Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet



Samankaltaiset tiedostot
Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

Päivitys TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

POTILAAN HYGIENIAOPAS

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tarttuvien tautien vastustus

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Tietopaketti seksitaudeista

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Lääkityskäytäntösuosituksia

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa


Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

AMGEVITA (adalimumabi)

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Minun psori päiväkirjani

Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Miten Truvadaa otetaan

ALLERGIAKYSELYLOMAKE

Henkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Mitä tehdä, kun urheilija sairastuu? Monialainen työpaja

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Tärkeää tietoa potilaille

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas

Penikkatauti turkiseläimillä

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

FISC K5 TAVALLISIMMAT LASTENSAIRAUDET

AMGEVITA (adalimumabi)

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Tarttuvista taudeista

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Jos lapsi elää ympäristössä, jossa vallitsee suvaitsevaisuus, hänestä tulee kärsivällinen.

Transkriptio:

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Nuhakuume, hengitystieinfektio Influenssa A, B Silmätulehdus Tulirokko Nielutulehdus eli angiina Yleensä samojen virusten aiheuttama kuin ylähengitystie tulehduksetkin, voi olla bakteeriperäinenkin Bakteeri. Streptokokki ryhmä A nenän ja nielun limakalvoilla, pisaratartunta Pienemmillä lapsilla virustauti. Isommilla streptokokki ryhmä A bakteeri nenän ja nielun limakalvoilla, pisaratartunta. 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys 1-3 vrk Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa 1-5 vrk Selvästi rähmivä silmä voi olla tartuttava 2-5 vrk Tartuttavuus häviää 1 vrk antibiootti lääkityksen aloituksesta 2-5 vrk Tartuttavuus häviää 1 vrk kuluttua antibiootti lääkityksen aloittamisesta Silmien punoitus, kutina, rähmiminen. Bakteeriperäisenä alkaa toispuoleisena ja voi levitä molempiin silmiin, luomiturvotus, vihertävänkellertävä rähmiminen. Kuume, kurkkukipu, oksentelu, ihottuma, jota ei esiinny kasvoilla, "mansikkakieli". Myöhemmin käsien ja jalkojen hilseilyä. Kuume, kurkkukipu, mahdollisesti oksentelu, usein valkoiset pilkut kurkussa Oireiden mukainen hoito, vuodelepo. Lääkityksen tarpeellisuudesta neuvoteltava lääkärin kanssa. Oireen mukainen Tavallisesti oireet häviävät 3-5 vrk:n kuluttua. Tulehtunutta silmää puhdistetaan pyyhkimällä sitä kostutetulla pumpulitupolla, pumpuli vaihdettava joka käsittelykerralla. Bakteeriperäisessä lääkärin määräämä lääke Influenssa rokote vuosittain., oikea niistämis ja yskimishygienia Henkilökohtainen hygienia ja käsien pesu Poissaolo Päivähoitoon yhden kuumeettoman vuorokauden jälkeen. 1 kuumeettoman päivän jälkeen tai kunnes vointi sen sallii. Eristyksestä ei juuri ole hyötyä. Riippuu oireiden voimakkuudesta. Yleensä eristämistarvetta ei ole. 24 h lääkehoidon aloittamisesta. Lapsen toipumistarve on kuitenkin usein pidempi. Streptokokki-A:n aiheuttamassa. Streptokokki-A tartunnassa 24 tuntia antibioottihoidon aloittamisesta Ripuli/Oksennus tauti Kurkunpään tulehdus Bakteerit, virukset. Suurimmaksi osaksi virusten aiheuttamia, ilma tai Riippuu taudin aiheuttajasta 1-7 vrk Oireinen aika Ripuli, johon saattaa liittyä kuumetta, oksentelua ja vatsakipuja sekä ilmavaivoja Nuhakuume, haukkuva yskä, äänen käheys, sisäänhengityksen vaikeutuminen Nesteen saanti taattava. Taudin ollessa raju tai sen pitkittyessä käännyttävä lääkärin puoleen - erityisesti pienten lasten kohdalla. Oireen mukainen, pystyasento. Jos hengitysvaikeus ei helpota 20 min pystyasennossa ja hengitys on äänekästä, lääkärin hoito Matkustettaessa muistettava ruuan oikea käsittely ja säilytys. Huolellisuus ulkomaisen ruuan suhteen. Päivähoitopaikassa WC tilojen hyvä puhdistus ja huolellinen käsien pesu.. 2 oireetonta päivää., kun vointi sallii

