Otsikko Sivu. 158 Kokouksen järjestäytyminen 4

PÖYTÄKIRJA 12/2016 1 Maakuntahallitus AIKA 12.12.2016 klo 08:30-10:55 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 158 Kokouksen järjestäytyminen 4 159 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös: Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV) hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi 160 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi hankkeen perustamispäätös 161 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös: Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi 162 Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen perustamispäätös 163 Smart & Clean -säätiölahjoituksen maksusuunnitelman muutoksien hyväksyminen 164 Lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle tietopyyntöä koskevan valituksen johdosta 5 8 10 13 15 20 165 Johtajien antamat lausunnot 31 166 Johtajien päätökset 32 167 Kokousaikataulu tiedoksi 33 168 Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun organisoinnin täydentäminen 169 Ehdotus Uudenmaan maakuntahallituksen henkilökohtaisten varajäsenten paikkojen vaihtamisesta 34 40

PÖYTÄKIRJA 12/2016 2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen poistui klo 9.40 158 aikana Blomqvist Thomas Jäsen Enroth Matti Jäsen pöytäkirjantarkastaja Herttuainen Auli Jäsen pöytäkirjantarkastaja Jalonen Jaakko Jäsen saapui klo 8.40 158 aikana Karimäki Johanna Jäsen poistui klo 10.50 168 aikana Karhuvaara Arja Jäsen Krohn Minerva Jäsen Markkula Markku Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen Sainio Jari II varapuheenjohtaja poistui klo 9.40 158 aikana Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj saapui klo 8.40 158 aikana Juurikkala Timo Mv:n I vpj poistui klo 9.40 158 aikana Hakola Juha Mv:n II vpj poistui klo 9.50 158 aikana Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö

PÖYTÄKIRJA 12/2016 3 ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 158-169 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2016 / 2016 Matti Enroth Auli Herttuainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 22.12.2016

PÖYTÄKIRJA 12/2016 4 Maakuntahallitus 158 12.12.2016 Kokouksen järjestäytyminen MHS 12.12.2016 158 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Matti Enroth, Auli Herttuainen). Päätös: Maakuntahallitus totesi kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätös valtaiseksi. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Matti Enroth ja Auli Herttuainen. Merkittiin pöytäkirjaan, että :n Vuoden 2017 uusmaalainen kaupunginosa -palkinto maakuntajohtajan ehdotus on peruutettu, joten asia poistetaan esityslistalta. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus, muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-muutosjohtajatimo Aronkytö Kokonaismaakuntakaavan tilannekatsaus, aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 5 Maakuntahallitus 159 12.12.2016 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös: Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV) hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi MHS 12.12.2016 159 Hakemusnumero Hakemus saapunut Hakija Hanke AIKO-toimenpide AIKO-pääryhmä Hankkeen kustannusarvio AIKO 011 24.11.2016 Uudenmaan liitto Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV) hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi Kasvuvyöhyke / Pohjoinen kasvuvyöhyke Tiedon tuotannon väline Henkilöstökulut 166 500 Matkakulut 15 000 Ostopalvelut 60 000 - joista asiantuntijapalveluita 60 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Vuokrat 6250 Muut kulut 7250 Yhteensä 255 000 Tulot 0 Nettokulut yhteensä 255 000 Hankkeen rahoitussuunnitelma (osatoteuttajat yhteensä) Haettava AIKO-rahoitus 127 500 Kuntarahoitus 127 500 Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus 0 Kokonaisrahoitus 255 000 tästä vähennetään hankkeen tulot 0 Nettorahoitus yhteensä 255 000 Hankkeen kuvaus Uudenmaan liitto (kasvukäytävien projektipäällikkö) ja Turun kaupunki (PKV hankepäällikkö) yhdessä organisoivat ja toteuttavat kasvukäytäväsopimusta toteuttavien hankkeiden hankevalmistelun tukitoimia, rahoituspäätösten valmistelun, toteutuksen aikaisen hallinnoinnin ja raportoinnin sekä kasvuvyöhykkeen yhteistoiminnan kehittämistä palvelevan loppuarvioinnin. PKVn johtoryhmä arvioi hankehakemukset ja Uudenmaan liitto tekee rahoituspäätökset sekä hoitaa hankkeen hallinnoinnin ja maksatukset. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen sopimuskumppanien johdon neuvottelussa 17.8.2016 käsiteltiin ja periaatetasolla hyväksyttiin kasvuvyöhykkeen koordinaatiohanke toteutettavaksi yhteistyössä Uudenmaan ja Turun kesken ja omarahoitus jaettavaksi sopimuskumppanien kesken.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 6 Rahoitusta haetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Hanke on yhteishanke. Toteuttamisaikataulu Yhteys Uudenmaan maakuntaohjelmaan ja RIS3-strategiaan 1.12.2016-31.12.2018 Hanke toteuttaa Uusimaa-ohjelman strategista valintaa 1 Kasvun mahdollisuudet, kohtia 1.1 Avoimet kehitysympäristöt ja älypalvelut sekä 1.5 Kasvua idästä, lisäksi strategista valintaa 2 Toimiva arki, kohtaa 2.1 Viisas ja sujuva liikkuminen. Lisätietoja Hankeassistentti Paula Latvanen 044 333 0668 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää myöntää Uudenmaan liitolle Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen toteuttamiseen työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä 9.6.2016 (TEM/2190/09.01.01/2015) liitolle osoittamaa vuoden 2016 AIKO-rahoitusta yhteensä 5 000 euroa, kuitenkin yhteensä enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista varautua kohdentamaan jatkorahoitusta hankkeelle vuonna 2017 yhteensä 61 250 euroa sekä vuonna 2018 yhteensä 61 250 euroa edellyttäen, että ministeriö irroittaa liiton käyttöön tarvittavan myöntämisvaltuuden vuosina 2017 ja 2018 ja että hankkeen toteuttaminen etenee Uudenmaan liiton hyväksymän hankesuunnitelman ja sen hankkeelle tekemän rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti. Hankkeelle myönnettävä kokonaisrahoitus vuosille 2016-2018 on yhteensä 127 500 euroa, kuitenkin yhteensä enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Perustelut Hanke on välttämätön Suomen valtion sekä kuuden maakunnan liiton ja 13 kaupungin välistä kasvusopimusta toteuttavien, kasvukäytävän toiminnallisuutta ja kilpailukykyä toteuttavien hankkeiden valmistelua ja tehokasta toteuttamista varten. Hankkeen toimenpiteet edistävät rakennemuutosta alueilla ja vahvistavat niiden muutosjoustavuutta. Liiton ja kaupungin toimilla on ratkaiseva rooli kasvusopimuksen mukaisten hankkeiden tunnistamisessa, niiden valmistelun tukemisessa ja tehokkaassa toteuttamisessa. Johtoryhmän johdolla tapahtuva hankkeiden suunnittelu ja tehokas toteuttaminen edellyttää aktiivista organisointia, jolla nopeutetaan AIKO -toimenpiteen mukaisten kehittämisavausten ja kokeilujen käynnistymistä ja siten vahvistetaan kasvua, työllisyyttä sekä kansainvälisiä avauksia. Rahoituslain (17.1.2014/8) 7 :n 3 momentin mukaan maakuntien liitot voivat myöntää alueellista kehittämistukea myös liiton itse toteuttamiin hankkeisiin. Valmistelija ja yhteyshenkilö: Päätös: Lauri Kuukasjärvi 044 090 9272 Maakuntahallitus päätti ehdotuksen mukaan.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 7 Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Rahoituksen hakija on antanut suostumuksensa päätöksen sähköiseen tiedoksiantoon rahoitushakemusta jättäessään.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 8 Maakuntahallitus 160 12.12.2016 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi hankkeen perustamispäätös MHS 12.12.2016 160 Tiivistelmä Osana hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpidettä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) toteutetaan kaksi kasvuvyöhykkeiden kehittämissopimusta; Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Suomen kasvukäytävän. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen AIKO-sopimuksen pohjalta myönnettävien hankerahoitusten valmistelusta, koordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Uudenmaan liitto yhdessä Turun kaupungin kanssa. Tätä koordinointityötä varten perustetaan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hanke, jonka toteuttamisaikataulu on 1.12.2016-31.12.2018. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2018 ovat yhteensä 255 000 euroa. Uudenmaan liiton omarahoitusosuus on 30 000 euroa ja lisäksi lopusta 97 500 euron omarahoitusosuudesta on solmittu sopimus liiton, Turun kaupungin ja muiden osallistuvien maakuntaliittojen kesken. AIKO-rahoituksen määrä hankkeessa on 127 500 euroa. Asian yksityiskohtainen selostus Osana hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpidettä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) toteutetaan kaksi kasvuvyöhykkeiden kehittämissopimusta; Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Suomen kasvukäytävän. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen AIKO-sopimuksen pohjalta myönnettävien hankerahoitusten valmistelusta, koordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Uudenmaan liitto yhdessä Turun kaupungin kanssa. Turun kaupunki johtaa sopimuskumppaneiden, 13 kaupungin ja 6 maakuntien liiton muodostamaa johtoryhmää, jonka tehtävä on antaa lausuntonsa rahoitushakemuksista ja päättää määrärahan käyttösuunnitelman mahdollisista muutosesityksistä TEM:lle. Uudenmaan liitto hoitaa molempien kasvukäytäväsopimusten toteutuksen koordinoinnin ja hallinnoinnin yhtenä projektina, Suomen kasvukäytävän yhteistyössä Suomen kasvukäytävä-verkoston (isäntäorganisaatio Hämeenlinnan kaupunki) kanssa ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen siten, että toteuttajana on myös Turun kaupunki. Teknisesti perustetaan kuitenkin kaksi AIKO-projektia, yksi kummallekin kasvukäytävälle. Uudenmaan liitossa hankkeen projektipäällikkönä toimii johtava asiantuntija Olli Keinänen, hankevalmisteluun osallistuu myös johtava asiantuntija Malla Paajanen ja lisäksi rahoituspäätösten, maksatuksen, seurannan sekä raportoinnin hallinnoinnista vastaavat liiton talousasiantuntijat. Turun kaupunki on palkannut hankepäällikön kehittämään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostoa vyöhykkeen aluekehityksen yhteistyöalustaksi ja osallistumaan hankekehityksen tukitoimien toteutukseen. Hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen osana hankitaan asiantuntijapalveluja kasvukäytäväkehittämisen tutkimukselliseen tukemiseen sekä viestintään. Hankkeen kesto on 25 kuukautta ja toteutusaika 1.12.2016-31.12.2018. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2018 ovat 255 000 euroa. Hallinnoinnin kustannukset ovat 16 % kasvukäytäväsopimuksen

PÖYTÄKIRJA 12/2016 9 kokonaisrahoituksesta. Uudenmaan liiton omarahoitusosuus on 5 000 euroa vuonna 2016, 12 500 euroa vuonna 2017 ja 12 500 euroa vuonna 2018, yhteensä 30 000 euroa. Loput yhteensä 97 500 euron omarahoitusosuudesta on jaettu Turun kaupungin ja viiden muun maakunnallisen liiton kesken. AIKO-rahoituksen määrä hankkeeessa on 127 500 euroa. Asian taustat Osana hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpidettä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) toteutetaan kaksi kasvuvyöhykkeiden kehittämissopimusta; Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Suomen kasvukäytävän. Tarjouskilpailun pohjalta neuvotellut kasvuvyöhykesopimukset solmittiin 9.6.2016 valtion, kuntien ja maakunnallisten liittojen kesken. Uudenmaan liitto oli ensin tarjousten valmistelijana ja on nyt hallinnoijana ja toteutuksen koordinoijana molemmissa sopimuksissa. TEM on asettanut Pohjoisen kasvuvyöhykkeen osalta liiton jaettavaksi 270 000 euroa vuodelle 2016 ja 270 000 euroa vuodelle 2017. Sopimuksen mukaisten AIKO-hankkeiden kokonaiskustannukset voivat olla 1,620 milj. euroa vuosina 2016-2018. Liitto on avannut avoimen jatkuvan haun hankkeille, joille voidaan myöntää 50 % AIKO-rahoitusta. Hankkeiden tulee toteuttaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisuuden ja erityisesti tavaralogistiikan tehostamistavoitteita sekä yleisiä AIKO-kriteerejä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää: perustaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen nimetä hankkeen vastuujohtajaksi Merja Vikman-Kanervan velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Olli Keinänen 050 540 2260 Maakuntahallitus päätti: perustaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen nimetä hankkeen vastuujohtajaksi Merja Vikman-Kanervan velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

PÖYTÄKIRJA 12/2016 10 Maakuntahallitus 161 12.12.2016 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös: Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi MHS 12.12.2016 161 Hakemusnumero Hakemus saapunut Hakija Hanke AIKO-toimenpide AIKO-pääryhmä Hankkeen kustannusarvio AIKO 012 24.11.2016 Uudenmaan liitto Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi Kasvuvyöhyke / Suomen kasvukäytävä Tiedon tuotannon väline Henkilöstökulut 120 900 Matkakulut 7500 Ostopalvelut 100 350 - joista asiantuntijapalveluita 100 350 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Vuokrat 5625 Muut kulut 5625 Yhteensä 240 000 Tulot 0 Nettokulut yhteensä 240 000 Hankkeen rahoitussuunnitelma (osatoteuttajat yhteensä) Haettava AIKO-rahoitus 120 000 Kuntarahoitus 120 000 Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus 0 Kokonaisrahoitus 240 000 tästä vähennetään hankkeen tulot 0 Nettorahoitus yhteensä 240 000 Hankkeen kuvaus Uudenmaan liitto (kasvukäytävien projektipäällikkö) organisoi ja toteuttaa kasvukäytäsopimusta toteuttavien hankkeiden hankevalmistelun tukitoimia, rahoituspäätösten valmistelun, toteutuksen aikaisen hallinnoinnin ja raportoinnin yhteistyössä Suomen kasvukäytävä -verkoston kanssa. Suomen kasvukäytävän johtoryhmä arvioi hankehakemukset ja Uudenmaan liitto tekee rahoituspäätökset sekä hoitaa hankkeen hallinnoinnin ja maksatukset. Suomen kasvukäytävän johtoryhmän kokouksessa 28.9.2016 päätettiin koordinaatiohankkeesta periaatetasolla ja, että toteutuksesta vastaa Uusimaa, omarahoituksesta Suomen kasvukäytävä -verkosto (Hämeenlinna) sekä verkoston ulkopuolisena kumppanina Vantaan kaupunki.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 11 Rahoitusta haetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Hanke on yhden hakijan hanke. Toteuttamisaikataulu Yhteys Uudenmaan maakuntaohjelmaan ja RIS3-strategiaan 1.12.2016-31.12.2018 Hanke toteuttaa Uusimaa-ohjelman strategista valintaa 1 Kasvun mahdollisuudet, kohtia 1.1 Avoimet kehitysympäristöt ja älypalvelut sekä 1.5 Kasvua idästä, lisäksi strategista valintaa 2 Toimiva arki, kohtaa 2.1 Viisas ja sujuva liikkuminen. Lisätietoja Hankeassistentti Paula Latvanen 044 333 0668 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää myöntää Uudenmaan liitolle Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen toteuttamiseen työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä 9.6.2016 (TEM/2190/09.01.01/2015) liitolle osoittamaa vuoden 2016 AIKO-rahoitusta yhteensä 4 800 euroa, kuitenkin yhteensä enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista varautua kohdentamaan jatkorahoitusta hankkeelle vuonna 2017 yhteensä 57 600 euroa sekä vuonna 2018 yhteensä 57 600 euroa edellyttäen, että ministeriö irroittaa liiton käyttöön tarvittavan myöntämisvaltuuden vuosina 2017 ja 2018 ja että hankkeen toteuttaminen etenee Uudenmaan liiton hyväksymän hankesuunnitelman ja sen hankkeelle tekemän rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti. Hankkeelle myönnettävä kokonaisrahoitus vuosille 2016-2018 on yhteensä 120 000 euroa, kuitenkin yhteensä enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Perustelut Hanke on välttämätön Suomen valtion sekä kolmen maakunnan liiton ja 21 kunnan välistä kasvusopimusta toteuttavien, kasvukäytävän toiminnallisuutta ja kilpailukykyä toteuttavien hankkeiden valmistelua ja tehokasta toteuttamista varten. Uudenmaan liitto organisoi kasvukäytäväsopimusta toteuttavien hankkeiden valmistelua ja siten edistää elinkeinojen tarvitsemaa rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta. Johtoryhmän johdolla tapahtuva hankkeiden suunnittelu ja tehokas toteuttaminen edellyttää aktiivista organisointia, jolla nopeutetaan AIKO -toimenpiteen mukaisten kehittämisavausten ja kokeilujen käynnistymistä ja siten vahvistetaan kasvua, työllisyyttä sekä kansainvälisiä avauksia. Rahoituslain (17.1.2014/8) 7 :n 3 momentin mukaan maakuntien liitot voivat myöntää alueellista kehittämistukea myös liiton itse toteuttamiin hankkeisiin. Valmistelija ja yhteyshenkilö: Päätös: Lauri Kuukasjärvi 044 090 9272 Maakuntahallitus päätti ehdotuksen mukaan.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 12 Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Rahoituksen hakija on antanut suostumuksensa päätöksen sähköiseen tiedoksiantoon rahoitushakemusta jättäessään.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 13 Maakuntahallitus 162 12.12.2016 Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen perustamispäätös MHS 12.12.2016 162 Tiivistelmä Osana hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpidettä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) toteutetaan kaksi kasvuvyöhykkeiden kehittämissopimusta; Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Suomen kasvukäytävän. Suomen kasvukäytävän AIKO-sopimuksen pohjalta myönnettävien hankerahoitusten valmistelusta, koordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Uudenmaan liitto. Tätä koordinointityötä varten perustetaan Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hanke, jonka toteuttamisaikataulu on 1.12.2016-31.12.2018. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2018 ovat yhteensä 240 000 euroa. Uudenmaan liiton omarahoitusosuus on 28 000 euroa ja lisäksi Suomen kasvukäytävä -verkosto (Hämeenlinna) osoittaa jäsenkuntiensa sekä maakuntiensa puolesta 82 000 euroa ja Vantaan kaupunki 10 000 euroa omarahoitusta. AIKO-rahoituksen määrä hankkeessa on 120 000 euroa. Asian yksityiskohtainen selostus Osana hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpidettä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) toteutetaan kaksi kasvuvyöhykkeiden kehittämissopimusta; Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Suomen kasvukäytävän. Suomen kasvukäytävän AIKO-sopimuksen pohjalta myönnettävien hankerahoitusten valmistelusta, koordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Uudenmaan liitto. Suomen kasvukäytävä -verkoston ohjausryhmä toimii Vantaan kaupungin edustajalla vahvistettuna myös kasvukäytäväsopimuksen johtoryhmänä, jonka tehtävä on antaa lausuntonsa rahoitushakemuksista ja päättää määrärahan käyttösuunnitelman mahdollisista muutosesityksistä TEM:lle. Uudenmaan liitto hoitaa molempien kasvukäytäväsopimusten toteutuksen koordinoinnin ja hallinnoinnin yhtenä projektina, Suomen kasvukäytävän yhteistyössä Suomen kasvukäytävä-verkoston (isäntäorganisaatio Hämeenlinnan kaupunki) kanssa ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen siten, että toteuttajana on myös Turun kaupunki. Teknisesti perustetaan kuitenkin kaksi AIKO-projektia, yksi kummallekin kasvukäytävälle. Uudenmaan liitossa hankkeen projektipäällikkönä toimii johtava asiantuntija Olli Keinänen, hankevalmisteluun osallistuu myös johtava asiantuntija Malla Paajanen ja lisäksi rahoituspäätösten, maksatuksen, seurannan sekä raportoinnin hallinnoinnista vastaavat liiton talousasiantuntijat. Hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen osana hankitaan asiantuntijapalveluja kasvukäytäväkehittämisen tutkimukselliseen tukemiseen sekä viestintään. Hankkeen kesto on 25 kuukautta ja toteutusaika 1.12.2016-31.12.2018. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2018 ovat 240 000 euroa. Hallinnoinnin kustannukset ovat 9 % kasvukäytäväsopimuksen kokonaisrahoituksesta.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 14 Hankkeen omarahoitusosuudet koostuvat seuraavasti: Uudenmaan liiton omarahoitusosuus (2016 3000, 2017 12 500 ja 2018 12 500 ) Suomen kasvukäytävä -verkoston omarahoitusosuus (Hämeenlinna) 82 000 Vantaan kaupungin omarahoitusosuus 10 000 Asian taustat Osana hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpidettä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) toteutetaan kaksi kasvuvyöhykkeiden kehittämissopimusta; Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Suomen kasvukäytävän. Tarjouskilpailun pohjalta neuvotellut kasvuvyöhykesopimukset solmittiin 9.6.2016 valtion, kuntien ja maakunnallisten liittojen kesken. Uudenmaan liitto oli ensin tarjousten valmistelijana ja on nyt hallinnoijana ja toteutuksen koordinoijana molemmissa sopimuksissa. TEM on asettanut Suomen kasvukäytävän osalta liiton jaettavaksi 446 000 euroa vuodelle 2016 ja 446 000 euroa vuodelle 2017. Sopimuksen mukaisten AIKO-hankkeiden kokonaiskustannukset voivat olla 2,676 milj. euroa vuosina 2016-2018. Liitto on avannut avoimen jatkuvan haun hankkeille, joille voidaan myöntää 50 % AIKO-rahoitusta. Hankkeiden tulee toteuttaa Suomen kasvukäytävän toiminnallisuuden ja henkilöliikenteen saavutettavuuden tavoitteita sekä yleisiä AIKO-kriteerejä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää: perustaa Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen nimetä hankkeen vastuujohtajaksi Merja Vikman-Kanervan velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Olli Keinänen 050 540 2260 Maakuntahallitus päätti: perustaa Suomen kasvukäytävän hankekehityksen tuki ja rahoituksen hallinnointi -hankkeen nimetä hankkeen vastuujohtajaksi Merja Vikman-Kanervan velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

PÖYTÄKIRJA 12/2016 15 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 163 12.12.2016 Smart & Clean -säätiölahjoituksen maksusuunnitelman muutoksien hyväksyminen MHS 14.03.2016 32 Tiivistelmä Uudenmaan liittoa esitetään osallistumaan Smart & Clean -projektiin, jota toteuttamaan perustetaan määräaikainen säätiö. Asian yksityiskohtainen selostus Liiton osallistumiskustannukset säätiön viiden vuoden toiminta-ajalla ovat enintään 125 000 euroa ja liitolla on oikeus nimetä jäsen säätiön hallintoneuvostoon. Valtion ja pääkaupunkiseudun välille on luonnosteltu kasvusopimus 2016-2018, jonka tavoitteena on luoda kaupungeista älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäalue. Kasvusopimus on kytketty em. Smart & Clean -projektin toteuttamiseen ja liittoa on esitetty sen yhdeksi sopijaosapuoleksi. TEM osoittaa em. kasvusopimuksen kautta Smart & Clean -projektin toteuttamiseen 2,5 miljoonaa euroa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) määrärahaa vuosina 2016-2018. Rahoitus kanavoidaan Uudenmaan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liitto on ollut mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), ympäristöministeriön (YM), Helsinki Business Hubin ja Sitran kanssa suunnitteluhankkeessa, jonka tavoitteena on määrittää tavoitteet, sisältö, muoto ja aikataulu varsinaiselle Smart & Clean -projektille. Projekti tähtää siihen, että pääkaupunkiseudulle ja sen välittömille lähialueille kehitetään ja suunnitellaan vuoteen 2021 mennessä kansainvälisiksi referensseiksi kelpaavia, älykkäitä ja ekologisesti edistyksellisiä, ratkaisuja ja palveluja julkishallinnon, yritystoiminnan ja kansalaisten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda noin 20-30 merkittävää hankekokonaisuutta, joilla edistetään pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja rakennetaan seudusta kiinnostava referenssialue uusille maailmanluokan ratkaisuille ja liiketoimintamalleille. Määräaikainen säätiö Suunnitteluhankkeen tuloksena esitetään määräaikaisen säätiön perustamista toteuttamaan Smart & Clean -projektia. Säätiö toimii tiiviissä yhteistyössä projektiin osallistuvien tahojen kanssa ja vastaa projektissa toteutettavien kehittämiskokonaisuuksien koordinoinnista. Säätiön toiminta-aika on viisi vuotta (30.6.2021 saakka) ja sen keskeinen tehtävä on tehdä valmistelutyötä Smart & Clean -hankkeille. Ne voivat olla julkisia hankkeita tai hankintoja, yritysten välisiä hankkeita tai tutkimus- ja kehitysluonteisia projekteja. Säätiön toiminta liittyy liikenteeseen ja liikkumiseen, rakentamiseen, energiaan, jäte- ja vesisektoriin, kiertotalouteen ja kuluttaja-cleantechiin. Säätiö valmistelee kunkin painopisteen alle useampia kehittämis- ja kaupallistamishankekokonaisuuksia yhteistyössä kaupunkien, yritysten,

PÖYTÄKIRJA 12/2016 16 korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä valtion kanssa. Työvälineinä ovat mm. tutkimustoiminta, julkiset ja yksityiset investoinnit, innovatiiviset julkiset hankinnat, aikainen markkinavuoropuhelu, living labit ja pilotointialustat sekä markkinointi ja viestintä. Kehitettävillä ratkaisuilla ja palveluilla tulee olla myös vientipotentiaalia. Säätiössä toimijoita ovat henkilökunta, hallitus, hallintoneuvosto sekä Smart & Clean -asiantuntijaverkosto. Asiantuntijaverkoston tehtävänä on tarjota maailman paras asiantuntijuus projektissa suoritettaviin toimintoihin, erityisesti hankkeiden edistämiseen ja toteutukseen. Verkosto koostuu yritysten, valtion, kaupunkien, tutkimussektorin ja muiden järjestöjen suomalaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista. Osallistuvia organisaatioita ovat esimerkiksi Tekes, Finpro, Cleantech Finland, ulkoasianministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, korkeakoulut; HSL, HSY sekä Climate Leadership Councilin ja ilmastokumppanien jäsenyritykset. Kaupunkiorganisaatioista valitaan teema-alueittain aktiiviset yhteyshenkilöt. Lisäksi Team Finlandin biotalouteen, digitalisaatioon ja cleantechiin liittyvät kasvuohjelmat ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Smart & Clean projektin rahoitus Smart & Clean -projektia toteutetaan kolmikantaperiaatteella. Kolmikantaan osallistuvat kaupungit, valtio ja yritykset. Sitra perustaa säätiön ja lahjoittaa säädepääoman 50 000 euroa. Toiminnan rahoitusta varten kerätään säätiölle 7,5 miljoonan euron rahasto. Smart & Clean -säätiön kehittämien pilottien ja projektien suunnittelu tehdään säätiön rahaston pääomalla. Itse projektien toteutuksen rahoitus suunnitellaan projektikohtaisesti. Projektien rahoitustarve tulee olemaan merkittävä. Rahoitustarvetta on kuitenkaan haastavaa arvioida tarkemmin ennen kuin kehittämiskokonaisuuksien tarkemmat hankesuunnitelmat valmistuvat. Tämä budjetin ulkopuolinen rahoitustarve ei tule kohdistumaan säätiölle, vaan suoraan kullekin projektille ja hankkeiden toteuttajille. Säätiön rahoitusosuudet jakautuvat tasaisesti kolmikannan kesken: Yritykset/yliopistot/tutkimuslaitokset: tavoitteena on 2,5 miljoonan euron rahoitus. Kaupungit/kuntayhtymät: 2,5 miljoonaa euroa. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti sekä Uudenmaan liitto vastaavat tästä rahoitusosuudesta jakamalla osallistumiskustannukset Valtio/Sitra: 2,5 miljoonaa euroa. Uudenmaan liiton osuus perustettavan säätiön rahoituksesta Uudenmaan liiton osuudeksi kaupunkien/kuntayhtymien 2,5 miljoonan euron 5 vuoden osallistumiskustannuksista on esitetty enintään 125 000 euroa, joka voidaan maksaa joko kertasijoituksella tai maksamalla 25 000 euroa vuodessa 5 vuoden ajan. (Uudenmaan liiton käyttösuunnitelmassa on vuosimaksuun varaus tälle vuodelle)

PÖYTÄKIRJA 12/2016 17 Osallistuminen säätiön hallintoon Perustettavalla säätiöllä on hallintoneuvosto, johon kuuluu enintään 18 jäsentä sekä hallitus, johon kuuluu enintään 9 jäsentä. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa säätiön hallintoa. Tämän lisäksi hallintoneuvosto toimii neuvoa-antavana elimenä, jonka tehtävänä on ylläpitää ja tukea yhteistyötä säätiön tarkoituksen toteuttamisessa. Hallintoneuvoston jäsenistä enintään 5 tulee nimetä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lahden kaupungin esitysten perusteella, enintään 1 Uudenmaan liiton esityksen perusteella, enintään 6 sellaisten pääkaupunkiseudun yritysten, jotka ovat lahjoittaneet tai sitoutuneet lahjoittamaan säätiölle vähintään satakaksikymmentäviisituhatta (125 000) euroa, esitysten perusteella, enintään kolme 3 pääkaupunkiseudulla toimivien yliopistojen tai tutkimuslaitosten esitysten perusteella, enintään 2 Suomen valtion esitysten perusteella ja enintään 1 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston esityksen perusteella. Ensimmäiset hallintoneuvoston jäsenet ja puheenjohtaja nimetään perustamiskirjassa. Perustamiskirjassa nimettävien hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy 30.6.2017. Muutoin hallintoneuvoston jäsenen toimikausi on 2 tilikautta. Valtion ja pääkaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2016-2018 ja osapuolten sitoutuminen siihen Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat neuvotelleet kasvusopimuksesta joka sisältää myös Smart & Clean projektin toteuttamisen. Valtio-osapuolen sitoutuminen sopimuksiin määritellään keväällä 2016 valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki eri sopimusmuodoille julkisen talouden suunnitelman ja talousarvion puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä. Toimenpiteitä toteutetaan valtion talouden ja kaupunkien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Sopimusosapuolet edistävät kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista omassa päätöksenteossaan. Kasvusopimuksen toimeenpanoa seurataan säännöllisesti elinkeinoministerin johtamassa metropolipolitiikan neuvottelukunnassa. Kasvusopimuksen osapuoliksi on esitetty valtion (TEM, LVM ja YM) ja pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Lahden kaupunkia ja Uudenmaan liittoa. TEM osoittaa kasvusopimuksen kautta rahoitusta Smart & Clean -projektin toteuttamiseen 2,5 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018. Rahoitus on osa AIKO- määrärahaa. Tällä määrärahalla toteutettavien hankkeiden rahoitus kanavoidaan Uudenmaan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liiton tulee rahoittaa säätiön esittämä hanke, jos se on sopimuksen ja lain mukainen. AIKO-rahoituksen osuus voi olla korkeintaan 50 prosenttia hankkeen julkisen rahoituksen määrästä. Uudenmaan liiton tavoitteena on saada erikseen määriteltävä korvaus AIKO -hankkeiden hallinnoinnista.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 18 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää 1. että Uudenmaan liitto osallistuu Smart & Clean projektiin ja määräaikaisen säätiön perustamiseen, nimetä Uudenmaan liiton edustajan perustettavan säätiön hallintoneuvostoon, lahjoittaa perustettavalle määräaikaiselle säätiölle enintään 125 000 euroa Uudenmaan aluekehitysrahastosta, valtuuttaa maakuntajohtajan sopimaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Lahden kaupungin kanssa tarkemmasta summasta. 2. hyväksyä Uudenmaan liiton osalta valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimusluonnoksen 2016 2018, sekä valtuuttaa maakuntajohtajan neuvottelemaan kasvusopimuksen tarkemmista ehdoista ja allekirjoittamaan sopimuksen. Valmistelijat: Päätös: Juha Eskelinen 040 575 2993, Olli Pekka Hatanpää 050 587 5508 Maakuntahallitus päätti 1. että Uudenmaan liitto osallistuu Smart & Clean projektiin ja määräaikaisen säätiön perustamiseen, nimetä maakuntajohtaja Ossi Savolaisen Uudenmaan liiton edustajaksi perustettavan säätiön hallintoneuvostoon, lahjoittaa perustettavalle määräaikaiselle säätiölle enintään 125 000 euroa Uudenmaan aluekehitysrahastosta, valtuuttaa maakuntajohtajan sopimaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Lahden kaupungin kanssa tarkemmasta summasta. 2. hyväksyä Uudenmaan liiton osalta valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimusluonnoksen 2016 2018, sekä valtuuttaa maakuntajohtajan neuvottelemaan kasvusopimuksen tarkemmista ehdoista ja allekirjoittamaan sopimuksen. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus MHS 12.12.2016 163 Tiivistelmä Maakuntahallitus päätti maaliskuun kokouksessaan, että Uudenmaan liitto osallistuu määräaikaisen Smart & Clean -säätiön perustamiseen sekä lahjoittaa säätiölle enintään 125 000 euroa säätiön viiden vuoden 2016-2020 toiminta-ajalla Uudenmaan liiton aluekehitysrahastosta. Samalla valtuutettiin maakuntajohtaja sopimaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Lahden kaupungin kanssa tarkemmasta summasta. Osallistumiskustannukset voidaan maksaa joko kertasijoituksella tai 25 000 euron vuosimaksuina.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 19 Tarkentavat rahoitusneuvottelut on käyty ja liiton osuudeksi on tarkentunut 125 000 euroa. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista maksaa säätiölle Uudenmaan liiton jäljellä olevien toimintavuosien 2016-2018 rahoitusosuudet kokonaisuudessaan eli yhteensä 75 000 euroa. Summa voidaan kattaa liiton varsinaiseen toimintaan varatusta vuoden 2016 budjetista, koska Uudenmaan liiton aluekehitysrahaston pääoma on syytä keskittää maakuntauudistuksen valmisteluun. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää, että Smart & Clean -säätiölle maaliskuussa hyväksytyn lahjoituksen Uudenmaan liiton osallistumiskustannus 75 000 euroa toimintavuosien 2016-2018 osalta maksetaan kokonaisuudessaan vuonna 2016 koko summa 75 000 euroa katetaan liiton budjetin 2016 varsinaisen toiminnan kohdasta Erityiset kehittämistehtävät Uudenmaan liiton aluekehitysrahaston sijaan. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Juha Eskelinen 040 575 2993 Paula Autioniemi 040 737 8050 Maakuntahallitus päätti, että Smart & Clean -säätiölle maaliskuussa hyväksytyn lahjoituksen Uudenmaan liiton osallistumiskustannus 75 000 euroa toimintavuosien 2016-2018 osalta maksetaan kokonaisuudessaan vuonna 2016 koko summa 75 000 euroa katetaan liiton budjetin 2016 varsinaisen toiminnan kohdasta Erityiset kehittämistehtävät Uudenmaan liiton aluekehitysrahaston sijaan. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus

PÖYTÄKIRJA 12/2016 20 Maakuntahallitus 110 15.06.2015 Maakuntahallitus 164 12.12.2016 Lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle tietopyyntöä koskevan valituksen johdosta MHS 15.06.2015 110 Asian tausta Uudenmaan liitto on saanut 3.3.2015 6Aika-ohjelman hankehakua koskevan tietopyynnön Open Knowledge Finland ry:ltä (Dnro 02777/15/1203), jossa se pyytää käyttöönsä kaikkia 27.2.2015 päättyneeseen hankehakuun jätettyjä hankehakemuksia. Hallinto- ja talousjohtaja on tehnyt asiasta julkisuuslain edellyttämän päätöksen 31.3.2015 (jatkossa tietopyyntöpäätös ), jonka mukaan hankehakemukset ovat osittain salassa pidettäviä. Niiden julkisista osioista on annettu tieto julkisuuslain edellyttämällä tavalla. Tietopyytäjä on 30.4.2015 jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen päätöksestä. Hallinto-oikeus on pyytänyt liitolta lausuntoa asiassa 17.6.2015 mennessä. Asian periaatteellisesta merkityksestä johtuen sitä on valmisteltu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Asian yksityiskohtainen selostus Tietopyyntö liittyy Uudemaan liiton toimintaan ns. välittävänä toimielimenä rakennerahasto-ohjelman hallinnoinnin rahoittajaviranomaisena sekä liiton sen perusteella julkaisemaan Avoin data ja Avoimet innovaatioalustat hankehakuun, jonka hakuaika päättyi 27.2.2015. Hankehakemuskäsitettelyyn on otettu 25 hakemusta. Tietopyytäjä on ilmoittanut tietojen käyttötarkoitukseksi muun muassa julkisten varojen käytön valvonnan sekä hankehakemusten julkaisemisen sellaisenaan omilla tietoverkkosivuillaan. Hallinto- ja talousjohtajan tietopyyntöpäätöksen 31.3.2015 perusteella tiedoksi on annettu ainoastaan hankehakemusten niin sanotut julkiset tiivistelmät, koska hakemukset muilta osin sisältävät henkilötietoja sekä liikeja ammattisalaisuudeksi katsottavia tietoja, joiden julkistamiseen hankehakijat eivät ole voineet varautua hakemuksia jättäessään. Tarvittaessa myös julkisista tiivistelmistä on peitetty edellä mainittuja tietoja. Tietopyytäjä (jatkossa valittaja ) on 30.4.2015 jättänyt hallinto-oikeuteen hallinto- ja talousjohtajan päätöstä koskevan valituksen. Liiton lausunnossa on vastattu valittajan esittämiin neljään keskeiseen väitteeseen koskien julkisuuslain soveltamista hankehakemuksiin asiakirjojen luovuttamisen laajuutta hakemuksissa olevien henkilötietojen sekä liike- ja ammattisalaisuuksien salassapitoa päätöksen perustelemista. Ennen päätöksen tekemistä liitto on pyytänyt rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisena toimivalta työ- ja elinkeinoministeriöltä lausuntoa asiassa, koska kyseessä on ohjelmatoiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeä julkisuuslain soveltamiseen liittyvä asia. Ministeriön vastine on otettu

PÖYTÄKIRJA 12/2016 21 Valmistelijan ehdotus lausunnoksi: huomioon hallinto- ja talousjohtajan tietopyyntöpäätöksessä. Uudenmaan liitto lausuu seuraavasti valittajan esittämiin väitteisiin: 1. Rahoitushakemusten oikeudellinen asema julkisuuslain mukaan Tietopyyntöpäätöksessään Uudenmaan liitto ilmoittaa sähköisessä EURA2014 tietojärjestelmässä (jatkossa tietojärjestelmä ) olevien hakemusten olevan keskeneräisiä valmisteluasiakirjoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 6 7 nojalla ja siten niiden antamisen olevan lain 9 mukaan viranomaisen harkinnassa. Kyseessä olevaan rahoitushakuun jätettiin 27 hakemusta, joista kaksi peruuntui. Jäljelle jääneet 25 hakemusta olivat erittäin laajoja, sillä jokainen yksittäinen hakemus sisälsi sekä varsinaisen hankehakemuksen että osatoteuttajakohtaiset hakemukset ja rahoitustaulukot. Hankehakemusten yhteissivumäärä oli noin 835 sivua. Tietopyyntöpäätöksen tekohetkellä 31.3.2015 liiton rakennerahastohakemusten käsittelystä vastaava henkilö ei ollut ehtinyt ottaa selkoa kaikista hankehakemuksista tai lukea niitä alustavasti läpi. Sama koskee rakennerahasto-ohjelman vastuullista ohjelmajohtajaa, joka ei vastaavasti voinut vielä ottaa selkoa hakemuksista ja antaa ohjeistusta niiden käsittelystä. Näin ollen tietopyynnön kohteena olevat asiakirjat eivät olleet irtaantuneet asian valmistelijalta tai siirtyneet päätöksentekovaiheeseen. Viranomaisella on oikeus ottaa selkoa asiakirjojen sisällöstä ennen kuin se voi antaa niistä tietoa voidakseen varmistua, ettei asiakirjoihin sisälly salassa pidettävää tietoa. Julkisuuslain esitöissä korostetaan yleistä periaatetta siitä, että viranomaisella on aina oikeus saada ensin tieto tallenteen (tässä tietojärjestelmässä oleva hakemus) sisällöstä, voidakseen arvioida sisältääkö tallenne salassa pidettävää tietoa. Käsillä olevan tietopyynnön yhteydessä liitolla ei ollut vielä ollut tätä mahdollisuutta asiakirjojen tavanomaisen käsittelyyn keskeneräisyydestä johtuen. Samasta syystä asian käsittely ei ollut päättynyt viranomaisessa, toisin sanoen Uudenmaan liitto rahoitusviranomaisena ei ollut tehnyt rahoituspäätöksiä asiassa. Toisin kuin valittaja esittää, hankehakemuksia muokataan rahoitusneuvottelujen jälkeen ennen liiton toimesta tehtävää rahoituspäätöstä. Koska keskeneräinen valmisteluasiakirja ei ole julkinen, kyseessä olevat asiakirjat jäävät viranomaisen asiakirjan käsitteen ulkopuolelle ja Uudenmaan liitolla on ollut oikeus solveltaa edellä mainittuja julkisuuslain lainkohtia ja tiedon antaminen hakemuksista on voinut olla viranomaisen harkinnassa. 2. Asiakirjojen luovuttaminen Uudenmaan liitto on arvioinut sisältyykö hankehakemuksiin salassa pidettäviä tietoja. Jos vain osa asiakirjasta on salassapidettävää, tieto sen julkisesta osasta on annettava siten, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon. Tämän mukaisesti liitto on tietopyyntöpäätöksessään ilmoittanut antavansa tiedon hankehakemuksen ns. julkisista tiivistelmistä sekä tarvittaessa peittänyt niistä asiakirjakohtaisesti mustaamalla salassa pidettäväksi katsottavat tiedot. Asiakirjat on toimitettu valittajalle hänen toivomallaan tavalla sähköisesti pdf-muodossa.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 22 Kuhunkin hankehakemukseen sisältyy kohta 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä, jossa hankehakijat ovat voineet kuvata hankehakemustensa keskeisen sisällön. Tietojärjestelmän kyseissä kohdassa mainitaan seuraavasti: Jos viranomainen hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi rakennerahasto-ohjelmasta, hankkeen tiivistelmä julkaistaan rakennerahastojen tietopalvelussa. Täten hakijat ovat omalta osaltaan hakemuksensa jättäessään sitoutuneet siihen, että hakemustan julkisen tiivistelmän osio voidaan julkaista ja vain, jos hanke saa rahoitusta. Uudenmaan liitto on tiedustellut hakijoiden kantaa, sisältyykö heidän hankehakemuksiinsa heidän käsityksensä mukaan salassa pidettävää tietoa. Liiton ilmoituksessa kerrotaan, että tietopyynnön esittäjällä on tarkoitus julkaista hankehakemukset sellaisenaan omilla verkkosivuillaan. Hakijat toimittivat liitolle 17 kappaletta vastauksia, joista kolme tahoa ilmoitti, ettei heidän hakemuksiinsa sisälly salassa pidettävää tietoa ja 14 tahoa ilmoitti, että heidän hakemuksiinsa sisältyy ainakin jossakin määrin salassa pidettävää tietoa. Osa hakijoina olevista korkeakouluista ilmoitti, että heidän hakemuksensa olisivat kokonaan salassa pidettäviä. Korkeakoulut ovat myös perustelleet julkisuuslain 24 mukaisen vahinkoedellytyksen täyttymisen. Useat hakijat pitivät erityisen kielteisenä valittajan ilmoittamaa käyttötarkoitusta hakemusten julkaisemisesta sellaisenaan valittajan verkkosivuilla. Täten mahdollisen julkaisemisen johdosta hakijoilla on ollut erityinen interessi suojata hakemuksissa olevia tietojaan käsittäen myös julkisen tiivistelmän osion. Hakijat eivät ole hakemusta jättäessään sitoutuneet siihen, että heidän hakemuksensa julkaistaan kanssahakijan toimesta tämän verkkosivustoilla. Kokonaisharkinnassa on otettu huomioon myös hankehakijoiden tasapuolisen kohtelun vaatimus siitä näkökulmasta, että valittaja itse on osallisena kolmessa hankehakemuksessa. Kaikkien hakemusten luovuttaminen valittajalle sellaisenaan olisi voinut aiheuttaa julkisuuslain 24 nojalla salassa pidettävän tiedon oikeudettoman luovuttamisen kanssahakijoille. Hankehakijoiden tasavertaisen ja yhdenveroisen kohtelun perusteella Uudenmaan liitto päätti antaa tiedon vain kunkin hankehakemuksen julkisesta tiivistelmästä. Kokonaisharkinta on suoritettu jokaisen asiakirjan osalta erikseen ja kustakin asiakirjasta on tarvittaessa peitetty salassa pidettävien tietojen osuus. Osaan julkisia tiivistelmiä ei katsottu sisältyvän salassa pidettäviä tietoja, joten ne on toimitettu valittajalle sellaisenaan. Kokonaisharkinnassa on otettu huomioon myös se tosiseikka, että tietopyynnön esittämisen ajankohtana on kyseessä ollut vasta hankehakemusten käsittelyvaihe. Hakemusvaiheessa hakijoiden salassapitointressi on erityisen korostunut kilpailtaessa haussa olevasta rahoituksesta, sillä varoja on myönnettävissä vain pienelle osalle jätetyistä hankehakemuksista. Tässä tapauksessa hakijoiden intressi oman tietojensa salassa pitämiseen on suurempi kuin perustuslaillinen julkisuusperiaate. Valittaja ei myöskään kiistä, etteikö hakemuksissa voi olla kyse julkisuuslain 24 mukaan salassa pidettävästä tiedosta. Uudenmaan liitto korostaa, että kohdassa 1. esitetyn mukaisesti tiedon antaminen keskeneräisestä valmistelussa olevasta asiakirjasta on viranomaisen harkinnassa ja Uudenmaan liitolla on siten ollut oikeus antaa tieto asiakirjoista harkintansa mukaan. Liiton käsityksen mukaan sillä on ollut oikeus menetellä tässä kohdassa kuvatulla tavalla myös siitä riippumatta, tulevatko julkisuuslain 6-7 ja 9 sovellettaviksi.

PÖYTÄKIRJA 12/2016 23 3. Henkilötietojen julkaiseminen Tietopyyntöpäätöksessään Uudenmaan liitto ilmoittaa hankehakemuksiin sisältyvän henkilötietoja (mm. hankkeen ja osahankkeiden yhteyshenkilöiden nimi, asema sekä hankkeen projektipäällikön nimi ja sekä ohjausryhmän jäsenten nimet) ja että valittaja ei ole esittänyt niiden käsittelylle ja tallentamiselle henkilötietolain (523/1999) 8 mukaista perustetta, eikä liitto siten ole voinut luovuttaa henkilötietoja valittajalle. Asiaa arvioidessaan liitto on ottanut huomioon sen, että valittaja on nimenomaisesti ilmoittanut aikovansa laittaa kaikki sille toimitetut hankehakemukset sellaisenaan (mukaan lukien henkilötiedot) nähtäville omille verkkosivustoilleen, jolloin kaikki hakemuksessa olevat henkilötiedot olisivat kenen tahansa nähtävillä. Valittajan käsityksen mukaan julkisen rahoituksen saajien henkilöllisyys ja yhteystiedot ovat julkisia tietoja. Uudenmaan liitto kuitenkin korostaa, että tietopyyntö kohdistui vasta hakemusvaiheessa oleviin rahoitushakemuksiin, eikä siten rahoitusta ole vielä myönnetty tai edes harkittu myönnettäväksi milleenkään taholle. Edellä mainitun perusteella myös valittajan väite julkisen rahan käytön seurannasta on perusteeton. Valittaja on myös väittänyt, että sillä on henkilötietolakiin perustuva oikeus käsitellä henkilötietoja muun muassa avoimuuden ja vastuullisuuden edistämiseksi yleishyödylliseen tarkoitukseen. Valittaja ei ole kuitenkaan ilmoittanut henkilötietolain 8 mukaista oikeutta henkilötietojen käsittelyyn ja tallentamiseen, joten valittajan käsitys on myös tältä osin lakiin perustumaton. Ennen henkilötietojen luovuttamista viranomaisella on säännönmukaisesti oikeus tiedustella niiden vastaanottajan oikeutta käsitellä henkilötietoja, sillä tiedot kerran luovutettuaan viranomainen ei voi enää vaikuttaa niiden käyttöön. Lisäksi kokonaisharkinnassa on otettu huomioon valittajan ilmoitus henkilötietojen laittamisesta nähtäville yleiseen tietoverkkoon, josta tietojen poistaminen jälkikäteen on mahdotonta. 4. Vahinkoedellytyksen perusteleminen ja liike- ja ammattisalaisuudet Tietopyyntöpäätöksessään Uudenmaan liitto on ilmoittanut, että hankehakemuksiin sisältyy henkilötietojen lisäksi myös julkisuuslain 24 ensimmäisen momentin kohtien 17, 20 ja 21 mukaisia yhteisöjen liike- ja ammattisalaisuuksia, yksityisiä liike- ja ammattisalaisuuksia sekä tieteellisiä tutkimussuunnitelmia koskevia tietoja. Valittajan käsityksen mukaan liiton olisi tullut perustella edellä mainittuiihin lainkohtiin liittyvän vahinkoedellytyksen täyttyminen. Tietopyyntöpäätöksessään Uudenmaan liitto ei ole erikseen perustellut vahinkoedellytyksen olemassaoloa tai sen täyttymistä. Hankehakijat ovat omalta osaltaan perustelleet vahinkoedellytyksen täyttymisen Uudenmaan liiton tiedusteltua hankehakijoiden käsitystä salassa pidettävistä tiedoista. Hakijoiden ilmoitukset ovat ilmentäneet hakijoiden salassapitointressiä ja salassapitotahtoa julkisuuslain 24 edellyttämällä tavalla. Toisin kuin valittaja valituksessaan väittää, yritykset voivat olla rakennerahasto-ohjelmassa hakijoina ja ne voivat myös jättää hakemuksia käytössä olevaan tietojärjestelmään. Kuntien kehittämisyhtiöt ovat jättäneet hakemuksiaan kyseessä olevaan ohjelmahakuun ja juridiselta statukseltaan ne ovat omistajapohjastaan riippumatta osakeyhtiöitä, joilla voi olla liike- ja

PÖYTÄKIRJA 12/2016 24 Maakuntajohtajan ehdotus: ammattisalaisuuksia. Yhteenveto Uudenmaan liitto on tietopyyntöpäätöksessään korostanut noudattavansa erityistä varovaisuutta salassa pidettävien tietojen suojaamiseksi ottaen huomioon, että valittaja on ilmoittanut asiakirjojen tosiasialliseksi keskeiseksi käyttötarkoitukseksi niiden laittamisen esille omille verkkosivuilleen. Lisäksi kyseessä oli tietopyynnön jättämishetkellä vielä keskeneräinen hankehaku, jota ei oltu lainkaan käsitelty viranomaisessa ja josta ei siten oltu myöskään tehty rahoituspäätöksiä. Myöskään hankehakijat eivät olleet sitoutuneet siihen, että heidän hankehakemuksistaan annetaan tieto tai että ne julkaistaan avoimilla verkkosivuilla. Hankehakijoilla on selkeästi ollut omien tietojensa suojausintressi. Uudenmaan liitto on pyytänyt asiassa rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön ohjausta ja ottanut huomioon tietopyyntöpäätöstä tehdessään ministeriön vastineen 24.3.2015. Viranomaisen neuvontavelvollisuuden ja hallinnon palveluperiaatteen mukaisesti Uudemaan liiton henkilöstö on useaan otteeseen sekä puhelimitse että sähköpostitse keskustellut valittajan edustajien kanssa tietopyynnön käsittelyyn sekä sen sisältöön liittyvistä seikoista ja sitä kautta myös suullisesti antanut valittajalle tietoa asiakirjoista. Valittajalta on tiedusteltu, haluaako se asiaa käsiteltävän julkisuuslain mukaisena asiakirjapyyntönä. Uudenmaan liiton kanta asiassa Edellä mainitun perusteella Uudenmaan liitto pyytää Helsingin hallinto-oikeutta pitämään voimassa liiton hallinto- ja talousjohtajan valittajan tietopyynnön perusteella 31.3.2015 antaman päätöksen. Lisäksi Uudenmaan liitto pyytää hallinto-oikeutta pyytämään valittajalta selvitystä siitä, että valituksen jättäneellä henkilöllä on nimenkirjoitusoikeus tai muulla vastaavalla perusteella oikeus jättää valitus Open Knowledge Finland ry:n nimissä. Maakuntahallitus hyväksyy liiton lausunnon hallinto-oikeudelle valmistelijan ehdotuksen mukaisesti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Päätös: Tero Suursalmi 050 569 3391 Maakuntahallitus hyväksyi liiton lausunnon hallinto-oikeudelle valmistelijan ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (täytäntöönpanopäätös, KuntaL 91)

PÖYTÄKIRJA 12/2016 25 MHS 12.12.2016 164 Tiivistelmä Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Open Knowledge Finland ry:n 28.7.2016 sille jättämän valituksen johdosta. Valitus kohdistuu Helsingin hallinto-oikeuden 23.6.2016 tekemään päätökseen, joka puolestaan kohdistui liiton hallinto- ja talousjohtajan 31.3.2015 tekemään päätökseen valittajan tietopyynnön johdosta. Valittajan tietopyyntö koski 6Aika rakennerahasto-ohjelman hankehakemuksia, jotka kaikki (27 kappaletta) valittaja pyysi käyttöönsä ja julkaistavaksi valittajan verkkosivustoilla. Hallinto- ja talousjohtajan päätöksen mukaan hankehakemukset ovat osittain salassa pidettäviä. Niiden julkisista osioista on annettu tieto julkisuuslain edellyttämällä tavalla. Valituksessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaja on esittänyt kolme keskeistä väittämää, joiden paikkansapitävyys on liiton lausunnossa kiistetty. Lausunnossaan liitto pyytää korkeinta hallinto-oikeutta pitämään voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen. Asian taustat Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Open Knowledge Finland ry:n (jatkossa valittaja ) 28.7.2017 jättämän valituksen johdosta. Valitus kohdistuu Helsingin hallinto-oikeuden 23.6.2016 tekemään päätökseen (02777/15/1203). Hallinto-oikeuteen valittaja on valittanut Uudenmaan liiton hallinto- ja talousjohtajan 31.3.2015 tekemästä päätöksestä (jatkossa tietopyyntöpäätös, oheismateriaali 1) valittajan esittämän tietopyynnön johdosta. Valmistelijan ehdotus lausunnoksi Valittajan valitus perustuu Uudenmaan liiton EU -rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen (rahoittajaviranomaisen) roolissa julkaisemaan Avoin data ja Avoimet innovaatioalustat -hankehakuun, joka päättyi 27.2.2015. Hankehakemuksia jätettiin 27 kappaletta, joista käsittelyyn otettiin 25 hakemusta. Valittaja on esittänyt 3.3.2015 kyseistä hankehakua koskevan tietopyynnön, josta hallinto- ja talousjohtaja on antanut edellä mainitun tietopyyntöpäätöksen 31.3.2015. EU -rakennerahasto-ohjelmassa kaikki hankehakemukset kirjataan hakijoiden omasta toimesta EURA2014 -tietojärjestelmään. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tietojärjestelmästä EU -rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisen roolissa. Ennen edellä mainitun tietopyyntöpäätöksen tekemistä Uudenmaan liitto on pyytänyt hallintoviranomaiselta lausuntoa asiassa, koska kyseessä on EU- rakennerahasto-ohjelmatoiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeä julkisuuslain soveltamiseen liittyvä asia. Uudenmaan liitto on tietopyyntöpäätöksessään ottanut huomioon hallintoviranomaisen vastineen 24.3.2015 (oheismateriaali 2). Valituskirjelmässään 28.7.2016 korkeimmalle hallinto-oikeudelle valittaja vaatii Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 23.6.2016 muuttamista siten, että valittajalle tulee antaa sen pyytämät tiedot kokonaisuudessaan. Uudenmaan liitto lausuu seuraavasti valittajan valituskirjelmässään 27.8.2016 esittämiin lausumiin ja väitteisiin: