Liite 1 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Taulukossa on eritelty yhteysviranomaisen lausunnossaan esille ottamat näkökulmat, joihin arvioinnissa tulee kiinnittää huomioita YVA-ohjelmassa jo mainittujen seikkojen ohella. Lisäksi taulukkoon on kirjattu se, miten lausunto on YVA-selostuksessa ja arviointeja laadittaessa huomioitu. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankekuvaus Hankekuvaus on puutteellinen maanpäällisen rakentamisen osalta. Lentoestevalot ovat osa hankekuvausta. Tieto tuulivoimalan tarkasta maksimikorkeudesta puuttuu. YVA-selostuksessa hanke on kuvattava siten, että mukana on suurin mahdollinen tilanne. Esimerkiksi esitetyn hankekuvauksen perusteella saa käsityksen, että tuulivoimala voi olla 220 metriä korkea. Finavian lausunto lentorajoituksista perustuu kuitenkin 200 metriä korkeisiin voimaloihin. Sähkön siirtoon liittyvät tekijät on kuvattu puutteellisesti. Voimajohdon ja sen osien kuvaus tulisi olla jo YVA-ohjelmassa Tuotannon tarvitsema sähkönsiirtokapasiteetti jää epäselväksi. Aiotun tuulipuistoalueen läpi kulkevasta 110 kv voimajohdosta ei kerrota, kuinka paljon siirtokapasiteettia on jäljellä, ja olisiko todella mahdollista liittää 51 tuulivoimalan tuotanto olevaan johtoon. YVA-ohjelmassa ja YVA-selostuksessa tulisi kuvata ensin hanke ja sen jälkeen hankkeen vaihtoehdot. Arviointiselostuksessa olisi hyvä esittää karttamuodossa sähkönsiirtojärjestelyt. (Mainittu liikennevaikutusten arvioinnin yhteydessä) Hankekuvaukseen on lisätty lentoestevaloista kuvausta. Tuulivoimalat ja lavat on huomioitu YVAselostuksessa huomioiden suurimmat mahdolliset korkeudet. Tornikorkeus hankealueella tulee olemaan 120-140 m ja maksimikorkeus roottorit huomioiden välillä178,5 205 m. Mikäli suunnittelun edetessä päädytään yli 200 m korkuisiin voimaloihin, tullaan Finavialta pyytämään uusi lausunto lentoesterajoituksista. Sähkönsiirron kuvausta on tarkennettu. Voimajohdon osat on havainnollistettu YVA-selostuksessa piirroksin. Taaleritehdas on neuvotellut Fortum Sähkönsiirto Oy:n kanssa tuulivoimapuiston liittämisestä hankealueen lävitse kulkevaan 110 kv voimajohtoon. Taaleritehdas on saanut Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä myönteisen lausunnon siitä, että 51:stä 3 MW:n tuulivoimalasta koostuva tuulivoimapuisto voidaan liittää hankealueen läpäisevään 110 kv voimajohtoon. Olemassa olevan voimajohdon siirtokapasiteetti riittää Murtotuulen tuulivoimapuiston tarpeisiin. Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunto perustuu verkon nykytilaan. Järjestys on muutettu YVA-selostukseen yhteysviranomaisen esityksen mukaiseksi. Sähkönsiirtojärjestelyn on kuvattu hankevaihtoehtokartoilla liitteessä 2. Hankkeen vaihtoehdot YVA-ohjelmassa sähkönsiirron vaihtoehdot on esitetty epäselvästi vaihtoehdon SVE1 osalta. Sähkönsiirron vaihtoehdot on muodostettu uudelleen eri näkökulmasta ja kuvauksia on pyritty tarkentamaan.
