KIRJALLINEN KYSYMYS 551/2004 vp Sosiaali- ja tuotevalvontakeskuksen toimivalta alkoholijuomien anniskelulupien myöntämisessä ja valvonnassa Eduskunnan puhemiehelle Monen ravintoloitsijan taholta on viime aikoina tullut raportteja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) anniskelulupia koskevasta, mielivaltaan viittaavasta toiminnasta. Alkoholilainsäädännön nojalla toimivana lupaviranomaisena ja lupia valvovana viranomaisena STTV on raporttien mukaan käyttänyt menetelmiä, joiden ei voida katsoa täyttävän hyvään hallintoon sisältyvän suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia. Tarkastajat ovat esimerkiksi poliisin lailla suoranaisesti iskeneet ravintoloihin kaikkein vilkkaimpana aikana ja epätarkoituksenmukaisen näyttävästi. Väitteet lainvastaisesta toiminnasta ovat muutoinkin monesti olleet asian kokonaisarvostelussa suhteettomia, epätäsmällisiä ja yksilöimättömiä. Näyttö on ollut puutteellista tai sitä ei ole esitetty lainkaan. Käytetyt keinot eivät myöskään osoita hyvään hallintoon kuuluvaa harkintaa. Ravintoloitsijat ovat huomauttaneet, että yhtiöt eivät ole saaneet varoitusta tai huomautusta ennen anniskeluluvan peruutusta koskevan uhkauksen saamista. Luottamusperiaatteen mukaisesti yhtiöiden on voitava luottaa siihen, että niiden toiminta on lainmukaista, jollei viranomainen toimivaltaansa kuuluvassa asiassa huomauta mahdollisista puutteista. Heille on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ja aikaa korjata väitettyjä puutteita, ennen kuin seurauksista vakavin, eli toiminnan jatkamisen edellytyksen poistaminen, otetaan käyttöön. Perusongelmana on se, että sama viranomainen toimii luvan myöntävänä, valvovana ja peruuttavana viranomaisena. Kärjistettynä tämä tarkoittaa, että yksi ainut viranomainen anniskelulupa-asioissa toimii, luvan myöntämisen lisäksi, poliisina, syyttäjänä ja tuomarina. Tämäntyyppinen järjestelmä antaa puolueellisen ja mielivaltaisen vaikutelman varsinkin, kun valvontaan kuluu paljon tulkinnanvaraisuutta. Hieman parannusta puolueellisuusongelmaan tuo lakimuutos, jonka mukaan toimivalta anniskelulupien myöntämisestä 1.1.2005 alkaen siirtyy lääninhallituksille. Anniskeluluvan myöntävänä viranomaisena lääninhallituksilla tulee kuitenkin olemaan myös lupien valvontaa koskevaa toimivaltaa. Täten perusongelma osittain jää voimaan, vaikka tuotevalvontakeskuksella alkoholilain (1143/ 1994, kuten se on laissa 764/2002) 41 :n perusteella jatkossakin on kokonaisvastuu alkoholijuomien lupahallinnosta ja lupien valvonnasta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hyvän hallinnon vastaisesta toiminnasta alkoholijuomien anniskelulupaasioissa ja Versio 2.0
ryhtyykö hallitus toimenpiteisiin varmistaakseen, että hyvän hallinnon periaatteet vastedes toteutuvat sekä anniskelulupien myöntämisessä että niiden valvonnassa? Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2004 Henrik Lax /r 2
Ministerin vastaus KK 551/2004 vp Henrik Lax /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik Laxin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 551/2004 vp: Onko hallitus tietoinen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hyvän hallinnon vastaisesta toiminnasta alkoholijuomien anniskelulupaasioissa ja ryhtyykö hallitus toimenpiteisiin varmistaakseen, että hyvän hallinnon periaatteet vastedes toteutuvat sekä anniskelulupien myöntämisessä että niiden valvonnassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle on alkoholilaissa säädetty toimivalta tarkastaa anniskeluluvanhaltijoiden tiloja ja toimintaa. Tarkastuksilla valvotaan alkoholilaissa säädettyjen velvoitteiden noudattamista. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi anniskelupaikan järjestyksenpidosta tai harmaan talouden ja talousrikollisuuden ehkäisemisestä. Esimerkiksi ravitsemisalan harmaan talouden arvioidaan olevan vuositasolla 400 000 000 euroa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on viimeksi vuonna 2002 edellyttänyt viranomaisilta tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja valvontatoimia sekä parempaa viranomaisyhteistyötä (StVM 9/2002 vp). Käytännössä tarkastukset valmistellaan poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaisten tietojen vaihdon pohjalta. Suomen hotelli- ja ravintolaliitto Shr ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry tukevat voimakkaasti harmaan talouden torjuntatyötä. Alkoholihallinnossa, kuten muussakin hallinnossa, viranomainen myöntää lupia, valvoo luvanhaltijoiden toimintaa ja voi toimenpiteillään puuttua rikkomuksiin. Kaikki päätökset voidaan saattaa hallinto-oikeuden ja muiden laillisuusvalvontaa suorittavien viranomaisten tutkittaviksi. Tuotevalvontakeskus käsitteli vuonna 2003 yhteensä 4 000 anniskeluasiaa, joista tehtiin hallinto-oikeuksille 24 valitusta. Hallintokanteluja oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle ei vuonna 2003 tehty lainkaan. Hallitus on tietoinen siitä, että ravintolatarkastukset aiheuttavat lisätyötä ja joskus myös mielipahaa yrittäjille. Kysymyksessä mainittuja epäkohtia ei ole voitu jäljittää yksittäistapauksiin, mutta Tuotevalvontakeskus on todennut huolehtivansa hyvän hallinnon periaatteiden sekä hallintolain ja alkoholilain tunnollisesta noudattamisesta sekä omalle henkilökunnalle että lääninhallituksille annettavassa koulutuksessa ja työnohjauksessa. Anniskelun lupahallinto ja valvonta siirtyvät kokonaan lääninhallituksille 1.1.2005. Lääninhallituksilla on lupahallinnon ja valvonnan viranomaisina pitkät perinteet eikä tällä hetkellä ole syytä epäillä, että hyvän hallinnon periaatteita ei noudatettaisi myös anniskelulupa-asioissa. Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 551/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Henrik Lax /sv: Är regeringen medveten om att Socialoch hälsovårdens produkttillsynscentrals verksamhet strider mot god förvaltning i ärenden som gäller serveringstillstånd för alkoholdrycker och kommer regeringen att vidta några åtgärder för att säkerställa att principerna för god förvaltning iakttas i fortsättningen både när serveringstillstånd beviljas och när de övervakas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Social- och hälsovårdens produkttillsynscentral har i alkohollagen angiven behörighet att inspektera serveringstillståndshavarens lokaler och verksamhet. Genom inspektionerna övervakas att tillståndshavaren uppfyller de förpliktelser som föreskrivs i alkohollagen. I praktiken kan det vara fråga om t.ex. upprätthållande av ordningen på serveringsstället eller förhindrande av svart ekonomi och ekonomisk brottslighet. Exempelvis den svarta ekonomin i restaurangbranschen beräknas på årsnivå röra sig kring en penningsumma på 400 000 000 euro. Riksdagens social- och hälsovårdsutskott har senast 2002 krävt effektivare tag från myndigheternas sida, bättre övervakning och större samarbete mellan myndigheterna (ShUB 9/2002 rd). I praktiken förbereds inspektionerna utgående från polis-, skatte- och utsökningsmyndigheternas informationsutbyte. Finlands Hotell- och Restaurangförbund FHR rf och Servicebranschernas fackförbund Servicefacket rf stöder kraftigt arbetet med att bekämpa den svarta ekonomin. Inom alkoholförvaltningen, liksom inom annan förvaltning, beviljar myndigheten tillstånd, övervakar tillståndshavarnas verksamhet och kan genom olika åtgärder ingripa i förseelser. Det går att få alla beslut prövade av förvaltningsdomstolen och andra laglighetsövervakande myndigheter. Produkttillsynscentralen behandlade 2003 sammanlagt 4 000 serveringsärenden. I 24 fall anfördes besvär hos förvaltningsdomstolarna. År 2003 riktades inte en enda förvaltningsklagan till justitiekanslern eller riksdagens justitieombudsman. Regeringen är medveten om att restauranginspektionerna orsakar extra arbete för förtagarna och ibland också inger olust. De missförhållanden som nämns i spörsmålet har inte kunnat härledas till enskilda fall, men Produkttillsynscentralen har konstaterat att man ser till att principerna för god förvaltning iakttas samt att förvaltningslagen och alkohollagen noga följs i utbildning och handledning som ges både den egna personalen och länsstyrelserna. Tillståndsförvaltningen och övervakningen av serveringen överförs helt och hållet till länsstyrelserna den 1 januari 2005. Länsstyrelserna har en lång tradition som tillståndsförvaltnings- och tillsynsmyndigheter och för närvarande finns ingen orsak att betvivla att principerna för god förvaltning inte skulle iakttas även i ärenden som gäller serveringstillstånd. 4
Ministerns svar KK 551/2004 vp Henrik Lax /r Helsingfors den 7 juli 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5