Syyhy Syyhypunkki,. Leviää suoraan käsien välityksellä 3-6 viikkoa. Uusinta tartunnassa itämisaika voi olla lyhyempi Niin kauan kunnes syyhypunkki on häädetty Syheröinen kutiava ihottuma, alkaa ranteista ja sormien väleistä leviten käsivarsiin ja vartalolle. Kutina esiintyy erityisesti öisin ja voi aiheuttaa raapimisen seurauksena ihotulehduksen Apteekista saatava aine. Hoito uusitaan tarvittaessa 1-2 viikon kuluttua. Lääkärin määräämä Voi palata hoitopaikkaan kun ensimmäinen hoitokerta on toteutettu Virtsatietulehdus Bakteeri Tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely, kuume ilman muita oireita Lääkärin määräämä Imeväisikäisen hoito kuuluu sairaalaan. Ummetuksen Joskus antibioottiestolääkitys Herpes, "yskänrokko" Virus, 4-5 vrk Kunnes rakkula on kuivunut Huulissa ja suun limakalvolla kutina, pistely, punoitus kohdassa, mihin rakkula kehittyy < 3 v:lla suutulehdus: nielun punoitus ja suun rakkulat tarvittaessa. Paikallishoito - (voide) tai suun kautta. Lääkitys: kipulääke Ontelosyylä Virus, Muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen 2-6 mm:n läpimittaiset syylät iholla, pääasiassa taipeissa. Puristeltaessa tulee esiin taikinamaista tahnaa. Paranee usein itsestään. Voidaan poistaa mekaanisesti tai jäädyttämällä Henkilökohtainen hygienia ja käsien pesu Märkärupi Bakteeri, streptokokki A ryhmä, 2-5 vrk Kunnes rakkulat kuivuneet Märkivä karstainen rupi kasvoissa suun ja nenän ympärillä; saattaa raapimisen tuloksena levitä muualle kehoon. antibioottivoiteella tai antibiootti tbl., henkilökohtaiset pyyhkeet ja puhtaiden vaateiden vaihto 24 h suun kautta otettavan ja 48 h paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta. Päätäi Päätäi, suoraan ihmisestä toiseen ja kampojen, harjojen sekä tekstiilien välityksellä 1-2 vrk Uusi täi kehittyy saivareesta 7-10 vrk kuluttua Päänahan jatkuva kutina, saivareet, joskus oireeton. Päätäitä ja sen eri kehitysmuotoja löytyy yleensä korvien takana ja niskakuopassa. Päätäit poistetaan apteekista saatavalla aineella (ilman reseptiä). Infektoitunut iho hoidetaan lääkärin ohjeen mukaan. Epidemioiden aikana päätäitä saattaa esiintyä kenellä tahansa. Ei käytetä toisen pipoa, kampaa, pyyhettä jne. päiväkodeille oma ohje Lapsen voi viedä päivähoitoon ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Kihomato Kihomato,. Madon munia kulkeutuu peräaukolle ja käsien välityksellä suuhun. Voivat levitä liinavaatteiden ja esineidenvälityksellä. 14-21 vrk Kunnes kihomadot on häädetty Vaihtelevia oireita; peräaukon kutina yleisin, erityisesti iltaisin nukkumaan mennessä ja öisin Samanaikainen hoito koko perheelle. Käytettävissä olevat lääkkeet: Pyrvin(reseptivapaa), Vermox (lääkärin reseptillä).. Lyhyet kynnet, liinavaatteiden, alusvaatteiden ja pyjamien vaihto. Päiväkodeille erillinen STM ohje