2 Hankevaihtoehtoja kuvaavasta kartasta on vaikea hahmottaa varsinkin sähkönsiirtoreittejä eri vaihtoehdoissa. Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 tulisi esittää omina karttoinaan, joista selvästi näkyvät sähkönsiirtovaihtoehtojen vesistön ylitykset. Hankevaihtoehdot on esitetty erillisillä kartoilla, joissa voimaloiden sijoittelun lisäksi näkyvät huoltotiet ja sähkönsiirto vaihtoehdot. Kartoita käy ilmi myös sähkönsiirron vaihtoehtojen vesistön ylitykset. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että YVAmenettelyssä ja yleiskaavaa laadittaessa Lapin liiton tekemä selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista otetaan huomioon hankkeen maankäytöllisiä edellytyksiä pohdittaessa. YVA-ohjelmassa on todettu, että hankealueet soveltuvat Lapin liiton selvityksen perusteella tuulivoimatuotantoon hyvin, vaikka selvityksen rajaus tuulivoimatuotantoon hyvin soveltuvasta alueesta on suppeampi kuin Murtotuulen hankealue.. Mikäli YVA-menettelyn selvityksillä ja vaikutusarvioinneilla on tarkoitus laatia myös kaava, tulee huomiota kiinnittää näiden kahden prosessin yhteensovittamiseen aikataulun osalta sekä mm. tässä lausunnossa esiintuotuun sähkön siirron järjestämismahdollisuuteen ja koko kaavoitettavan alueen luontoarvoihin. Yhteysviranomaisen lausunnon tulee voida vaikuttaa myös kaavaehdotukseen. Kaavoituksen osalta ei ole kyseessä maankäyttö- ja rakennuslain 77 :n muutos vaan MRL:n uusi luku 10a eli 77a 77c :t. Yleiskaavassa ja YVA-menettelyssä tulisi erityisesti perustella tehtyyn tuulivoimaselvitykseen tukeutuen, miten maakuntakaava otetaan huomioon yleiskaavaa laadittaessa ja hanketta suunniteltaessa. Yleiskaavassa tulee osoittaa, että maakuntakaavan tavoite on turvattu ja että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Lapin liiton tuulivoimaselvitys on otettu huomioon. Hankkeen yhteydessä tuulivoimaloiden rakentamisen edellytykset voidaan tutkia laajemmalta alueelta, koska YVA-menettelyn selvitykset ovat oleellisesti yleispiirteistä selvitystä tarkempia. Tuulivoimapuiston yleiskaavoitus sovitetaan yhteen YVA-prosessin aikataulun kanssa. Yleiskaavaehdotusta ei aseteta nähtäville ennen kuin yhteysviranomaisen lausunto on saatu. Sanamuoto muutettu YVA-selostukseen. YVA-selostukseen on kirjattu maakuntakaavan sisältö hanketta koskien ja todettu hankkeen olevan maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavan huomioiminen yleiskaavassa perustellaan yleiskaavaselostuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Hankkeeseen liittyviä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) ei ole tunnistettu. VATeista tulee tunnistaa alueidenkäyttöön liittyvät yleis- ja erityistavoitteet. Erityisesti yhteysviranomainen kiinnittää huomiota poronhoitoon ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilymiseen sekä luonnon virkistyskäytön ja luontoja kulttuurimatkailun edistämiseen. Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kuvattu YVAselostuksen liitteessä 4. Vaikutusten arviointi Asutus, ihmisten elinolot, elinkeinot ja viihtyisyys Hankkeen vaikutusalueen asutus on kuvattu ylimalkaisesti ja ristiriitaisesti. Asutus on kuvattu hankealueen läheisyydessä ja vaihtoehdoissa omana karttanaan.
3 Julmajärvi-Pyytölampi ranta-asemakaavan sijainti suhteessa hankealueeseen ei tule selväksi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee arvioida asianmukaisesti myös tuulivoimahankkeen vaikutukset Julmajärvi-Pyytölampi rantaasemakaava-alueelle sekä hankealueella sijaitsevalle muulle loma-asutukselle. Hankkeen vaikutukset alueen virkistyskäyttöön on ohjelmassa esitetty varsin yleispiirteisesti. Hankkeen vaikutuksia riistaeläimiin ja metsästyksen järjestelyihin on esitetty ohjelmassa niukasti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskeisiä intressitahoja ovat muiden lisäksi myös metsästys ja kalastus, mitä ei ole lainkaan kuvattu. Alueen riistakantojen kuvauksessa olisi mahdollista hyödyntää RKTL:n riistalaskentojen tuloksia. Hankealueella ja sen läheisyydessä on retkeilyreittejä, autio- ja varaustupia ja laavuja Korouoma-Jäniskairan Natura-alueella ja Mustarinnantunturin Natura-alueeseen kuuluvalla Palotunturilla. Hankealueeseen etelässä rajautuva Korouoma on merkitty Itä-Lapin maakuntakaavassa matkailun vetovoima-alueeksi (mv 8401, Itä-Lapin matkailualue). Korouoma on mainittu virkistys- /suojelualueena, mutta arviointiohjelman perusteella ei käy ilmi sen erityisyys ja merkitys. Vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistys-, matkailu- ja luontoarvoihin. Julmajärvi-Pyytölampi ranta-asemakaavan sijainti on esitetty maankäyttö ja kaavoitusosiossa erikseen. SVA-osuudessa on viitattu tarkemmin kappaleeseen. Asukaskysely on lähetetty Posion yhteismetsän kautta tontin vuokranneille sekä muille rekisteri-tietojen perusteella. Lisäksi on pidetty asukastapaaminen pienryhmätyöskentelynä. Selostuksessa on tuotu esille vaikutukset Julmajärvi-Pyytölampi rantaasemakaava-alueelle sekä muuhun loma-asutuksen nähden. Alueen virkistyskäyttöä on tarkennettu. Myös metsästystä on otettu tarkemmin mukaan. RKTL:n riistalaskennoista tiedot ovat vuodelta 2000 eli eivät pidä paikkaansa. Tiedot metsästyksen merkityksestä sekä saaliinsaannista perustuvat metsästäjätapaamiseen, jonka mukaan kannat ovat huonot etenkin hirvien osalta. Kalastus on yksi virkistysmuodoista eikä se ole noussut merkittävänä tekijänä muiden virkistystoimintojen osalta esiin. Vaikutukset kalastusharrastamiseen ja maisemankokemiseen ovat yksilöllisiä. Ei vaikutuksia kalansaaliiseen. Retkeily- ja virkistyskäytön merkitystä on tuotu esiin sekä samoin Korouoman merkitystä kohteena. Vaikutuksia on arvioitu esiin nousseiden maisemavaikutusten kautta. Maisema Maisemavaikutusten arvioimiseksi tulee tuottaa riittävä määrä riittävän monesta suunnasta esitettynä havainnollistuksia tuulivoimapuistosta. Havainnollistamisessa voi olla tarpeen esittää tilanne eri vuoden- ja vuorokauden aikoina. Selostuksessa tulee esittää, mille alueille tuulivoimalat näkyvät (näkemäalueanalyysi). Asutuksen ja loma-asutuksen lisäksi esimerkiksi Korouoman alue on maisemavaikutusten kannalta tärkeä. Tuulivoimaloihin asennetaan arviointiohjelman mukaan valkoiset valot. Valojen luonne tulee kuvata (yhtenäinen, vilkkuva, voimakkuus) ja valoista aiheutuva maisemamuutos ja muut vaikutukset tulee arvioida esim. pimeän vuorokaudenajan havainnollistuksin. Maisemavaikutuksia on havainnollistettu valokuvasovitteiden avulla. YVA-menettelyn yhteydessä on tehty näkemäalueanalyysi. Analyysiaineisto on ollut yksi pohja-aineisto arvioitaessa vaikutuksia asutukseen ja loma-asutukseen sekä Korouoman alueeseen. Vajoja on kuvattu sillä tarkkuudella kuin se on suunnittelun tässä vaiheessa mahdollista. Kuvauksessa ja valojen toteutuksessa huomioidaan Liikenteen turvallisuusviraston 31.1.2013 voimaan tullut ohje. Uusi ohje mahdollistaa uusia ratkaisuja voimalan sekä tuulipuiston estevalojen toteuttamiseen. Siinä on keinoja juuri haitalliseksi tai häiritseväksi koetun valomäärän kohtuullistamiseksi. Valojen lopullinen tyyppi määräytyy lentoesteluvanperusteella.
