KIRJALLINEN KYSYMYS 484/2007 vp Mielenterveyspotilaiden hoitotakuun kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Operatiivisille ja somaattisille aloille sopiva hoitotakuu ei sovellu samalla tavalla psykiatriaan. Tämän vuoksi nykyinen hoitotakuu ei ole parantanut mielenterveyspotilaiden hoitotilannetta. Siksi psykiatriaan pitäisi kehittää oma hoitotakuu. Mielenterveyspalveluissa tulisi käyttää mittareita, jotka on kehitetty mittaamaan psykiatrian hoitokäytäntöjä. Psykiatriassa hoito kestää usein pitkään, eikä kokonaishoidon tarvetta pystytä määrittämään heti hoidon alkaessa nykyisillä hoitotakuumittareilla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mielenterveyspotilaiden saamiseksi nykyistä paremmin hoitotakuun piiriin? Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2007 Leena Rauhala /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 484/2007 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mielenterveyspotilaiden saamiseksi nykyistä paremmin hoitotakuun piiriin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hoitoonpääsyä määräajoissa koskevat erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain muutokset tulivat voimaan 1.3.2005. Erikoissairaanhoitolain 31 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun sen toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottanen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Kansanterveyslain 15 :n mukaan terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskuksen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Stakes on syksyllä 2007 selvittänyt aikuisten mielenterveyspotilaiden hoitoonpääsyä. Selvityksen tulos osoittaa, että hoitoonpääsy toimii erikoissairaanhoitolain edellyttämällä tavalla kaikissa muissa sairaanhoitopiireissä, muttei HUS-yhtymässä. Sosiaali- ja terveysministeriö toimeenpani syksyllä 2006 selvityksen lasten- ja nuorten psykiatriseen hoitoon pääsyn tilanteesta. Selvityksen mukaan hoitoonpääsy määräajoissa toteutui lainsäädännön mukaisesti muissa kuin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja HUSyhtymässä. Mini-Suomi ja Terveys-2000 -tutkimuksia verrattaessa varsinaiset mielenterveyden häiriöt eivät aikuisväestössä ole lisääntyneet määrällisesti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Mielenterveyden kehitys kuitenkin eroaa somaattisen terveyden kehityksestä. Väestön somaattinen terveys on huomattavasti parantunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Vuonna 2002 kaikista sairauspäivärahoista 24 % myönnettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella, mikä voi perustua aikaisempaa parempaan oireiden diagnostisointiin tai näiden häiriöiden yleistymiseen tai molempiin. Psykiatrian alan hoitopäivät ovat 2000-luvulla vähentyneet jonkin verran. Sektorin avohoitokäynnit ovat kuitenkin huomattavasti lisääntyneet. Erityisen selvästi muutos näkyy lasten ja nuoren palveluissa. Mielenterveysjärjestöjen keskeinen kritiikin kohde on päihdepalvelujen ja psykiatristen palvelujen piiriin päässeiden potilaiden hoidon intensiteetin riittämättömyys. Tarjottujen palveluiden määriin on vaikea vaikuttaa hoitoonpääsyä määräajoissa muuttamalla. Psykiatristen palvelujen tarjontaa vaikeuttaa merkittävällä tavalla alan ammattihenkilöiden, lääkäreiden ja hoitajien puute. Hallitus tulee kiinnittämään erityistä huomiota mielenterveyspalvelujen kehittämiseen kan- 2
Ministerin vastaus KK 484/2007 vp Leena Rauhala /kd sallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa. Paitsi palvelujen ja erityisesti avohoitopalvelujen lisääminen, tärkeää on ennalta ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 484/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att vårgarantin ska omfatta mentalvårdspatienterna bättre än vad som nu är fallet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De ändringar i lagen om specialiserad sjukvård och folkhälsolagen som rör rätten att få vård inom utsatt tid trädde i kraft 1.3.2005. Enligt 31 i lagen om specialiserad sjukvård ska bedömningen av vårdbehovet inledas inom tre veckor från det att remissen anlände till ett sjukhus eller någon annan verksamhetsenhet i sjukvårdsdistriktet. Vård som på basis av bedömningen av vårdbehovet konstaterats vara medicinskt eller odontologiskt nödvändig ska med beaktande av hur brådskande vården är ordnas och inledas inom skälig tid, dock inom sex månader från det att vårdbehovet bedömdes. Enligt 15 i folkhälsolagen ska hälsovårdscentralen ordna sin verksamhet så att en patient vardagar under tjänstetid omedelbart kan få kontakt med hälsovårdscentralen. En yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården ska göra en bedömning av vårdbehovet senast den tredje vardagen från det att patienten tog kontakt med hälsovårdscentralen, om inte bedömningen har kunnat göras första gången patienten tog kontakt. Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården (Stakes) utredde hösten 2007 hur rätten att få vård har förverkligats för vuxna mentalvårdspatienters del. Utredningens resultat visar att patienterna fått vård på det sätt som lagen om specialiserad sjukvård kräver i alla andra sjukvårdsdistrikt förutom i HNS-koncernen. Hösten 2006 genomförde social- och hälsovårdsministeriet en utredning om hur barns och ungdomars rätt att få psykiatrisk vård har förverkligats. Utredningen visade att rätten att få vård inom utsatt tid förverkligades i enlighet med lagstiftningen i alla andra sjukvårdsdistrikt förutom i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt och HNS-konsernen. En jämförelse av undersökningarna Mini-Finland och Hälsa 2000 visar att förekomsten av egentliga psykiska störningar bland den vuxna befolkningen inte har ökat kvantitativ sett under de två senaste decennierna. Utvecklingen av befolkningens psykiska hälsa skiljer sig ändå från utvecklingen av den somatiska hälsan. Befolkningens somatiska hälsa har förbättrats avsevärt under de senaste tjugo åren. Antalet sjukledigheter och invalidpensioner som beviljats på grund av psykiska störningar har ökat under de senaste åren. Av alla sjukdagpenningar som beviljades år 2002 beviljades 24 % på grund av psykiska störningar, vilket kan bero på att symptomen diagnostiseras bättre än tidigare eller på att dessa störningar har blivit vanligare eller på båda dessa orsaker. Våddagarna inom det psykiatriska området har minskat en aning under 2000-talet. Antalet öppenvårdsbesök inom sektorn har ändå ökat avsevärt. En särskilt klar förändring kan ses i fråga om tjänsterna för barn och unga. Mentalvårdsorganisationerna har särskilt kritiserat att servicen inom missbrukarvården och inom dem, som har kommit till psykiatriska vården är otillräckliga och att vården av patienter som får psykiatriska tjänster inte är tillräckligt intensiv. Det är svårt 4
Ministerns svar KK 484/2007 vp Leena Rauhala /kd att påverka mängden tjänster som erbjuds genom att ändra tidsfristerna i fråga om rätten att få vård. Bristen på yrkesutbildade personer, läkare och vårdare inom branschen försvagar avsevärt utbudet av psykiatriska tjänster. Regeringen kommer särskilt att uppmärksamma utvecklingen av mentalvårdstjänsterna i det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården och i politikprogrammet för hälsofrämjande. Förutom att öka tjänsterna och särskilt öppenvårdstjänsterna är det också viktigt att utveckla det förebyggande mentalvårdsarbetet. Helsingfors den 12 december 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 5