissa olevan suuruisena kertaeränä, mikäli siihen on perusteet. (KHO 30.11.1999, taltio 3854 ja 23.3.2005, taltio 629.), ks. tarkemmin luku 6.2. Lapsiperheen tuet Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lastenhoidontuet ja lapsilisä. Elatusmaksu (elatustuki/ elatusapu) Toimeentulotukeen nähden ensisijaista tuloa. Elatusmaksusta tulee olla lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama sopimus tai oikeuden päätös. Eläke Jos tulot ovat ulosoton kohteena, tuloista huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus, kuten palkkatuloissa. Sairauspäiväraha Omaishoidontuki Nettomäärästä vähennetään etuoikeutetun tulon osuus 20% ja korkeintaan 150e. Sotilasavustus Veronpalautukset Veronpalautukset huomioidaan tulona yksin asuvalta 150 euroa ylittävältä osalta ja perheelliseltä (avio-/avopari, lapsiperhe, yksinhuoltaja) 250 euroa ylittävältä osalta. Avustukset, lahjat, pelivoitot, lainat ja pikavipit ym. Hakijoiden tiliotteilla näkyvät vähäiset ja satunnaiset, korkeintaan 50 euron tulot kuukautta kohti voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioimatta. Pienet vipit jätetään tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Yksinomaan ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta poistamaan tuloa. Esim. tapaturmakorvaus, korvaus kivusta ja särystä tai aiheettomasta vankeusrangaistuksesta, kulut ja kohtuullisuus huomioiden. Vakuutusyhtiön korvaukset Eläkevakuutus realisointimahdollisuus selvitettävä, ks. kohta 3.1.3. Alaikäisten lasten tulot Alle 18-vuotiaan säännölliset ja merkittävät ansiotulot otetaan huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta ja terveydenhuoltomenoista työmatkakulujen ja ns. etuoikeutetun tulon vähentämisen jälkeen. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat (esim. vähäiset palkat lehdenjaosta) ovat sellaisia ansiotuloja, joita ei pääsääntöisesti huomioida. Pääomatulo realisointimahdollisuus selvitettävä, ks. kohta 3.1.3.
14 (34) Tulot, joita ei toimeentulotukilaskelmassa huomioida on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Toimeentulotukilaskelmassa huomioimatta jätettävät tulot. Tulot, joita ei huomioida Työttömyysetuuden korotusosat aktiiviajalta Vammaistuki/hoitotuki Huomioitavaa Tuloina ei oteta huomioon aktiivitoimenpiteeseen tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta maksettavaa kulukorvausta, ylläpitokorvausta, toimintarahaa, työmarkkinatuen korotusosaa, muutosturvalisää, ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Etuoikeutettuna ansio-osan määränä pidetään myös ansio-osan ja korotetun ansio-osan erotusta. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Hoitotuella/vammaistuella katettavista menoista tehdään kirjaus laskelman terveydenhuoltomenot - kohtaan. Ne välttämättömät menot, joita hoitotuki ei kata otetaan huomioon. Epäselvissä tilanteissa pyydetään toimittamaan lääkärintodistus ja hoitotukipäätös. Rintamamieslisä Äitiysavustus Työvaate-, kilometri- ja yöpymiskorvaus Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. 3.1.2 Työttömyyspäivärahan laskentakerroin Työttömyyspäiväraha lasketaan pitkäaikaistyöttömillä 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa (20 päivän suuruisena) saman kalenterikuukauden aikana. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv x euroa/päivä/netto. Muutostilanteessa, kun etuus alkaa tai päättyy, lasketaan päivärahat todellisten kuukausimaksatusten mukaan. (KHO 7.11.2001 taltio 2762 ja KHO 1.12.2001 taltio 3320). 3.1.3 Varojen huomioiminen Pääsääntöisesti kaikki henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä tai realisoitavissa olevat varat ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaisia (TOTUL 11, 12 ). Varallisuus tarkistetaan asiakkuuden alkaessa ja vuosittain pyytämällä nähtäväksi esitäytetty veroilmoitus/verotuspäätös selvitysosineen (ilmoitusosa, verotuspäätös, erittelyosa ja verotustodistus). Hakemus voidaan hylätä käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. Toimeentulotukea myönnettäessä hakijaa voidaan velvoittaa realisoimaan omaisuuttaan elämisensä turvaamiseksi. Toimeentulotukea voidaan myöntää takaisinperinnällä omaisuutta vastaan, pääsääntöisesti kuitenkin määräajaksi.
15 (34) Varoina ei oteta huomioon (TOTUL 12 ): 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa; 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä; 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot; eikä (29.12.2005/1218) 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa. Jos varallisuutta ei voida realisoida välittömästi (esim. kiinteistön myynti, perikunnan osuus tai kuolinpesän omaisuus, tms. varallisuus) toimeentulotukea voidaan myöntää määräajaksi takaisinperinnällä (ks. myös 2.7). Kiinteän omaisuuden (esim. kesämökki) realisointiaikaa annetaan enintään 6kk. Alle 18-vuotiaan varat otetaan huomioon siltä osin kuin niillä katetaan hänen osuuttaan perusosasta ja terveydenhuoltomenoista. Alle 500 euron talletuksia voidaan käyttää alle 18-vuotiaan erityishankintoihin (esim. harrastuksiin, polkupyörän hankintaan jne.) ilman, että niillä tulisi kattaa perusosaa ja terveydenhuoltokuluja. 3.2 Perustoimeentulotuen menot Perustoimeentulotukea laskettaessa menot koostuvat perhekokoonpanon mukaisista perusosista sekä muista huomioitavista menoista. Menot huomioidaan sen kuukauden laskelmassa, jolloin maksu erääntyy. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon (TOTUL 7 b ): 1) asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; (19.1.2006/64) 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. (TOTUL 7 b, 2005/1218.) 3.2.1 Perusosat ja perusosan alentaminen Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu turvaamaan henkilön ja perheen välttämätön jokapäiväinen eläminen. Perusosien suuruus tarkistetaan vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaisesti. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (Taulukko 4). Perusosaan sisältyviä menoja ei huomioida toistamiseen toimeentulotukilaskelmassa menoina.
16 (34) Taulukko 4. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvät menot (STM 2013:4). RAVINTO 49 % Vaatemenot 9 % Informaatiomenot (lehti, internet-yhteys, puhelimen käyttö) 20 % Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot) 19 % Yhteensä 100 % Toimeentulotukilaskelmassa perusosat määräytyvät perheen kokoonpanon mukaan. Tiedot perustuvat väestörekisteriin. Taulukkoon 5 on koottu perusosat, niiden selitykset sekä esimerkkejä. Toimeentulotuen perusosan alentamisesta on säädetty toimeentulotukilain 10 :ssä. Toimeentulotuen hakija on TOTUL 2 :ssä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004) perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla. Jos kieltäytyminen on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa enintään 40 prosentilla. Perusosan alentamisen perusteena käytetään esimerkiksi työvoimatoimikunnan antamaa työvoimapoliittista lausuntoa. Alentaminen koskee niin työssäolovelvoitteen saaneita kuin muitakin työttömiä. Perusosan alentamisen voivat aiheuttaa: tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta kieltäytyminen kieltäytymiset työnhakijaksi ilmoittautumisesta tai työnhaun uusimisesta kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta (sisältää työ- ja toimintakyvyn arvioinnin) kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta tai tämän keskeyttäminen perusteetta alle 25-vuotiaan, ammattikouluttamattoman työttömän kohdalla opintopaikan haun laiminlyönti (kevät, myös abikevät), ellei työllistymissuunnitelmassa tai vastaavassa ole muuta sovittu maahanmuuttajan kieltäytyminen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen toteuttamisesta Perusosan alentaminen voi tulla kysymykseen myös opiskelijan tai yrittäjän kohdalla. Kyse on tilanteista, joissa opiskelijalla ei ole ollut oikeutta opintotukeen opintojen pitkittymisen vuoksi, opiskelija keskeyttää opiskelun, opiskelee avoimessa yliopistossa tai iltalukiossa vailla opintotukioikeutta. Yrittäjän kohdalla alentaminen voi tulla kysymykseen, jos yrittäjä on halunnut jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa ja ei ole toisaalta hankkinut toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 1 momentissa tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla. Alentaminen voidaan tehdä ja sitä voidaan jatkaa kahden kuukauden jaksoissa edellyttäen, että perusteet ovat olemassa ja ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ei vaarannu. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Päätökseen kirjataan suunnitelman pääasiallinen sisältö, esimerkiksi se, että asiakkaan tulee hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
