Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2010

Samankaltaiset tiedostot
Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2007

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Valtion tuottavuustilasto 2007

Tuottavuustutkimukset 2014

Tuottavuustutkimukset 2013

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2016

Tuottavuustutkimukset 2017

Neljännesvuositilinpito

Koulutuksen talous 2013

Valtion tuottavuustilasto 2008

Koulutuksen talous 2015

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Valtion tuottavuustilasto 2006

Kiinteän pääoman nettokannan arvo oli 491 miljardia euroa vuonna 2008

Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Koulutuksen talous 2017

Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2008

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Valtion tuottavuustilasto 2010

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Koulutuksen talous 2016

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisten menojen hintaindeksi

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta laski 1,1 prosenttia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion tuottavuustilasto 2009

Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Tuontituotteiden osuus runsas neljännes välituotekäytöstä vuonna 2010

Verot ja veronluonteiset maksut

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuudessa suurimmat suhteelliset tuotantovaikutukset vuonna 2015

Henkilöstörahastot 2007

Valtion tuottavuustilasto 2012

Kuntatalous neljännesvuosittain

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Panos-tuotos 2010 ja 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Teollisuuden varastotilasto

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Yliopistokoulutus 2017

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Henkilöstörahastot 2008

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Tuotannon suhdannekuvaaja

Sektoritilit neljännesvuosittain

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Koulutuksen talous 2008

Transkriptio:

Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2010 Paikallishallinnon koulutuksen ja terveydenhuollon tuottavuus heikkeni vuonna 2010 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen ja terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuus heikkeni vuonna 2010. Edellisenä vuonna molempien toimialojen tuottavuus parani hieman. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastosta. Koulutuksen tuottavuus laski prosentin ja terveydenhuoltopalveluiden tuottavuus vajaat puolitoista prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien tuotoksen volyymin, kokonaispanoksen volyymin ja kokonaistuottavuuden muutos toimialoittain vuonna 2010, prosenttia edellisestä vuodesta 2010 Koulutus 0,4 1,5-1,0 Terveydenhuoltopalvelut 1,0 2,4 Koulutuksessa tuotoksen volyymi kasvoi noin puoli prosenttia, mutta koska kokonaispanoksen volyymi kasvoi puolitoista prosenttia, tuottavuus heikkeni. Terveydenhuoltopalveluissa tuotoksen volyymi kasvoi prosentin ja kokonaispanoksen volyymi 2,4 prosenttia, mikä johti 1,3 prosentin laskuun tuottavuudessa. Helsinki 3.2.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys vuosina 2002 2010 (2002=100) Sosiaalipalveluiden tuottavuuskehitystä vuosilta 2009 ja 2010 ei tällä hetkellä voida julkaista. Tästä syystä myöskään koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteensä-tason tuottavuustietoja ei julkaista. Sosiaalipalveluiden kustannuskehitykseen heijastuvat vahvasti kuntasektorissa meneillään olevat palvelurakenteen muutokset. Lähdetilastojen tiedot eivät mahdollista näiden muutosten riittävän tarkkaa käsittelyä kansantalouden tilinpidossa, jotta tuottavuustiedot voitaisiin laskea. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto laaditaan koko maan tasolla, eikä tietoja ole saatavissa kunnittain tai kuntayhtymittäin. Tilasto perustuu suoraan kansantalouden tilinpidon paikallishallintosektorin tietoihin. 2

Sisällys Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus vuonna 20104 Koulutuksen ja terveydenhuoltopalveluiden tuottavuuskehitys4 Sosiaalipalveluiden tuottavuusmittauksen ongelmista.4 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuntien ja kuntayhtymien tuotoksen volyymin, kokonaispanoksen volyymin ja kokonaistuottavuuden muutos toimialoittain vuosina 2002 2010, prosenttia edellisestä vuodesta6 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston laatuseloste 2010.7 3

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus vuonna 2010 Koulutuksen ja terveydenhuoltopalveluiden tuottavuuskehitys Kuntien ja kuntayhtymien tuottamien koulutuspalveluiden kokonaistuottavuus heikkeni prosentin verran vuonna 2010. Tuotoksen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia. on edelleen jaettu markkinatuotokseen, markkinattomien tuotteiden myynteihin ja muuhun markkinattomaan tuotokseen. Koulutuksen tuotos koostuu lähes kokonaan muusta markkinattomasta tuotoksesta. Muita tuotoksen eriä, markkinatuotosta ja markkinattomien tuotteiden myyntejä, oli vuonna 2010 vain viisi prosenttia koko koulutuksen tuotoksesta. Muu markkinaton tuotos tarkoittaa sitä osaa koko tuotoksesta, jota ei kateta myynti- ja maksutuloilla. Sen volyymi kasvoi koulutuspalveluissa vuonna 2010 puolitoista prosenttia. Volyymin kehitykseen heijastuu luokituksissa tapahtunut muutos: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston tehtäväluokituksessa siirryttiin vuonna 2010 yhteen esiopetuksen tehtäväluokkaan, joka on koulutuksen alla. Aiemmin esiopetuksen tehtäväluokkia oli kaksi, koulutuksen ja sosiaalipalveluiden alla. Tämä on otettu huomioon tuotoksen volyymin sekä panosten volyymin laskennassa. Ammattikorkeakoulutuksessa tuotoksen volyymi laski edellisvuosien tapaan. Tähän taas heijastuvat ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiset: osakeyhtiömuotoiset ammattikorkeakoulut kuuluvat kansantalouden tilinpidossa kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt -sektoriin, eli ne siirtyvät yhtiöittämisen myötä pois tuottavuustilaston kuvausalueelta. Kokonaispanoksen volyymi kasvoi koulutuksessa puolitoista prosenttia vuonna 2010. Kokonaispanoksesta palkansaajakorvausten osuus oli kaksi kolmasosaa, välituotekäytön osuus oli 26 prosenttia, ja loput seitsemän prosenttia koostui kiinteän pääoman kulumisesta. Palkansaajakorvausten volyymi kasvoi vajaan prosentin, välituotekäytössä kasvua oli kolmisen prosenttia ja kiinteän pääoman kulumisessa noin puolitoista prosenttia. Palkansaajakorvauksiin sisältyvät palkkojen ja palkkioiden lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksut. Välituotekäyttöön lasketaan mukaan mm. palveluiden ostot, tarvikehankinnat ja ulkoiset vuokrat. Kuntien ja kuntayhtymien tuottamien terveydenhuoltopalveluiden kokonaistuottavuus heikkeni 1,3 prosenttia vuonna 2010. Tuotoksen volyymi kasvoi prosentin verran. Terveydenhuoltopalvelujen tuotoksesta kolme neljäsosaa oli muuta markkinatonta tuotosta, vajaat 20 prosenttia markkinatuotosta ja viisi prosenttia markkinattomien tuotteiden myyntejä. Markkinatuotoksen volyymi kasvoi noin kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Markkinatuotosta ovat esimerkiksi laboratorioliikelaitosten sektorin sisäiset myynnit, jotka vastaavasti näkyvät myös ostoina välituotekäytössä. Markkinattomien tuotteiden myynnit koostuvat asiakasmaksuista, niiden volyymi pysyi vuonna 2010 edellisen vuoden tasolla. Muun markkinattoman tuotoksen volyymi pieneni 0,2 prosenttia. Terveydenhuollon kokonaispanoksen volyymi kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2010. Kokonaispanoksesta 54 prosenttia kohdistui palkansaajakorvauksiin, 42 prosenttia välituotekäyttöön ja neljä prosenttia kiinteän pääoman kulumiseen. Palkansaajakorvausten volyymi pieneni noin puoli prosenttia. Välituotekäytön volyymi sen sijaan kasvoi kuusi prosenttia ja kiinteän pääoman kulumisen volyymi kaksi prosenttia. Sosiaalipalveluiden tuottavuusmittauksen ongelmista Kuntien ja kuntayhtymien tuottamien sosiaalipalveluiden tuottavuuskehitystä vuosilta 2009 ja 2010 ei tällä hetkellä voida julkaista. Sosiaalipalveluiden kustannuskehitykseen heijastuvat vahvasti kuntasektorissa meneillään olevat palvelurakenteen muutokset. Lähdetilastojen tiedot eivät mahdollista näiden muutosten riittävän tarkkaa käsittelyä kansantalouden tilinpidossa, jotta tuottavuustiedot voitaisiin laskea. Sosiaalipalveluissa yksityisiltä tuottajilta hankittujen asiakaspalveluiden määrä kasvaa koko ajan. Kansantalouden tilinpidossa nämä palvelut ovat yksityisen sektorin tuotantoa, ja kuntasektorin niihin kohdistuvat kustannukset näytetään tuotantotilin sijaan sektoritilillä erässä luontoismuotoiset sosiaalietuudet. Näiden kustannusten erottaminen kuntasektorin oman tuotannon kustannuksista on kuitenkin käynyt hyvin vaikeaksi kuntakentän palvelujen järjestämiseen liittyvien muutosten ja sen, kuinka ne kuvautuvat lähdetilastoon, seurauksena. Esimerkiksi silloin, kun isäntäkunta hankkii asiakaspalveluita sopimuskunnilleen yksityiseltä tuottajalta, näkyy hankinta lähdetilastossa erässä muiden palvelujen ostot, 4

