Kansanterveysja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina
|
|
- Kaisa Nurminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansanterveysja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Anne Taulu ja Heidi Hölsömäki (toim.) Soveltavan liikunnan julkaisuja
2 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja ISSN ISBN (painettu) ISBN (pdf) Soveltava Liikunta SoveLi ry Toimitus Ulkoasu Taitto Kuviot Kannen kuva Anne Taulu ja Heidi Hölsömäki Merja Hyppönen Heidi Hölsömäki Virpi Inkinen Laura Vesa Painopaikka Kopio Niini Finland Oy, Tampere 03 Esite perustuu Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin ja Soveltava Liikunta SoveLi ry:n tuottamaan selvitykseen: Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina. Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kaisa Koivuniemi & Anne Taulu. SoveLi ry 03. Työryhmä: Kaisa Koivuniemi, Anne Taulu, Virpi Inkinen, Kaarlo Laine, Eino Havas Alkuperäisteos liitteineen on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa
3 3 Sisältö Lukijalle...5 Soveltava liikunta hyvä keino ehkäistä liikkumattomuutta...6 Liikuntalain uudistaminen ja ministeriöiden strategiatyö...8 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kehitys liikuntajärjestöiksi...9 Laaja ja moninainen toimintakenttä...0 Liikunnan asema on järjestöissä tärkeä ja vakiintunut... Monimuotoista liikuntatoimintaa ja tiivistä yhteistyötä SoveLin kanssa... 4 Liikuntatoimintaa tilastoidaan ja seurataan aktiivisesti... 8 Pysyvä rahoitus mahdollistaa laadukkaan liikunnan... 0 Kohti yhdenvertaista liikuntaa...5 Lakiuudistus on tarpeen... 6 Lähteet...7
4 4 Rami Marjamäki
5 5 Lukijalle Tämä esite on toimitettu Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin ja Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvityksen Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä pohjalta (Koivuniemi & Taulu 03). Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa liikuntapoliittisille päätöksentekijöille tietoa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnasta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä liikuntalain uudistamista varten, tiedolla johtamisen tueksi. Lisäksi selvityksen avulla haluttiin tuottaa järjestöille itselleen vertailtavaa tietoa, jonka avulla järjestöjen avainhenkilöt voivat systemaattisesti tarkastella, arvioida ja kehittää oman järjestönsä liikuntatoimintaa. Toivomme tämän tiivistetyn esitteen johdattavan myös muut soveltavasta liikunnasta kiinnostuneet kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikunnan maailmaan. LIKES ja SoveLi selvittivät kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa talven ja kevään 03 aikana. Selvityksen kohteena olivat ne 7 kansanterveys- ja vammaisjärjestöä, jotka ovat valtakunnallisen liikuntajärjestön, Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäseniä. Järjestöt edustavat noin suomalaista. Kyselyyn vastasivat kaikki 7 järjestöä: Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Psoriasisliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen MS-liitto ry Suomen Nivelyhdistys ry Suomen Osteoporoosiliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Selkäliitto ry Suomen Sydänliitto ry Muut kansanterveys- ja vammaisjärjestöt jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Samoin vammaisurheilujärjestöt, kuten Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Suomen Kuurojen Urheiluliitto eivät ole selvityksessä mukana.
6 6 Soveltava liikunta hyvä keino ehkäistä liikkumattomuutta Termeillä erityisryhmät, erityisliikunta ja erityisryhmien liikunta on vuosikymmenien perinne. Niiden merkitys on ymmärretty pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntana silloin, kun on tarvittu liikunnan sovelluksia. Kunnissa erityis-alkuiset sanat, kuten erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja ja erityisliikunnanohjaaja ovat vakiintuneet kielenkäyttöön jo varhain ja terminologiaa on käytetty alan oppikirjoissa jo 980-luvulta alkaen. (Rintala ym. 0.) Rintala ym. (0) ovat todenneet Soveltava liikunta -julkaisussa, että on aika siirtyä käyttämään yhä enemmän soveltavan liikunnan käsitettä. Adapted Physical Activity on jo vakiintunut englanninkielessä kansainvälisten järjestöjen nimiin, kuten International Federation of Adapted Physical Activity, ja tutkimusjulkaisuihin, kuten Adapted Physical Activity Quarterly. Suomessa käsite näkyy esimerkiksi Soveltava Liikunta SoveLi ry:n nimessä. Kun puhutaan soveltavasta liikunnasta, on kyse sellaisten henkilöiden liikunnasta, joilla on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. (Erityisryhmien liikunta 000 -toimikunnan mietintö 996). Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista. Liikunnan soveltamista ja liikuntaan liittyvää erityisosaamista tarvitsee nykypäivänä noin viidesosa suomalaisista sairauden, vamman tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi (ks. Ala-Vähälä 00). Liikunnalla on hyvin suuri merkitys jokaisen ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille, mutta erityisen tärkeää se on niille ihmisille, joilla on jo terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyviä haasteita. On laskettu, että liian vähäisen liikunnan kustannukset terveydenhuollolle kohoavat jopa 50 miljoonaan euroon vuodessa. (Rintala ym. 0.) Valtionvarainvaliokunta on lausunut mietinnössään (39/0) vuoden 03 talousarvioehdotuksesta, että suomalainen liikuntakulttuuri on suurien haasteiden edessä, sillä suurin osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi, arkiliikunta on vähentynyt ja eri väestöryhmien fyysinen kunto on heikentynyt. Liikkumattomuus on globaali kansanterveydellinen ongelma lihavuuden ja tupakoinnin lisäksi. Pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuus maksaa vuosittain noin 700 miljoonaa euroa Suomessa. Valiokunta painottaa liikuntamäärärahojen kohdentamista niihin kohteisiin, jotka vähentävät vaikutuksiltaan väestön liikkumattomuutta eniten.
7 7 Kuvat Harri Mäenpää
8 8 Liikuntalain uudistaminen ja ministeriöiden strategiatyö Liikuntalain uudistamista on käsitelty viimeksi vuonna 009, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä valmisteli esityksen liikuntalain 4 ja 7 :n uudistamisesta (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 009:8). Työryhmän esityksessä liikuntalakia ehdotettiin muutettavaksi siten, että valtion liikuntaneuvosto voisi toiminnassaan keskittyä paremmin keskeisiin ja ajankohtaisiin valtion liikuntapoliittisiin kysymyksiin sekä valtionhallinnon liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Lisäksi ehdotettiin tarkistuksia valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valtionapukelpoisuuden hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen edellytyksiin. Työryhmän valmistelemaa esitystä ei tuolloin annettu eduskunnalle. kirjattu muun muassa, että liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmää kehitetään osana liikuntalain uudistamista ja liikuntalain uudistamisella vahvistetaan liikunnan asemaa peruspalveluna. Liikuntalain uudistustyön rinnalla opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valtakunnallista strategiaa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 00. Strategiatyö tulee antamaan suuntaviivat myös liikuntalain uudistamiselle. Strategian tavoitteet ovat lähellä kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen tekemää liikuntatyötä ja tavoitteita. (ks. Aalto-Nevalainen 03; STM 089:00/0.) Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän..03, jonka tehtävänä on laatia hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus liikuntalain ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamisesta. Työryhmä valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman liikuntalakia koskevan toimenpidekirjauksen täytäntöönpanon. Hallituksen ohjelman (0) mukaan liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Hallitusohjelman toteuttamissuunnitelmaan on liikuntalakia koskevien tavoitteiden osalta
9 9 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kehitys liikuntajärjestöiksi Suomen Invalidien Urheiluliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Suomen Kuurojen Urheiluliitto sekä Sotainvalidien Urheiluliitto hyväksyttiin valtakunnallisiksi liikuntajärjestöiksi jo 960-luvulla. Tässä selvityksessä mukana olleista järjestöistä kahdeksan on hyväksytty valtionapukelpoisiksi liikuntajärjestöiksi (Taulukko ). Vuoden 004 jälkeen uusia järjestöjä ei enää hyväksytty hakemuksista huolimatta valtionavun piiriin. Suomen erityisliikunnan yhdistys SEY eli nykyinen Soveltava Liikunta SoveLi ry perustettiin vuonna 993 osana SLU-yhteisön syntyä. SEY toimi vuoteen 996 asti rekisteröitymättömänä yhteistyöyhdistyksenä. Se rekisteröityi vuonna 996, jolloin isoimmat vammaisliikuntajärjestöt jäivät siitä pois ja jäsenistö alkoi vakiintua. SEY hyväksyttiin vuonna 998 valtionavun saajaksi. SEY muutti nimensä vuonna 003 Soveltava Liikunta SoveLi ry:ksi. Taulukko Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen hyväksyminen valtionapukelpoisiksi liikuntajärjestöksi Liitto Vuosi Hengitysliitto (Keuhkovammaliitto) 988 Suomen Reumaliitto ja Suomen MS-liitto 995 Mielenterveyden keskusliitto 997 Suomen Sydänliitto 999 Epilepsialiitto 00 Suomen Parkinson-liitto 003 Suomen CP-liitto 004 SoveLin rooli on vuosien varrella kirkastunut ja selkiytynyt. Nykyisin SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.
10 Janne Ruotsalainen Heidi Hölsömäki 0 Laaja ja moninainen toimintakenttä Selvityksessä mukana olleiden kansanterveysja vammaisjärjestöjen koko ja toiminnan laatu vaihtelevat paljon. Mukana on laajoja koko väestön terveyttä edistäviä järjestöjä ja pienempiä mutta jäsenkunnaltaan usein monitarpeisia järjestöjä. Järjestöjen henkilöjäsenmäärät vaihtelevat 3 000:sta :een. Järjestöt ovat valtakunnallisia oman alansa keskusjärjestöjä. Järjestöjen organisaatiorakenteet vaihtelevat, mutta kaikilla liitoilla on yhtä lukuun ottamatta valtakunnallisia, alueellisia ja/tai paikallisia rekisteröityjä jäsenyhdistyksiä. Järjestöillä on 87 jäsenyhdistystä, ja lisäksi niillä on pari sataa paikallista kerhoa tai alaosastoa. Palkattuja päätoimisia työntekijöitä järjestöissä on yhdestä toiminnanjohtajasta konsernin 89 työntekijään. (Taulukko.)
11 Taulukko Jäsenyhdistysten, henkilöjäsenten ja järjestöihin kokopäiväisesti palkattujen työntekijöiden määrät. Jäsenyhdistyksiä Henkilöjäseniä Työntekijöitä Aivoliitto Allergia- ja astmaliitto Epilepsialiitto Hengitysliitto Lihastautiliitto Mielenterveyden keskusliitto Psoriasisliitto Suomen CP-liitto Suomen Diabetesliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen MS-liitto Suomen Nivelyhdistys Suomen Osteoporoosiliitto Suomen Parkinson-liitto Suomen Reumaliitto Suomen Selkäliitto Suomen Sydänliitto Yhteensä Aivoliitolla on yhdistys- ja kerhotoimintaa yhteensä noin 00 paikkakunnalla. Luku sisältää Hengitysliiton keskustoimiston ja koko konsernin paikallista mielenterveysseuraa, joissa on 4 00 henkilöjäsentä, lisäksi 33 yhdistysjäsentä ja 60 henkilöjäsentä. 4 MS-liiton alueyhdistyksissä toimii 30 paikalliskerhoa; työntekijämäärässä mukana keskustoimisto, kuntoutus ja palvelutalot. 5 Nivelyhdistyksellä on 45 alaosastoa eli vertaistukea ja liikuntatoimintaa tarjoavaa nivelpiiriä. 6 Osteoporoosiliitolla on lisäksi 5 paikallisosastoa tai toimintaryhmää. 7 Sydänliitolla on 37 jäsenyhdistystä, 7 alueyhdistystä, 3 valtakunnallista yhdistystä; työntekijöissä keskustoimisto ja alueyhdistykset.
12 Liikunnan asema on järjestöissä tärkeä ja vakiintunut Liikunnalla on keskeinen arvo ja asema kaikissa järjestöissä, vaikka liikunta on järjestöissä vain osa toimintaa ja väline laaja-alaisempien tavoitteiden toteutuksessa. Järjestöillä on vahva tahtotila liikuntatoiminnan toteuttamiseen. Liikunnalla on tärkeä rooli järjestöissä hyvinvoinnin edistäjänä. Useimmissa järjestöissä liikunta on otettu osaksi toimintaa liikunnan myönteisten vaikutusten vuoksi eri sairauksien riskitekijöihin, ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta nähdään tärkeänä vertaistoiminnan muotona ja sillä on merkittävä rooli myös sosiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan näkökulmasta. Liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Monet pitkäaikaissairaat tai vammaiset ihmiset eivät pysty hyödyntämään yleisiä liikuntapalveluja, vaan he tarvitsevat järjestöjen tarjoamaa soveltavan liikunnan asiantuntemusta ja vertaisryhmän tukea liikkumiseensa. Vastuu liikuntatoiminnan toteuttamisesta on jaettu valtakunnallisissa järjestöissä eri tavoin. Palkattujen liikuntatyöntekijöiden rinnalla liikunta-asioita hoitavat liitoissa työntekijät ja yhteyshenkilöt, jotka vastaavat muiden tehtäviensä lisäksi myös liikunnasta. Nämä henkilöt toimivat järjestösuunnittelijan, aluesihteerin, aluekoordinaattorin, aluepäällikön, projektipäällikön, järjestöpäällikön, selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntijan, fysioterapeutin ja toiminnanjohtajan nimikkeillä. Ainoastaan yhdessä järjestössä tehtävään ei ole nimetty vastaavaa työntekijää, mutta tälläkin järjestöllä on vapaaehtoisvoimin toimiva liikuntavastaava ja liikuntatyöryhmä. (Kuvio.) Paikallistasolla liikuntatoimintaa suunnittelevat ja järjestävät yhdistysten 76 liikuntavastaavaa ja yhdyshenkilöä. Heidän rinnallaan liikuntaa toteuttavat paikallisyhdistyksissä yli 000 liikuntaryhmän ohjaajaa, joista puolet toimii harrastepohjalta ja puolet on ammattilaisia. Kaikkia ohjaajia ei ole tilastoitu.
13 3 Kuvio. Liikuntatoiminnasta järjestöissä vastaavat henkilöt (n=7) Toiminnanjohtaja Tehtävään palkattu liikuntatyöntekijä 8 Työntekijä, joka vastaa muiden tehtävien lisäksi myös liikunnasta, kuka? 7 Liikunta- asioita hoitaa useampi henkilö 3 Tehtävään ei ole nimetty vastaavaa työntekijää
14 4 Monimuotoista liikuntatoimintaa ja tiivistä yhteistyötä SoveLin kanssa Järjestöjen liikuntatoiminta on monimuotoista. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat liikuntaryhmät, tapahtumat ja leirit sekä terveyslomat ja kuntoutuskurssit (kuvio ). Liikunnan yhteistyötä tehdään tiiviisti Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa (kuvio 3) sekä muiden toimijoiden kanssa, kuten muiden kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen sekä seurojen, kuntien/kaupunkien liikuntatoimien ja sosiaali- ja terveystoimien sekä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa (kuvio 4). Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa muiden muassa tilojen, välineiden, ohjausyhteistyön, tapahtumien, koulutuksen, tiedotuksen, hankkeiden, materiaalien, kehittämisen ja avustusten parissa. Kuvio. Järjestöjen itsenäisesti toteuttamat liikuntatoiminnan muodot (n=7) Liikuntaryhmät 6 Tapahtumat, leirit 6 Kilpailut, turnaukset 5 Toteuttaa Terveyslomat, kuntoutuskurssit Muiden tahojen liikuntapalveluihin ohjaaminen (esim. liikuntaseurat, kunnan liikuntatoimi) 4 6 Ei kyseistä toimintaa En osaa sanoa Edellytysten luominen liikunnalle (esim. avustaja- ja kuljetuspalvelut) 7 9 Liikunnan tukeminen (esim. uimahalliliput) 3 Muu toiminta 5
15 5 Kuvio 3. Järjestöjen itse toteuttamat, yhteistyössä SoveLin kanssa toteutetut tai pääasiassa SoveLin vastuulla olevat liikuntatoiminnan muodot (n=7) Asiantunjatyö 7 0 Toteu=aa itse Verkosto- ja yhteistyö 4 Toteu=aa itse ja yhteistyössä SoveLin kanssa Vaiku=amistyö 5 SoveLi vastaa pääasiassa Koulutus 4 Ei kyseistä toimintaa Viesntä 3 4 En osaa sanoa Muu toiminta 3
16 6 Kuvio 4. Järjestöjen arvio muiden toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön tiiviydestä (n=7) Kunnan/kaupungin liikuntatoimi 5 Kunnan/kaupungin sosiaali- ja terveystoimi 9 8 Muu kunnan/kaupungin sektori Sairaanhoitopiiri 9 5 Kansalaisopisto/työväenopisto 8 5 Ei yhteistyötä Urheiluopisto 0 4 Oppilaitos Kuntoutuskeskus/kylpylä Yhteistyö on satunnaista Toinen kansanterveys- tai vammaisjärjestö 4 3 Liikunta- /urheiluseura Liikunnan aluejärjestö (ent. SLU- alue) Yhteistyö on säännöllistä Muu seura/järjestö/yhdistys 6 9 Apteekki/Liikkujan Apteekki/Apteekkariliitto En osaa sanoa Kunnossa kaiken ikää (KKI) - ohjelma 7 8 Yksityinen yritys Seurakunta 3 Muu 3 3 0
17 7 Mari Männistö
18 8 Liikuntatoimintaa tilastoidaan ja seurataan aktiivisesti Järjestöt tilastoivat ja seuraavat aktiivisesti liikuntatoimintaan osallistuvien jäsenten sekä liikuntatoimintaa toteuttavien henkilöiden määrää. Lisäksi osa järjestöistä tilastoi ja seuraa liikuntatoimintaa ohjaavien ammatti- ja vertaisohjaajien ohjaajakoulutustaustaa sekä paikallisyhdistysten liikuntatoimintaan käyttämää rahamäärää. (Kuvio 5.) SoveLi tuottaa koottua tietoa koko järjestökentästä sekä edistää jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä liikuntatoiminnan kehittämisen tueksi. Yhteismitallisia tilastoja ei ole saatavilla, mutta taulukon 3 avovastauksista saa kuvan liikuntatoiminnan moninaisuudesta ja osallistujajoukosta. Kuvio 5. Järjestöjen tekemä liikuntatoiminnan tilastointi ja seuranta (n=7). 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 00 % Tilastoidaanko järjestösi itse toteuttamaan liikuntatoimintaan (liikuntaryhmät, tapahtumat, leirit, kilpailut, turnaukset) vuosittain osallistuvien jäsenten määrä? 77% 4% Kyllä Tilastoidaanko järjestösi liikuntatoimintaa toteuttavien henkilöiden (ammatti- ja vertaisohjaajat, paikallisyhdistysten liikuntayhdyshenkilöt) määrä vuosittain? 77% 4% Ei Seurataanko järjestösi piirissä ohjaavien ammattiohjaajien / vertaisohjaajien ohjaajakoulutustaustaa vuosittain? 4% 47% En osaa sanoa Tilastoidaanko järjestösi paikallisyhdistysten liikuntatoimintaan vuosittain käyttämää rahamäärää? 4% 53%
19 9 Taulukko 3. Yhteenveto liikuntatoimintaan osallistuneiden vuosittaisista määristä* Aivoliitto Allergia- ja astmaliitto Epilepsialiitto Hengitysliitto Lihastautiliitto Mielenterveyden keskusliitto Psoriasisliitto Suomen CP-liitto Suomen Diabetesliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen MS-liitto Suomen Nivelyhdistys Suomen Osteoporoosiliitto Suomen Parkinson-liitto Suomen Reumaliitto Suomen Selkäliitto Suomen Sydänliitto Kilpailut: noin 40 osallistujaa, kurssit: noin 50 osallistujaa, liikuntaryhmät: noin 500 osallistujaa, liikuntatapahtumat: noin 00 osallistujaa Liikuntatapaamiset: noin 000 osallistujaa, tapahtumat: monin verroin enemmän Liikuntakerhot: 00 osallistujaa, virkistys- ja retkitapahtumat: 090 osallistujaa, liikuntatapahtumia 3: kesäkisassa 50 osallistujaa, ruskaretkellä 30 osallistujaa Liikuntaryhmät: 3 5 osallistujaa, tuettu liikuntatoiminta (mm. uinti- ja kuntosaliliput): 4 0 osallistujaa, liikuntatapahtumat: 3 88 osallistujaa, lisäksi turnauksia, kesäleirejä ja vertaistapaamisia ym. Sähköpyörätuolisalibandy (harraste- ja kilpataso): noin 0 5 osallistujaa, sähköpyörätuolijalkapallo (harrastetaso) noin 5 5 osallistujaa. Liikuntaryhmät: noin 500 osallistujaa, urheilukilpailut: noin 500 osallistujaa, liikuntakoulutukset: noin 50 osallistujaa Ei liikuntatapahtumia, mutta aluekoulutuspäivän ohjelmaan voi sisältyä esimerkiksi liikuntaluento ja lajikokeilu. Alueelliset kuntoutuskurssit voivat olla liikuntapainotteisia. Jäsenyhdistyksillä on liikuntaryhmiä, mutta niiden kävijämäärät eivät ole tiedossa. Liikuntaryhmät: noin osallistumiskertaa, tapahtumat: noin 00 osallistumiskertaa Liikuntaryhmät, liikuntatapahtumat ja muut tapahtumat: satoja osallistujia Hyvinvointitreenejä, joihin osallistui 95 henkilöä. Hyvinvointivastaavien koordinoimia liikunnallisia ryhmiä oli 38 kpl ja niihin osallistui 385 henkilöä. Lisäksi paikallisia liikuntaja hyvinvointipainotteisia ryhmiä osana seurojen tukihenkilötoimintaa. Liikuntaryhmät: 504 osallistujaa (5 0 suoritetta), muu liikuntatoiminta: noin 00 osallistujaa Liikuntaryhmät: 5 7 osallistumiskertaa Liikuntaryhmät: 56 kokoontumiskertaa, jäsenyhdistysten ryhmät: liikuntakertaa, erilaiset koulutukset: 98 osallistujaa, kuntayhteistyöhanke: 40 osallistujaa Liikuntaryhmät kursseilla: osallistujaa, avoryhmät: 434 osallistujaa, tapahtumat: 00 osallistujaa, yhdistysten liikuntatoiminta/kerhot: noin 500 osallistujaa Liikuntaryhmät: osallistujaa (4 % jäsenistöstä), -tapahtumat: noin henkilöä Liikuntaryhmät: noin osallistujaa, liikuntatapahtumat: 300 henkilöä. Liikuntaryhmät ja -tapahtumat: osallistujaa, liikunnallisen kuntoutuksen ryhmät: 687 osallistujaa * HUOM: Luvuissa ovat mukana järjestöjen ilmoittamat valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset osallistujamäärät. Tilastointi vaihtelee järjestöittäin, joten luvut ovat suuntaa-antavia. Etenkään paikallisesta liikuntatoiminnasta ei ole saatavilla kattavia osallistujamääriä.
20 0 Pysyvä rahoitus mahdollistaa laadukkaan liikunnan SoveLin lisäksi kahdeksan järjestöä saa opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntatoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta liikuntatoiminnalle vuonna 0 sai SoveLin lisäksi seitsemän järjestöä. Kahdeksan järjestöä sai avustusta liikuntatoiminnalleen Raha-automaattiyhdistyksestä ja yksi järjestö sosiaali- ja terveysministeriöstä. Pienempiä avustuksia järjestöt saavat muun muassa SoveLilta, Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmalta, OK-opintokeskukselta ja Tradekalta. Lisäksi järjestöt rahoittavat liikuntaa omalla varainhankinnalla ja muulla omarahoituksella. Kaksi järjestöä vastasi, etteivät ne saa liikuntatoiminaan rahoitusta mistään. (Taulukko 4.) Resurssikysymykset ovat tärkeitä järjestöjen liikunnan kohdalla ja resurssien puute voi olla esteenä liikuntatoiminnan toteuttamiselle. Monet kansanterveys- ja vammaisjärjestöt tukevat jäsenistönsä liikuntaa erityistarpeisiin nähden pienin voimavaroin. Osa sairaus- ja vammaryhmistä on kooltaan pieniä, mutta liikunnan soveltamisen tarpeiltaan ne voivat olla sitäkin vaativampia. Kaikilla järjestöillä oli hyvin samansuuntaiset ajatukset liikuntatoiminnan avustusten merkityksestä ja välttämättömyydestä. Ulkopuolisen rahoituksen loppuminen vähentäisi välittömästä ja merkittävästi järjestöjen liikuntatoimintaa. Kuvat Mari Männistö
21 Heidi Hölsömäki Suunnittelija Kari Koivumäki, opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö: Yleisesti voidaan todeta, että erityisliikunnan kokonaisrahoitus on viidessätoista vuodessa kaksinkertaistunut eli noussut noin 3,7 miljoonan euron tasolta 7,5 miljoonan euron tasolle. KUVA KARISTA? Nopeimmin ovat nousseet nimenomaan alan järjestöjen avustukset ja tämä on koskenut erityisesti vammaisliikuntajärjestöjen ja Paralympiakomitean avustuksia. SoveLin avustus on kasvanut viime vuosina melko runsaasti, mutta yksittäisten kansanterveysjärjestöjen avustustaso on pysynyt jo useamman vuoden lähes samantasoisena, kun OKM:ssä valmisteltu liikuntalain muutos on pysäyttänyt isompien muutosten tekemisen näiltä osin. Vuonna 0 SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen perusavustukset olivat yhteensä euroa, jonka lisäksi nämä järjestöt saivat myös euroa terveyttä edistävän liikunnan hankerahoitusta. Yhteenlaskettu kokonaisuus oli hieman yli euroa, mikä on koko valtion liikuntabudjetin järjestöavustuksista melko pieni osuus ottaen huomioon näiden järjestöjen piirissä liikuntaa harrastavien kokonaismäärän. Kehittämisen varaa siis on. Tärkeä asia kokonaisuutta tarkasteltaessa on myös kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kunnilta saama avustus, koska perustoiminta toteutuu kunnissa. Näiltä osin ei ole aivan tarkkoja lukuja käytettävissä, mutta tätä kautta ohjautuva julkinen rahoitustuki on vielä huomattavan pieni.
22 Taulukko 4. Yhteenveto selvitykseen osallistuneiden kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen henkilöjäsenistä, OKM-avustuksista, liikunnan työntekijöistä, sääntökirjauksista, liikuntabudjetista ja liikuntatoimikunnista. LIITTO Henkilöjäseniä OKM yleisavustus 0 OKM teliavustus 0 OKMavustukset yhteensä Palkattu liikuntatyöntekijä Liikunta kirjattu sääntöihin Oma liikuntabudjetti Aivoliitto Kyllä Kyllä Kyllä Ei Allergia- ja astmaliitto Ei Ei Kyllä Ei Epilepsialiitto Ei Kyllä Kyllä Ei Oma liikuntatoimikunta Hengitysliitto Kyllä Ei kyllä Kyllä/Ei 3 Lihastautiliitto Kyllä Käynnissä Ei ei Mielenterveyden keskusliitto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä/Ei 4 Psoriasisliitto Ei Ei Ei 5 Ei Suomen CP-liitto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Suomen Diabetesliitto Ei Kyllä Ei 6 Ei Suomen Mielenterveysseura Ei Ei Ei Kyllä/Ei 7 Suomen MS-liitto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Suomen Nivelyhdistys Ei Ei Ei Kyllä Suomen Osteoporoosiliitto Ei Kyllä Ei 8 Ei Suomen Parkinson-liitto Ei Kyllä Kyllä Kyllä Suomen Reumaliitto Kyllä Kyllä Kyllä Ei Suomen Selkäliitto Ei Kyllä Ei Ei Suomen Sydänliitto Kyllä Kyllä Kyllä Ei Yhteensä järj. järj. 0 järj. 7 järj.
23 3 Allergia- ja astmaliiton jäsenet ovat perhejäseniä, joten henkilöjäseniä on todellisuudessa moninkertainen määrä. Epilepsialiitto suunnittelee ja toteuttaa liikuntaa yhdessä yhdistysten liikuntavastaavien kanssa. 3 Hengitysliitolla on asiantuntijatoimikunta, jossa on liikunnan osaamista edustettuna. 4 Mielenterveyden keskusliitolla on liikuntatyöryhmä, jonka jäsenet ovat eri puolilla Suomea toimivia liiton jäseniä. 5 Psoriasisliitto varaa liikuntavastaavien ja vertaisohjaajien koulutuksen järjestämiseen rahaa niin usein kuin se on mahdollista. 6 Diabetesliitolla liikunta sisältyy yhtenä kohderyhmätoimintona järjestötoiminnan budjettiin. 7 Liikuntatoimikunta-nimellä ei toimita, mutta Suomen Mielenterveysseurassa on toteutettu ja koordinoitu liikuntatoimintaa moniammatillisen liikuntatyöryhmän toimesta 980-luvun alusta asti. 8 Osteoporoosiliiton liikuntahankkeella on erillinen budjetti, muuten ei.
24 4 Miska Puumala
25 5 Kohti yhdenvertaista liikuntaa Hallitus ja valtiovalta pitävät tärkeänä toiminnan painopisteenä suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden laaja-alaista edistämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama ja koordinoima terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä viimeistelee parhaillaan strategiaansa. Strategiassa on keskeisenä pyrkimyksenä läpileikkaavasti vähentää sukupuolesta, sosioekonomisista ja muista eriarvoistavista tekijöistä, kuten vammasta tai pitkäaikaissairaudesta, johtuvaa fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja liikunnasta syrjäytymistä. Nämä ovat juuri niitä painopisteitä, joiden parissa kansanterveys- ja vammaisjärjestöt toimivat. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä on tahtoa ja mahdollisuudet tavoittaa väestöä liikunnan pariin diagnoosin kautta. Tämä väestö liikkuu usein terveytensä kannalta liian vähän ja tarvitsee liikunnan soveltamista. paikallisyhdistysten liikuntaryhmät tarjoavat monelle matalan kynnyksen liikuntatoimintaa sekä vertaistukea soveltavaan liikkumiseen. Kullakin järjestöllä on omia diagnoosikohtaisia vastuualueita kansanterveyden edistämistyössä, mutta ne tekevät myös yhteistyötä esimerkiksi viestintä- ja vaikuttamistyössä. Monet sairaus- ja vammaryhmät ovat pieniä, mutta vaativat tavallista enemmän tukea ja neuvontaa liikunnan mahdollistumiseen. Tarpeet ovat usein hyvin yksilöllisiä ja laaja-alaisia. Tarpeet vaihtelevat kohderyhmästä riippuen liikuntaneuvonnasta liikuntapalveluiden, kuten tilojen, välineiden, kuljetusten, ohjauksen, asenteiden ja tiedollisen saavutettavuuden varmistamiseen. Muut liikuntatoimijat eivät tavoita yhtä hyvin kohderyhmää tai pysty tarjoamaan heille sopivaa liikuntaa. Järjestöillä on vuosien ja vuosikymmenten kokemus pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sekä heidän omaistensa kanssa toimimisesta sekä asiantuntemusta siitä, kuinka kohderyhmän tarpeet tulee liikunnassa huomioida. Esimerkiksi
26 6 Lakiuudistus on tarpeen Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että liikuntalakia tulee uudistaa. Uudistamisessa on tärkeää huomioida: Liikunnan tasa-arvo ja saavutettavuus Liikuntalain tulee taata liikuntaan liittyvä tasa-arvo siten, että jatkossakin monipuolisesti hyvinvointia edistävä liikuntakulttuuri ja sen kehittäminen on turvattu (ks. strategia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan). Lain uudistamisessa on huomioitava liikunnan peruspalveluaseman vahvistaminen. Tasa-arvoisen liikunnan toteutumisen vuoksi erityis- ja soveltavan liikunnan pitäisi säilyä mukana laissa. Lakia uudistettaessa on varmistettava liikuntatoimintaa toteuttavien kansanterveysja vammaisjärjestöjen toimintaedellytykset valtionavustusjärjestelmää kehittämällä. Lopuksi Liikunnan edistäminen ja liikunnan toteuttaminen on kaikkien yhteinen asia. Siinä työssä kansanterveysja vammaisjärjestöt haluavat olla vahvasti mukana ja siinä heillä on merkittävä rooli. Hanketoiminta ja erityisavustukset mahdollistavat liikuntatoiminnan toteuttamisen ja kehittämisen lyhyellä aikavälillä. Pysyvä rahoitus (yleisavustus) on ainoa keino liikunnan pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen asema ja taloudelliset resurssit Liikuntalain uudistamisessa on tärkeä ottaa kantaa liikkumattomuuden haasteeseen ja kannustaa sen haastamiseen sekä taata kaikille tasapuolinen mahdollisuus toteuttaa liikuntaa (ks. Valtionvarainmietintö 39/0).
27 7 Lähteet Aalto-Nevalainen, P. 03. Vähennetään istumista. Soveli-lehti /03, ISSN Tampere: Katajamäki Print & Media. Ala-Vähälä, T. 00. Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 009. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 00:7. Helsinki: Yliopistopaino. Erityisryhmien liikunta 000 -toimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 996:5. Helsinki. Koivuniemi, K. & Taulu, A. 03. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina. Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Soveltava Liikunta SoveLi ry. Soveltavan liikunnan julkaisuja. Tampere: Kopio Niini Finland Oy 03. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 009:8. Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. 0. Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 68. Tampere: Tammerprint Oy. STM089:00/0. Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä. mhankeperusselaus.asp?h_iid=7938&tvno=&styp=selaus. Luettu Valtionvarainmietintö 39/0. m&${base}=utpvm&${thwids}=0.4/ _86849&${trippife}=pdf.pdf. Luettu.6.03.
28 Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat. SoveLin jäsenjärjestöt Aivoliitto ry, Allergia- ja astmaliitto ry, Epilepsialiitto ry, Hengitysliitto ry, Lihastautiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Parkinson-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, Suomen Sydänliitto ry Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu Turku Järjestöt ovat valtakunnallisia kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestöjä. Järjestöillä on yhteensä 87 valtakunnallista, alueellista ja/tai paikallista jäsenyhdistystä. Järjestöihin kuuluu noin henkilöjäsentä. Paikallistasolla liikuntatoimintaa suunnittelevat ja järjestävät yhdistysten 76 liikuntavastaavaa ja yhdyshenkilöä. Liikuntavastaavien rinnalla liikuntaa toteuttaa paikallisyhdistyksissä yli 000 liikuntaryhmän ohjaajaa. Heistä puolet toimii harrastepohjalta ja puolet on ammattilaisia. ISSN ISBN (painettu) ISBN (pdf)
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja 8 1 Lukijalle Tervetuloa tutustumaan kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen
LisätiedotLaatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan
Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava Liikunta SoveLin strategia 2013 2015 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan 2 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava
LisätiedotAnne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.
Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku
LisätiedotKansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina
Soveltavan liikunnan julkaisuja 1 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia SoveLin strategia vuosille 2016 2018 1 Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia SoveLin strategia vuosille 2016 2018 Soveltavan liikunnan julkaisuja 7 ISSN 2341-619X
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia SoveLin strategia vuosille 2016 2018 1 Sisältö Johdanto...4 Käsitteet ja arvot...6 Valittu suunta: Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia...8 Missio ja perustehtävä...
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry
Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Esitys - SoveLi ry:n esittely - Järjestöjen soveltava liikunta - Kuntien soveltava liikunta - Järjestöjen ja kuntien yhteistyö
LisätiedotKohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia
Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija
SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014.
SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014 Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöt 2014 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto
LisätiedotErityisen hyvää liikuntaa
Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotSoveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle
1 Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle 2 Sisällysluettelo 1. Selvitystyön tehtävänanto 2 2. Taustaa 2 3. Kyselyn tulokset
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotKokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotErityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotToteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?
Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotKokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla
Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori
LisätiedotLiikuntalain uudistus
Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.
LisätiedotUusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen
LisätiedotKaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007
Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä
LisätiedotMillainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA
Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu
LisätiedotAsukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät
Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014.
SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014 Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöt 2014 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotMänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA
Lisätiedot2. luento hallinnollinen näkökulma
JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan
LisätiedotKari Koivumäki ja Raija Luona-Helminen. Soveltava Liikunta SoveLi ry:n virstanpylväät 1993 2004 SISÄLTÖ
Kari Koivumäki ja Raija Luona-Helminen Soveltava Liikunta SoveLi ry:n virstanpylväät 1993 2004 SISÄLTÖ Johdanto: Soveltava Liikunta Soveli ry... 2 1. Aika ennen yhteistyöyhdistyksen perustamista... 2 2.
LisätiedotAJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus
AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan
LisätiedotKaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman
LisätiedotAlkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)
5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot
LisätiedotLiikunta tulevaisuuden sivistyskunnassa
Liikunta tulevaisuuden sivistyskunnassa Miten alue- sekä maakuntauudistus muuttaa toimintaa / toimintamalleja? Sari Virta Ylitarkastaja 17.10.2017 Miten liikuntatoiminta tulevaisuudessa sijoittuu kuntaorganisaatiossa?
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta
Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee
LisätiedotAjankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta
Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus erikoissuunnittelija ja terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi
LisätiedotKunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu
Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016 2021 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Suositukset on tarkoitettu päätöksentekijöille, kunnille,
LisätiedotERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013
ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013 VLN / Erityisliikunnan jaosto Kari Koivumäki TARKASTELUN SISÄLTÖ 1. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIEN VÄESTÖOSUUDET 2. LIIKUNNAN ERITYISMERKITYKSET 3. ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSETAPPEJA
LisätiedotKuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus
Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta
LisätiedotKysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00
Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn
LisätiedotMitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?
Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni
LisätiedotSoveLi-info 6/2010. SoveLi hakee rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle. Tilaa SoveLi-Info. Vuoden 2011 hallitukseen valittiin uusia jäseniä
SoveLi-info 6/2010 SoveLi hakee rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle Soveltava Liikunta SoveLi ry:n syyskokous oli 18.11.2010 Helsingissä, SLU-talolla. Valtakirjoja osallistujineen oli jäsenjärjestöistä
LisätiedotSoveLi-info jäsenille 2/2010
SoveLi-info jäsenille 2/2010 Uusi liikuntalaki astunee voimaan vuonna 2011 Jo useamman vuoden valmisteilla ollut liikuntalain ja -asetuksen muutos etenee opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksen mukaan.
Lisätiedot17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013
Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton
LisätiedotSoveLi-info 1/2014 TOIMINNANJOHTAJALTA. Tilaa SoveLi-Info. Hyvä soveltavan liikunnan ystävä,
SoveLi-info 1/2014 TOIMINNANJOHTAJALTA Hyvä soveltavan liikunnan ystävä, SoveLin upea 20-vuotisjuhlavuosi Liiku terveemmäksi soveltaen on takana ja vuosi 2014 on lähtenyt vauhdikkaana ja toiminnantäyteisenä
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö.
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Lapin Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Rovaniemi 2.10.2014 Viestintäsuunnittelija
LisätiedotIkäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM
Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Toimenpideohjelman lähtökohta Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (Teli)
LisätiedotKohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan
LisätiedotValtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä
Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä Valtion liikuntaneuvosto, Tutkimus- ja arviointijaosto 30.5.2018 Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura ry Tehtävä: Valtionhallinnon toimenpiteiden
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015
TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015
SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 Aivoliiton liikuntaa 1/2015 - Kohderyhmät: Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet ja heidän omaisensa sekä perheet, joissa on todettu lapsen tai nuoren kielellistä
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotLiikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset. - päälinjat ja periaatteet
Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset - päälinjat ja periaatteet Keskeiset lähtökohdat Liikuntalain ja asetuksen tavoitteiden noudattaminen Yleisten arviointiperusteiden soveltaminen nykyistä
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotHE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho
LisätiedotLiikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja
Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia
LisätiedotLiikunnan aluejärjestöt 2016
2016 Yhdessä enemmän 1 Liikunnan aluejärjestöjen toiminnan lähtökohta ja perustehtävä Liikunnan aluejärjestöjen toimintaa ovat ohjanneet vahvasti Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tehdyt tulossopimukset.
LisätiedotMuutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu
Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu HYTE-AVI-kokous 3.6.2016, THL Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue Linjaukset
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotTerveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin
Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotLiikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä
Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista
18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.
LisätiedotKohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja
Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotSEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET
SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotMaakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p
Maakuntastrategiatyöpaja Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p. 044 0190 476 helena.liimatainen@ppsotu.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube:
LisätiedotLiikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset
Liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset Sivistystoimenjohdon foorumi, 11.3.2014, Tampere Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Vaasa
LisätiedotSosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi Minna Rosendahl, aluejohtaja Järjestö 2.0 Järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotSuomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi
Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 28.11.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään
LisätiedotSoveLi-info 3/2013 TOIMINNNANJOHTAJALTA. Tilaa SoveLi-Info. Hyvä SoveLi-infon lukija,
SoveLi-info 3/2013 TOIMINNNANJOHTAJALTA Hyvä SoveLi-infon lukija, syksy on saapunut ja toiminta päässyt täyteen vauhtiin kesän jälkeen. SoveLin syyskauden toiminta sisältää tuttuun tapaan runsaasti koulutus-,
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotJYYn liikunta-avustukset
JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden
Lisätiedot