17 (34) Taulukko 5. Toimeentulotuen perusosat 1.1.2013 alkaen. PERUSOSA MÄÄRITELMÄ ESIMERKKITAPAUKSIA Yksin asuva 477,26 /kk - alennus -20% 381,81 /kk - alennus -40% 286,36 /kk Yksinhuoltaja 524,99 /kk - alennus -20% 419,99 /kk - alennus -40% 314,99 /kk Muu 18 vuotta täyttänyt 405,67 /kk - alennus -20% 324,54 /kk - alennus -40% 243,40 /kk Yhden henkilön ruokatalous tai vanhempi, joka ei ole avo- tai avioliitossa ja jonka luona asuu täysiikäinen lapsi Alaikäisen lapsen huoltaja, jonka luona lapsi väestörekisterin mukaan asuu Avio- ja avopuolisot Opiskelija soluasunnossa/ asuntolassa, jossa on vuokravastuu omalla vuokrasopimuksella Puoliso armeijassa/siviilipalveluksessa Puoliso ja lapset asuvat toisella paikkakunnalla yksityisesti sijoitettu lapsi Mikäli lapset ovat vanhemmillaan huolto- ja tapaamissopimusten mukaisesti vuoroviikoin, vanhempi katsotaan laskelmassa puolet kuusta yksinhuoltajiksi ja puolet kuusta yksin asuviksi Pariskunnat, jotka asuvat avioliiton omaisissa olosuhteissa Vanhempansa luona asuva 18 vuotta täyttänyt 348,40 /kk - alennus -20% 278,72 /kk - alennus -40% 209,04 /kk Vanhempansa luona asuva täysiikäinen iästä riippumatta Yksinhuoltajan perusosaa käytetään, kun täysi-ikäinen hakija asuu oman vanhempansa luona oman lapsensa kanssa Yhteisöasuvan perusosa 405,67 /kk - alennus -20% 324,54 /kk - alennus -40% 243,40 /kk Lasten perusosien suuruudet 252,95-334,08 /kk Taloudessa yhteiskäytössä olevat esim. keittiö, TV, sanomalehti ja kodinkoneet Määräytyvät lapsen iän ja sisarusjärjestyksen mukaan. Yhdessä asuvat sisarukset Yhdessä asuvat kaverukset Asunnottomat pääsääntöisesti, vaikka osoite Poste restante Lapset vanhemmilla vuoroviikoin: laskelmassa huomioidaan puolet lapsen perusosasta Vauvan perusosa huomioidaan syntymäpäivästä lukien
18 (34) 3.2.2 Asumismenot Toimeentulotuen perusosan lisäksi toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan menoina kohtuulliset asumiskulut. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuullisten asumiskulujen määrittelemiseksi käytössä ovat enimmäisasumismenot (Taulukko 6), jotka tarkistetaan vuosittain. Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut otetaan huomioon kolmen kuukauden ajan todellisen suuruisina. Tämän jälkeen asumiskulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa enimmäisasumismenojen mukaisesti. Järjestelyaika (3kk) ei koske tilannetta, jossa hakijalla on uuteen asuntoon muuttaessaan ollut tiedossa, että kyseessä on perheen kokoon ja tulotasoon nähden liian suuret asumiskulut. Enimmäisasumismenoja suuremmat asumiskulut voidaan ottaa huomioon, jos asunto on suunniteltu tai varusteltu hakijan erityistarpeita ajatellen (ei koske palveluasumista) tai perheolosuhteet muuten sitä edellyttävät, esimerkiksi lasten vuoroasumisessa. Enimmäisasumismenoja suurempien asumiskulujen hyväksymisestä tehdään päätös tilannearvion perusteella. Taulukko 6. Enimmäisasumismenot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella vuonna 2013. RUOKAKUNNAN HENKILÖLUKU ENIMMÄISASUMISMENOT /KK ASUMISTUKEEN OIK. M2 1 507 37 2 615 57 3 772 77 4 811 90 5 945 105 6 1034 115 Huomioon otettavat asumismenot, enimmäisasumismenojen ylärajaan saakka 1) Vuokra-asunto: vuokra vesimaksut lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi) 2) Omistusasunto hoitovastike ja rahoitusvastikkeen korko* asuntolainojen korot** lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi)
19 (34) vesimaksut kiinteistön hoitomenot (mm. jäte-, nuohous-, auraus- ja tienhoitomaksut) palovakuutus tontin vuokra kiinteistövero *Pääomavastiketta ei pääsääntöisesti oteta huomioon. Pääomavastike, johon sisältyy pakollisen peruskorjauksen lainanlyhennys, huomioidaan. **Huomioidaan, mikäli asuntolainojen korot on otettu huomioon tuen hakijan ennakonpidätyksessä. Vaaditaan pankin, rahoitusyhtiön tms. lainanantajan tosite siitä, että on kyse asuntolainoista (asunnon hankintaan tai peruskorjaukseen). Viimeisimmät maksutositteet esitettävä, hyväksytään vain pankin tai muun virallisen rahoituslaitoksen kautta maksettu korko (huom. aravalainan korosta on mahdollista saada lykkäystä kolmelle vuodelle). 3) Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto käyttövastike, huom. pääomavastiketta ei huomioida menona*** vesimaksut lämmityskustannukset (mm. polttopuut, huomioidaan enintään 12 m3/vuosi) ***Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja. Muut asumismenot Taulukko 7. Asumismenot, jotka huomioidaan enimmäisasumismenojen lisäksi. MUUT ASUMISMENOT Taloussähkö HUOMIOITAVAA Mikäli sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, on taloussähkön osuus laskusta 35 %. Lämmityssähkön osuus 65 % sisältyy enimmäisasumismenoihin. Saunamaksu Kotivakuutus Asuntolainojen korot ja asunnon perusparannuksesta aiheutuvat kustannukset Huomioidaan laskun sekä vakuutuskirjan mukaan. Hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVI- sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei oteta huomioon. Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan enimmäisasumismenojen rajaan saakka mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu huomioon. Ohjataan selvittämään peruskorjausavustuksen mahdollisuus kunnasta. Takuuvuokra/vuokravakuus Täydentävän toimeentulotuen meno, katso tarkemmin kohta 4.2.
