Ärjä Masterplan FT Anni Koskela Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut , MetsäBio-seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Liitteet. Liite 1. Aineiston sijoittuminen maakunnittain. Aineisto maakunnittain. Etelä- ja Pohjois-Savo 5 % Keski-Suomi 2 %

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

METSO-ohjelma :

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Polku luontoon. Liikuttava luonto, luontoliikunnan suunnittelutyökalu. Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen

++Luontop :04 Page 1

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Saariselkä, LME-tilaisuus Jyrki Tolonen ja Pirjo Seurujärvi

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Asiakirjayhdistelmä 2016

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

PIKAOPAS Oulujokilaakson kuntien ja Rokua Geoparkin viestinnän vinkit

Perustietoja Ähtäristä

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto


HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013

Polku luontoon. kehittämistoiminnan esittelyä ja taustaa. Metsähallitus Luontopalvelut, SoveLi ry

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Osallistu Liedon keskustan puistojen suunnitteluunkyselyn. Vastauksia yhteensä 87 kpl (77 sähköistä, 10 paperista)

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

Ärjänsaaren kehittämissuunnitelma

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

Ärjä Masterplan 2020 FT Anni Koskela Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut 10.10.2017, MetsäBio-seminaari

Esityksen sisältö Metsähallituksen Luontopalvelut Ärjänsaari Kainuun meren paratiisisaari Ärjä Masterplan 2020 hanke Sinun Ärjäsi -kysely Ärjänsaaren kehittämisen yleisiä suuntaviivoja Ärjänsaaren potentiaali luontomatkailussa

Metsähallitus, Luontopalvelut Hoitaa luonnonsuojelualueita sekä kulttuuriperintökohteita Kerää tietoa suojelukohteista ja ylläpitää sitä paikkatietojärjestelmissä Tarjoaa maksuttomat peruspalvelut retkeilijöille Osallistuu kansainväliseen luonnonsuojelutyöhön 40 kansallispuistoa 19 luonnonpuistoa Yli 600 muuta lakisääteistä suojelualuetta 12 Lapin erämaa-aluetta 5 valtion retkeilyaluetta Yli 3 000 muuta suojeluohjelma- ym. kohdetta Ylläpidimme v. 2016 yli 6 000 km retkeilyreittejä ja luontopolkuja sekä lähes 3 000 taukopaikkaa!

Ärjänsaari Kainuun meren paratiisisaari Sijainti: Oulujärvi, Kajaanin kaupunki, Kainuun maakunta Koko: 270 hehtaaria, suurin osa metsämaata Luonnon erityispiirteet: dyynimuodostumat, jyrkähköt rantatörmät, lentohiekka-alueet, pitkät hiekkarannat 12,1 ha Natura 2000 -luontotyyppejä Kulttuurihistoria: lappalaiset, järvirosvot, tervanpoltto, metsäyhtiön työntekijöiden lomapaikka, Eino Pitkäsen mökkiarkkitehtuuri Omistustausta: valtio osti saaren UPM:ltä luonnonsuojelutarkoitukseen kesäkuussa 2017 hallinta Metsähallituksen Luontopalveluille

Ärjänsaari Kainuun meren paratiisisaari Nykytila Retkeilyvarustelu: Laiturit Polkuverkosto, ei opasteita Huonokuntoiset nuotiopaikat ja käymälät, keskuspolttopuuvarasto 9 kpl Eino Pitkäsen suojeltuja lautamökkejä, 6 kpl uudempia hirsimökkejä, 3 saunaa, Vierasniemen rakennukset, Leirimaja, kahvila-rakennus, kalamaja, rakennuksista suuri osa huonokuntoisia Keskeisimmät käyttäjät: veneilijät, päiväretkeilijät, telttailijat, erilaiset harrasteryhmät (varjoliito, leijasurffaus jne.) Melko huonosti tunnettu kohde kajaanilaistenkin keskuudessa

Ärjä Masterplan 2020 -hanke Toteuttaja: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Toteutusaika: 01.07.2017 31.12.2017 Budjetti: 38 840 e Rahoituslähde: maakunnan AIKO-kehittämisraha, Kainuun liitto Tulokset vuoden 2017 loppuun mennessä: Ärjä 2020: Ärjänsaarella on selkeä ja yhteisesti hyväksytty konsepti ja kehittämisohjelma Ärjän kehittämisportfolio 2018-2020: työpaketit on hahmoteltu ja niiden pohjalta voidaan edetä investointien valmisteluun Yhteisen Ärjän toimintakulttuuri: Metsähallituksen, matkailuyritysten, paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen välille on muodostunut vahva ja luonteva vuorovaikutus

Ärjä Masterplan 2020 -hanke Tähän mennessä tapahtunutta: Maastokatselmukset Ärjässä Örön benchmarking-matka 19.-21.9.2017 LuontoLab Ärjä 28.9.2017 Lisäksi: Aineiston kokoaminen Sinun Ärjäsi -kyselyn analysointi Keskeisten tahojen ja henkilöiden tapaamiset Ärjä-ryhmän kokoaminen ja yhteydenpito Viestintä Yleisötilaisuus 3.10.2017

Sinun Ärjäsi -kysely Kyselyn tavoitteet: Selvittää yleinen tahtotila Ärjän pitkän aikavälin kehittämissuunnasta Tunnistaa välittömät yleishyödyllisiin palveluihin ja matkailun yritystoimintaan liittyvät investoinnit, joilla tarpeelliset palvelut mahdollistetaan Ärjässä Tiedottaa Ärjästä ja aktivoida ihmisiä osallistumaan yhteiseen kehittämistyöhön Vastauksia saatiin yhteensä 377 Sähköinen kysely: 347 vastausta Paperilomakkeet: 30 vastausta

Sinun Ärjäsi kysely

Sinun Ärjäsi -kysely Mitä aktiviteetteja Ärjässä tulisi voida harrastaa? Poluilla kävely, retkeily, juoksu, suunnistus, maastopyöräily, geokätköily Köysirata, puukiipeily, vaijeriliuku Varjoliito, leijasurffaus, purjelautailu Veneily, kalastus, sup-lautailu, melonta, uinti, sukellus, uimahypyt Saunominen, rannalla loikoilu, jooga, meditointi, mindfulness, Hiihto, luistelu, lumikenkäily, kickspark Vesikelkkamäki ja keilarata vanhan ajan tyyliin Frisbeegolf, rantalentopallo, minigolf Tapahtumat, kulttuuri, taide Lasten leikkipaikat, puumajat, kiipeilyrastit, keinut

Ärjänsaaren kehittämisen yleisiä suuntaviivoja Ärjän menneisyydestä välittyy: Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen Hauskanpito, rentoutuminen, downshiftaus Auringosta, tuulesta ja luonnosta nauttiminen Aktiivisuus, urheilu Voimmeko säilyttää nämä teemat myös Ärjän tulevaisuudessa?

Ärjänsaaren kehittämisen yleisiä suuntaviivoja Ärjää tullaan kehittämään luonnonsuojelualueena, virkistysalueena ja luontomatkailukohteena Kehittämisessä tärkeää on Ärjän historian huomioiminen, Ärjän hengen säilyttäminen Keskeisiä avainsanoja: Luonnonläheisyys, ekologisuus Saaren luonnon ja historian kunnioittaminen Yksinkertaisuus, aitous Rauhallisuus, hiljaisuus Monipuolisuus, sääilmiöt, geomorfologia, merellisyys

Luonnos Ärjän kehittämissuunnitelmasta HUOM. Vasta alustava luonnos! Vaihe 1. Luonto- ja kulttuuriarvojen turvaaminen Luonnonsuojelu: Kulumisenseurantasuunnitelma Kahvilan alue on mahdollinen laidunkohde, jonka voisi liittää Metsähallituksen lammaspaimenkohteiden tarjontaan Kirkkosäikän pajukon ja vesakon raivaus: ehkäistään lintujen pesimäalueen umpeenkasvua Tekopesä merikotkalle/kalasääskelle Paahdeympäristöjen hyönteislajiselvitykset Lisäksi voidaan harkita pienpetopyyntiä pesimälinnuston suojelemiseksi Rakennusten suojelu: Yksittäisten puiden poisto rakennusten välittömästä läheisyydestä Maisemanhoitoraivaus Vierasniemen rakennuskokonaisuuden ympärillä Vaihe 2. Päiväretkeilyn rakenteiden kunnostaminen Nuotiopaikat, tulipaikat, käymälät, puuhuolto, opasteet, reitistö, laiturit Jäteratkaisut Ärjän pelisääntöjen laatiminen Markkinointi- ja viestintäaineiston laatiminen Vaihe 3. Majoituskäytön ja yritystoiminnan mahdollistaminen Valittujen rakennusten kunnostaminen Yritysten tarvitsemien fasiliteettien turvaaminen Liikennöinnin kehittäminen Yritysverkoston aktivointi Energiaratkaisut Aikataulu: Masterplan valmistuu joulukuussa 2017 Vaihe 1 käynnistyy keväällä 2018 Vaihe 2 käynnistyy viimeistään kesällä 2018 Vaihe 3 käynnistyy viimeistään vuonna 2019

Ärjänsaaren potentiaali luontomatkailussa Ärjänsaarella on ollut toistaiseksi hyvin vähän matkailullista käyttöä Vain muutama matkailuyritys tarjoaa Ärjään suunnattua ohjelmaa Ärjällä on kuitenkin suuri matkailullinen potentiaali: Saarikohde, merellisyys Luonnon erityispiirteet (mm.geomorfologia) Omaleimainen kulttuurihistoria Monipuolisuus aktiviteettien suhteen Sijainti lähellä Kajaania ja Vuokattia Suurin haaste: saavutettavuus Myös viestinnällä iso rooli: nyt Ärjä on vielä monelle kainuulaisellekin tuntematon kohde

Yhteystiedot Matti Tapaninen, aluepäällikkö Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut p. 040 727 0453, matti.tapaninen@metsa.fi Anni Koskela, projektipäällikkö Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut p. 040 596 1520, anni.koskela@metsa.fi