Hinkuyskä Bakteeri, pisaratartunta 10-14vrk 5 vrk hoidon aloituksesta tai hoitamattomana 3 viikon ajan oireiden Yskää, joka viikon kuluessa kehittyy puuskittaiseksi, jolloin hinkukohtauksia ja oksentelua. Osittain rokotetuilla oireet saattavat esiintyä epämääräisinä. Lääkärin määräämä Rokotus alle 2-vuotiaille rokotusohjelman mukaan, teho alkaa heiketä 5 v. Jos perheessä alle 6 kk ikäisiä tai rokottamattomia lapsia lääkärin määräämä suojalääkitys 5 vrk hoidon aloittamisesta (jos taudin toteamishetkellä yskä on jatkunut yli 3 vk:a, ei eristämistarvetta enää ole). Korvatulehdus Joka viidennellä flunssan jälkitauti Kipu, joka pahenee korvalehteä painettaessa. Korvavuoto, kuume hoito ()? Parvorokko Virus, pisaratartunta 4-20 vrk Heti ennen oireiden alkamista Enterorokko Virus, pisaratartunta 7-14 vrk Voi tartuttaa jo ennen taudin puhkeamista ja 4 viikon ajan taudin Vesirokko 10-23 vrk Tartuttavimmillaan 4 vrk ennen oireiden alkua ja 4 vrk rakkuloiden Alkaa usein poskien punoituksena, jota seuraa vartalosta raajoihin leviävä ihottuma. Väsymys, lievä lämpö, kurkkukipu, päänsärky sekä mahakipu. Joskus myös nivelturvotus ja nivelkipu Kuume, pahoinvointi, pienet rakkulat suun, huulien, poskien limakalvojen alueella, kämmenissä ja jalkaterien syrjässä. Rakkulat puhkeavat haavaumiksi viikossa. Voi aiheuttaa kynsien lähtemistä. Paranee itsestään 7-10 vrk Eri vaiheessa olevia vesirakkuloita iholla, myös hiuspohjassa. Kuumetta ja voimakasta kutinaa. Tarvittaessa oireita lievittävä lääkitys. Nestemäiset, viileänä tarjottavat ruuat vähentää suun kivuliaisuutta. Oireen mukainen Oireiden mukaan. Kevyt hiostamaton vaatetus. Turhaa raapimista tulee välttää. Kutinaa voi lievittää mentholspriillä. Jos jokin perus sairaus asikloviiri lääkärin arvion mukaan. - Oireiden alkaessa taudin tarttuvuus on ohi, joten eristämistarvetta ei ole. Voinnin mukaan hoitoon. Vältettävä samoja juomapulloja ja rakkulavaiheessa olevien ihorikkojen koskettelua. Hyvä käsi hygienia Haluttaessa rokote (Varilix) - ei kuulu vielä yleiseen rokotusohjelmaan. Yhden kuumeettoman päivän jälkeen. Eristämisestä ei juuri ole hyötyä. Jos infektiokierre päiväkodissa, voi olla syytä olla pois runsaasti erittävien rakkuloiden aika 5 vrk ihottuman tai kunnes kaikki ruvet ovat kuivia. Vauvarokko Virus, pisaratartunta 3-7 vrk yleensä 6 kk- 3 vuotiailla. Tyypillisin 8-9 kk 6-36 kk kk:n iässä korkea kuume 3 vrk, sen jälkeen pienitäpläinen vaaleanpunertava ihottuma, ensin rintaan ja kaulaan - leviää muualle vartalolle. Oireenmukainen koti hoito Vaaraton. Ei pystytä tehokkaasti estämään. Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen kun yleisvointi sallii Tuhkarokko Virus, pisaratartunta 9-11 vrk Oireiden 4 vrk ihottuman puhkeamisen jälkeen 4 vrk Kova yskä, kuume, valonarat silmät. Ihottuma vartalolla ja raajoissa, alkaa korvien ja poskien seudulta Riittävä vuodelepo, oireiden mukainen Jälkitaudeissa MPR rokote, jos rokotuksesta huolimatta tartuntaepäily, vasta aineidenmääritys 7 vrk ihottuman

Vihurirokko Virus, pisaratartunta 14-21 vrk Noin 7 vrk ennen oireita ja 5 vrk ihottuman Sikotauti Virus, pisaratartunta 12-28 vrk 6 vrk ennen oireita ja 7 vrk oireiden Hepatiitti A Hepatiitti B Virus, viruksella saastuneen veden tai elintarvikkeen ja ulosteen välityksellä. Voi tarttua myös läheisessä kontaktissa henkilöstä toiseen päivähoidossa Virus, veri ja eritetartunta 15-50 vrk 1 viikko oireiden Kuume. Niskarauhasten turpoaminen. Ihottuma vartalolla ja raajoissa alkaen yleensä kasvoista Kuume, päänsärky, sylkirauhasten ja leuan alueen turvotus. Kipu suuta avattaessa Voi olla oireeton. Kuume, pahoinvointi, keltaisuus, virtsan värin muuttuminen ruskeaksi ja ulosteen vaalean harmaaksi. Alle 5 vuotiaat oireilevat harvoin. Lapsella oireet lievemmät kuin aikuisella. 1-6 kk Kuten hepatiitti-a ssa, mutta alkaa usein hitaammin. Nivelvaivoja, iho oireita Oireiden mukainen. Riittävä vuodelepo Riittävä vuodelepo, oireiden mukainen Vaatii lääkärin määräämän hoidon murrosikäisillä pojilla tai rajuissa yleisoireissa Oireen mukainen hoito MPR rokote. Jos rokotuksesta huolimatta tartuntaepäily, vastaaineiden määritys MPR rokote. Rokotuksesta huolimatta tartuntaa epäiltäessä vasta-aineiden määritys A hepatiitti rokotus, käsienpesu ja hyvä WC hygienia B hepatiitti rokotus. Kertakäyttökäsineiden käyttö verta ja eritteitä käsiteltäessä, eritetahrojen oikea käsittely ja jätteiden oikea hävittäminen. Ei hammasharjoja päivähoitopaikassa 5 vrk ihottuman. Vältettävä raskauden alkuvaiheessa olevien tapaamista 9 vrk rauhasturvotuksen alusta 1 viikko oireiden Lääkärin ohjeen mukaan Hepatiitti C Salmonella, muu kuin typhi tai paratyphi Virus, veritartunta (äidinmaito?) Bakteeri,, saastunut ruoka, voi tarttua henkilöstä toiseen ulosteiden ja käsien välityksellä 20-120 vrk Lievemmät kuin hepatiitti B, voi olla oireeton 6-72 h Kuumeiset ripulioireet 4-10 vrk, voi olla oireeton Oireen mukainen. Joskus Kertakäyttökäsineiden käyttö verta ja eritteitä käsiteltäessä, eritetahrojen oikea käsittely ja jätteiden hävittäminen. Ei hammasharjoja päivähoitopaikassa Hyvä käsi ja WC hygienia ja vaippahygienia Lääkärin ohjeen mukaan Oireiden kesto ja 2 vrk ripulioireiden lakkaamisesta, THL erillinen ohje Shigella Bakteeri,, elintarvike tartunta 1-7 vrk Kuumeinen veri ripuli, vatsakipu, pahoinvointi 5-7 vrk Oireen mukainen lääkärin määräämä hoito Hyvä käsi ja WC hygienia ja vaippahygienia Oireiden kesto ja 1 negatiivinen ulosteviljely

Mykoplasma pneumonia Bakteeri, pisaratartunta 7-21 vrk Yleensä lievä itsestään paraneva, nuha, yskä, kurkkukipu, päänsärky. Voi aiheuttaa hitaasti alkavan keuhkokuumeen jolloin oireena pitkittynyt yskä. Oireen mukainen Voinnin mukaan. Eristyksestä ei ole hyötyä Tartuntataudit Tuija Munne