OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Päijät-Hämeen jätelautakunta 27.10.2016 17 Kiinteän jätteen kuljetusjärjestelmä D/3175/14.06.00.00/2016 Perusteluosa Päijät-Hämeen jätelautakunnan tulee tarkastella jätelain 149 :n mukaisesti täyttääkö kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus jätelain 37 edellytykset alueella ja päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä. Päijät-Hämeen Jätelautakunta päätti aiemmin päätöksissään 16.1.2014 3 ja korjauspäätöksissä 6.3.2014 8 ja 10.4.2014 13, että jätteenkuljetus järjestetään kiinteistönhaltijan järjestämänä. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi jätelautakunnalle 16.2.2016. Tarkastelualue Jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelu koskee Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueita, joissa on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Näitä ovat kokonaisuudessaan Asikkala, Hollola, Lahti, Myrskylä, Padasjoki ja Pukkila. Näissä kunnissa tarkastelu koskee kaikkea kunnan vastuulle kuuluvaa kiinteää jätettä pois lukien sako- ja umpikaivolietettä. Lisäksi tarkastelu koskee jätehuoltomääräysten mukaan erilliskerättäviä tuottajavastuullisia jätteitä. Tarkastelu koskee myös mahdollisia muita tuottajavastuullisia jätelajeja kuin tällä hetkellä erilliskerätään, mikäli kunta päättää huolehtia niiden kuljettamisesta. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on siirrytty kaikkien jätelajien osalta Sysmän ja Heinolan haja-asutusalueilla sekä Orimattilan Artjärvellä. Heinolasta ja Sysmästä tarkastelun piirissä ovat taajama-alueet sekä Orimattilasta muu kuin Artjärven alue. Näillä alueilla tarkastellaan kaikkia em. jätelajeja. Orimattilan ja Heinolan taajama-alueiden biojätteenkuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä. Tarkastelu koskee näillä alueilla muita jätelajeja kuin biojätettä edellä mainituin rajauksin. Kärkölän osalta lautakunta päätti erikseen, että kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirrytään 1.7.2017. Kuljetusjärjestelmästä päättäminen Kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta huolehtiminen on julkinen välttämättömyyspalvelu, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Jätelain (646/2011) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan järjestämään käsittelyyn. Jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (Jätelaki 36 ) tai kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jätelaki 37 ). Jätelautakunta voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän
jätteenkuljetuksen käyttöönotosta tarkasteltavilla alueilla, jos voidaan perustellusti osoittaa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyvät (KHO:2016:19). Jätelain mukaiset edellytykset järjestää jätteenkuljetus kiinteistönhaltijan järjestämänä ovat (Jätelaki 37.1 ): 1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Tarkastelu Virkatyönä tehdyn kuljetusjärjestelmätarkastelun perusteella jätelain ehdot kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty missään Päijät-Hämeen alueen kunnassa tarkastelualueella ja tulisi siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen (Liite 1). Muissa kunnissa kuin Sysmässä tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla. Asikkalassa ja Padasjoella on erityisen suuria ongelmia haja-asutusalueen jätehuollossa. Alueella saatavilla olevat palvelut ovat riittämättömät, koska kiinteistökohtaista kuljetusta on täydennetty aluekeräyspisteillä. Kattavuus ja liittymisaste ovat heikkoja ja palvelua ei voida nykyisellä kuljetusjärjestelmällä tarjota nykyisen tasoisena. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiinteistöittäistä keräystä että aluekeräystä. Hollolassa kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen toimivuutta ei voida kaikilta osin edes arvioida, koska alueella toimiva kuljetusyrittäjä ei toimita jätehuoltoviranomaiselle tietoja. Myrskylässä ja Pukkilassa energiajätteen tyhjennyshinnat ovat kalliimpia ja alueella toimii pääsääntöisesti yksi yritys ja jätehuoltoon liittymisaste on heikko. Jätehuoltoon liittymisessä ja lajittelussa on puutteita. Ainoastaan Lahdessa voidaan katsoa, että energiajäte erilliskerätään lähes kaikissa kuljetuksen piiriin kuuluvissa kiinteistöissä. Kuljetusyritykset sallivat asiakkailleen jäteastian soitosta tyhjentämistä ja liian pitkiä tyhjennysvälejä. Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Uusia jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen aikana. Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä nykyisessä epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään
kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska tarkastelu tulee tehdä säännöllisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista ottaa taksaohjaus käyttöön. Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen on helpompaa, kun tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan sovittaa yhteen paremmin. Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kuntien kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole varauduttu jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toimii enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia- ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida myönteisiksi. Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityisryhmiä, kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mahdollista järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jäteyhtiön arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joidenkin asukkaiden kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nousta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat. VATT:n tutkimuksessa vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja keskimäärin 40 %. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus vahvistaa markkinoilla jo olevia kuljetusyrityksiä. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten markkinoille tulo helpottuu. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa kuntien vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jätehuoltoviranomaisen yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet kiinteistökohtaiset kuljetustiedot. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan riippuu siitä, miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Kokonaisuudessaan
jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jätehuoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat kuntien ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. PHJ pitää kunnan järjestämää jätteenkuljetuksen vaikutuksia kokonaisuutena positiivisempana yhtiölle alueellisen jätehuollon suunnittelun helpottumisen takia. Lausunnot ja kuuleminen Jätelautakunnan on ennen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta (Jätelaki 38 ). Kunnan kantaa ei voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että koko kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle: Uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden vanhan jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan arvion mukaan toiminut Tässä päätöskohdassa ei päätetä kuljetusjärjestelmästä, koska asianosailla ei ole ollut mahdollisuutta lausua mielipidettään hallintolain 41 :n mukaisesti ja päätös olisi hallintolain vastainen. Liitteenä Liite 1. Kuljetusjärjestelmätarkastelu lausuntoversio 17.10.2016 Esittelijä kaupungininsinööri Jorma Vaskelainen Päätösehdotus Lautakunta päättää merkitä tiedoksi liitteen 1. kuljetusjärjestelmätarkastelun lausuntoversion. Lisäksi lautakunta päättää, että liitteen 1. kuljetusjärjestelmätarkastelu laitetaan julkisesti nähtäville 2.11.2016-1.12.2016 ja asianosaisille varataan hallintolain 41 mukaisesti mahdollisuus lausua mielipiteensä täyttääkö jätteenkuljetus jätelain 37 :n edellytykset 1.12.2016 mennessä. Lautakunta päättää edelleen, että tarkastelualueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hämeen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä pyydetään perusteltu lausunto täyttääkö jätteenkuljetus jätelain 37 :n edellytykset. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.12.2016 mennessä. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Jäteasiamies Tiia Yrjölä p. 044 416 3634 Lausuntopyyntö/ote: Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit, Asikkalan, Hollolan, Myrskylän, Pukkilan, Padasjoen ja Sysmän kunnat Asikkalan kunnan ympäristölautakunta, Heinolan ympäristölautakunta, Lahden rakennus- ja ympäristölupalautakunta, Hollolan valvontajaosto, Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, Orimattilan ympäristölautakunta, Padasjoen kunnan valvontajaosto, Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Kuulutus: Alueen lehdet, kuntien ilmoitustaulut, Lahden kaupungin internetsivut Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto Otteen oikeaksi todistaa lokakuun 28. päivänä 2016 Tiina Yrjölä jäteasiamies
MUUTOKSENHAKUKIELTO Oikaisuvaatimus / Kunnallisvalitus Liitetään pöytäkirjanotteeseen Lahden kaupunki Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Päijät-Hämeen jätelautakunta 27.10.2016 17 x Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 91 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Muu peruste, mikä Asianosainen: Annettu tiedoksi sähköisesti, pvm: Lähetetty tiedoksi kirjeellä, joka on annettu postin kuljettavaksi, pvm: (kuntalaki 95 ) Tiedoksiantaja: Luovutettu asianosaiselle Paikka ja pvm: Muulla tavoin, miten Vastaanottajan allekirjoitus