joka tilinpidossa menee osaksi välituotekäyttöä. Samoin jos hankkijana on liikelaitos, ei ostoja yksityiseltä tuottajalta pystytä erottamaan muista palvelujen ostoista vaan ne päätyvät osaksi välituotekäyttöä. Lopputuloksena on, että tuotannon kustannuksiin sisältyy sellaisia kustannuksia, jotka eivät sinne kuulu. Toinen haaste tuottavuuslaskelmille on sosiaalipalveluiden monimuotoistuminen. Esimerkiksi vammaisten kuljetuspalveluiden ja muiden samantyyppisten palveluiden määrä on kasvussa. Ne ovat nyt osa välituotekäyttöä, mutta on syytä arvioida, pitäisikö nekin erottaa pois tuotannon kustannuksista. Vaihtoehtoisesti niiden volyymien muutokset pitäisi yrittää ottaa huomioon muun markkinattoman tuotoksen volyymi-indikaattoreissa. Ongelmana tosin on kummassakin vaihtoehdossa, että näiden palveluiden kustannuksista ja suoritemääristä on käytettävissä hyvin vähän tietoa. 5

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuntien ja kuntayhtymien tuotoksen volyymin, kokonaispanoksen volyymin ja kokonaistuottavuuden muutos toimialoittain vuosina 2002 2010, prosenttia edellisestä vuodesta 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Koulutus 0,7 0,3 0,5 - -0,9-1,2 0,4 2,3 1,7 1,3-0,4-0,4 0,7-0,6 1,5-1,6-1,4-0,9 0,6 0,3-1,6-1,0-1,0 Terveydenhuoltopalvelut 0,5 1,1 3,5 4,3 1,0 3,3 4,1 1,0 3,5 3,0 5,7 4,8 1,7 2,6 4,3 3,7 2,4-2,9-1,8-2,1-0,5-1,0 0,4 Sosiaalipalvelut 1,0 0,0 1,7 1,2 0,6 3,8 2,9 0,8 1,3 1,6 2,6 1,8 4,5-1,8-0,7-1,2-0,7 Yhteensä 0,7 0,6 1,6 2,3 0,3 0,3 1,9 2,9 2,0 3,2 2,3 1,2 1,8 2,9-2,2-1,4 0,0-0,9-0,9 6

