ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013 VLN / Erityisliikunnan jaosto Kari Koivumäki
TARKASTELUN SISÄLTÖ 1. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIEN VÄESTÖOSUUDET 2. LIIKUNNAN ERITYISMERKITYKSET 3. ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSETAPPEJA 4. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN TOIMINTAMUODOT 5. ERITYISLIIKUNNAN OSALLISTUJAMÄÄRÄT 6. ERITYISLIIKUNNAN RAHOITUS 2012 7. KUNTIEN ERITYISLIIKUNTA NUMEROINA 8. ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TOIMENKUVA 9. FYSIOTERAPEUTTIEN KESKEISET TEHTÄVÄT 10. ERITYISLIIKUNTAJÄRJESTÖT 11. ERITYISLIIKUNNAN JÄRJESTÖAVUSTUKSET 2012 12. LIIKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSISSA 13. SOVELTAVA LIIKUNNANOPETUS KOULUISSA 14. LIIKUNTATILOJEN ESTEETTÖMYYS 15. ERITYISLIIKUNNAN KESKEINEN KIRJALLISUUS 16. OPETUSMINISTERIÖN TUKEMA ALAN TUTKIMUS 17. ERITYISLIIKUNNAN KESKEISET KOULUTTAJAT 18. ERITYISLIIKUNNAN JAOSTO 2011-2015 19. ALAN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 20. KUNNAN LIIKUNTATOIMEN KESKEISET MÄÄRÄRAHAT 21. TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISALUEET JA HAASTEET 22. ERITYISLIIKUNTA INTERNETISSÄ 2
1. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIEN VÄESTÖOSUUDET IKÄIHMISET: Vanhuuseläke 800.000 Työkyvyttömyyseläke 300.000 VAMMAISET HENKILÖT: 500.000 Liikuntavammaiset Aistivammaiset Kehitysvammaiset Muut PITKÄAIKAISSAIRAAT: N. miljoona henkilöä - astma, reuma, sydän- ja verisuonitaudit jne. 3
2. LIIKUNNAN ERITYISMERKITYKSET Terveys, toimintakykyisyys sekä sosiaaliset merkitykset korostuvat Sitä parempi liikuntalaji, mitä enemmän toimintakykyisyysvaikutuksia samanaikaisesti ERI ERITYISRYHMILLÄ KULLAKIN ERI TAVOITTEITA: Ikäihmisillä toimintakyvyn ylläpito Reumaatikoilla nivelten liikkuvuuden ylläpito Astmaatikoilla oikea hengitystapa Diabeetikoilla verensokerin säätely ja lääkityksen vähentäjänä toimiminen Liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima CP-vammaisilla pakkoliikkeiden vähentäminen ja kehonhallinta Kehitysvammaisilla yleinen toimintakykyisyys Sydän- ja verisuonitaudeissa veren koostumuksen ja laadun parantaminen sekä verisuonten rappeutumisen ehkäisy Kuulovammaisilla yleinen kommunikaatiovalmius Psyykkisesti sairailla rentouttaja 4
3. ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSETAPPEJA 1960- LUVULLA: Kansalliset vammaisliikuntajärjestöt Laitosten liikunnanohjaajavirat 1970- LUVULLA: Alan opetus alkoi Jyväskylässä 1976 ensimmäinen kuntakokeilu ja esitys liikuntalakiin 1980- LUVULLA: 1981 erityisryhmien liikuntatoimikunta 1983 alan kotimainen oppikirja 1984 erityisliikunnanohjaajia kuntiin 1990- LUVULLA: Erityisliikunnan erikoistumisopinnot Professuuri Jyväskylään Paralympiayhdistys ja SoveLi 2000- LUVULLA: Laajamittainen hanketoiminta Runsaasti alan uusia teoksia ja koulutusaineistoa Järjestörahoituksen kasvu Integraatio- ja inkluusiotoiminta 5
4. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN TOIMINTAMUODOT Huippuurheilu Kilpa- ja tulosurheilu Paralympiakomitea ja vammaisurheilujärjestöt valtion tuella Kunto- ja virkistysliikunta Erityisliikuntakasvatus Vammaisurheilujärjestöt Kunnan liikuntatoimi ja seurat + omaehtoisuus Kuntoutus/kuntouttava liikunta Koulutoimi Terveydenhuolto 6
5. ERITYISLIIKUNNAN OSALLISTUJAMÄÄRÄT osallistujaa Kuntien liikuntatoimi 70 000 Erityisliikuntajärjestöt 80 000 Sosiaali- ja terveysalan laitokset 40 000 Eläkeläisjärjestöt 30 000 Kansalais- ja työväenopistot 10 000 Erityiskoulut ja opistot 10 000 Muut tahot 10 000 Yht. 250 000 osallistujaa 7
6. ERITYISLIIKUNNAN RAHOITUS 2013 / OKM Erityisliikunnanohjaajien (90) palkat 1.200.000 Kuntien ohjattu erityisliikuntatoiminta 1.200.000 (N. 2800 ryhmää / vko) Erityisliikuntajärjestöille (12 kpl) 4.300.000 Tutkimusprojekteihin (5 projektia) 200.000 Muut kohteet (kirjat, kv-työ, hallinto) 600.000 Yht. n. 5-6% liikuntabudjetista 7.500.000 8
7. KUNTIEN ERITYISLIIKUNTA NUMEROINA N. 90 päätoimista erityisliikunnanohjaajaa ja n. 300 tuntiohjaajaa Hieman yli 3000 viikoittaista liikuntaryhmää, joissa n. 70.000 osallistujaa Eniten ryhmiä ikäihmisille, liikuntavammaisille ja kehitysvammaisille Erityisliikunnan kehittämisohjelma n. 50 kaupungissa Erityisliikunnan kausikalenteri n. 70 kunnassa Kuntien erityisliikuntaan käyttämä raha n. 5 milj. / vuosi Keskimäärin kuntakohtainen vuosibudjetti 40 000 Suurin osa ryhmistä vesiliikuntaa, kuntosalitoimintaa ja palloilulajien ryhmiä Kehittämishanke 9 kunnan kanssa vuosina 2007-2009 www.erityisliikunta.fi ja käynnissä myös 6 muuta hanketta 9
8. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNANOHJAAJIEN TOIMENKUVA 1. Suunnitella ja organisoida erityisryhmien liikuntatoimintaa 2. Huolehtia erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämisestä yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa 3. Osallistua mahdollisuuksien mukaan erityisryhmien liikunnanohjaustoimintaan 4. Huolehtia alueeseen liittyvästä tiedottamisesta 5. Huolehtia alueeseen liittyvästä koulutustoiminnasta sekä toimia tarvittaessa alan asiantuntijatehtävissä 6. Tehdä toimialaansa kuuluvia ehdotuksia kunnan talousarvioon ja liikuntasuunnitelmiin 7. Huolehtia erityisryhmien liikuntatoimintojen seurannasta ja tilastoinnista 8. Seurata toimialansa kehitystä ja osallistua alan koulutukseen 9. Suorittaa muut esimiehen määräämät toimialaansa kuuluvat tehtävät 10
9. FYSIOTERAPEUTTIEN KESKEISET TEHTÄVÄT Liikunnalliset kuntoutusryhmät terveyskeskuksissa, erityisesti pitkäaikaissairaille Vammaisten lasten liikunnallinen aktivointi, erityisesti uinti, laskettelu, ratsastus jne. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten liikunnallinen kuntoutus, mm. vanhainkodit ja psykiatriset sairaalat Terveydenhuollon sisäinen liikuntaan liittyvä koulutus Koululiikunnan avustaminen erityisryhmissä Yhteistoiminta kunnan liikuntatoimen kanssa: työnjaosta sopiminen kuntatasolla (missä mitkäkin ryhmät) 11
10. ERITYISLIIKUNTAJÄRJESTÖT 2013 (1/2) Järjestö jäseniä paik.yhd. työntek. Suomen Vammaisurh. ja liikunta 68 000 208 18 Suomen Kuurojen Urheiluliitto 1 000 19 3 Hengitysliitto Heli 38 000 96 2 Mielenterveyden keskusliitto 22 000 190 1 Suomen Reumaliitto 50 000 165 1 Suomen MS-liitto 10 200 24 1 Suomen Parkinson-liitto 8000 19 1/2 Sydänliitto 80 000 237 1 Epilepsialiitto 7 600 28 - Suomen CP-liitto 4 000 20 1 12
10. ERITYISLIIKUNTAJÄRJESTÖT 2013 (2/2) Suomen Paralympiakomitea vastaa huippu-urheilusta. Sillä on 4 työntekijää. Lisäksi liikuntaan liittyvää toimintaa on mm. seuraavilla järjestöillä: Allergia- ja astmaliitto, Suomen Mielenterveysseura, Lihastautiliitto. Erityisliikuntajärjestöjen valtionapu on v. 2013 yhteensä n. 4,3 milj. euroa, mikä merkitsee 7 % liikuntajärjestöjen avustuskokonaisuudesta. Erityisliikuntajärjestöjen yhteistyötä toteuttaa v. 1993 lopulla perustettu Suomen erityisryhmien liikunta ry (SERLI), joka rekisteröityi v. 1996 lopulla ja jonka nimi muuttui v. 2003 Soveltava Liikunta ry:ksi. 13
11. ERITYISLIIKUNNAN JÄRJESTÖAVUSTUKSET 2013 Perusavustukset (12 järjestöä) 3 335 000 Vammaisurheilun apurahat 322 000 TELI- ja muut projektituet 495 000 KKI-avustukset 70.000 Yht. n. 4 300 000 14
12. LIIKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSISSA (1/2) Suomessa asuu n. 50.000 ihmistä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa (n. 1 %). Laitoksissa on töissä n. 100 liikunnanohjaajaa. Isoimmissa vanhoissa laitoksissa on puute kunnollisista liikuntatiloista. Laitosten liikuntatoiminnasta on valmistettu v. 1990 kansallinen kehittämisohjelma. Sen mukaan pyritään seuraaviin kehittämistoimiin: 1. Laajempi liikuntalajivalikoima käyttöön 2. Enemmän kuljetuksia laitosten ulkopuolisiin tiloihin 3. Vanhoihin laitoksiin uusia liikuntatiloja 4. Liikuntatoiminnalle oma vuosibudjetti 15
12. LIIKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSISSA (2/2) Laitostyyppi Asukasmäärä Liikunnanohjaajat Vanhainkodit 30.000 - Psykiatriset sairaalat 6.000 35 Kehitysvammahuolto 3.000 15 Päihdehuolto 3.000 10 Kuntoutuslaitokset Ei pysyviä asukkaita 40 Vammaisten palvelutalot 3.000 - Yht. N. 50.000 N. 100 16
13. SOVELTAVA LIIKUNNANOPETUS KOULUISSA Peruskoulussa ja lukiossa n. 50.000 ko. oppilasta Aikaisemmin osa ollut kokonaan vapautettuina liikunnasta Opetushallitukselta soveltavan liikuntakasvatuksen opettajan opas 1998 (Koululiikuntaa kaikille -teos) Lajisovellutukset ja eriyttämisohjeet Sovellettu oppilasarvostelu Liikunnasta vapauttamisen lopettaminen Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa alan opintoja lisätty: erikoistumislinja on ollut yli kymmenen vuotta Erityisliikunnanopettajat pyritään saamaan suurimpiin kaupunkeihin. 17
14. LIIKUNTATILOJEN ESTEETTÖMYYS Monet liikuntatilat eivät vieläkään sovellu vammaisille henkilöille Rakennusasetuksen ja Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeita ei ole noudatettu Perusteokset antavat ohjeet oikeanlaisesta suunnittelusta: Esteettömät sisäliikuntatilat. Rakennustieto ja VAU, HKI 2013. Esteetön luontoliikunta. Rakennustieto ja SIU, HKI 2007. Uimahallien peruskorjaus erityisliikunnan näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto 2002. Oikeat ratkaisut (hissit, ovien leveys, luiskat, käymälät) eivät aiheuta suuria lisäkustannuksia! Yhteistyö paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa on tärkeää Kustannuslisäys on liikuntaesteettömässä suunnittelussa n. 2 %, mutta korjausrakentamisen kustannukset ovat suuremmat Muista maista (mm. Usa, Englanti, Sveitsi, Norja, Ruotsi, Australia) kerätty aineisto osoittaa, että olemme jäljessä liikuntapaikkasuunnittelussa näiltä osin Oikean tiedon täytyy muuttaa asenteita niin, että suunnittelijat osaavat kaikissa hankkeissa ottaa huomioon liikuntaesteisten tarpeet 18
15. ERITYISLIIKUNNAN KESKEINEN KIRJALLISUUS (1/2) ESTEETTÖMÄT LIIKUNTATILAT. Irma Verhe & SIU. OPM:n liikuntapaikkajulkaisu nro 63. Rakennustieto Oy, Hki 1997. KOULULIIKUNTAA KAIKILLE. Heikinaro-Johansson, P. & Kolkka, T. Opetushallituksen julkaisu, Helsinki 1998. 204 s. UUSI ERITYISLIIKUNTA - liikunnan sovellutukset erityisryhmille. Esko Mälkiä & Pauli Rintala (toim). LTS-julkaisu 154. Tampere, 2002. 472s. UIMAHALLIEN PERUSKORJAUS ERITYISLIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA. Jouni Airola. Jyväskylän yliopiston liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 1/2002. Gummerus, 2002. 93s. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA 2003-2005. Opetusministeriön julkaisuja 2003:12. Hki, 2003. 15s. TALVILIIKUNTAA KAIKILLE - soveltavan talviliikunnan käsikirja. Terhi Huovinen (toim). Edita Prima, Helsinki 2003. 184s. 19
15. ERITYISLIIKUNNAN KESKEINEN KIRJALLISUUS (2/2) SOVELTAVAN LIIKUNNAN APUVÄLINEET. Osku Kuutamo ja Heidi Hölsömäki (toim). Edita Prima, Helsinki 2005. 150s. ESTEETÖN LUONTOLIIKUNTA. Irma Verhe & Marko Ruti (toim). Liikuntapaikkajulkaisu 93. Rakennustieto Oy. Tampere. 2007. ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN KUNNISSA. Toni Piispanen. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 164. Helsinki 2010. RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNAN TILANTEESTA VUONNA 2009. Timo Ala-Vähälä. Opetusministeriön julkaisu 2010:17. ERITYISESTÄ KAIKILLE AVOIMEEN LIIKUNTAAN. Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. Outi Kaurala & Anu Väärälä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen julkaisu 1/2010. LIIKUNTATEKOJA IÄKKÄÄN HYVÄKSI 1-3: hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun. Ikäinstituutti ja Voimaa vanhuuteenterveysliikuntaohjelma. Helsinki 2009-2010. SOVELTAVA LIIKUNTA. Rintala Huovinen Niemelä. LTS-julkaisu nro 168. 527 s. Helsinki, 2012. 20
16. OPETUSMINISTERIÖN TUKEMA ALAN TUTKIMUS N. 5-10 tutkimusprojektia vuosittain Ikäihmisten liikunnan tutkimuksia eniten Suuri osa tutkimuksista tehdään Jyväskylässä Alueelta julkaistu opetusministeriössä erillinen tutkimusohjelma v. 1983, painopisteitä uudistettu Alueelle saatiin professuuri v. 1996 Tutkimusta ohjaa ja koordinoi valtion liikuntatieteellinen jaosto Tutkimuksen painopisteitä ovat mm: vaikeavammaisten liikunta vammaisten lasten liikunta liikunta mielenterveystyössä erityisryhmien aseman parantaminen liikuntakulttuurissa 5 9 % liikuntatutkimuksen rahoista vuosittain erityisliikuntatutkimukseen 21
17. ERITYISLIIKUNNAN KESKEISET KOULUTTAJAT Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Urheiluopistot / liikunnan koulutuskeskukset Ammattikorkeakoulut/Fysioterapeuttikoulutus Vammais- ja kansanterveysjärjestöt Kuntaliitto Liikunta-alan 3 ammattijärjestöä Muut kouluttajatahot: LTS, UKK-instituutti, Ikäinstituutti, eräät erityisjärjestöt (SUH, SoveLi ymv.) 22
18. VALTION LIIKUNTANEUVOSTON ERITYISLIIKUNNAN JAOSTO 2011-2015 Puheenjohtaja Opettaja JUKKA UKKOLA, Oulu Jäsenet Toimialapäällikkö ELINA KARVINEN, Ikäinstituutti, Helsinki Ylitarkastaja MARI MIETTINEN, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Tutkija KAISU MONONEN, Jyväskylä Urheiluasiamies PERTTI PERKO, Turku Liikunnanopettaja VIRPI REMAHL, Nastola / Pajulahti Professori PAULI RINTALA, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Valtiontieteen maisteri ANTTI VUOLANNE, Pori Liikuntasuunnittelija ESA YLETYINEN, Espoo Sihteeri Suunnittelija KARI KOIVUMÄKI, Opetus- ja kulttuuriministeriö 23
19. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Alan UNESCO -kongressi vuonna 1982: Suomi mukana Pohjoismainen yhteistyö vuodesta 1983 lähtien Euroopan neuvostolla oma työryhmä 1985-1986, jolta eurooppalainen erityisryhmien liikunnan peruskirja 1987, EU vuodesta 1995 Vammaisurheilulla omat kansainväliset ja pohjoismaiset järjestöt, joissa Suomi on mukana Alan tutkimuksella oma kansainvälinen järjestö IFAPA, jonka järjestämissä kongresseissa Suomi ollut alusta mukana Suomella edustus EUFAPA hallituksessa Lisäksi kahdenvälisiä vaihtosopimuksia eri maiden kanssa, jonka perusteella valtuuskuntavaihtoa Vammaisurheilun kesäkisoissa nykyisin mukana yli 150 maata ja talvikisoissa noin 30 24
20. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN MÄÄRÄRAHAT KUNNAN LIIKUNTATOIMESSA Seuraavia toimintoja on perusteltua rahoittaa kunnan liikuntatoimen budjetin kautta erillisinä alamomentteina tai kokonaan omina kohtinaan: 1. Palkkakulut erityisliikunnanohjaajan sekä tuntiohjaajien palkat 2. Järjestöavustukset vammaisliikunta- ja kansanterveysjärjestöjen tuki 3. Tilakorjaukset liikuntatilojen peruskorjaukset sekä tilojen myöntäminen käyttöön 4. Välinehankinnat vammaisliikunnassa tarvittavien apuvälineiden hankintaan määräraha 5. Kuljetukset eräille ryhmille tarvitaan liikuntapaikalle tapahtuva kuljetus 6. Koulutus ohjaajakoulutukseen varataan vuosittain tietty osuus erityisryhmien liikuntaan 7. Tiedotus kuntokalentereiden ja muun tiedottamisen kustannukset 25
21. ONGELMIA JA KEHITYSHAASTEITA Monista kunnista puuttuu erityisliikunnanohjaaja (esim. pienten kuntien yhteistyö) Järjestörakenne vaatii vielä selkiinnyttämistä Esteettömien tilojen lisääminen edellyttää paljon lisää info-ohjausta, joka opastaa kuntia esteettömyyskartoituksiin Inkluusio vie osan vammais- ja erityisliikunnasta lajiliittoihin Mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten liikuntaan lisäresursseja Suomessa koulutettava lisää osaajia alan kansainvälisiin tehtäviin Kouluihin tarvitaan erityisliikunnanopettajia Spesifejä oppimateriaaleja tarvitaan monilta erityisliikunnan aloilta Kouluissa loppuu liikunnasta syrjäyttäminen Vammaisliikuntajärjestöjen lajivalikoima kasvaa Kuntien erityisliikunta keskittyy niihin, jotka eivät ole järjestöissä mukana 26
22. ERITYISLIIKUNTA INTERNETISSÄ Useita merkittäviä hankkeita ikäihmisten liikunnassa, erityisliikunnan järjestöillä sekä kuntasektorilla. WWW-yhteyksiä: www.erityisliikunta.fi www.voimaavanhuuteen.fi www.välineet.fi www.paralympia.fi www.soveli.fi www.minedu.fi ja www.liikuntaneuvosto.fi www.likes.fi 27