20 (34) Asumismenoihin liittyviä linjauksia: Asumistuki on ensisijainen etuus, jota tulee hakea. Pääsääntöisesti saman perheen päällekkäisiä vuokria tai muita asumiskuluja ei huomioida, esimerkiksi irtisanomisajan vuokra. Tavanomaista suuremmat sähkö-, vesi ym. kulutukseen perustuvat laskut: laskun suuruutta voidaan tarvittaessa verrata ja kohtuullistaa perhekoon mukaiseen keskimääräiseen kulutukseen. Autopaikkamaksua ei huomioida. Yhteistaloudessa asuvien osalta, jos asunnossa on yhteiset sähkö-, lämmönkäyttö- ja vesimittarit, asumiskulut jaetaan pääluvun mukaan riippumatta siitä kenen nimellä laskut ovat. Pääsääntöisesti vanhempiensa luona asuvalle, täysi-ikäiselle lapselle ei huomioida asumiskuluja, vaan asumiskulut katsotaan täysimääräisesti vanhempien menoiksi veden ja sähkön käytöstä johtuvaa pääluvun mukaista osuutta lukuun ottamatta. Jos vanhempi tai vanhemmat ovat toimeentulotuen hakijana ja heidän luonaan asuu täysi-ikäinen lapsi, jolla on tuloja ja maksukykyä, katsotaan tämän voivan osallistua kokonaisasumismenoihin pääluvun mukaisella osuudella. Jos vanhempi vuokraa täysi-ikäiselle lapselleen asunnon, heidän keskinäinen vuokrasopimuksensa on toimeentulotuessa pätevä, mikäli kyse on erillisestä asunnosta. Asuntoa pidetään erillisenä, jos siinä on käytettävissä oma sisäänkäynti, keittiö ja kylpyhuone. Jos samassa vuokra-asunnossa asuvilla kaveruksilla tai vanhemmalla ja aikuisella lapsella on erilliset vuokrasopimukset, asumiskustannukset huomioidaan erillisesti. Enimmäisasumismenot määräytyvät kuitenkin asunnossa asuvien henkilöiden pääluvun mukaisesti ja niin että yhteenlasketut tuet eivät voi ylittää huomioitavia asumismenoja. Mikäli asumiskuluja jaetaan, tarkistetaan asuntoon tehdyt asumistukipäätökset. Tulkintaristiriidoissa otetaan huomioon Kelan linjaus yleistä asumistukea koskien. 3.2.3 Terveydenhuollon menot Julkisen terveydenhuollon kustannukset huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon mm. poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoitomaksut sekä julkisen terveydenhuollon määräämät reseptilääkkeet. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut rinnastetaan julkisiin terveydenhuoltopalveluihin ja palveluista aiheutuneet kustannukset, kuten vuosittainen terveydenhoitomaksu, otetaan menona huomioon. (ks. Taulukko 8). Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon vain, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys julkisen terveydenhuollon arvion mukaan sitä edellyttävät. Vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten ilman reseptiä saatavat käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja (3 % perusosasta), joita ei erikseen huomioida menona. Kotihoitokeskuksen apteekista hakemat hoitotarvikkeet (esim. haavan hoitoon) ovat kuitenkin erikseen huomioitavia menoja. Peruuttamattomasta ajanvarauksesta aiheutuneet kulut tai viivästysmaksut eivät ole toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja. Joitakin hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta aiheutuvia kustannuksia, voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona, jos niitä ei muuten korvata. Esimerkiksi julkisen liikenteen kulut voidaan ottaa menona huomioon, jos tuen saajalla on runsaasti hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia käyntejä (päiväkeskukset, terapiat ja sarjahoidot).