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston laatuseloste 2010 1. Tilastotietojen relevanssi Tilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden muutoksista sekä tuotoksen ja kokonaispanoksen volyymimuutoksista vuodesta 2001 lähtien. Tiedot julkistetaan toimialatasolla. Tilasto kattaa koko Suomen ja se julkistetaan koko maan tasolla. Tilaston lähteenä käytetään kansantalouden tilinpidon paikallishallintosektorin toimialoittaisia käypä- ja kiinteähintaisia tuotantotilitietoja. Tuotoksena käytetään taloustoimea tuotos perushintaan. lasketaan taloustoimista välituotekäyttö ostajanhintaan, kiinteän pääoman kuluminen ja palkansaajakorvaukset. Taloustoimen muu markkinaton tuotos, joka sisältyy taloustoimeen tuotos perushintaan, volyymin laskennassa käytetään Tilastokeskuksen keräämiä kuntien ja kuntayhtymien talousja toimintatilaston tietoja, Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen oppilaitostilastojen koulutuksen volyymiä kuvaavia tietoja sekä THL:n tuottamia terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden toimintaa kuvaavia tilasto- ja tutkimustietoja. Tilaston taustalla on sektoriluokitus ISL 2000, jonka mukaan määritellään paikallishallintosektori. Toimialat (koulutus, terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut) luokitellaan toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Taloustoimet, joista tuotos ja kokonaispanos määritetään, luokitellaan taloustoimiluokituksen EKT95 mukaisesti. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden tuotoksen volyymimuutos saadaan kansantalouden tilinpidon paikallishallintosektorin taloustoimen tuotos perushintaan kiinteähintaistettuna muutoksena edeltävästä vuodesta toimialoittain. perushintaan -taloustoimi on summa taloustoimista markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön, markkinattomien tuotteiden myynnit ja muu markkinaton tuotos. Muun markkinattoman tuotoksen volyymimuutos on laskettu sitä kuvaavilla suoriteindikaattoreilla. Muut taloustoimet kiinteähintaistetaan edeltävän vuoden hintoihin kunkin taloustoimen hintakehitystä kuvaavilla hintaindekseillä. Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden kokonaispanoksen volyymimuutos saadaan kansantalouden tilinpidon paikallishallintosektorin välituotekäyttö ostajanhintaan, kiinteän pääoman kuluminen ja palkansaajakorvaukset -taloustoimien summan kiinteähintaistettuna muutoksena edeltävästä vuodesta toimialoittain. Välituotekäyttö ostajanhintaan jakautuu taloustoimiin välilliset rahoituspalvelut ja muu välituotekäyttö. Palkansaajakorvaukset sisältää taloustoimet palkat ja palkkiot sekä työnantajan sosiaaliturvamaksut. Taloustoimet kiinteähintaistetaan edeltävän vuoden hintoihin kunkin taloustoimen hintakehitystä kuvaavilla hintaindekseillä. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Laskelma perustuu kansantalouden tilinpidon tietoihin. Ks. laatuseloste: kansantalouden vuositilinpito 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden tuotoksen ja kokonaispanoksen volyymien sekä kokonaistuottavuuden muutoksista julkistetaan vuosittain tammi-helmikuun vaihteessa n. 13 kk tilastovuoden päättymisestä Tilastokeskuksen internetsivuilla. 7

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto julkistetaan Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tietoja raportoidaan lisäksi myöhemmin Tuottavuuskatsaus-julkaisussa. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston vertailukelpoisin menetelmin laadittu aikasarja on vuodesta 2000. Aiemmin on raportoitu tietoja kuntien ja kuntayhtymien koulutus-, sosiaali- ja kirjastopalveluiden tuotos-, kokonaispanos- ja kokonaistuottavuusmuutoksista vuodesta 1995. Näiden tietojen laadintatapa ja kattavuus ovat erilaiset verrattuna nyt kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta laadittuihin tilastotietoihin. Tietojen laadintatapa poikkeaa tuotoksen volyymilaskelmien osalta siten, että kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastossa tuotokset käsitellään aiemmin julkaistuja tietoja laajemmin sisältäen muun markkinattoman tuotoksen lisäksi markkinatuotoksen, tuotoksen omaan loppukäyttöön ja markkinattomien tuotteiden myynnit. Lisäksi muun markkinattoman tuotoksen suoriteindikaattoreita on kehitetty aikaisempiin laskelmiin verrattuna. Kokonaispanoksen määrittely tuottavuustilastossa poikkeaa hieman aiemmin raportoitujen laskelmien määrittelystä. Lisäksi kokonaispanoksen deflatointimenetelmät ovat tarkentuneet aikaisempiin laskelmiin verrattuna. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tuottavuustilastojen ja -tutkimusten laadinnassa on käytössä useita eri menetelmiä. Ne voivat poiketa toisistaan teknisesti tai sisällöllisesti. Julkisten palveluiden tuottavuuslaskennassa olennaista on tuotoksen määrittely, joka vaihtelee eri selvityksissä. Teknisesti tuottavuus voidaan laskea suoraviivaisesti tuotos-panossuhteena tai esimerkiksi epäparametrisiä lähestymistapoja käyttäen. Myös tuottavuus-käsitteen määrittely vaihtelee eri tilastoissa ja tutkimuksissa. Tuottavuustilastoja ja -tutkimuksia tulkittaessa on huomioitava, että ne saattavat olla keskenään esimerkiksi kattavuudeltaan tai menetelmiltään epäyhtenäisiä ja niitä vertailtaessa tulee noudattaa tarkkuutta. 8

Julkinen talous 2012 Lisätietoja Niina Suutarinen 09 1734 3302 Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö julkinen.tuottavuustilasto@tilastokeskus.fi http://tilastokeskus.fi/til/kktu/index.html Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2010. Tilastokeskus. Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1797 139X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi