S i v u 10 : Tullilaitoksesta Tulli Tulliviesti 3 4 2012 N R O www.tulli.fi Tullin nettisivuilla on ajantasaista tietoa kaikista tullitoimintaan liittyvistä aiheista. SIVU 12 Kumppanuus kannattaa S i v u 16 : AEO-suuntaviivat kertovat kaiken AEO:sta S i v u 24 : Tulli myös tilastoi
2 Tulliviesti
Tulli torjuu terveyteen, turvallisuuteen ja Suomen ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia sekä tullirikollisuutta. Tullilaboratorion uusina tutkimuskohteina heijastimet ja kaihtimet Tullilaboratorio aloitti viime vuoden lopussa uusina kohteina heijastimien ja kaihtimien tutkimukset. Molempia tuoteryhmiä ehdittiin tutkia vain pieni määrä, mutta niissä todettiin paljon puutteita. Heijastimille vaadittavissa asiakirjoissa todettiin puutteita. Eräissä tapauksissa heijastimet eivät heijastaneet tarpeeksi toimiakseen henkilösuojaimena. Lisäksi monien pehmoheijastimien muovimateriaalissa todettiin liian korkeita kadmiumpitoisuuksia. Monista kaihtimista puuttuivat niiltä vaadittavat narujen kiinnittämiseen tarkoitetut turvalaitteet ja varoitusmerkinnät. Suomessa, muualla Euroopassa ja USA:ssa tiedetään lukuisia tapauksia, joissa pikkulapsi on erilaisissa onnettomuustilanteissa kuristunut kaihtimen naruihin. Fakta: Tulli tutkii ja testaa kulutustavaroista nikkeliä (esim. korut, metallinapit ja nepparit) kadmiumia (muovituotteet) paloturvallisuutta (kynttilät, tulitikut) tuoteturvallisuutta (esim. lelut, tekstiilit, lastenhoitotarvikkeet, heijastimet, kaihtimet). Tulliviesti 3
Pääkirjoitus Tulliviestin toimitusneuvosto: Tullin asiakasyhteistyöryhmät tiedottaja Elise Lönnroth Päätoimittaja Jarkko Saksa Toimitussihteeri Katja Penninkilampi Taitto Tuuli Jalo ja Katja Penninkilampi Valokuvaaja Risto Silvola Toimituksen osoite PL 512, 00101 Helsinki Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Kopijyvä Oy ISSN 0789-0001 Seuraava numero Numero 1/2013 ilmestyy maaliskuussa. Aineisto toimitukselle viimeistään 1.2.2013 Lehden kansi: Seppo Karvonen, Päivi Raukio ja Peter Levo lentorahdissa. Tulli muutoksen kynnyksellä Tullin organisaatiota virtaviivaistetaan ensi vuoden alusta lukien. Uudistusta on valmisteltu hyvässä yhteistyössä Tullin henkilöstön ja valtiovarainministeriön kanssa jo vuodesta 2010. Aika on ajanut piiriorganisaation ohi. Tulliselvitys ja Tullin vastuulla olevat autoverotus ja valmisteverotus ovat valtaosin sähköisessä ympäristössä toimivia, valvonta tukeutuu yhä enemmän nykyaikaiseen tekniikkaan ja liikkuvuuteen. On luonnollista, että organisaatiorakenne uudistetaan vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita. Uudistuksessa toimipaikkaverkosto ei supistu nykyisestä. Palveluja saa jatkossa edelleen sieltä, missä on riittävästi asiakkaita. Sähköisiä asiointipalveluja kehitetään kuitenkin edelleen, joten jatkossa on tarkoituksenmukaista, että myös toimipaikkaverkkoa tarkastellaan kriittisesti ei kuitenkaan palvelujen ja valvonnan kustannuksella, vaan päinvastoin, jotta Tulli jatkossakin voi tarjota kysyntää vastaavat palvelut ja valvoa yhteiskunnan ja EU:n sekä sen kansalaisten etua tehokkaasti. Tullin asiakasstrategia lähestyy kymmenen vuoden kunniakasta ikää. Olemme kehittäneet palvelujamme pitäen asiakasstrategiaa suunnannäyttäjänä nämä vuodet. Sen pohjalta on rakennettu asiakasluokittelumme: satunnaisasiakkaat, avainasiakkaat ja kumppaniasiakkaat sekä näitä vastaavat palvelukanavat ja neuvonnan järjestäminen sekä muukin asiakasyhteistyö. Uudessa organisaatiossa tarjoutuu mahdollisuus myös tämän tärkeän osaalueen arviointiin ja kehittämispolun tarkistamiseen. Teimme äskettäin teille lukijakyselyn siitä, missä muodossa ja minkä sisältöisenä haluatte jatkossa tullitietoa vastaanottaa. Onko jo aika siirtyä sähköiseen maailmaan vai löydetäänkö toisiaan täydentäviä kanavia? Julkaisemme kyselyn tulokset Tullin nettisivuilla ja seuraavassa Tulliviestissä. Kiitos vastauksistanne! Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset sähköisesti Tullin nettisivuilta > Suomen tulli > Julkaisut ja esitteet > Tulliviesti www.tulli.fi Hyvää joulunalusaikaa ja uutta vuotta 2013 kaikille lukijoillemme! Jarkko Saksa Jarkko Saksa ylijohtaja Tullihallitus, ulkomaankauppaja verotusosasto 4 Tulliviesti
SISÄLLYSLUETTELO Tulliviesti 3 4 1 2012 N R O N R O 2010 www.tulli.fi tulli harmaan talouden torjujana 6 Harmaan talouden torjunta on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Lue, mitä Tulli tekee talousrikollisuuden torjumiseksi ja miten Tulli osallistuu nuorisolle suunnattuun kampanjaan. Tullilaitoksesta Tulli Tulliorganisaatio uudistetaan ensi vuoden alusta. Tullihallituksesta, sen alaisista viidestä tullipiiristä ja Tullilaboratoriosta muodostetaan yksi Tulli-niminen viranomainen. 10 PTR-yhteistyöllä tuloksiin 20 Tullin, Poliisin ja rajavartiolaitoksen tehoiskussa Länsisatamaan ja Katajanokalle saavutettiin tuloksia. Muut aiheet: 13 Asiakasyhteistyö tehokeinona. 16 AEO-suuntaviivat kertovat kaiken AEO:sta. 19 Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen kolumni. 23 Tulli sai tukea EU:n ulkorajarahastolta. 24 Tulli myös tilastoi. 28 Avaintehtailua. 30 Tuoteväärentäminen on kasvava bisnes. 31 EU-tullien tietojärjestelmiä yhteistyönä. 32 Kort på svenska. Tulliviesti 5
Jarkko Fagerström, Happy ja Satu Ojala SuomiAreenassa viime kesänä. Tulli harmaan taloud 6 Tulliviesti
Teksti: Tiia Sulander-Seppänen, Tullihallitus Kuva: Arvo Vainionpää, Tullihallitus Harmaan talouden torjunta on yksi hallitusohjelman kärkihankkeita. Sen avulla talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan merkittävästi. Hallitus hyväksyi tammikuussa 2012 kuudennen talousrikostorjuntaohjelman vuosille 2012 2015. Toimintaohjelma rahoitetaan valtiovarainministeriön lisärahoituksella, joka on kokonaisuudessaan 20 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä Tullin harmaan talouden torjunnan osuus on vuosittain miljoona euroa. Tulliin palkattiin lisärahoituksen avulla kesän 2012 alussa harmaan talouden torjuntahankkeen pariin 21 henkilöä. Harmaan talouden koordinaattorin lisäksi Tulliin rekrytoitiin muun muassa tutkijoita ja tutkinnanjohtajia talousrikostorjuntaan sekä henkilöitä riskianalyysiin ja yritystarkastukseen, tulliylitarkastaja Niko Salonen kertoo. Harmaan talouden torjunnan toteuttaminen on tehtävänä koko Tullille varsin tärkeä, sillä vuonna 2011 Tulli kantoi veroja noin 10,5 miljardia euroa, joka on lähes kolmasosa Suomen valtion kantamista veroista ja veronluonteisista tuloista. Kokonaisarviota harmaasta taloudesta tehtäessä on hyvä muistaa, että jokainen prosentin suuruinen menetys Tullin veronkannossa aiheuttaa valtiolle vuosittain noin 105 miljoonan euron menetykset. Harmaan talouden vastaisen toiminnan onnistuessa pystytään lisäämään Tullin veronkantoa ja kansalaisten hyvinvointia kotimaassa, Salonen korostaa. en torjujana Torjunta tuottaa tulosta Harmaan talouden torjuntahankkeessa tavoitellaan hyvien käytäntöjen määrittelyä, toimeenpanemista ja levittämistä sekä korostetaan mukana olevien osapuolten läheistä yhteistyötä ja kumppanuutta. Tulliviesti 7
Torjuntahankkeen tuloksia Tullissa on jo nähtävillä. Tammi-kesäkuun aikana riskianalyysin avulla tehtiin muun muassa 63 yritystarkastusta, joista 35 prosenttia johti toimenpiteisiin. Varastotarkastuksia tehtiin 115, joista toimenpiteisiin johti 35 prosenttia. Veromenetyksiä pystyttiin torjumaan yritys- ja asiakirjatarkastuksien avulla noin 6,4 miljoonan euron edestä ja muiden Tullin erityistoimenpiteiden avulla noin 8,18 miljoonan euron edestä, Salonen listaa. Lisäresurssien käyttöä seurataan Harmaan talouden lisäresursseja seurataan henkilötarkkuudella ja resurssien vaikuttavuudesta raportoidaan valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriö on määritellyt harmaan talouden torjuntaan erityiset mittarit: paljastettujen veropetosten lukumäärä harmaan talouden paljastamisella strategiakaudella torjutut veromenetykset eli vältettyjen verojen määrä ja perittyä saatu määrä takaisinsaatu rikoshyöty. Tullin harmaan talouden torjuntaohjelman toteutumista seurataan työaikaja suoriteseurannalla. Tullissa harmaan talouden torjuntahanke on koko Tullin ja kaikkien tullilaisten yhteinen työsarka, Salonen tähdentää. Harmaa talous musta tulevaisuus -kampanja Harmaan talouden torjuntaohjelma sisältää 22 eri hanketta. Yksi näistä hankkeista on Harmaa talous musta tulevaisuus -viestintäkampanja. Kampanjan tarkoituksena on kertoa harmaan talouden yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä yksilöille aiheutuvista seurauksista. Yhteiskampanjassa on Tullin, Poliisin ja Verohallinnon lisäksi mukana muun muassa ministeriöitä ja ammattiliittoja. 8 Tulliviesti
Kampanjaan liittyen oppilaitokset voivat tilata Poliisin, Tullin tai Verohallinnon luennon harmaasta taloudesta. Kaikki kolme viranomaista saa halutessaan paikan päälle yhtä aikaakin. Länsi-Uudenmaan poliisin komisario Minna Immonen on kantanut päävastuun luentojen organisoinnista, ja on itse kiertänyt kevään 2012 aikana yli kolmessakymmenessä oppilaitoksessa puhumassa harmaasta taloudesta. Keväällä kävin luennoimassa 32 oppilaitoksessa ympäri Suomenniemen, aina Limingasta Kotkaan ja Helsingistä Vaasaan. Palaute on ollut kautta linjan erittäin hyvää. Luentoa on pidetty kiinnostavana, ajatuksia herättävänä ja hyvin epätyypillisenä viranomaistiedottamisena, Immonen selvittää. Immosen mukaan kiinnostus aiheeseen on ollut selkeä. Yleisö on pysynyt hyvin hereillä ja keskustelua on syntynyt. Keskustelu on ollut erityisen vilkasta ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa eli niiden nuorien kanssa, joilla on jo kosketuspintaa työelämään ja omia kokemuksia. Mielenkiintoisia keskusteluja on käyty myös moraalisella tasolla siitä, kuinka nuorten tulisi menetellä, jos ainoa kesätyönantaja on alueella toimiva harmaan talouden yritys, Immonen kertoo. Kysymyksiä on tullut laidasta laitaan. Eniten on kysytty pimeän palkan vastaanottamisesta ja kuitin pyytämisestä eli miten pitää menetellä, jos kuittia ei saa. Useassa oppilaitoksessa on myös keskusteltu siitä, mihin tulisi ilmoittaa havaitessaan harmaan talouden toimintaa. Ohjeistustakin annettiin, eli ilmoittaa voi esimerkiksi www-sivujen kautta anonyymisti tai omalla nimellä, tai sitten vihjepuhelimen kautta, mainitsee Immonen. Tullilta oppilaitoskiertueelle on osallistunut muun muassa tullitarkastaja Satu Ojala Tampereen tullin liikkuvasta valvonnasta huumekoiransa Happyn kanssa. Satu kertoo opiskelijoille tuoteväärennöksistä ja piraattituotteista sekä laittomasta nettilataamisesta. Happy kerää ihailun ja rapsutukset. Se, mitä kaikkea nykyään väärennetään, yllätti opiskelijat. Myös se fakta, että piratismin ja tuoteväärennösten takana on usein järjestäytynyt rikollisuus, tuli monelle uutena asiana, Ojala kertoo. Happyn mukanaolo oli varmaankin monelle sen päivän kohokohta. Vaikka koira ei harmaasta taloudesta osaakaan kertoa, on huumekoiranäytös saanut opiskelijat seuraamaan sitä herkeämättä ja innoissaan. On hienoa, että tätä kampanjaa ja oppilaitoskiertuetta voi tehdä yhdessä toisten viranomaisten kanssa. Varmasti nuorille välittyy se kuva, että viranomaiset taistelevat yhdessä tämän asian puolesta, Ojala vakuuttaa. Tulliviesti 9
3 4 uutisia 2012 N R O Tullilaitoksesta Tulli Valtioneuvosto on antanut lakiesityksen Tullin uudesta hallinnosta eduskunnan käsiteltäväksi (HE 145/2012). Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2013. Uudessa laissa Tullihallituksesta, sen alaisista viidestä tullipiiristä ja Tullilaboratoriosta muodostuisi yksi Tulli-niminen viranomainen. Tullin organisaatio uudistetaan vastaamaan nykyistä paremmin toimintaympäristön ja toimintamallien muutoksiin. Uudistuksen valmistelu aloitettiin Tullissa jo vuoden 2010 keväällä. Organisaatiouudistuksen taustalla on tullitoiminnan siirtyminen yhä enemmän sähköiseen asiointiin ja liikkuvaan valvontaan sekä nykyaikaisen tekniikan hyödyntäminen. Palvelu ja valvonta voidaan toteuttaa ilman Suomen sisäisiä toimintapiirin rajoja ja hyödyntämällä henkilöstön osaamista niissä tehtävissä, joissa se on toiminnan kannalta tarpeellisinta. Myös valtionhallinnon muissa organisaatioissa on siirrytty pois piiriorganisaatiomallista, jollainen nykyisellään muodostaa Tullin organisoinnin perustan. Tullin toimipisteverkostoa ei uudistuksella muuteta. Kuitenkin toimipaikat, joissa toimintaa ei käytännössä enää ole, poistetaan toimipaikkaverkostosta lainsäädäntömuutoksen yhteydessä. Maatulli ja Meritulli yhdistetään organisatorisesti Helsingin tulliksi. Lakkautettavia toimipaikkoja ovat Hämeenlinnan tulli, Kuopion tulli, Naantalin tulli, Kaskisten tulli, Pietarsaaren tulli, Pellon tulli, Muonion tulli, Karesuvannon tulli, Kemin tulli ja Rovaniemen tulli. Uudessa organisaatiossa on pääjohtajan johdettavana organisaatio, joka muodostuu neljästä osastosta: ulkomaankauppa- ja verotusosasto, valvontaosasto, hallinto-osasto sekä uutena toimipaikkaosasto. Tullilaboratorio on edelleen Tullin valvonta- ja verotustehtäviä tukeva asiantuntijayksikkö, minkä lisäksi sillä on erillisiä laboratorio- ja tutkimustehtäviä. Toimipaikkaosaston alle kuuluu yhdeksän tullia ja niihin kuuluvat toimipaikat (suluissa): Helsinki (Lahti, Loviisa, Hanko), Lentotulli, Kotka (Hamina ja Kouvola), Vaalimaa, Nuijamaa (Vainikkala ja Lappeenranta), Imatra (Niirala ja Parikkalan tilapäinen rajanylityspaikka), Turku (Rauma, Tampere, Pori, Jyväskylä, Vaasa, Kokkola), Tornio (Kilpisjärvi, Kivilompolo, Karigasniemi, Utsjoki, Raja-Jooseppi, Salla, Kuusamo, Vartius, Oulu), Maarianhamina (Eckerö). 10 Tulliviesti
Tullin organisaatio 1.1.2013 Tullin pääjohtaja Esikunta Sisäinen tarkastus Valtion edun- ja oikeudenvalvonta Oikeudelliset asiat EU- ja kansainvälisten asioiden koordinointi Muut tukitoiminnot Ulkomaankauppa- ja verotusosasto Valvontaosasto Hallinto-osasto Toimipaikkaosasto Tullilaboratorio Valtakunnalliset toiminnot Valtakunnalliset toiminnot Valtakunnalliset toiminnot Toimintayksiköt Valmisteverotus Autoverotus Veronkanto Asiakaspalvelut Sähköinen palvelukeskus Tilastointi Rikostorjunta Riskianalyysikeskus Yritystarkastus Hallintopalvelut Koulutus Tietohallinto Viestintä Helsingin tulli Lentotulli Kotkan tulli Vaalimaan tulli Nuijamaan tulli Imatran tulli Turun tulli Tornion tulli Maarianhaminan tulli Toimipaikoissa annetaan henkilökohtaista asiakaspalvelua ja hoidetaan tullivalvontatehtävät joko toimipaikassa tai niihin kuuluvien liikkuvien ryhmien voimin. Sähköiset palvelut sekä neuvonta- ja lupapalvelut ja eräät muut toiminnot organisoidaan valtakunnallisesti johdettaviksi ja toteutettaviksi. Ne kuuluvat Tullin osastoihin. Valvonta- ja tarkastustehtävät on jaettu tullitoimipaikkojen ja osastojen välillä sen perusteen mukaan, onko niiden määräävä tekijä paikallinen liikenne ja logistiikka vai mahdollisuus suunnitella ja kohdistaa toimet Tullin omista tarpeista ja painotuksista lähtevänä laajempana kokonaisuutena. Uuden organisaation vakiintumiseen oletetaan kuluvan pääosa ensi vuodesta, jolloin kaikki tehtävät on täytetty ja toiminta on täysipainoisesti uuden johtamis- ja toimintamallin mukaista. Siirtymävaihetta helpottaa se, että merkittävä osa Tullin toiminnoista on jo organisoitu piirirajoista riippumattomaksi ja lisäksi on tehty tullipiirien välillä yhteistoimintajärjestelyjä. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa rikostorjunta sekä sähköinen tulli-ilmoitusten käsittely. Tulliviesti 11
asiakasyhteistyö Teksti: Katja Penninkilampi Päivi Raukio Lentotullin asiakashallinnasta ja Peter Levo Servisair Finlandilta. 12 Tulliviesti
Asiakkaana tullissa Teksti: Katja Penninkilampi yhteistyö nopeuttaa tulliasiointia Asiakasyhteistyö on kehittynyt huimasti, mistä on etua sekä Tullille että sen asiakkaille. Tulliviesti 13
Lentotullin asiakashallinnasta vastaavan Päivi Raukion mukaan asiakasyhteistyö Tullissa on kehittynyt todella paljon vuosien varrella. Raukio puhuu kokemuksesta, sillä hän on työskennellyt pitkään sekä Tullin asiantuntijana että sen yritysasiakkaana. Asiakasyhteistyö on entistä aktiivisempaa, avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa. Asiakasta myös kuunnellaan, ja hänellä on todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi osallistumalla valtakunnallisiin ja alueellisiin asiakasyhteistyöryhmiin. Niissä myös Tulli saa arvokasta asiakasnäkökulmaa palvelujensa kehittämiseen, hän kertoo. Kumppanuus kannattaa Tullin asiakkaat voidaan jakaa asioinnin laajuuden ja palvelutarpeen mukaan kolmeen ryhmään: pien-, avain- ja kumppanuusasiakkaat. Pienasiakkaat asioivat Tullissa harvoin, ja ne voivat olla yrityksiä tai yksityishenkilöitä. Avainasiakasyritykset puolestaan asioivat Tullissa säännöllisesti ja ovat rekisteröityjä asiakkaita. Tulli tarjoaa avainasiakkaille luvanvaraisia ja yksinkertaistettuja menettelyjä sekä tukea tulliosaamiseen. Nämä ja sähköinen ilmoittaminen helpottavat ja nopeuttavat yrityksen tulliasiointia, Päivi Raukio toteaa. Asiakasyhteistyö kiteytyy kumppanuudessa. Lentoyhtiöiden pitää antaa jokaisesta lähtevästä ja saapuvasta tavaraerästä sähköinen turvatietoilmoitus. Sen avulla Tulli varmistaa, että kumppanin tulliasiointi on laadukasta, ja toisaalta asiakasyritys voi itse tarkistaa oman tulliasiointinsa oikeellisuuden Tullin yhteyshenkilön avustamana. Päivi Raukion mielestä asiakas hyötyy Tullin kumppanuudesta. Kumppanuuden etuja on se, että kumppanuusohjelman aikana yrityksen kaikki Tulliin liittyvät prosessit käydään yhdessä tarkkaan läpi ja löydetään riskit, parannettavat ja kehitettävät alueet ja hoidetaan ne kuntoon. Yritys hyötyy myös siitä, että sillä on oma asiakasyhteyshenkilö, joka tuntee yrityksen prosessit ja osaa nopeasti antaa neuvoja, Raukio listaa. Tämä lienee se tärkein etu avainasiakkaallekin, Health and Safety Manager Peter Levo Servisair Finlandilta vahvistaa ja toteaa, että kokonaisuutena Tulliin liittyvät asiat ovat sen verran monimutkaisia, Päivi Raukio Lentotullista vastaa päivittäin asiakkaiden kiireellisiin sähköposteihin ja kyselyihin. Kumppanuustapaamisiakin kertyy 6 8 vuodessa, hän kertoo. 14 Tulliviesti
että toimijat hallitsevat usein vain pieniä, omiin työtehtäviin liittyviä osa-alueita. Peruskäsitteistä tulee usein vastaan erilaisia tulkintoja, ja toimijana törmäämme siihen, että meidän edellytetään toimivan tavalla, joka ei vastaa meidän käsitystämme oikeasta toimintamallista. Siksi on erittäin tärkeää löytää Tullista taho, joka osaa kertoa, miten asian laita oikeasti on. Vaikka peruspaketti onkin kaikille sama, on eri kuljetusmuotojen välillä väkisinkin eroja. Uskoakseni tämä onkin osasyynä toimijoiden välisiin tulkintaeroihin, Peter Levo pohtii. kumppani sitoutuu omavalvontaan Tullin kumppaniasiakas on sitoutunut tekemään omavalvontaa, jonka varmistamiseen Tullin tarvitsee käyttää vähemmän resursseja kuin perinteisiin tarkastusmenetelmiin. Asiakkaalle omavalvonta teettää lisätyötä. Omavalvonta tietysti työllistää yrityksiä jonkin verran, mutta toisaalta ainakin osa siitä voi jo sisältyä yritysten laatuauditointeihinkin, Päivi Raukio tietää ja muistuttaa, että kumppanuudesta on yritykselle myös imagoetua. Asiakasyhteistyöryhmissä tieto kulkee Tulli haluaa kehittää toimintaansa ja palvelujaan yhdessä asiakkaidensa kanssa. Tullilla on tähän tarkoitukseen kuusi valtakunnallista asiakasyhteistyöryhmää, joissa käsitellään huolintaan, tuonti- ja vientitullaukseen, Venäjän-kauppaan sekä meriliikenteeseen liittyviä asioita. Näiden lisäksi tullipiireissä toimii alueellisia yhteistyöryhmiä. Meillä Lentotullissa on tällä hetkellä kaksi aktiivista: pikarahtiyhteistyöryhmä, johon kuuluvat nimensä mukaisesti pikarahtiyritykset, ja huolintayhteistyöryhmä, jossa on huolintaliikkeitä sekä Finnair Cargon ja Servisairin edustajat. Näiden yritysten varastoihin puretaan lentorahdit, joten on tärkeää, että heidän edustajansa ovat mukana, Raukio painottaa. Kokoonnumme pari-kolme kertaa vuodessa käsittelemään uusia asioita ja prosesseissa ilmenneitä haasteita. Tarpeen mukaan käsittelemme asioita lisää yhdessä esimerkiksi Sähköisen palvelukeskuksen menettelyvastaavien kanssa. Asiakasyhteistyöryh mien kautta viedään Tullin ja asiakkaiden esiin nostamia asioita tarvittaessa linjattavaksi ja jatkotyöhön Tullihallituksen yksiköille. Pakolliset turvatiedot työllistävät Raukion mukaan pakollinen sähköisten turvatietojen ilmoittaminen on lisännyt lentoyhtiöiden ja muiden toimijoiden, ja myös Tullin työtä. Helsinki-Vantaalle tulee noin 200 lentoa päivittäin, ja toimijoiden pitää antaa kaikista rahtia kuljettavista lennoista ilmoitukset tietyn tarkan aikarajan sisällä. Finavia on tehnyt meille erittäin hyödyllisen raporttijärjestelmän lentojen historiatiedoista ja näitä tietoja hyödyntämällä seuraamme, onko ilmoitukset annettu oikeaan aikaan tai onko niitä annettu ollenkaan. Raportoimme lentoliikenteessä tekemästämme turvatietojen antamisen valvonnasta ja sen osuvuudesta Tullihallitukselle, Raukio kertoo. Oman haasteensa turvatietojen ilmoittamisen seurantaan antaa se, että toimijalla on vapaat kädet päättää, millä tasolla se ilmoituksen antaa. Me emme ole Tullissa vaatineet, että se olisi lentokohtainen, vaan se saa olla lähetyskohtainen tai vaikka tavaraeräkohtainen. Ilmoituksista vastaa aina lentoyhtiö, joten tiedämme kehen olla yhteydessä, jos ilmoituksia ei ole annettu ajoissa. Ensi alkuun ohjaamme toimijaa, ja jos virhe toistuu, annamme kirjallisen huomautuksen. Jos sekään ei auta, annamme virhemaksun. Ohjaaminen on kuitenkin tärkeintä, sanktiointi ei ole itsetarkoitus. Turvatietojen ilmoittaminen on ollut lentoyhtiöille tosi iso asia. Lentoyhtiöt ovat joutuneet kehittämään vanhoja järjestelmiään yhteensopiviksi vastaamaan uusia turvatietovaatimuksia, jotkut toimijat ovat joutuneet hankkimaan kokonaan uusia järjestelmiä. Lentoyhtiöt käyttävät määrämuotoisia lentoyhtiösanomia, joihin ei ole ollut mahdollista lisätä Tullin vaatimia tietoja, Raukio kertoo työn haasteista. Kumppanuusetuja: Tullin asiantuntijat avustavat yritystä varmistamaan tullitoiminnan laadun. Tulli nimeää yritykselle oman asiakasyhteyshenkilön. Tulli koordinoi yrityksen lupiin liittyviä asioita ja voi asiakkaan tarpeesta keskittää lupahallintoa. Tulliasiointi pystytään hoitamaan kerralla oikein yrityksen laadunhallinnan ja omavalvonnan avulla, jolloin Tullin tekemien fyysisten tarkastusten ja jälkitarkastusten tarve vähenee. Virheet käsitellään aina yhdessä yrityksen kanssa. Tulliasiointiprosessit, tulliselvitys- ja verotusmuodot sekä riskit kartoitetaan. Tulli auttaa tarvittaessa tuotevalikoiman tariffoinnissa. Vakuus määritellään todennetun laadun ja riskiarvion perusteella. Tulli järjestää asiakasneuvontaa. Intrastat-ilmoitusten jättöajan pidennys kolme päivää. Tulliviesti 15
Teksti: Mikko Kotiranta, Tullihallitus AEO-suuntaviivat -asiakirja kertoo kaiken AEO:sta EU-komissio on laatinut laajan ja yksityiskohtaisen asiakirjan kaikista AEO-vaatimuksista ja -käsitteistä. Asiakirjassa on AEO-lainsäädännön soveltamisohjeet sekä asiakaskunnalle että tullihallinnoille. Ohjeiden tarkoituksena on taata AEO-säännösten yhdenmukainen soveltaminen ympäri EU:ta ja vakuuttaa, että asiakkaita kohdellaan yhtenäisesti ja läpinäkyvästi. Suuntaviivoja voidaan vielä kansallisesti tarkentaa. EU:n komissio on päivittänyt ohjeensa AEO-suuntaviivoista Komission aiemmat suuntaviivat olivat vuodelta 2006. Niitä täsmennettiin kesällä viiden vuoden aikana saatujen käytännön kokemusten ja hyviksi havaittujen käytäntöjen perusteella. Uusittujen suuntaviivojen sisältöön ovat vaikuttaneet myös vastavuoroisen tunnustamisen neuvottelut, joita on käyty useiden maiden kesken. Uudet AEO-suuntaviivat julkaistiin englanniksi kesäkuussa 2012, suomeksi asiakirja liitteineen julkaistaan loppuvuoden 2012 aikana. Uutuutena kolme apuvälineenä toimivaa liitettä Liite 1 on uudistettu itsearviointikysely. Se palvelee käytännöllisenä apuvälineenä siinä vaiheessa, kun asiakas arvioi oman toimintansa AEO-kelpoisuutta. Kysely palvelee myös pätevänä työkaluna, kun AEOaseman saanut yritys etsii keinoja parantaa toimintaansa. Liite 2, Riskit, uhat ja mahdolliset ratkaisut, on täysin uusi työkalu, jonka avulla asiakas pystyy kartoittamaan merkittävät riskit, ja saa myös ratkaisuehdotuksia riskien kontrolloimiseksi. Liite 3 on mallipohja turvasitoumuksesta. Tulli suosittelee kuitenkin, että asiakas tekee mallipohjaa yksityiskohtaisemman sopimuksen alihankkijoiden ja muiden kumppanien kanssa. Näin varmistetaan, että jokaisen sopimuskumppanin tehtävät ja vastuut on sovittu niin, ettei asioiden hoito jää yleiselle tasolle. Vastavuoroinen tunnustaminen antaa AEO-aseman monessa maassa EU:ssa yhden jäsenvaltion yritykselle myöntämä AEO-asema tunnustetaan kaikissa 27 jäsenvaltiossa. EU:lla on myös sopimukset vastavuoroisesta tunnustamisesta USA:n, Japanin, Sveitsin, Norjan ja Andorran kanssa. Tavoitteena on, että AEO-asema tunnustetaan vastavuoroisesti kaikissa maissa, joissa on käytössä AEO- tai muu vastaavaa ohjelma. Tällöin Euroopan yhteisöön sijoittunut vaarattomaksi ja turvalliseksi tunnustettu toimija (AEOS/F, ei AEOC) saa kolmansissa maissa samat etuudet kuin niihin sijoittautuneet AEO-aseman saaneet toimijat. 16 Tulliviesti
USA:n kanssa sovittiin vastavuoroisuudesta toukokuussa EU ja Yhdysvallat allekirjoittivat 4. toukokuuta 2012 sopimuksen Euroopan AEO- ja USA:n C-TPAT-ohjelman vastavuoroisesta tunnustamisesta. Sopimuksen käytäntöön saaminen edellyttää useita eri toimenpiteitä. Ensimmäisenä on tietojen välittäminen eurooppalaisista AEO-toimijoista Yhdysvaltoihin. C-TPAT-toimijoiden tunnistaminen EU:ssa aloitetaan puolestaan alkuvuodesta 2013. Vastavuoroisen tunnustamisen odotetaan vähentävän USA:n tullin seurantakäyntejä eurooppalaisilla AEO-toimijoilla. Vaikka kyseessä on eurooppalainen AEO, sen on kuitenkin noudatettava USA:han tuotaessa 24 tunnin ennakkoilmoitussääntöä ja kymmenen tietoelementin ilmoittamissääntöä. AEO-aseman myöntäminen yrityksille aloitettiin Euroopan yhteisössä 1.1.2008 ja aseman on saanut jo yli 11 000 yritystä. USA:n tullille on esitettävä MIDtunnistenumero USA:n tullin riskienhallintasysteemi voi myöntää etuja ainoastaan toimipistekohtaisen valmistajan tunnistenumeron perusteella (MID, Manafacturing Identification Number). Siksi he ovat luoneet eurooppalaisille AEO-toimijoille web-sovelluksen, jonka avulla toimijan EORI-tunnus (Economic Operator Registeration and Indentificationnumber) ja toimijan eri toimipisteiden MID-numero(t) voidaan yhdistää toisiinsa. Sovellus löytyy osoitteesta: https://mrctpat. cbp.dhs.gov. Jos suomalainen valmistaja ei tiedä omaa USA:n viennissä käytössä ollutta MID-numeroaan, on valmistajan selvitettävä se yhdysvaltalaiselta kauppakumppaniltaan. Jos suomalaisella yrityksellä on käytössään useampi MID-numero, niin ne kaikki tarvitsee liittää EORI-numeroon. Vaikka yrityksellä ei olisikaan MID-numeroa, on rekisteröinti mahdollista tehdä. Rekisteröinnin jälkeen eurooppalainen AEO tunnistuu Yhdysvaltojen tullin systeemissä siinä vaiheessa, kun liikekumppani ilmoittaa yrityksensä MID-numeron tuonti-ilmoituksellaan USA:han. Tarkempaa ohjeistusta on Internetissä http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/asiakkaana_tullissa/aeo Tulli järjestää AEO-yrityksille seuraavan AEO-päivän 23.4.2013. AEO pähkinänkuoressa AEO (Authorised Economic Operator) tarkoittaa valtuutettua taloudellista toimijaa. AEO-asema liittyy vain kaupankäyntiin kolmansien maiden kanssa, mutta se ei ole edellytys kolmansien maiden kaupankäynnille. AEO-asemaa haetaan Tullihallitukselta. AEO-aseman saaminen edellyttää, että yritys täyttää AEO-toimijalle asetetut yritystoimintaa, tullimenettelyjä ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat tiukat kriteerit. Todistuksia on kolmenlaisia: C-todistus kattaa yksinkertaistetut menettelyt, S-todistus vaarattomuuden ja turvallisuuden ja F-todistus sekä yksinkertaistetut menettelyt että vaarattomuuden ja turvallisuuden. Yrityksen AEO-kelpoisuus selvitetään Tullihallituksen ja tullipiirien tekemillä yksityiskohtaisilla analyyseillä ja tarkastuksilla. Kun kriteerit täyttyvät, Tullihallitus myöntää yritykselle AEO-todistuksen. AEO-toimija hyötyy tullivalvontaan liittyvien tarkastusten helpotuksista, tiettyjen EU:n tullilainsäädännön mukaisten lupien nopeutetusta myöntämisprosessista ja toimitusketjun turvaamisesta. Tulliviesti 17
Kuvassa vasemmalta oikealle: Max Antas (selin) Turun tullista, AEO-arvioija Erkki Kivimäki ja Jouko Rosendahl Hacklinilta sekä Kati Mykrä Tullin AEO-toimipisteestä. Teksti ja kuva: Annukka Elonen, Tullihallitus Tulli Turvallisuus 2012 -messuilla Tulli osallistui AEO-teemalla Turvallisuus 2012 -messuille Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa syyskuussa. Tavoitteena oli saada AEO:lle näkyvyyttä ja jakaa siitä tietoa yleisesti ja erityiskysymyksissä. Messuosastolla vieraili useita AEO-toimijoita tervehtimässä Tullin AEO- asiantuntijoita. AEO-toimijoiden ja AEO:sta kiinnostuneiden kanssa keskusteltiin hakeutumisprosessista, C-TPAT-arvioinneista, uusista AEOsuuntaviivoista ja seurannasta. Myös Tullin kumppanin, marraskuussa AEO-todistuksen saaneen Oy Hacklin Ltd:n, edustajat kävivät kertomassa kuulumisia ja esittämässä kysymyksiä AEO-prosessista. Näyttelyhallit olivat loppuunmyydyt ja messuilla oli jopa 11 000 kävijää. Tullin messuosastolla kävijöitä oli lähes 300. AEO-toimijoiden lisäksi osastolla vieraili opiskelijoita, opettajia ja turvallisuusalan kouluttajia muun muassa LUKSIAsta ja Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. 18 Tulliviesti
KOLUMNI harri pursiainen, kansliapäällikkö liikenne- ja viestintäministeriö SUJUVASTI RAJAN YLI Media ei enää päivittele itärajan ruuhkia, mutta erityisesti matkustajaliikenne kasvaa nopeasti. Rajan yli tulevat ihmiset tuovat työtä ja toimeentuloa Suomeen ja erityisesti rajaseudulle. Venäläiset matkailijat jättivät viime vuonna Suomeen miljardi euroa. Kasvu luo paineita viranomaisille. Toiminnan kehittämistä vaaditaan, kun julkisen talouden paineissa ongelmat eivät ratkea resursseja lisäämällä. Meillä on hyvä Tulli. Maailmanpankin logistiikkavertailu nosti Suomen Euroopan kärkeen. Tullin toiminta on yksi vertailun kriteereistä. EU:n ja Venäjän viisumivapaus tuplaisi rajanylitykset. Valvontatarve rajalla kasvaisi. Pitää silti muistaa, että rajan ylittäjä on ennen muuta maksava asiakas eikä mahdollinen rikollinen. Henkilö- ja tavaraliikenteen eriyttäminen omille kaistoilleen helpottaa ruuhkia. Se on ymmärretty niin Suomessa kuin Venäjällä. Asialliset ja siistit tilat ovat tärkeä osa myös älyliikenteellä voidaan järjestää jonotuskin järkeväksi. Suomen ulkoista kuvaa. Molemmissa maissa investoidaan rajalle vieviin väyliin, mikä sekin parantaa palvelua. Tieto- ja viestintätekniikka ratkaisee monia ongelmia. Tullimuodollisuudet sujuvat sähköisillä prosesseilla. Älyliikenteellä voidaan järjestää jonotuskin järkeväksi. Helsingin ja Pietarin välille syntyvän älykäytävän palvelut auttavat rajanylityksiä sujumaan. On ilo havaita, miten aktiivisesti venäläiset ovat mukana kehittämässä näitä palveluita. Rajan arki ratkaisee, miten sujuvasti rajan yli pääsee. Helsingin ja Pietarin välisen nopean junayhteyden luominen oli väännön paikka. Venäjällä tarvittiin pitkä prosessi ja lainmuutoksia, jotta viranomaistoiminta saatiin joustamaan uuden palvelun vaatimalla tavalla. Vahvuutemme on ainutlaatuinen Suomen ja Venäjän tulli- ja rajaviranomaisten nelikantayhteistyö. Arjen tilanteet ja pensaspalot hoidetaan rajanylityspaikkojen päälliköiden ja tullipiirien johdon kesken paikan päällä ja ilman byrokratiaa. Suomessa osataan olla mutkattomia ja Venäjänkin yhteistyökykyyn on kaikki syy luottaa. Kuva: Tero Pajukallio Tulliviesti 19
uutisia 3 4 2012 N R O Teksti: Päivi Musakka, Tullihallitus Kuvat: Risto Silvola, Tullihallitus Poliisi, Tulli ja rajavartiolaitos yhteistyössä: Maailma on kuitenkin mallillaan Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tullin toimialueella Länsisatamassa kokoontuu joukko poliiseja ja rajavartiolaitoksen miehiä yhdessä tullilaisten kanssa. Tulli ohjaa miehet ja naiset paikoilleen. Karkuun yrittävät saadaan varmasti kiinni, virkapukuiset ja siviiliasuiset moottoripyöräpoliisit ovat valmiina! 20 Tulliviesti
Viranomaiset ovat jatkuvasti liikkeellä kansalaisten turvallisuuden takaajina. Poliisi, Tulli ja rajavartiolaitos tekevät jatkuvasti yhteistyötä niin, että aivan mitä tahansa ei voi tapahtua. Kukaan ei voi kuljettaa huumeita, varastettua tavaraa tai ihmisiä yli rajojen varmana siitä, että viranomaiset eivät ehdi. Viranomaiset ehtivät ja joskus todella tehostetusti. Tehoisku tuottaa poikkeuksetta tulosta. Niin kävi eräänä harmaana syksyisenä aamuna, kun kolme viranomaista iski yhteistuumin Länsisatamaan ja Katajanokalle Helsingissä. Kello kuusi aamulla Länsisatamassa on jo vilskettä. Ensimmäiset laivat Tallinnaan odottavat matkustajia, rekkoja ja henkilöautoja. Moni yrittää vilunkia, mutta tästä rysästä ei helpolla selviä. Kolme viranomaista ja niiden väki levittäytyy menokaistoille. Miehet ja naiset ovat pukeutuneet asianmukaisesti keli on kylmä ja näkyä täytyy. Jokaisella kaistalle menijällä on valoliivit yllään, sillä vaaratilanteita saattaa syntyä sumussa ja hämärässä. Poliisi huolehtii siitä, että jokainen laivaan menijä puhallutetaan, peräkontit tutkitaan ja hämärimmät tapaukset tarkistetaan perinpohjaisesti. Liian moni Viroon menijä on nauttinut alkoholia tai yrittää viedä laitonta tai anastettu tavaraa. Yksikin juopunut on liikaa, ja varastetun tavaran valuminen Länsisatamasta etelään on turhan tavallista. Onneksi viranomaiset ovat olemassa ja riskianalyysi sekä virkamiesten tarkka silmä riittää. Moni jää kiinni, ja jos väkeä olisi enemmän, vieläkin useampi hämäräheppu miettisi, kannattaako sittenkään yrittää luistella lain väärällä puolella. Tulliviesti 21
Poliisi kuljettaa mukanaan autovaakaa. Tässä Viroon matkalla olleessa pakettiautossa oli ylipainoa toistatuhatta kiloa. Nuoren miehen matkanteko pysähtyi. Sama auto on viranomaisten mukaan ollut samoilla asioilla useampaan otteeseen. Auton perästä löytyi varastettua tavaraa, polttoainesäiliö oli täynnä laitonta nestettä eikä kuljettajan paperitkaan olleet aivan kunnossa. Laittoman polttoaineen käyttäminen autoissa ja veneissä on edelleen liian yleistä. Tankista löytyi pitkällisen haarukoimisen jälkeen punaista nestettä eli löpöä. Tullimies nappaa näytteen, se sinetöidään ja pullon matka Tullilaboratorioon alkaa. Tapaus on päivänselvä, mutta lain kirjainta noudatetaan. Laboratorion tulokset tulevat aikanaan ja kuljettaja kärsii seuraamukset sen mukaan. Virkamiehet huokaavat. Mitä kaikkea kummallista rajan yli yritetäänkään viedä! Tämän pakettiauton kuljettaja keräsi itselleen melkein kaikki mahdolliset rikkeet. Tankissa oli löpöä, auto paino reilusti liikaa, samalla autolla oli tehty keikkaa Suomen puolelle jo moneen otteeseen aikaisemminkin ja auton peräosa oli täynnä varastettua tavaraa. Kuka kumma tarvitsee suomalaisia liikennemerkkejä ja ehtaa romua! Tullimiehillä on vastaus: kaikella on hintansa ja kun ilmaiseksi ottaa ja muutaman euron saa, jää voiton puolelle. Tämän pakettiauton kuljettajalle tulee aikanaan seuraamus poikineen rattijuopumussyytettä ei sentään. 22 Tulliviesti
Teksti: Markku Hietanen, Tullihallitus EU:lta tukea ulkorajavalvonnan kehittämiseen Tulli sai EU:n ulkorajarahastolta tukea ulkorajoilla tehtävien rajatarkastusten yhdenmukaistamiseksi ja tehostamiseksi ja laittoman maahantulon estämiseksi. Tukea saatiin kolmeen eri hankkeeseen, jotka saatiin päätökseen kesällä 2012. Tulli hankki saamallaan tuella rajatarkastuksessa tarvittavia laitteita ja kameravalvontajärjestelmän. Tulli sai hankkeisiinsa tukea puolet ja toinen puoli kustannettiin valtiovarainministeriön hyväksymänä. Ulkorajarahasto myöntää tukea 50 75 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, riippuen hankkeen niin sanotusta strategisesta painoarvosta. Työkaluja rajatarkastuksiin Tulli tarkastaa rajavartiolaitoksen puolesta kolmansista maista saapuvien rekkojen, kalastus- ja rahtialusten ja pienilma-alusten miehistön ja matkustajien passit ja myöntää viisumit kotimatkaa varten. EU:n tuella hankittiin rajatarkastuksia varten kahdessa erillisessä hankkeessa sormenjälkien tunnistuslaitteita ja sirupassin lukijalaitteita Tullin passintarkastuspisteisiin Nuijamaalle ja rahtisatamiin. Laitteilla voidaan paljastaa mahdolliset matkustusasiakirjojen väärennökset ja väärällä nimellä esiintyminen. Kolmantena hankkeena oli valvontakamerajärjestelmän toteuttaminen yhdessä miehittämättömässä piensatamassa laittoman maahantulon estämiseksi. Hankkeessa luotiin myös kameravalvonnalle toimintamalli ja kerättiin kokemuksia muissa vastaavissa satamissa toteutettavia valvontajärjestelmiä varten. Yhteistyö toimi Rajatarkastuksen tehostaminen edellyttää toimivan viranomaisverkoston lisäksi yhteistyöverkostoa myös yritysten ja kunnallisten toimijoiden kanssa. Nyt valmiiksi saaduissa hankkeissa tästä yhteistyöstä jäi hankkeisiin osallistuneille Tullin työntekijöille hyvä mieli. Vastaanotto sidosryhmien luona oli aina positiivinen, vaikka heitä jouduttiin rasittamaan aika ajoin varsin nopeillakin yhteistyöpyynnöillä. SOLID-rahastot SOLID-rahastot ovat osa EU:n Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (General programme Solidarity and Management of Migration Flows ). Ulkorajarahasto on yksi rahastoista. Rahaston avulla on tarkoitus edistää Euroopan ulkorajojen yhdennetyn rajavalvonnan kehittämistä. Siitä tuetaan kehittämishankkeita, joilla pyritään muun muassa ulkorajoihin liittyvien tarkastus- ja valvontatehtävien tehokkaaseen järjestämiseen matkustajavirtojen tehokkaampaan hallinnointiin ulkorajoilla jäsenvaltioiden kolmansissa maissa olevien maahanmuuttoasioita käsittelevien viranomaisten hallinnoinnin parantamiseen. Tulliviesti 23
tilastot Teksti: Christina Telasuo, Matti Heiniemi, Kari Ylioja ja Mervi Virtanen, Tullihallituksen tilastoyksikkö Tulli myös tilastoi Monikaan ei tule ajatelleeksi, että Tulli on muiden toimintojensa ohella myös suuri tilastontuottaja. Tullilla on oma tilastoyksikkö, johon ulkomaankaupan tilastointi on keskitetty. Tilastoyksikön päätehtäviin kuuluu tuottaa luotettavia ja monipuolisia tilastoja tavaroiden ulkomaankaupasta. Ulkomaankauppa on hyvin laaja-alaista toimintaa, joten sen tilastoinnista syntyy paljon erilaista tietoa. Tullihallituksen tehtäviin on kuulunut kerätä tietoa ulkomaankaupasta jo autonomian ajan alusta. 1800-luvun lopulla perustettiin erillinen tilastollinen konttori, joka on siitä lähtien tuottanut erilaisia tilastoja Suomen ulkomaankaupasta. Tullihallitus on yksi neljästä tilastolaissa määritellystä tilastoviranomaisesta. Sillä on oikeus kerätä tietoja tilastotarkoituksiin laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden perusteella. Perinteisesti tiedot on kerätty tulli-ilmoituksista. Näin tehdään yhä edelleen ulkokaupan osalta, mutta sen rinnalle tuli EU:hun liittymisen myötä tilastoilmoitukset, joista sisäkaupan tiedot kerätään (Intrastat-järjestelmä). Ulkomaankauppatilastoa varten sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään. Miksi tilastoja tarvitaan? Luotettavista tilastoista on tulossa yhä tarpeellisempia, jotta poliittiset päättäjät, tutkimuslaitokset, yritykset ja kansalaiset voivat tehdä oikeita, luotettavaan tietoon perustuvia päätöksiä. Talouspoliittisia päätöksiä olisi vaikeaa tehdä ilman kunnollisia ulkomaankaupan tilastoja. Tutkimustyössä ja taloudellisten ennusteiden laatimiseen käytetään myös paljon ulkomaankaupan tietoja. Tiedotusvälineet raportoivat säännöllisesti ulkomaankaupan kehityksestä ja muutoksista. Kaiken kokoiset yritykset käyttävät ulkomaankauppatilastoja monipuolisesti, esimerkiksi markkinatilanteen selvittämiseksi. Eri oppilaitokset käyttävät tilastoja opetustoiminnassa, ja suuri yleisö on usein kiinnostunut ulkomaankaupan rakenteesta tai muutoksesta. Ulkomaankaupan tilastot ovat osa Suomen virallista tilastotuotantoa, ja tilastoyksiköstä osallistutaan yhteistyöhön muiden suomalaisten tilastontuottajien kesken sekä Euroopan yhteisön tilastoviranomaisen Eurostatin kehitys- ja yhteistyöhön. Mitä tilastoyksikössä tehdään? Tullin tilastoyksikkö julkaisee vuosittain lähemmäs viisikymmentä tilastoa tai tilastokatsausta, keskimäärin yhden viikossa. Näkyvimpiä julkistuksia on kuukausittainen ennakkotilasto, josta selviää tavaroiden viennin ja tuonnin arvo ja kauppatase. Lisäk- 24 Tulliviesti
Tilastot kertovat ulkomaankaupasta ja antavat tukea taloudelliseen päätöksentekoon. Nousuja ja laskuja käsittelevät Christina Telasuo, Kari Ylioja, Mervi Virtanen ja Matti Heiniemi Tullihallituksen tilastoyksiköstä. si julkistetaan yksityiskohtaisempi kuukausitilasto. Neljännesvuosittain julkaistaan tilastoja muun muassa pkyritysten ulkomaankaupasta ja transitoliikenteestä. Vuosittain ilmestyy tilasto korkean teknologian ulkomaankaupasta, ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä kuvaava tilasto sekä ulkomaankauppa maakunnittain -tilasto. Näiden tilastojen lisäksi tilastoyksikkö julkaisee suuren määrän erilaisia katsauksia ulkomaankaupan eri aspekteista. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja maaryhmäkatsaukset sekä jälleenvientiä kuvaava tilasto. Logistiikkatilastot muodostavat oman kokonaisuutensa: Tietoa tuotetaan ulkomaankaupan kuljetuksista, transitokuljetuksista ja rajaliikenteestä. Ulkomaankauppatilasto Ulkomaankaupan tilastoinnin tärkeimpiä asioita ovat viennin ja tuonnin euromääräiset kokonaisarvot, jaoteltuna tavaranimikkeistöjen ja kauppakumppanimaiden mukaan. Toki tilastoinnin piirissä on myös tavaroiden määrä kiloina, kappaleina tai muilla sopivilla yksiköillä ilmaistuna. Kauppataseen laskeminen tilastoluvuista on yksinkertaista viennin arvo miinus tuonnin arvo-, mutta se on yksi tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista. Kuukausittain julkaistavat tilastot ovat ennakollisia. Luvut muuttuvat perusaineiston täydentyessä ja aineistoa edelleen tarkastettaessa. Tilastovuoden lopulliset luvut julkaistaan seuraavan vuoden elokuun lopussa. Ulkomaankauppatilaston tiedot julkaistaan ryhmiteltyinä eri luokituksien mukaan. Käytössä on monta tavaraluokitusta. Eniten käytetyt ovat EU:n yhdistetty nimikkeistö (CN) ja YK:n SITC sekä eri toimialaluokituksia. Luokitusten takaa löytyvät konkreettisesti viedyt ja tuodut tavarat. Nämä muuttuvat vuosikymmenien saatossa paljonkin. Viitisenkymmentä vuotta sitten nimikkeistöstä löytyi sellaisia tavaroita kuin kaakut ja viscuitit (kakut ja keksit). Sata vuotta sitten luokituksista löytyi muun muassa puun hedelmiä, muuraismunia, lihakonserveja, saitoja ja kapakaloja. Ulkomaankaupan yksikköarvo- ja volyymi-indeksit Tilastoyksikkö laskee ja julkaisee ulkomaankaupan yksikköarvo- ja volyymi-indeksejä. Indekseillä mitataan hintojen ja määrän muutosta vertailuajankohtaan verrattuna. Kuukausittain julkaistaan myös ulkomaankaupan vaihtosuhde, joka on vienti- ja tuontihintojen suhde. Vaihtosuhde nousee, jos viennin yksikköarvo nousee enemmän kuin tuonnin ja samoin, jos tuonnin yksikköarvo laskee enemmän kuin viennin. Nykyinen indeksituotanto pystytään julkaisemaan vasta 90 päivää tilastokuukauden päättymisestä. Tä- Tulliviesti 25
män vuoksi tuli tarpeelliseksi kehittää uusi automaattisempi indeksilaskentaohjelma. Kehitteillä olevan ohjelman ansiosta indeksien julkaisua voidaan nopeuttaa kuukaudella. Se on myös entistä kattavampi sekä käytettävän aineiston koon että julkaistavien nimikkeiden suhteen. Uusi indeksijärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 alussa. Ulkomaankauppaa käyvät yritykset Ulkomaankauppaa yritysten näkökulmasta valaistaan kolmella eri tilastojulkaisulla. Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain kuvaa viennin ja tuonnin kehitystä yritysten kokoluokittain jaoteltuna. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain. Sen tarkoituksena on valottaa suhdannetilannetta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Ulkomaankauppa yritysten omistajatyypeittäin kuvaa tuonnin ja viennin kehitystä yrityksen omistussuhteen mukaisesti jaoteltuna. Tilasto kuvaa ulkomaankaupan kehitystä yksityisten kotimaisten yritysten, ulkomaalaisomisteisten yritysten ja valtiosektorin osalta. Ulkomaankaupan keskittyminen yrityksittäin kuvaa tuonnin ja viennin rakennetta yritysnäkökulmasta. Tilastossa keskittyminen on esitetty tärkeimpien tuoteluokkien toimialojen, kauppakumppaneiden sekä maantieteellisten alueiden mukaan. vapaaseen liikkeeseen Suomessa Toinen ryhmä koostuu tapahtumista, joissa tavaroita on tuotu maahan väliaikaisesti esimerkiksi säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Näiden vienti voidaan määritellä jälleenvienniksi, mutta näistä ei yleensä julkaista katsauksia. Kolmanteen Suomen kautta kulkevien tavaratoimitusten ryhmään kuuluvat tavarat, jotka on tuotu Suomeen ja laskettu täällä vapaaseen liikkeeseen, mutta lopulta ne viedään edelleen. Ne voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, ja niitä voidaan esimerkiksi varastoida tai pakata uudelleen. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Suurin osa tästä jälleenviennistä suuntautuu Venäjälle, ja siitä Tilastoyksikkö julkaiseekin katsauksen vuosittain. Tyypillisiä jälleenvientituotteita viennissä Venäjälle ovat autot, matkapuhelimet, lääkkeet, viihde-elektroniikka ja atk-laitteet. Suurimmillaan jopa kolmannes Suomen viennistä Venäjälle oli jälleenvientiä. Viime vuosina osuus on pudonnut alle 15 prosentin. ULJAS-tietokanta Tietoja on kerättävä jotta tilastoja syntyisi Noin 60 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta käydään muiden EU-maiden kanssa. Koska EU-maiden välillä ei ole tulleja tavaravirtoja kontrolloimassa, on tilastointia varten tarvittavat tiedot kerättävä kyselytutkimuksella. Tullin Intrastat-tilastointi onkin Suomen suurin yksittäinen yrityksiin kohdistuva tilastotiedonkeruu. Noin puolet koko virallistilastoinnin yrityksille aiheuttamasta tiedonantorasituksesta muodostuu Intrastat-kyselystä. Toisaalta, Intrastat-tietojen ja Tullin hallinnollisten tietojen perusteella myös muodostetaan ylivoimaisesti suurin yritysten toimintaa kuvaava tilastoaineisto. Kuukausittain julkistetaan Uljastilastopalvelun kautta noin miljoona yksittäistä tilastolukua, kaikki ovat maksutta asiakkaiden käytettävissä. Intrastat-kyselyn aiheuttamaa rasitusta yrityksille pyritään pienentämään. Enimmillään kyselystä on aiheutunut otosyrityksille yhteensä noin 240 henkilötyövuoden verran vastausrasitetta, vuonna 2011 rasite oli noin 190 henkilötyövuotta. Tarkoituksena on edelleen pienentää tiedonantorasitetta kuitenkaan julkaistavien tilastojen laatua vaarantamatta. Jälleenvienti Suomen vientiin sisältyy sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään. Yhdessä ryhmässä ovat kauttakuljetuseli transitotavarat. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa Tullin kaikille avoin ja ilmainen ulkomaankauppatilastojen jakelujärjestelmä Uljas on ollut käytössä loppuvuodesta 2008. Tilastoyksikön tuottamat tavaroiden ulkomaankauppa- ja logistiikkatilastot ovat saatavissa yksityiskohdittain Uljas-palvelusta. Myös indeksit on jatkossa tarkoitus julkaista siellä. Palvelun suosio on kasvanut jatkuvasti, ja viime vuonna käyntejä oli yli 160 000. Uljaksen käyttö on tehty niin helpoksi, että sitä oppii käyttämään kokeilemalla. Palvelu tuottaa myös kaavioita, ja tiedot voi tallentaa omalle tietokoneelle. 26 Tulliviesti
suomen Tuonti ja vienti 2002 7/2012 milj. e 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Tuonti Vienti 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 01-07 Logistiikkatilastot Itään suuntautuva maantietransito Kauttakuljetukset eivät kuulu lainkaan Suomen ulkomaankauppatilastoihin. Vaikka ne usein virheellisesti tulkitaan samaksi asiaksi kuin jälleenvienti, niistä tehdään kuitenkin omat katsauksensa. Itään suuntautuva maantietransito -tilastoon sisältyvät neljännesvuosittaiset tiedot maantiekuljetuksista, jotka viedään kauttakuljetuksena Suomen satamista ja muista tullitoimipaikoista itärajan tärkeimpiin rajanylityspaikkoihin: Vaalimaalle, Nuijamaalle, Niiralaan ja Imatralle. Tilastosta käyvät ilmi tärkeimpien tavararyhmien kuljetusmäärät rajanylityspaikoittain sekä arvio kuljetusten arvosta. Rajaliikennetilasto Rajaliikennetilasto kuvaa ulkomaanliikenteessä maahan saapuneiden ja maasta lähteneiden ajoneuvojen ja konttien lukumääriä kulkuvälineittäin. Tiedot on ryhmitelty myös maittain ja rajanylityspaikoittain. Maarajan ylittävät ajoneuvot on ilmoitettu rekisteröintimaittain ja merirajan tiedot on ilmoitettu lähtö- ja määrämaittain. Tilasto perustuu Merenkulkulaitoksen toimittamiin tietoihin satamittain ja tullipiirien keräämiin tietoihin maarajan ylittävistä kuljetusvälineistä tulliasemittain. Eri lähteistä saadut tiedot kootaan yhteen Tullihallituksen tilastoyksikössä. Kuukausittaiset rajaliikennetilastot julkaistaan Ulkomaankaupan kuukausijulkaisussa ja vuotuiset rajaliikennetilastot julkaistaan Ulkomaankaupan vuosijulkaisussa. Rajaliikenteen tiedot julkaistaan kuukausittain myös Tullihallituksen Uljas-palvelussa. Kuljetustilasto Kuljetustilasto kuvaa Suomen tuonnin ja viennin kuljetusten tonnimääriä kuljetusmuodoittain ja tavararyhmittäin sekä lähetys- ja määrämaittain. Tilastoista käyvät ilmi Suomen tuonnin ja viennin tonnimäärät ja kuljetettujen tavaroiden tilastoarvot. Tiedot on jaettu kuljetusmuodoittain sen mukaan, mikä on aktiivinen kuljetusväline, jolla tavara tuodaan tai viedään rajan yli. Tilastoitava aineisto sisältää myös palautustavarat ja korjaustavarat. Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat tilastoidaan. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Kuljetustilastoihin eivät sisälly kauttakuljetukset. Kuljetusmuotoa koskevat tiedot kerätään tiedoista, jotka yritykset antavat EU-sisäkaupan tilastoilmoituksissa ja ulkokaupan tulli-ilmoituksissa. Tulliviesti 27
Teksti: Soili Pahtaja Avaintehtailua säännöksiä väistellen Suomen tulli haltuunotti vuonna 2011 lähes 550 000 tuoteväärennöstä. Pelkkä haltuunotettujen tuotteiden arvo ilman veroja on Tullin arvion mukaan noin 33 miljoonaa euroa. Tuoteväärennösten tekijät voivat aiheuttaa tavaramerkin haltijalle arvaamattoman suurta vahinkoa. Tuoteväärentäminen on osa harmaata taloutta, koska valtiolta jää saamatta suuret määrät verotuloja väärentämisen myötä. Lisäksi tuoteväärentämisen lasketaan pelkästään EU-alueella aiheuttavan yli 100 000 ihmisen työttömyyden. Tuoteväärennökset ovat edullisempia kuin aidot tuotteet, ja nykyään niiden saatavuus on nettikaupan kautta helppoa. Kuluttajan kannalta tuoteväärennökset ovat ongelmallisia: Niillä ei ole kuluttajansuojaa 28 Tulliviesti