4 Maisemavaikutusten arvioinnissa korostuu rakenteiden aiheuttamien vaikutusten arviointi. Sen lisäksi tulee huomioida toteuttamisen edellyttämien hakkuiden ja muiden aukkojen aiheuttama muutos etenkin lähimaisemassa, mutta etenkin rinnemaastossa myös mahdollisesti kaukomaisemassa. Johtimista aiheutuvat vaikutukset, kuten häiriö tai estevaikutus, tulee olla arvioissa mukana johtokatuja pylväsvaikutusten lisäksi. Tuulivoiman maisemavaikutuksia arvioitaessa tulee tarkastella myös tuulivoiman näkyvyyttä tienkäyttäjille kantatieltä 81. Hankealueella on suoritettu laajamittaisia ja näkyviä hakkuita, joten metsä ei nykyiselläänkään ole suurella osalla aluetta luonnontilaisen kaltaista. Tuulivoimaloiden toteuttamisen edellyttämä puuston poistaminen yksittäisten voimaloiden ympäriltä sekä tiestöä ja voimajohtoja varten aiheuttaa paikallisia vaikutuksia, jolla ei tulevassa tilanteessa ole merkitystä maisemakokonaisuuden luonteen tai maisemakuvan eheyden kannalta jopa 200 metriä korkeiden rakenteiden hallitessa maisemaa. Voimaloiden välinen etäisyys on vähimmillään noin 500 metriä. Metsäisillä alueilla hakkuuaukolta ei ole näkyvyyttä seuraavalle. Metsäisellä alueella on todennäköisesti vaikea löytää katselupistettä, josta käsin olisi nähtävissä useampia hakkuuaukkoja. Voimajohdot aiheuttavat alueella paikallisia vaikutuksia. Metsäistä taustaa vasten johtorakenteet erottuvat heikosti, ja niiden visuaalinen vaikutusalue rajoittuukin lähinnä johtokäytävän alueelle. Erityisesti tulevassa tilanteessa tuulivoimaloiden hallitessa maisemaa on voimajohdon maisemavaikutus vähäinen. Maisemavaikutusten arviointiin on sisällytetty näkyminen kantatie 81:n suuntaan. Melu YVA-ohjelmassa esitetyn melumallinnuksen on perustuttava asianmukaiseen laskentamalliin, joka huomioi tuulivoimalan ominaisuudet (melun lähtötason), alueen maaston ja sen erilaiset pinnat sekä sääolot. Meluselvityksessä on esitettävä myös alueen tuuliruusu, jotta saadaan tilastollinen arvio selvityksen mukaisten tasojen esiintymisestä eri kohteissa. Tarvittaessa on syytä tehdä myös kohdekohtaista laskentaa yksittäisten melulle häiriintyvien kohteiden osalta. Melun leviämiskarttaan on havainnollistettava pysyvät asuinrakennukset ja lomarakennukset. YVA-ohjelmassa esitettyihin melun ohjearvoihin liittyen ympäristöministeriö antaa keväällä 2013 tuulivoimaloiden melumallinnukseen sekä melun mittaamiseen ja määrittämiseen liittyvää teknistä käytännön ohjeistusta. Tämä on mahdollisuuksien mukaan syytä ottaa huomioon tehtävässä meluselvityksessä. Melumallinnus on laadittu ohjelmalla, joka soveltuu tuulivoimalan aiheuttaman melun mallinnukseen sekä huomioi maasto- ja sääolosuhteet. Tuuliruusu ja arvio melun esiintymisestä eri ilmansuunnissa tuulisuuden perusteella on lisätty meluselvitykseen. Kartoilla on havainnollistettu asuin- ja lomarakennuksen. Ohjeistus ei ollut vielä käytettävissä YVA-selostusta ja meluvaikutusten arviointia laadittaessa. Varjon vilkkuminen Mallinnuksessa saatavaan karttaan on havainnollistettava myös pysyvät asuinrakennukset ja lomarakennukset. Asuin- ja lomarakennukset on havainnollistettu vilkuntaa esittävässä kartassa punaisin ja sinisin pistein.
5 Mallinnuksella saatuja tuloksia on hyvä peilata useissa maissa (Saksa, Tanska ja Ruotsi) annettuihin raja-arvoihin tai suosituksiin. Eri maiden raja-arvot / suositukset varjon vilkunnan määrälle on esitetty ja mallinnuksen tuloksia on verrattu niihin. Porotalous Poronhoidon nykytilakuvausta tulee tarkentaa YVAselostukseen. Arvioinnissa tulee selvittää alueen merkitys elinkeinolle. Arvioinnissa tulee myös selvittää kaikkien tuulivoimapuistohankkeeseen liittyvien rakenteiden (voimalat, voimajohto, tiet ym.) ja toimintojen vaikutukset porolaitumiin, porojen laidunten käyttöön ja poronhoitoon. Myös vaikutukset poronhoitoon liittyviin rakenteisiin (erotusaidat, laidunkiertoaidat ym.) tulee selvittää. YVA-menettelyn porotalousvaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä niin rakentamisen aikaisia kuin toiminnan aikaisiakin vaikutuksia poroelinkeinoon. Myös toiminnan jälkeistä aikaa tulee tarkastella poroelinkeinon näkökulmasta (mm. menetysten pysyvyys). Menettelyssä tulee etsiä toimenpiteitä haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja kompensointiin yhteistyössä elinkeinon harjoittajien kanssa. Mikäli tuulipuisto rakennetaan, tulee sen vaikutuksia seurata myös porotalouden osalta, sillä toiminta voi aiheuttaa vaikutuksia, joita ei voida ennalta arvata. Nämäkin vaikutukset tulee niiden ilmetessä pyrkiä lieventämään. Seurantaa varten voi olla tarpeen perustaa esimerkiksi yhteistyöryhmä. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida Paliskuntain yhdistyksen ja Timisjärven paliskunnan lausunnot. 53, kartat, pienryhmä päivitetty Vaikutukset porotalouteen on esitetty selostuksessa porolaitumien, porojen laidunten käytön sekä poronhoidon kannalta. Erityiset rakenteet on kuvattu selostuksessa ja huomioitu arvioinnissa. Arviointi perustuu porotapaamiseen sekä samassa yhteydessä pidettyyn poronhoitolain 53 mukaiseen neuvotteluun. Arvioinnissa on käsitelty erikseen rakentamisen aikaiset kuin toiminnan aikaiset vaikutuksetkin. Toiminnan jälkeisen ajan vaikutuksiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Tämän vuoksi arvioinnissa tätä ei ole huomioitu. Porotapaamisesta ja poronhoitolain 53 mukaisessa neuvottelussa on yhdessä määritelty keinoja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja kompensoimiseksi. Seuranta on otettu huomioon ja sitä on sovittu jatkettavan. Keskustelu maanomistajan, hankevastaavan sekä paliskunnan kanssa jatkuu hankkeen kaavoitusvaiheessa. Paliskuntain yhdistyksen ja Timisjärven paliskunnan lausunnot on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti. Luonto Natura tarvearvioinnin ja Natura-arvioinnin tulee perustua Natura tietokannan tietoihin. Arviointiohjelmassa ei ole tuotu esille hankealueella Poksamojärven itäpään pohjoispuolella noin 1,5 km pohjoiseen pienen lammen eteläpuolella olevaa valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa Lohilamminahon drumliinia (MOR-13-128), Luontovaikutusten arvioinnissa tulee edellisen lisäksi huomioida myös se, mitä Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluiden lausunnossa tuodaan esille. Natura tietolomakkeet on ollut käytössä arviointeja tehdessä. Drumliini huomioitu suojelualuekuvauksissa ja kartalla. Uhanalaisten lajien taulukkoon lisätty sarake lajin sijoittumisesta hankealueelle. Kasvillisuus- ja luontoselvitysten osalta maastoselvitykset on suoritettu riittävän kattavasti. Erillistä sammallajikartoitusta ei ole tehty vaan sammalet on huomioitu kasvillisuusselvityksen yhteydessä.
6 Linnuston osalta selvitykset on suoritettu kattavasti lausunto huomioiden. Pinta- ja pohjavedet, vesiluonto Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat pintavedet on käsitelty ylimalkaisesti. Hankealueella olevat pintavedet tulisi listata perusteellisemmin ja tarkastella varsinkin vesiä, joihin eri sähkönsiirtovaihtoehtojen vaatimat vesistöjen ylitykset ja voimalinjojen raivaukset mahdollisesti vaikuttavat. Ohjelmassa ei myöskään mainita lainkaan hankealueen pienvesiä (lähteet, norot, tihkupinnat jne.). Pienvedet tulisi kartoittaa, mikäli niistä ei ole olemassa aiempaa tietoa. Tarkastelua tarkennettu pintavesien nykytilan osalta olemassa olevan tiedon puitteissa. Vaikutuksia arvioitu kokemusperäisesti. Karttatarkastelun perusteella hankealueella on useita lähteitä (33 kpl). Lähimmillään suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat noin 250-500 m etäisyydelle lähteistä, pääosin kuitenkin selvästi kauemmas. Hankkeella ei ole vaikutusta alueen lähteisiin. Pienvesiä on kartoitettu kasvillisuus- ja luontoselvitysten yhteydessä. Liikennevaikutukset Arvioinnissa tulisi tarkastella erityisesti liittymien turvallisuutta. Arviointiohjelmasta ei selviä, miten kolme kantatien 81 eteläpuolella sijaitsevaa voimalaa on tarkoitus liittää sähköverkkoon. Jos rakennetaan voimajohtoja, jotka risteävät kantatien kanssa, tulee ottaa huomioon, mitä Tiehallinnon ohjeessa 2001 Sähköjohdot ja yleiset tiet (TIEH 2122342) esitetään. Arviointiselostuksessa tulee tarkastella tuulivoiman etäisyyttä kantatiestä 81 siten, kuin Liikenneviraston ohjeessa 8/2012, Tuulivoimaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen, on esitetty. Tuulivoimalan minimietäisyys maantiestä määräytyy mm. tien nopeusrajoituksen sekä riskinarvion perusteella. Tuulivoimapuiston kuljetusreittien ja liittymien turvallisuutta on tarkasteltu karttatarkastelun ja tierekisterin tietojen perusteella. Kantatien yli ei ole tarkoitus rakentaa voimajohtoa, vaan eteläpuoliset voimalat yhdistetään maakaapelein. Etäisyyttä kantatiehen 81 on tarkasteltu ohjeen 8/2012 määräykset huomioiden. Ilmavalvontatutkat ja lentoliikenne Myös hankkeen vaikutukset tv- ja radiosignaaliin tulee arvioida. Hankkeen vaikutuksia tv- ja radiosignaaleihin on arvioitu. Haitallisten vaikutusten lieventäminen YVA-selostuksessa tulisi olla yksilöinti, mitä keinoja tässä hankkeessa voidaan toteuttaa. YVA-selotuksessa on eritelty vaikutusten lieventämiskeinoja huomioiden juuri tähän hankkeeseen soveltuvat ja tarvittavat menetelmät. Raportointi Arviointiohjelman karttamateriaali on heikkotasoinen. Osa kartoista on epäselviä. Karttojen perusteella ei selviä lähialueiden maantiede, mm. nimistö jää epäselväksi, eikä tekstissä käytettyjä paikkoja löydä. Karttamateriaalia on uusittu ja tekstissä käytettyä nimistöä on huomioitu karttoihin.
7 Osassa kartoista puuttuu mittakaava. Kuvien ja tekstien sisällön tulee olla sama. Mikäli kuvaa 2-1 (YVA-menettely) käytetään, tulee se korjata tekstin mukaiseksi Osa karttamateriaalista voi olla tarpeen esittää A3- koossa. YVA-selostuksessa tulee käyttää havainnollistamisessa sekä karttoja että kuvia. Tekstissä ja osallistamisessa tulee käyttää systemaattisesti mm. YVA-lain mukaisia käsitteitä. Tontteja on vain asemakaava-alueilla. Asema- ja yleiskaavoja ei enää vahvisteta. Kaavoja toteutettaessa tulee varmistaa, että kaava on voimassa. Näin ollen voimaantulopäivämäärä on hyvä ilmoittaa. Kaavan lainmukaisuus ei muodosta oikeusvaikutusta. Karttoihin on lisätty mittakaavajanat. Kuvine ja tekstin sisällön yhdenmukaisuutta on pyritty tarkistamaan. Kuva 2-1 on vaihdettu. Vaihtoehtoja kuvaavat kartat on YVA-selostuksessa A3 koossa. YVA-selostukseen on lisätty karttoja ja kuvia. Käytettyä YVA-terminologiaa on pyritty yhtenäistämään. Tiedot voimassa olevista kaavoista on saatu kunnilta ilman tarkempia voimaantulopäivämääriä. Voimaantulon tarkemmalla ajankohdalla ei ole merkitystä asiassa. Selostukseen on lisätty tarkennus kaavojen voimassaoloa koskien. Osallistumisen järjestäminen Esitetyn lisäksi menettelyn aikana hankkeesta vastaavan olisi hyvä järjestää myös omia avoimia yleisö-, keskustelu- ja muita tilaisuuksia, mahdollisesti myös pienryhmätapaamisia. Hankevastaava on järjestänyt oman tiedotustilaisuuden syyskuussa 2012. Pienryhmätapaamisia on järjestetty marraskuussa 2012.